Labor court rules university must pay researcher salary increase based on completed licentiate degree per collective agreement.

Kun yliopiston ja sen palvelukseen otetun tutkijan välillä tehdyissä määräaikaisissa työsopimuksissa oli työsuhteessa sovellettavaksi työehtosopimukseksi sovittu sopimuksessa mainittu tutkimushenkilökuntaa koskeva työehtosopimus ja palkkaus oli sovittu määräytyväksi työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteessä mainitun tutkijaa koskevan palkkaryhmän mukaisesti, ei yliopisto esittämillään perusteilla voinut kieltäytyä sovitun palkkaryhmän mukaisen palkan maksamisesta.

Yliopisto velvoitettu suorittamaan tutkijalle sovitun palkkaryhmän mukainen palkka siten, että tutkijan vähimmäispalkkaa korotettiin palkkahinnoitteluliitteen mukaisesti lisensiaattitutkinnon suorittamisen perusteella sovitulla prosenttimäärällä.

Kantaja Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL r.y. Vastaaja Jyväskylän yliopisto

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Jyväskylän yliopiston ja Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL:n välillä 7.4.1988 allekirjoitetussa tutkimushenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Jyväskylän yliopistossa yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa oleviin palkkahinnoitteluliitteissä tarkoitetuilla ammattinimikkeillä työskenteleviin toimihenkilöihin tutkimusalan töissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAUS

7 § Palkkausperusteet

1. Täysin työkykyisten työntekijöiden ja harjoittelijoiden aika- ja suorituspalkat määräytyvät tähän sopimukseen erikseen liitettävien palkkahinnoitteluliitteiden ja pöytäkirjojen perusteella. Palkkahinnoitteluliitteeseen A sijoitetettujen erikoistutkijain ja tutkijain henkilökohtaiset palkat määräytyvät työehtosopimuksessa sovittujen palkkarajojen puitteissa työnantajan harkinnan mukaan palkkahinnoitteluliitteessä mainituin perustein.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKALIITE

Palkkausrajat

Perustaso

1.3.1988 alkaen

1.3.1988

Paikkakuntakal-

leusluokka

Palkkahin-

noittelu-

I

II

liite A

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tutkija

(102)

6 685-12 000

6 501-11 670

6 133-11 000

Ylempi korkeakoulututkinto, itsenäiset tutkimustehtävät ja tutkimuksen suunnittelutehtävät, joihin kuuluu tutkimusryhmän johto tai tehtäviä, joissa vastuu tai tarvittava asiantuntemus on suuri.

Hyvän tutkimuskokemuksen hankkineen ja vaativissa tutkimustehtävissä työskentelevän tutkijan palkkaus on vähintään 18 % (= yhteensä 7 888 mk) korkeampi kuin nimikkeen palkkauksen alaraja.

Merkittävän tutkimuskokemuksen hankkineen ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivan tutkijan palkkaus on vähintään 34 % (= yhteensä 8 958 mk) korkeampi kuin nimikkeen alaraja.

Lisensiaatin tutkinnon suorittaneen tutkijan palkkauksen alaraja on vähintään 22 % (= yhteensä 8 156 mk) korkeampi kuin nimikkeen alaraja.

Hyvän tutkimuskokemuksen hankkineen ja vaativissa tutkimustehtävissä työskentelevän lisensiaatin tutkinnon suorittaneen tutkijan palkkaus on vähintään 15 % (= yhteensä 9 379 mk) korkeampi kuin lisensiaatin palkkauksen alaraja.

Merkittävän tutkimuskokemuksen hankkineen ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivan lisensiaatin tutkinnon suorittaneen tutkijan palkkaus on vähintään 28 % (= yhteensä 10 440 mk) korkeampi kuin lisensiaatin palkkauksen alaraja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jyväskylän yliopiston ja Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL:n välillä 27.12.1989 allekirjoitetussa tutkimushenkilökunnan työehtosopimuksessa on samansisältöiset 1 ja 7 §:n määräykset kuin edelle on jäljennetty.

Edellä mainitun työehtosopimuksen 1.12.1989 alkaen voimaan tulleessa palkkaliitteessä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKALIITE

Palkkausrajat

Perustaso

1.12.1989 alkaen

1.12.1989

Paikkakuntakal-

leusluokka

Palkkahinnoit-

I

II

teluliite A

(Koodi 01)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tutkija

(102)

7 168-13 003

6 971-12 645

6 576-11 929

Ylempi korkeakoulututkinto, itsenäiset tutkimustehtävät ja tutkimuksen suunnittelutehtävät, joihin kuuluu tutkimusryhmän johto tai tehtäviä, joissa vastuu tai tarvittava asiantuntemus on suuri.

PALKAN MÄÄRÄYTYMISEN PERUSTEET

1. Tehtäväryhmään sijoittaminen määräytyy henkilön muodollisen pätevyyden, tehtävien ja työkokemuksen perusteella.

2. Tehtäväryhmän sisällä henkilön palkan määräytymisessä käytetään seuraavia perusteita:

Edistyminen tutkimustyössä

Vastuunalaisuus

Erityispiirteet

3. Palkkausta voidaan välittömästi tarkistaa tehtäväryhmän sisällä, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti vaativammaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jyväskylän yliopiston ja Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL:n välillä 14.12.1989 tehdyssä pöytäkirjassa on sovittu seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

Todettiin ja sovittiin, että tarkoitus on edelleenkin ottaa huomioon tutkijan henkilökohtaisen kokemuksen ja tieteellisen pätevyyden karttuminen tutkimustyössä työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen sisältämien periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä näiden kohtien soveltamisesta muutoin osapuolten kesken on sovittu työehtosopimusta laadittaessa 1.3.1988 alkavaksi sopimuskaudeksi.

Tätä menettelyä noudatetaan 1.3.1990 alkavan sopimuskauden loppuun.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL on Jyväskylän yliopistoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että filosofian tohtori Veli-Matti Hokkanen oli työskennellyt Jyväskylän yliopistossa tutkijana yhdenjaksoisesti 1.9.1988 - 31.12.1990. Hokkasen ja yliopiston välillä oli tehty edellä mainittuna aikana useita määräaikaisia työsopimuksia. Ensimmäisessä määräaikaisessa työsopimuksessa, joka oli tehty ajaksi 1.9.1988 - 31.12.1 988 oli sovittu, että työsuhteessa noudatettiin Jyväskylän yliopiston ja Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL:n välillä tehtyä työehtosopimusta. Hokkaselle oli kuitenkin maksettu työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteessä sovittua palkkaa pienempää palkkaa.

Hokkanen oli suorittanut lisensiaattitutkinnon 10.2.1988, minkä johdosta hänelle olisi tullut maksaa kuukausipalkkaa, joka oli vähintään 22 prosenttia korkeampi kuin tutkijanimikkeen palkkauksen alaraja. Hokkasen työsuhteen alkaessa 1.9.1988 työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen A mukaan lisensiaattitutkinnon suorittaneen tutkijan vähimmäiskuukausipalkka oli ollut 8 156 markkaa. Hokkaselle oli maksettu kuitenkin ajalla 1.9. - 30.11.198 8 vain 6 697 markan suuruista kuukausipalkkaa.

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäiskuukausipalkka, joka Hokkaselle olisi kuulunut maksaa ajalla 1.12.1988 28.2.1989, oli ollut 8 156 markkaa, kun Hokkaselle oli maksettu palkkaa 6 859 markkaa kuukaudessa. Ajalla 1.3.1989 - 30.11.1989 työehtosopimuksen mukainen vähimmäiskuukausipalkka, jota Hokkaselle olisi kuulunut maksaa, oli ollut 8 450 markkaa. Hokkaselle oli maksettu 6 933 markan suuruista kuukausipalkkaa.

Joulukuun 1. päivänä 1989 voimaan tulleessa työehtosopimuksen palkkaliitteessä ei ollut ollut nimenomaista mainintaa 22 prosentin korotuksen maksamisesta lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle. Työehtosopimusosapuolet olivat 14.12.1989 tehdyllä pöytäkirjalla sopineet kuitenkin aikaisempien palkkausperiaatteiden noudattamisesta. Tämä merkitsi muun muassa sitä, että lisensiaatin tutkinnon suorittaneella tutkijalla oli oikeus vähintään 22 prosenttia korkeampaan palkkaan kuin mitä tutkijanimikkeen alarajan mukainen palkka oli.

Työehtosopimuksen mukainen lisensiaattitutkinnon suorittaneen tutkijan vähimmäispalkka oli ajalla 1.12.1989 28.2.1990 ollut 8 745 markkaa kuukaudessa. Hokkaselle oli kuitenkin maksettu vain 7 177 markan suuruista kuukausipalkkaa. Ajalla 1.3. - 31.7.1990 työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka oli ollut 9 024 markkaa ja Hokkaselle maksettu kuukausipalkka oli ollut 7 407 markkaa. Edelleen ajalla 1.8. - 31.8.1990 oli työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka ollut 9 024 markkaa ja Hokkaselle maksettu kuukausipalkka 8 500 markkaa. Ajalla 1.9. - 30.9.1990 työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka oli ollut 10 161 markkaa, kun Hokkaselle oli maksettu 8 500 markan suuruista kuukausipalkkaa. Ajalla 1.10. - 30.11.1990 työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka oli ollut 10 232 markkaa ja Hokkaselle maksettu palkka 8 500 markkaa kuukaudessa. Edelleen ajalla 1.12. - 31.12.1990 työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka oli ollut 10 232 markkaa ja Hokkaselle oli maksettu 8 680 markan suuruista kuukausipalkkaa.

Paikallisneuvottelussa Jyväskylän yliopisto oli ilmoittanut Hokkaselle maksetun sopimuksen mukaisen palkan perustelematta kuitenkaan käsitystään työehtosopimuksen ja sen palkkahinnoitteluliitteen A oikeasta sisällöstä Hokkasen palkkauksen perusteena. Jyväskylän yliopisto ei ollut käydyissä neuvotteluissa kiistänyt, ettei Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL:n esittämä laskelma työehtosopimuksen mukaisen ja Hokkaselle maksetun palkan erotuksesta olisi markkamäärältään oikea.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan työehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi, että Hokkasen palkkaus ajalla 1.9.1988 - 31.12.1990 määräytyy työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteessä mainitun tutkijanimikkeen mukaisesti siten, että tutkijan vähimmäispalkkaa korotetaan lisensiaattitutkinnon perusteella 22 prosentilla. Lisäksi Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL on vaatinut Jyväskylän yliopiston velvoittamista suorittamaan Hokkaselle ajalta 1.9.1988 - 31.12.1990 saamatta jääneenä työehtosopimuksen mukaisena palkkana yhteensä 42 073 markkaa, saamatta jääneenä lomarahana vuodelta 1989 424 markkaa 96 penniä ja vuodelta 1990 970 markkaa 20 penniä 16 prosentin korkoineen palkkasaatavien erääntymisestä eli kunkin palkanmaksukuukauden viimeisestä päivästä lukien ja lomaraha heinäkuun 1989 ja heinäkuun 1990 lopusta lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Jyväskylän yliopisto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että siinä esitetyt vaatimukset eivät perustuneet Jyväskylän yliopiston tutkimushenkilökunnan työehtosopimukseen. Hokkanen ei ollut tehnyt mainitun työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työtä. Oli kohtuutonta vedota työsopimuksen tekemisen yhteydessä tehtyyn virheelliseen viittaukseen tutkimushenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisesta, koska kumpikaan sopijapuoli ei työsopimuksia tehtäessä eikä niiden voimassa ollessa ollut missään vaiheessa tarkoittanut, että Hokkanen tulisi Jyväskylän yliopiston palvelukseen tekemään tutkimushenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työtä työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin.

Yliopiston tarkoituksena oli ollut turvata Hokkaselle mahdollisuus harjoittaa päätoimisesti jatko-opintoja kohtuullisen rahoituksen turvin. Yliopiston taholta ei missään vaiheessa ollut edellytetty Hokkasen tekevän työnantajan johdon ja valvonnan alaisena tutkimushenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työtä. Hokkasen asiassa antaman oman selvityksen mukaan hänen tehtävänään oli ollut jatko-opintojen harjoittaminen. Hokkanen oli suorittanut lisensiaatin tutkinnon 10.2.1988 ja filosofian tohtorin tutkinnon 22.8.1990. Kanteessa oli lähdetty siitä, että Hokkaseen tuli soveltaa tutkimushenkilökunnan työehtosopimusta ainoastaan palkkahinnoitteluliitteen osalta mutta ei muiden määräysten, kuten työaikamääräysten osalta. Palkkavaatimus oli esitetty vasta siinä vaiheessa, kun Hokkanen oli saanut tiedon jatkoopiskelun rahoituksen päättymisestä.

Tutkimushenkilökunnan työehtosopimusta sovellettaessa huomioon oli otettava, että tutkinnon suorittaminen ei välittömästi oikeuttanut palkantarkistukseen. Tällaista ei ollut tarkoitettu työehtosopimusta solmittaessa. Työehtosopimusta ei myöskään ollut koskaan sovellettu tällä tavoin. Kanteessa tarkoitetun palkkamääräyksen soveltaminen oli mahdollista vain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Tämä merkitsi käytännössä sitä, että palkantarkistukset yliopiston omilla työsuhdevaroilla palkatun henkilöstön kohdalla olivat mahdollisia vain työehtosopimuksessa osoitettujen varojen puitteissa tai niin sanotun työnantajalisän puitteissa, jonka määrästä ja ajankohdasta opetusministeriö ilmoitti aina kirjeellä.

Yliopiston ulkopuolisin varoin palkatun henkilöstön kohdalla ei säännönmukaisesti varauduttu edellä tarkoitetunlaisiin palkantarkistuksiin, eikä kanteessa vaadittuja palkankorotuksia yleensä ollut tehty voimassa olevien työsopimusten osalta. Hokkanen oli kuulunut juuri tällaiseen henkilöstöön, joka oli palkattu yliopiston ulkopuolisin varoin.

Valtion työmarkkinalaitos oli hyväksyessään 1.3.1988 voimaan tulleen tutkimushenkilökunnan työehtosopimuksen edellyttänyt, että työehtosopimuksesta poistettaisiin kanteen perusteena olevat lausekkeet, jotka siten olivat sisältyneet työehtosopimukseen vain ajalla 1.3.1988 1.12.1989. Koska tieteellisen pätevyyden karttuminen voitiin työehtosopimuksen perusteella ottaa huomioon palkantarkistusperusteena ainoastaan olemassa olevien määrärahojen puitteissa ja koska yliopiston harjoittaman palvelututkimustoiminnan itsestään antaman kuvan johdosta oli ollut perusteltua, oli paikallisen ammattijärjestön ja yliopiston edustajien välisissä keskusteluissa todettu, että tarkoitus oli edelleen ottaa tieteellisen pätevyyden karttuminen huomioon palkantarkistusperusteena. Se, että näin voitiin menetellä, osoitti, että sopimuslausekkeella ei ollut sovittu sitovasti mistään, vaan se sisälsi vain yhteisesti hyväksytyn tavoitteen.

Yliopisto oli lukuisissa asiaa koskeneissa neuvotteluissa oikeudenkäyntejä välttääkseen tehnyt kompromissiesityksiä, viimeksi opetusministeriössä 31.3.1992. Jyväskylän yliopisto ei käydyissä neuvotteluissa ollut kiistänyt esitettyjä vaatimuksia, vaikka kiistämiseen olisi ollut asialliset perusteet. Tähän nähden oikeudenkäyntikulujen korvaamista ja viivästyskorkojen maksamista koskevat vaatimukset olivat perusteettomia.

Vastineessa esitetty vaatimus

Jyväskylän yliopisto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut keskusteltu siitä, että työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka ei olisi työsuhteessa maksettava vähimmäispalkka, vaan sopimuskohdan soveltaminen riippuisi käytettävissä olevista määrärahoista ja vähimmäispalkkaa pienempääkin palkkaa voitaisiin maksaa. Tällaista tarkoitusta ei osapuolilla myöskään ollut ollut työehtosopimuksesta sovittaessa.

Työehtosopimusosapuolet olivat erillisellä pöytäkirjalla 14.12.1989 sopineet nimenomaisesti siitä, että 1.3.1990 alkavan sopimuskauden loppuun saakka kokemuksen ja tieteellisen pätevyyden karttuminen otettiin huomioon niiden periaatteiden mukaisesti, joista oli osapuolten kesken sovittu työehtosopimusta laadittaessa 1.3.1988 alkaneelle sopimuskaudelle. Tämä pöytäkirja velvoitti työehtosopimuksena myös yliopistoa. Hokkasen määräaikaisia työsopimuksia jatkettaessa ei yliopiston puolelta missään vaiheessa ollut esitetty palkkausperusteen muutosta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Jyväskylän yliopiston ja Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL:n välillä sopimuskausiksi 1.3.1988 - 28.2.1990 ja 1.3.1990 - 29.2.1992 tehtyjen Jyväskylän yliopiston tutkimushenkilökuntaa koskevien työehtosopimusten 1 §:n mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Jyväskylän yliopistossa yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa oleviin palkkahinnoitteluliitteissä tarkoitetuilla ammattinimikkeillä työskenteleviin toimihenkilöihin tutkimusalan töissä. Työehtosopimusten palkkahinnoitteluliitteessä A on mainittu muun muassa nimike tutkija (102). Tähän tehtäväryhmään lukeminen edellyttää palkkahinnoitteluliitteen mukaan ylempää korkeakoulututkintoa, itsenäisiä tutkimustehtäviä ja tutkimuksen suunnittelutehtäviä, joihin kuuluu tutkimusryhmän johto tai tehtäviä, joissa vastuu tai tarvittava asiantuntemus on suuri.

Hokkasen, joka on suorittanut lisensiaatin tutkinnon helmikuussa 1988, ja Jyväskylän yliopiston välillä on solmittu määräaikainen työsopimus ajaksi 1.9.1988 31.12.1988. Työsopimukseen on Hokkasen tehtävänimikkeeksi merkitty tutkija ja noudatettavaksi työehtosopimukseksi edellä tarkoitettu Jyväskylän yliopiston tutkimushenkilökuntaa koskeva työehtosopimus. Työsopimuksessa on sovittu, että Hokkasen palkkaus määräytyy edellä mainitun työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen A palkkaryhmän 102 mukaisesti. Palkan määräksi on työsopimukseen merkitty 6 697 markkaa kuukaudessa. Tätä työsopimusta on jatkettu uudella määräaikaisella työsopimuksella ajaksi 1.1.1989 - 31.12.1989. Kirjalliseen jatkotyösopimukseen on muutosten kohdalle merkitty ainoastaan palkan tarkistus.

Jyväskylän yliopiston ja Hokkasen välillä on tämän jälkeen tehty uudet jatkotyösopimukset ajaksi 1.1.1990 30.6.1990 ja 1.7.1990 - 31.12.1990. Jatkotyösopimusten muutoksia koskevaan kohtaan on merkitty tarkistetun kuukausipalkan määrä. Hokkasen ja yliopiston välillä on 7.8.1990 tehty uusi määräaikainen työsopimus ajaksi 1.8.1990 - 31.12.1990. Tähän työsopimukseen on sovellettavaksi työehtosopimukseksi merkitty edelleen Jyväskylän yliopiston ja Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL:n välillä tehty työehtosopimus ja palkkaus on sovittu määräytyväksi työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen A palkkaryhmän 102 mukaan. Kun Hokkasen palkkaukseen käytetyt varat sittemmin on otettu toisesta rahoituslähteestä, on Hokkasen ja yliopiston välillä tehty jatkotyösopimukseksi merkitty uusi työsopimus ajalle 1.8.1990 - 31.12.1990. Palkan määräksi on jatkotyösopimukseen merkitty sama kuukausipalkka kuin edellisessä työsopimuksessa oli ollut.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että Hokkasen palkkauksen ajalla 1.9.1988 - 31.12.1990 olisi tullut määräytyä siten, että kysymyksessä olevan työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen mukaista tutkijan vähimmäispalkkaa korotetaan lisensiaattitutkinnon perusteella 22 prosentilla. Hokkaselle hänen työsuhteensa aikana maksettuun palkkaan ei ole sisältynyt mainittua korotusta.

Jyväskylän yliopisto on kiistänyt kanteessa esitetyn vaatimuksen ensinnäkin sillä perusteella, että Hokkanen ei ole tehnyt työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa tutkijan työtä. Yliopiston ilmoituksen mukaan työsopimuksilla on haluttu turvata Hokkaselle mahdollisuus harjoittaa päätoimisesti jatko-opiskelua, eikä Hokkasta ole tarkoitettu ottaa tekemään työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työtä työehtosopimuksen mukaisin ehdoin eikä Hokkanen tällaista työtä myöskään ole tehnyt.

Yliopiston ja Hokkasen välisiä työsopimuksia tehtäessä yliopiston tiedossa on ollut tai ainakin olisi pitänyt olla, minkä laatuista työtä Hokkanen työsopimuksessa tarkoitettuina aikoina tekee. Kun yliopisto on myös ollut tietoinen työehtosopimuksen soveltamisalasta ja Hokkasen kanssa tästä huolimatta on palkan määräytymisen perusteeksi sovittu edellä tarkoitetun työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen työsopimukseen merkityn palkkaryhmän mukainen palkka, ei yliopisto työtuomioistuimen mielestä voi esittämällään perusteella vapautua noudattamasta sovitun työehtosopimusmääräyksen mukaisen palkan maksamisesta.

Jyväskylän yliopisto on edelleen kiistänyt kanteessa esitetyn vaatimuksen sillä perusteella, että palkkahinnoittelussa tarkoitetun tutkinnon suorittaminen ei sinänsä oikeuttanut palkkahinnoitteluliitteen mukaisiin palkankorotuksiin. Pätevöitymisen perusteella suoritettavat palkkahinnoitteluliitteen mukaiset palkankorotukset on yliopiston mukaan tarkoitettu suoritettaviksi käytössä olevien määrärahojen puitteissa. Yliopiston esittämän mukaan näitä korotuksia ei ole tarkoitettu suoritettaviksi voimassa oleviin työsopimuksiin, vaan tarkistukset tehdään aina uusia määräaikaisia työsopimuksia tehtäessä.

Todistajana kuullun Jyväskylän yliopiston akavalaisten työntekijöiden pääluottamusmiehen kertoman mukaan tutkinnon perusteella suoritettavat palkantarkistukset ovat yleensä tapahtuneet samassa yhteydessä kuin palkkoja on muutoinkin tarkistettu.

Maaliskuun 1. päivänä 1990 voimaan tulleen työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteestä on poistettu muun muassa kysymyksessä oleva lisensiaatin tutkinnon perusteella maksettavaa korotusta koskeva määräys. Tämä on johtunut siitä, että valtiovarainministeriön taholta on huomautettu, ettei tällaisen lisän automaattinen maksaminen tutkinnon suorittamisen perusteella soveltunut niin sanottuun joustavaan palkkoja koskevaan työehtosopimukseen, jossa oli sovittu vain palkkauksen ala- ja ylärajoista eikä mistään kiinteistä lisistä.

Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto KATL:n entinen toiminnanjohtaja on kertonut, että valtiovarainministeriön asiaan puuttumisen johdosta yliopiston edustajat ovat työehtosopimusneuvotteluissa esittäneet, että työehtosopimukseen tältä osin tulisi saada aikaan "visuaalinen" muutos. Työehtosopimukseen osalliset ovat tämän vuoksi tehneet 14.12.1989 pöytäkirjan, jossa on sovittu, että tarkoitus on edelleen ottaa huomioon tutkijan henkilökohtaisen kokemuksen ja tieteellisen pätevyyden karttuminen tutkimustyössä työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen sisältämien periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä näiden kohtien soveltamisesta muutoin osapuolten kesken on sovittu työehtosopimusta laadittaessa 1.3.1988 alkavaksi sopimuskaudeksi. Pöytäkirjan mukaan tätä menettelyä noudatetaan 1.3.1990 alkavan sopimuskauden loppuun.

Edellä tarkoitettu pöytäkirja on syntynyt siinä järjestyksessä, mitä työehtosopimuksen syntymiseltä edellytetään. Tässä pöytäkirjassa on myös sovittu siitä, että tutkijan henkilökohtaisen kokemuksen ja tieteellisen pätevyyden karttuminen otetaan huomioon samalla tavoin kuin edellisessä työehtosopimuksessa on sovittu. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että pöytäkirjaa tehtäessä tarkoituksena olisi ollut sopia siitä, että tässä mainittuja periaatteita pidettäisiin vain tavoitteina.

Työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen lisensiaatin tutkinnon perusteella maksettavaa lisää koskevan määräyksen samoin kuin edellä tarkoitetun 14.12.1989 tehdyn pöytäkirjan sanamuodosta on työtuomioistuimen mielestä pääteltävissä, että kysymyksessä oleva korotus on maksettava lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle työntekijälle, eikä lisän maksamista ole asetettu riippuvaksi mahdollisisista määrärahoista tai työnantajan harkinnasta. Myös edellä mainittujen todistajien kertomukset tukevat tätä tulkintaa. Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Jyväskylän yliopisto on velvollinen maksamaan Hokkaselle palkkahinnoitteluliitteessä ja 14.12.1989 tehdyssä pöytäkirjassa sovitun korotuksen lisensiaattitutkinnon perusteella.

Tuomiolauselma

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Kontio, Tuulensuu, Sulkunen ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.