Labor court dismisses unions' strike for violating public service agreement clauses on service conditions.

Katsastuskonttoreiden viranhaltijoita edustavat kaksi yhdistystä olivat tehneet päätöksen päivän kestäneen lakon toimeenpanemisesta vastalauseena sille, että eduskunnassa käsiteltävänä olleesta Autorekisterikeskusta koskevasta laista oli valtiovarainministeriön aloitteesta poistettu toistuvaa korvausta koskevat kohdat. Lakolla oli pyritty vaikuttamaan sellaisiin palvelussuhteen ehtoihin, joista voitiin sopia myös virkaehtosopimuksella.

Lakon toimeenpanemisesta päättäneet viranhaltijayhdistykset tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Yläjärjestöt, jotka eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi tai lopettamiseksi, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Tuomittujen hyvityssakkojen määrää alentavana seikkana otettu huomioon valtiovarainministeriön menettely, jonka seurauksena yhteisesti valmistellusta lakiesityksestä oli sittemmin poistettu toistuvaa korvausta koskevat kohdat.

Kantaja Valtiovarainministeriö Vastaajat STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Valtion Teknisten Keskusliitto VTK r.y. Autokatsastajat r.y. Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL r.y. Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY r.y. Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys r.y.

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 22.8.1988 tehdyssä pääsopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Alayhdistyksen työtaistelu

15 §. Alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin ilman eikä vastoin asianomaisen pääsopijajärjestön päätöstä. Pääsopijajärjestön on tehtävä asiassa myönteinen tai kielteinen päätös. Menettelyn tulee perustua pääsopijajärjestön sääntöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 13.12.1991 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä virkamiesyhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan työtaistelutoimenpiteet olivat kiellettyjä, jos niillä pyrittiin vaikuttamaan muihin kuin saman lain 2 §:ssä tarkoitettuihin sopimuksenvaraisiin asioihin. Toimeenpannuilla työnseisauksilla oli pyritty vaikuttamaan eduskunnan lainsäädäntövaltaan ja sellaisiin asioihin, jotka eivät olleet sopimuksenvaraisia. Menettelyllään työnseisauksia toimeenpanneet virkamiesyhdistykset olivat rikkoneet niille valtion virkaehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyn työrauhavelvoitteen.

Autokatsastajat r.y. ja Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys olivat lisäksi sidottuja valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 13.12.1991 tehdyn virkaehtosopimuksen mukaiseen työrauhavelvoitteeseen. Tämän tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaan virkaehtosopimukseen sidotut yhdistykset eivät saaneet sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Tästä huolimatta edellä mainitut yhdistykset olivat virkaehtosopimuksen voimassaoloaikana toimeenpanneet työnseisauksia, jotka olivat osittain kohdistuneet myös sopimuksenvaraisiin asioihin.

Valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaan virkamiesyhdistys oli velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet pidättäytyivät lain 8 §:ssä kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä ja että lain 9 §:n mukaista työrauhavelvoitetta ei rikottu. Jutussa vastaajina olevat virkamiesyhdistykset olivat voimassa olevissa virkaehtosopimuksissa sitoutuneet valvomaan, että niiden alaiset yhdistykset ja virkamiehet eivät rikkoneet työrauhavelvoitetta. Tämä virkamiesyhdistyksille kuuluva velvollisuus sisälsi myös sen, ettei yhdistys saanut tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaiseen toimenpiteeseen, vaan yhdistys oli velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 15 §:n mukaan alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin ilman eikä vastoin asianomaisen pääsopijajärjestön päätöstä. Tällaista työtaistelua koskevaa päätöstä STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J ja Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL eivät olleet tehneet.

Asiassa tuomittavien hyvityssakkojen suuruutta määrättäessä tulisi ottaa huomioon, että työtaistelutoimenpiteillä oli rikottu moneen virkaehtosopimuslain säännökseen sekä virkaehtosopimuksen määräykseen perustuvaa työrauhavelvoitetta. Työtaistelutoimenpiteillä oli myös aiheutettu huomattavaa taloudellista vahinkoa ja haittaa valtiolle ja katsastustoimistojen asiakkaille.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

VALTION HENKILÖSTÖJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO VHKL:N, PIENTEN JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖLIITTO PYY:N JA AUTOREKISTERIKESKUKSEN VIRKAILIJAIN YHDISTYKSEN VASTINE

Vastineen perustelut

Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL, Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY ja Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys oli toimeenpannut yhdessä Autokatsastajat r.y:n kanssa kanteessa tarkoitetun työnseisauksen. Yhdistyksen hallitus oli päättänyt työnseisauksen toimeenpanosta 11.6.1992 pitämässään kokouksessa. Työnseisaukseen oli osallistunut noin 300 yhdistyksen jäsentä.

Työnseisauksen syynä oli ollut hallituksen eduskunnalle 27.5.1992 antama esitys laiksi Autorekisterikeskuksesta. Työnseisauksella oli pyritty tuomaan eduskunnan tietoon valtiovarainministeriön epäasiallinen menettely lakiesityksen valmistelun viime vaiheessa ja vaikuttamaan siihen, että laki säädettäisiin virkamiehen asemaa viran lakkauttamistilanteessa koskevalta osin samansisältöisenä kuin muut valtion liikelaitoksia koskevat lait. Työnseisauksella ei ollut osaksikaan pyritty vaikuttamaan virkaehtosopimuksella sovittuihin asioihin.

Autorekisterikeskuksesta säädettävän lain tarkoituksena oli muuttaa Autorekisterikeskus valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiseksi valtion liikelaitokseksi. Tällaisia uusia valtion liikelaitoksia olivat muun muassa Posti- ja telelaitos, Valtionrautatiet ja Ilmailulaitos. Kaikkiin aikaisemmin säädettyihin liikelaitoslakeihin oli sisältynyt yhdenmukainen säännös virkamiehen asemasta viran lakkauttamistilanteessa. Näillä säännöksillä, joissa erorahasta ja toistuvasta korvauksesta oli säädetty toisin kuin valtion virkamieslaissa ja eroraha-asetuksessa, oli pyritty työnantajan uudelleensijoitusvelvoitetta tehostamalla turvaamaan virkamiesten asemaa tilanteissa, joissa liikelaitostamisesta johtuvat toimintojen ja töiden uudelleenjärjestelyt uhkasivat johtaa henkilöstömäärän supistamiseen.

Liikenneministeriön asettama työryhmä, joka oli valmistellut Autorekisterikeskuksen liikelaitokseksi muuttamista koskevan lakiesityksen, oli ollut yksimielinen siitä, että lakiin sisällytettävä säännös virkamiehen asemasta viran lakkauttamistilanteessa tuli säätää saman sisältöisenä kuin vastaavat säännökset muissa liikelaitoslaeissa. Muita vaihtoehtoja työryhmässä ei ollut ollut esillä. Autorekisterikeskuksen henkilöstöä edustavat järjestöt olivat osallistuneet työhön ja myös valtiovarainministeriön edustaja oli ollut mukana työryhmässä.

Hallituksen eduskunnalle antamassa lakiesityksessä oli Autorekisterikeskusta koskevan lain 10 § esitetty säädettäväksi eri muodossa kuin vastaavat säännökset muissa valtion liikelaitoslaeissa. Autorekisterikeskuksen henkilöstöä edustavat järjestöt olivat saaneet tiedon tästä virkamiesten palvelussuhdeturvaan olennaisesti vaikuttavasta muutoksesta vasta lakiesityksen antamisen jälkeen. Muutos lakiesitykseen oli järjestöjen saaman tiedon mukaan tehty valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa valtiovarainministeriön virkamiesten aloitteesta. Lakiesityksen mukaan toistuva korvaus ja eroraha määräytyivät virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukaisesti.

Lakiesitys oli käsitelty eduskunnassa poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa. Hallituksen esitys eduskunnalle oli annettu 27.5.1992 ja henkilöstöä edustavat järjestöt olivat olleet eduskunnan liikennevaliokunnassa kuultavina 4.6.1992. Liikennevaliokunnan mietintö oli valmistunut tiistaina 9.6.1992 ja toiseen käsittelyyn lakiesitys oli tullut eduskunnan täysistunnossa heti seuraavalla viikolla.

Kun Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys oli saanut tietää, että eduskunnan liikennevaliokunnan enemmistö oli puoltanut Autorekisterikeskusta koskevan lain säätämistä hallituksen ehdottamassa muodossa ja kun lakiesitys oli ollut seuraavalla viikolla tulossa toiseen käsittelyyn eduskunnassa, yhdistyksen hallitus oli katsonut, ettei sillä ollut muita keinoja vaikuttaa epäoikeudenmukaiseksi kokemaansa tilanteeseen kuin toimeenpanna työnseisaus.

Toimeenpantu työnseisaus oli valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen vastainen. Koska työnseisauksella ei ollut osaksikaan pyritty vaikuttamaan virkaehtosopimuksella sovittuihin asioihin, työnseisaus ei ollut valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n eikä myöskään valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n vastainen toimenpide.

Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistykselle hyvityssakkoa tuomittaessa hyvityssakon määrää vähentävänä seikkana oli otettava huomioon valtiovarainministeriön epäasiallinen ja hyvää työmarkkinakäytäntöä rikkonut menettely lakiesityksen valmistelussa. Lisäksi hyvityssakon määrää alentavana seikkana oli otettava huomioon työnseisauksen lyhyt kestoaika ja se, että yhdistyksessä oli vain noin 420 maksavaa jäsentä. Työnseisauksesta ei valtiolle ollut aiheutunut pysyvää taloudellista vahinkoa eikä haittaa, koska työnseisauksen vuoksi tekemättä jääneet katsastukset ja rekisteröinnit oli tehty työnseisausta seuranneina päivinä.

Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL ja Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY eivät olleet tukeneet tai avustaneet eivätkä muullakaan tavalla myötävaikuttaneet työnseisauksen toimeenpanoon. Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys ei ollut ilmoittanut yläjärjestöille työnseisauksen toimeenpanosta. Koska yläjärjestöt eivät olleet olleet etukäteen tietoisia työnseisauksesta, ei niillä myöskään ollut ollut mahdollisuutta valvoa, että Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys olisi pidättäytynyt kielletystä työtaistelutoimenpiteestä. Työnseisauksen lyhyen keston ja luonteen huomioon ottaen Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL:lla ja Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY:llä ei ollut ollut käytettävissään sellaisia keinoja, joilla työnseisaus olisi voitu saada lopetetuksi. Järjestöt eivät siten olleet rikkoneet niille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Mikäli Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL:n ja Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY:n kuitenkin katsottaisiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, oli valtiovarainministeriön vaatimukset hylättävä siltä osin, kuin kyse oli muusta kuin valtion virkaehtosopimuslain 8 §:ssä kielletystä työtaistelusta. Kun toimeenpantu työnseisaus ei ollut valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n eikä myöskään valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n vastainen, ei yläjärjestöjenkään voitu katsoa rikkoneen näiltä osin valvontavelvollisuuttaan. Myös yläjärjestöjen osalta hyvityssakkoja tuomittaessa hyvityssakon määrää alentavina seikkoina oli otettava erityisesti huomioon valtiovarainministeriön menettely lakiesityksen valmistelussa ja se, että työnseisauksesta oli päätetty edellisenä päivänä, mistä johtuen yläjärjestöille ei ollut jäänyt aikaa ryhtyä tehokkaisiin toimiin valvontavelvollisuutensa toteuttamiseksi.

Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY:n maksettavaksi mahdollisesti tuomittava hyvityssakkoa määrättäessä oli otettava huomioon, että järjestö yhteistyöelimenä ei kantanut jäsenyhdistyksiltään jäsenmaksua eikä sillä ollut muutakaan varallisuutta. Järjestön sisäisten päätösten nojalla mahdollisesti tuomittava hyvityssakko tulisi Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistyksen maksettavaksi. Kun lisäksi otettiin huomioon, että Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY:n jäsenmäärä oli noin 2 000 henkilöjäsentä, oli yhdistyksen osalta olemassa valtion virkaehtosopimuslain 20 §:ssä tarkoitettu erityinen syy hyvityssakon tuomitsematta jättämiselle.

Valtion virkaehtosopimuslain mukaan kukin yhdistys itse vastasi sen maksettavaksi tuomittavista hyvityssakoista, joten Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL:ää ei voitu velvoittaa yhteisvastuullisesti vastaamaan alaistensa yhdistysten maksettaviksi tuomittavista hyvityssakoista.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL, Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY ja Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys ovat vaatineet kanteen hylkäämistä viimeksi mainitun yhdistyksen osalta siltä osin, kuin vaatimukset on perustettu valtion virkaehtosopimuslain 9 §:ään ja valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:ään sekä kanteen hylkäämistä koskemaan siltä osin, kuin siinä on kohdistettu vaatimuksia Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL:ään ja Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY:hyn.

STTK:N JULKISTEN ALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ STTK-J:N, VALTION TEKNISTEN KESKUSLIITTO VTK:N JA AUTOKATSASTAJAT R.Y:N VASTINE

Vastineen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J, Valtion Teknisten Keskusliitto VTK ja Autokatsastajat r.y. ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Autokatsastajat r.y. oli toteuttanut yhdessä Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistyksen kanssa työnseisauksen 12.6.1992. Työnseisaukseen oli osallistunut noin 500 Autokatsastajat r.y:n jäsentä. Työnseisauksilla ei ollut pyritty vaikuttamaan virkaehtosopimuksella sovittuihin asioihin. Mielenilmauksen kohteena oli ollut hallituksen eduskunnalle 27.5.1992 antama esitys laiksi Autorekisterikeskuksesta. Työnseisauksella oli haluttu saattaa eduskunnan tietoon valtiovarainministeriön epäasiallinen menettely lakiesityksen valmistelun loppuvaiheessa. Työnseisauksella oli pyritty lisäksi vaikuttamaan siihen, että laki säädettäisiin virkamiehen viran lakkauttamistilanteita koskevan suojan osalta samansisältöisenä kuin muut valtion liikelaitoksia koskevat lait. Tästä asiasta oli vallinnut yksimielisyys lakia valmistelleessa työryhmässä.

Autorekisterikeskuksesta säädettävän lain tarkoituksena oli muuttaa Autorekisterikeskus valtion liikelaitokseksi. Kaikkiin tähän mennessä säädettyihin liikelaitoslakeihin oli sisältynyt samankaltainen säännös virkamiehen asemasta viran lakkauttamistilanteessa. Näihin lakeihin sisältyvillä säännöksillä oli säädetty erorahasta ja toistuvasta korvauksesta toisin kuin valtion virkamieslaissa ja eroraha-asetuksessa. Tällä järjestyksellä oli pyritty turvaamaan virkamiesten asemaa tehostamalla työnantajan uudelleensijoitusvelvollisuutta tilanteessa, jossa liikelaitoksen henkilöstön määrää jouduttiin supistamaan.

Autorekisterikeskusta koskevaa lakia oli valmisteltu liikenneministeriön asettamassa työryhmässä, jossa edustettuina olivat olleet Autorekisterikeskus, sen henkilöstöjärjestöt, liikenneministeriö ja valtiovarainministeriö. Työryhmässä oli vallinnut yksimielisyys siitä, että lakiesitykseen virkamiehen asemaa viran lakkauttamistilanteissa koskevat säännökset otetaan samansisältöisinä kuin muissa liikelaitoslaeissa. Muita vaihtoehtoja työryhmässä ei ollut ollut esillä. Henkilöstöjärjestöjen kannalta kaikkein keskeisin kysymys oli ollut juuri uudelleensijoittamisvelvoitteen tehokkuus.

Henkilöstöjärjestöille oli ollut suuri yllätys se, että hallituksen eduskunnalle antamassa lakiesityksessä oli ehdotettu Autorekisterikeskusta koskevan lain 10 § säädettäväksi eri muodossa kuin muissa valtion liikelaitoslaeissa. Autorekisterikeskuksen henkilöstöä edustavat järjestöt olivat saaneet tiedon tästä virkamiesten palvelussuhdeturvaa olennaisesti heikentävästä muutoksesta vasta lakiesityksen antamisen jälkeen. Tämä muutos oli tehty valtiovarainministeriön virkamiesten aloitteesta. Hallituksen esityksen mukaan toistuva korvaus ja eroraha määräytyisivät pelkästään virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukaisesti. Tämä olisi merkinnyt tiukennusta korvausten saamisen ehtoihin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J, Valtion Teknisten Keskusliitto VTK ja Autokatsastajat r.y. ovat vaatineet kanteen hylkäämistä Autokatsastajat r.y:n osalta siltä osin, kuin kanteessa oli perustettu vaatimuksia virkaehtosopimuslain 9 §:ään ja valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehtyyn virkaehtosopimukseen, sekä yläjärjestöjen osalta kokonaisuudessaan.

KANTAJAN VASTASELITYS

Valtiovarainministeriö on vielä lausunut, että Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys ja Autokatsastajat r.y. olivat toimeenpanneet työnseisaukset ilman asianomaisen pääsopijajärjestön päätöstä. Menettelyllään yhdistykset olivat tietoisesti rikkoneet valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 15 §:n määräyksiä. Työnseisauksilla oli pyritty vaikuttamaan eduskunnan lainsäädäntövaltaan sen käsitellessä Autorekisterikeskuksen liikelaitokseksi muuttavaa lakiesitystä ja erityisesti siihen kohtaan, jossa säädettiin virkamiehen asemesta viran lakkauttamistilanteessa. Erorahaa ja toistuvaa korvausta koskevat asiat olivat luonteeltaan valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaisia sopimuksenvaraisia asioita. Työnseisauksilla oli siten valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n ja valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 13.12.1991 tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n vastaisesti pyritty vaikuttamaan myös sopimuksenvaraisiin asioihin uusien määräysten aikaansaamiseksi.

Autokatsastajat r.y. ja Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys olivat julkisille tiedotusvälineille 11.6.1992 kello 9 toimittamassaan lehdistötiedotteessa ilmoittaneet 12.6.1992 toimeenpantavista työnseisauksista. Lehdistötiedotteen johdosta asiaa oli käsitelty 11.6. ja 12.6.1992 julkisissa tiedotusvälineissä. Asiakaskunnalle ja Autorekisterikeskukselle yhdistykset olivat telefax-laitteen välityksellä ilmoittaneet työnseisauksesta 11.6.1992 kello 9. Näin ollen oli luultavaa, että myös valvontavelvollisille yläjärjestöille oli tavalla tai toisella ilmoitettu työnseisauksista jo ennen niiden toimeenpanemista. Yläjärjestöjen oli kuitenkin viimeistään asiaa tiedotusvälineissä 11.6. ja 12.6.1992 käsiteltäessä katsottava saaneen tiedon työnseisauksista. Kun kysymyksessä oli ollut vuorokauden kestänyt koko maan käsittänyt työnseisaus, eivät valvontavelvolliset yhdistykset voineet vedota tietämättömyyteensä.

Saamastaan tiedosta huolimatta eivät yläjärjestöt ole ennen työnseisauksen alkamista tai sen aikana tuominneet laittomiksi tietämiään työnseisauksia. Halutessaan järjestöt olisivat voineet viimeistään 12.6.1992 pyrkiä keskeyttämään työnseisaukset. Myöskään vastineissaan eivät yläjärjestöt olleet tuominneet Autokatsastajat r.y:n ja Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistyksen toimeenpanemia työnseisauksia.

Autokatsastajat r.y:n puheenjohtaja oli myös STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestä STTK-J:n ja Valtion Teknisten Keskusliitto VTK:n hallitusten jäsen. Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistyksen puheenjohtaja puolestaan oli Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY:n hallituksen jäsen. Viimeksi mainitun järjestön puheenjohtaja oli Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL:n hallituksen jäsen. Edellä mainittujen henkilöiden olisi yhdistysten hallitusten jäseninä välittömästi tullut tiedottaa yhdistyksille toimeenpantavista työnseisauksista. Joka tapauksessa edellä mainittu STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n ja Valtion Teknisten Keskusliitto VTK:n hallituksen jäsen sekä Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY:n hallituksen jäsen olivat ottaneet osaa lakon aloittamista koskevan päätöksen tekemiseen ja muutoinkin aktiivisesti osallistuneet työnseisauksien valmisteluun. Mainitut yhdistykset olivat vastuussa hallitustensa jäsenten toimenpiteistä.

Valtiovarainministeriön esityksen mukaisesti hallituksen Autorekisterikeskusta koskevaan lakiesitykseen oli tehty vielä muutoksia valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan istunnossa. Valtion liikelaitoksista Posti- ja telelaitosta, Valtionrautateitä ja Ilmailulaitosta koskevissa laeissa tai asetuksissa virkamiehille oli annettu erorahaa ja toistuvaa korvausta koskevia erityisetuuksia. Muissa valtion liikelaitoksissa tällaisia erityisetuuksia ei ollut olemassa. Valtiovarainministeriö oli aikanaan vastustanut myös mainittuja kolmea liikelaitosta koskeviin lakeihin otettuja säännöksiä erityisetuuksista, joten ministeriön kanta asiassa ei ollut muuttunut. Liikelaitoslaeissa olevia säännöksiä oli tarkoitus muuttaa samalla, kun virkamiesten uudelleensijoitusjärjestelmää uudistettiin.

Kun lainsäätäjän tiedossa osapuolten kuulemisen jälkeen oli ollut lainkohdasta vallinnut erimielisyys, ei virkaehtosopimuslain ja virkaehtosopimusten vastaisia työnseisauksia voitu puolustella valtiovarainministeriön menettelyllä Autorekisterikeskusta koskenutta lakia valmisteltaessa. Tätä seikkaa ei voitu myöskään ottaa huomioon hyvityssakkoja alentavana tekijän.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Valtiovarainministeriö on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistyksen ja Autokatsastajat r.y:n hallitukset ovat 11.6.1992 tehneet päätöksen työnseisauksen toimeenpanemisesta Autorekisterikeskuksen alaisissa katsastuskonttoreissa 12.6.1992. Työnseisaus on toimeenpantu tehtyjen päätösten mukaisesti ja siihen on osallistunut noin 300 Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistyksen ja noin 500 Autokatsastajat r. y:n jäsentä. Työnseisauksen syynä on ollut tyytymättömyys eduskunnassa käsiteltävänä olleeseen Autorekisterikeskusta koskevaan lakiesitykseen.

Mainittua lakiesitystä on valmisteltu työryhmässä, jossa muun muassa edellä mainittujen yhdistysten edustajat ovat olleet mukana. Työryhmässä valmisteltuun esitykseen on valtiovarainministeriön aloitteesta ennen esityksen saattamista eduskunnan käsiteltäväksi tehty muutosesitys, jolla lakiesityksestä on poistettu niin sanottua toistuvaa korvausta koskevat kohdat. Viranhaltijayhdistysten mukaan tällä esityksellä on heikennetty Autorekisterikeskuksen palveluksessa olevien viranhaltijoiden asemaa viranlakkauttamistilanteissa verrattuna aikaisemmin säädettyihin vastaaviin lakeihin. Tehdyn muutosesityksen jälkeen lakiesityksen virkamiehen asemaa viranlakkauttamistilanteessa koskevaan 10 §:ään on otettu säännös, jossa todetaan muun muassa, että jos uudelleen sijoittaminen ei ole mahdollista, on erorahasta ja toistuvasta korvauksesta voimassa, mitä valtion virkamieslaissa ja eroraha-asetuksessa säädetään.

Työnseisaukset on toimeenpantu vastalauseena sille, että valtiovarainministeriön aloitteesta lakiesityksestä on poistettu edellä mainitut toistuvaa korvausta koskevat kohdat. Työnseisauksella on siten pyritty vaikuttamaan sellaisiin palvelussuhteen ehtoja koskeviin seikkoihin, joista huomioon ottaen valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n säännökset voidaan sopia myös virkaehtosopimuksella.

Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys ja Autokatsastajat r.y. ovat menettelyllään syyllistyneet valtion virkaehtosopimuslain 9 §:ssä kiellettyyn työtaisteluun. Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys ja Autokatsastajat r.y. ovat lisäksi ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin ilman valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 15 §:n edellyttämää Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL:n ja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n päätöstä.

Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistyksen puheenjohtaja, joka on osallistunut työnseisauksen toimeenpanemista koskevan päätöksen tekemiseen, on myös Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY:n hallituksen jäsen. Tähän nähden ei viimeksi mainitun yhdistyksen taholta voida vedota siihen, että yhdistyksellä ei ole ennen työtaistelutoimenpiteen aloittamista ollut tietoa työnseisauksen toimeenpanosta. Mainittu yhdistys vastaa myös edellä mainitun hallituksensa jäsenen toimenpiteistä työtaistelun toimeenpanemisen yhteydessä.

Autokatsastajat r.y:n puheenjohtaja, joka on myös STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n ja Valtion Teknisten Keskusliitto VTK:n hallituksen jäsen, on ollut päättämässä Autokatsastajat r.y:n ryhtymisestä työtaistelutoimenpiteeseen. Puheenjohtajan edellä mainitun aseman huomioon ottaen eivät myöskään STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J ja Valtion Teknisten Keskusliitto VTK voi vedota siihen, että ne eivät ole olleet tietoisia aiotun työnseisauksen toimeenpanemisesta, minkä lisäksi mainitut yhdistykset vastaavat hallituksensa jäsenen toimenpiteistä työnseisauksen toimeenpanemisen yhteydessä.

Valtiovarainministeriö ei ole esittänyt perusteita sille, että Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL ja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö voitaisiin velvoittaa yhteisvastuullisesti vastaamaan alaistensa yhdistysten maksettaviksi tuomittavista hyvityssakoista.

Tuomittavien hyvityssakkojen määrää alentavana seikkana työtuomioistuin on ottanut huomioon edellä selostetun valtiovarainministeriön menettelyn, jonka seurauksena yhteisesti valmistellusta lakiesityksestä on poistettu toistuvaa korvausta koskevat vastaaviin liikelaitostamista koskeviin lakeihin sisältyneet kohdat.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään enemmälti.

Autorekisterikeskuksen Virkailijain Yhdistys, Autokatsastajat r.y., Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto VHKL, Pienten Järjestöjen Yhteistyöliitto PYY, STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J ja Valtion Teknisten Keskusliitto VTK velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Virtanen, Voipio, Leivo ja LehtoKannisto jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.