Labor court upheld collective agreement dismissal clauses as binding terms under labor law.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court confirmed that specific dismissal provisions in the 1991 Church Child Workers' Collective Agreement remained valid binding terms for employment relationships until July 31, 1992. The plaintiff argued that the agreement's language implied dismissal only occurred if the individual employment contract explicitly stated so, while the defendant maintained the collective clause itself mandated the dismissal. The court ruled that the collective agreement's provisions constituted mandatory norms under the Labor Code, establishing that the cessation of work constituted dismissal regardless of individual contract details.
Legislator headnote
AI generatedSection 1, paragraph 1 of the Labor Code; Collective agreement clauses mandating dismissal upon cessation of work are binding terms in employment relationships and do not require explicit individual contract stipulation to effectuate the dismissal.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen lomauttamista koskevien määräysten vahvistettu olleen voimassa työehtosopimuslain nojalla työsuhteissa noudatettavina ehtoina. (Ään.)
Kantaja Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL r.y., Helsinki Vastaaja Kirkon sopimusvaltuuskunta
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisten välillä 29.11.1991 allekirjoitetussa Kirkon lapsityöntekijäin työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
Lomauttaminen
16 §
1 mom. Jos kerhotoiminta keskeytyy kesäaikana eikä lapsityöntekijän kanssa ole sovittu muusta työstä tänä keskeytysaikana, lapsityöntekijä on, jollei hän ole vuosilomalla, työsopimuksensa mukaisesti lomautettuna siihen saakka, kunnes kerhotoiminta jälleen alkaa.
Pöytäkirjamerkintä: Sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä, että seurakuntien tulisi edistää kerhotoiminnan ylläpitämistä myös koululaisten kesälomakautena ja että lapsityöntekijälle tulisi pyrkiä järjestämään hänen omaa työtään vastaavaa työtä silloinkin, kun kerhotoiminta koululaisten kesälomakautena on keskeytyneenä, ei kuitenkaan lapsityöntekijän vuosiloman ajaksi.
2 mom. Lapsityöntekijä, jonka työsuhde ei tammikuun 31 päivään mennessä ole keskeytymättä jatkunut vähintään yhtä vuotta, on lomautettuna myös ajanjakson, jonka koululaisten urheiluloma kestää, edellyttäen kuitenkin, ettei lapsityöntekijälle ole voitu järjestää muuta työtä.
3 mom. Sen lisäksi, mitä edellä 1 ja 2 momentissä on sovittu, kerhopalkkainen lastenohjaaja, tuntipalkkainen iltapäiväkerhonohjaaja, tuntipalkkainen kerhoapulainen ja tuntipalkkainen kerhoharjoittelija ovat lomautettuina myös ajan, jolloin kerhojen pitäminen on koululaisten joululoman vuoksi keskeytyneenä.
4 mom. Lomautusajalta ei suoriteta palkkaetuja.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Asianosaisten välillä on sovittu kirkon lastenohjaajien työehtosopimuksen 1.8.1992 allekirjoituspöytäkirjassa muun ohella seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kirkon lastenohjaajien työehtosopimuksen 1.8.1992 hyväksyminen
2 §
1 mom. Hyväksyttiin Kirkon lastenohjaajien työehtosopimus 1.8.1992 (liite A), jolla kumotaan 29.11.1991 allekirjoitetun Kirkon lapsityöntekijäin työehtosopimuksen 1992 määräykset.
2 mom. Nyt hyväksytystä työehtosopimuksesta käytetään jäljempänä nimitystä uusi työehtosopimus ja nyt kumotusta työehtosopimuksesta nimitystä vanha työehtosopimus.
Siirtymämääräyksiä
3 §
1 mom. Jos 31.7.1992 palveluksessa olevan lapsityöntekijän palvelussuhde jatkuu yhtäjaksoisesti 1.8.1992 lukien, hänen palvelussuhteen ehtonsa määräytyvät 4 ja 5 §:ssä sanotuin poikkeuksin 1.8.1992 lukien uuden työehtosopimuksen mukaan.
2 mom. Uusi työehtosopimus edellyttää 1 momentissa tarkoitetun lapsityöntekijän osalta työsopimuksen muuttamista jäljempänä tässä pykälässä sanotulla tavalla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Työehtosopimuksen 16 §:n määräys oli ollut edellä olevassa muodossaan voimassa 1.4.1987 lukien. Työehtosopimusta oli koko ajan sovellettu lähtien siitä, että lastenohjaajat olivat lomautettuina kesäaikana. Lastenohjaajat olivat jo mennessään seurakunnan palvelukseen sitoutuneet siihen, että työehtosopimusta sovellettiin heidän työsuhteensa ehtoihin. Kesälomautuksen korvaaminen työnteolla eräissä seurakunnissa oli johtunut ainoastaan siitä, että seurakunnalla oli ollut mahdollisuudet järjestää kesäkerhotoimintaa. Työehtosopimusmääräystä lomauttamisesta oli sovellettu koko määräyksen voimassaoloajan samalla tavoin myös lastenohjaajiin, joiden työsuhteesta ei ollut laadittu kirjallista työsopimusta.
Lomauttamisesta oli voitu pätevästi sopia vanhassa työehtosopimuksessa. Uudessa 1.8.1992 voimaan tulleessa Kirkon lastenohjaajien työehtosopimuksessa (jäljempänä uusi työehtosopimus) ei ollut sopimusmääräyksiä lomauttamisesta. Uusi työehtosopimus kumosi aiemmin voimassa olleen työehtosopimuksen määräykset lomauttamisesta.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kirkon lapsityöntekijäin työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin määräys lastenohjaajien lomauttamisesta kesäaikana kerhotoiminnan keskeytyessä on luonteeltaan normimääräys.
VASTINE
Vastineen perustelut
Kirkon sopimusvaltuuskunta on lausunut, että kantajaliiton vaatimus perustui muun muassa siihen, ettei lastenohjaajalla ollut ollut työsopimusta solmiessaan mahdollisuutta neuvotella kesäajan lomautuksesta. Tämä väite oli perusteeton. Päiväkerhotyö oli kausiluonteista, mikä oli jokaisen alalle hakeutuvan tiedossa. Työhön otettaessa oli ollut täysin mahdollista ilmaista halukkuus tehdä keskeytysaikoina muuta työtä. Eri asia oli, oliko seurakunta uskaltanut tuolloin sopia muusta työstä, jollei sen järjestymistä ollut voitu pitää varmana. Toisaalta se, ettei seurakunta ehkä ollut voinut taata muuta työtä, ei ollut velvoittanut lastenohjaajaa sopimaan lomautuksesta.
Lastenohjaajien työsopimukset oli säännönmukaisesti tehty sopijapuolten hyväksymällä lomakkeella, jossa oli oma kohtansa muun muassa lomautuksesta sopimista varten. Jos työsopimuksessa ei ollut merkintää lomauttamisesta, yksimielinen tulkinta oli ollut, että lastenohjaaja oli ilman suostumustaan voitu lomauttaa vain työsopimuslaissa säädetyin edellytyksin ja tavoin. Jos taas lomautusta koskeva lomakkeen kohta oli täytetty, siinä oli voitu sopia asiasta täsmällisesti tai työehtosopimuksen 16 §:ssä sanotulla tavalla eli ehdoin, että ensin tutkittiin, olisiko ollut tarjolla muuta sellaista työtä, jonka tekemisestä lastenohjaaja haluaisi ja voisi sopia. Asiallisesti tämä vaihtoehto oli eronnut yksipuolisesta lomauttamisesta vain siten, ettei seurakunnan ollut tarvinnut noudattaa lomautusilmoituksille laissa säädettyä tai viimeistään 18.7.1988 alkaneissa työsuhteissa vanhan irtisanomissuojasopimuksen mukaista pitempää vähimmäisilmoitusaikaa.
Kantaja oli jättänyt täysin huomiotta vanhan työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin sanat "työsopimuksensa mukaisesti". Näiden sanojen tarkoituksena oli ollut ilmaista nimenomaan, että momentin suositusluonteiset määräykset tulivat työsuhteen ehdoiksi vasta, kun työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana oli sovittu sen soveltamisesta. Tämä kävi selvästi ilmi myös vuoden 1987 työehtosopimuksen 16 §:n soveltamisohjeista. Vanhan työehtosopimuksen 16 §:n 2 ja 3 momentin vertailulla ei ollut merkitystä. Niidenkin soveltaminen oli edellyttänyt sopimista työsopimuksella. Uudessa työehtosopimuksessa ei ollut mainintaa työsopimuksella sovitun lomautusehdon kumoamisesta.
Kanteessa tarkoitetun lomauttamisen voimassaolo jatkui työsopimukseen perustuen entisen sisältöisenä niissä työsuhteissa, joita koskevat sopimukset oli tehty ennen 1.8.1992, jollei työsuhteen aikana toisin sovittu. Sillä, että lastenohjaaja kieltäytyi allekirjoittamasta uuden työehtosopimuksen vuoksi korjattua työsopimusta, mikäli lomautusehto oli siinä näkyvillä, ei ollut ehdon poistavaa merkitystä. Toisaalta uusi työehtosopimus ei asettanut estettä sopia myös uusien työntekijöiden kanssa lomauttamisesta siten, että työsopimuksessa viitattiin vanhan työehtosopimuksen 16 §:ään.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Kirkon sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Vanhan työehtosopimuksen 16 §:n 2 ja 3 momentin tulkinta tuki kantajan esittämää. Käytännössä lastenohjaaja oli ollut vanhan työehtosopimuksen 16 §:n 2 ja 3 momentissa mainittuna ajankohtana lomautettuna, vaikka siitä ei ollut mitenkään sovittu työsopimuksessa ja vaikka lastenohjaaja ei ollut ollut tietoinen työehtosopimuksen tarkasta sisällöstä.
Vastaaja oli edelleen todennut, ettei uudessa työehtosopimuksessa ollut mainintaa työsopimuksella sovitun lomautusehdon kumoamisesta. Uuteen työehtosopimukseen ei ollut ollut syytä ottaa tällaista mainintaa, koska lastenohjaajan kesäajan lomautusta koskeva määräys oli ollut työehtosopimusnormi. Tämä normi oli kumoutunut, kun uudessa työehtosopimuksessa ei enää ollut sopimusmääräystä lomauttamisesta. Sopimusvaltuuskunta oli tulkinnut lomautusehtoa niin, että sen voimassaolo jatkui työsopimukseen perustuen entisen sisältöisenä niissä työsuhteissa, joita koskevat sopimukset oli tehty ennen 1.8.1992, jollei työsuhteen aikana toisin sovittu. Kantajaliiton mielestä lomautusehto oli ollut työntekijää velvoittava työehtosopimuksen perusteella. Uuden työehtosopimuksen voimassa ollessa ei enää ollut työntekijää velvoittavaa lomautusehtoa. Näin ollen, mikäli lomautusehto haluttiin ottaa lastenohjaajan työsopimukseen, tuli siitä nimenomaan sopia.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kirkon lapsityöntekijäin 31.7.1992 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen (jäljempänä vanha työehtosopimus) 16 §:n 1 momentissa määrätään, että jos kerhotoiminta keskeytyy kesäaikana eikä lapsityöntekijän kanssa ole sovittu muusta työstä tänä keskeytysaikana, lapsityöntekijä on, jollei hän ole vuosilomalla, työsopimuksensa mukaisesti lomautettuna siihen saakka, kunnes kerhotoiminta jälleen alkaa. Saman pykälän 2 ja 3 momentissa määrätään lapsityöntekijän lomautuksesta koululaisten urheilu- ja joululoman ajaksi.
Kirkon lastenohjaajien 1.8.1992 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen (jäljempänä uusi työehtosopimus) ei sisälly määräyksiä lomautuksesta.
Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että vanhan työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentti on ollut voimassa lapsityöntekijäin työsuhteissa noudatettavana normimääräyksenä. Kantajaliiton mukaan tästä seuraa, ettei lastenohjaajan työsopimukseen vanhan työehtosopimuksen voimassaollessa otettu lomauttamista koskeva ehto uuden työehtosopimuksen voimaantultua enää ole sitova.
Kirkon sopimusvaltuuskunnan kannan mukaan vanhan työehtosopimuksen lomauttamismääräykset ovat olleet suosituksia, jotka eivät sellaisinaan ole tulleet lapsityöntekijän työsuhteen ehdoiksi. Sopimusvaltuuskunnan mielestä sopijapuolet ovat tarkoittaneet työehtosopimuksen lomauttamismääräysten tulevan työsuhteen ehdoiksi edellyttäen, että työsopimuksin työsuhteen alkaessa tai myöhemmin työsuhteen kestäessä on sovittu lomauttamisesta, jolloin ne ovat työsopimuksen ehtoina voimassa uuden työehtosopimuksen voimaantultuakin.
Vanhan työehtosopimuksen voimassa ollessa seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat voineet käyttää kirkon sopimusvaltuuskunnan toimistosta saatua työsopimuslomaketta, jonka kohtaan 7 on merkitty vaihtoehtoisina lomautusmahdollisuuksina ensiksi työsopimuksessa sovittu lomautusaika ja toiseksi lomautus lapsityöntekijäin työehtosopimuksen 16 §:n mukaisesti. Sopimusvaltuuskunta katsoo tämän sopijapuolten yhdessä hyväksymän lomakkeen tukevan sen kantaa.
Esitetty selvitys osoittaa, että vanhan työehtosopimuksen voimassa ollessa on eri seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä työsopimukset lapsityöntekijäin kanssa tehty eri tavoin. Joissain niistä on tehty kirjallinen työsopimus, jossa on tarkkaan sovittu lomautusehdoista. Joissakin taas työsopimus on tehty suullisesti sopimalla lomautuksesta tai niin, ettei lomautuksesta ole nimenomaan sovittu. Yleisesti on kuitenkin työehtosopimuksen lomautusmääräys omaksuttu käytännössä ehdoksi lastenohjaajien työsuhteisiin.
Kirkon sopimusvaltuuskunnan ja Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL:n enempää kuin sen edeltäjänkään Kunnallisvirkamiesliiton kesken ei ole ennen tätä erimielisyyttä väitettykään neuvotellun puheena olevan lomautusmääräyksen luonteesta. Asia on tullut esille vasta, kun työehtosopimuksessa ei 1.8.1992 jälkeen ole ollut lomauttamista koskevia määräyksiä.
Työehtosopimuksen määräykset ovat oikeudellisten vaikutustensa puolesta erilaisia. Työehtosopimukset sisältävät sellaisia määräyksiä, joita on noudatettava työnantajan ja työntekijöiden välisissä työsopimuksissa ja muuten heidän työsuhteissaan. Tällaisia määräyksiä on perinteisesti kutsuttu normatiivisiksi määräyksiksi tai normimääräyksiksi. Toisen pääryhmän muodostavat työehtosopimuksen velvoitemääräykset, jotka koskevat yksinomaan sopimukseen osallisten tai siihen yhtyneiden yhdistysten tai työnantajien välisissä suhteissa noudatettavia velvollisuuksia.
Työehtosopimus saattaa sisältää myös suosituksia. Työoikeudellisessa kirjallisuudessa on suosituksiksi nimitetty sellaisia työehtosopimuksen määräyksiä, joihin ei sisälly normi- eikä velvoitevaikutusta (Sarkko: Työehtosopimuksen määräyksen oikeusvaikutukset s. 117).
Työsopimuslain 30 §:n 1 momentissa säädetään työnantajan oikeudesta lomauttaa työntekijä. Saman pykälän 2 momentin mukaan voidaan muun muassa työsopimuksella sopia työntekijän lomauttamisesta ja työehtosopimuksella laajentaa lomauttamisoikeutta.
Vanhan työehtosopimuksen sopijapuolet ovat tulkittavalla määräyksellä selvästi sopineet siitä, että kerhotoiminnan keskeytymisestä kesäaikana tietyissä tilanteissa seuraa lapsityöntekijän lomauttaminen. Tätä tukee vanhan työehtosopimuksen 16 §:n 2 ja 3 momentin sanamuoto, jossa ei ole mainintaa työsopimuksesta. Lomautusmääräys työehtosopimuksessa on kirjoitustavaltaan ja sisällöltään normi, joka koskee yksityistä työsopimusta ja jolla lomauttamisoikeutta on työsopimuslain 30 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla laajennettu. Asiassa ei ole näytetty, että sopimusmääräyksellä olisi muu kuin sen sanamuodosta ilmenevä tarkoitus. Työehtosopimuksen soveltamisohjeista vuodelta 1987, joihin sopimusvaltuuskunta on vedonnut, ei työtuomioistuimen mielestä ilmene tällaista tarkoitusta.
Vanhan työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin sitä sanontaa, että työntekijä on työsopimuksensa mukaisesti lomautettuna, voidaan, edellä mainitun työsopimuslomakkeen sisältökin huomioon ottaen, tulkita siten, että työnantajan ja työntekijän välillä on voitu sopia lomautuksesta työehtosopimusmääräyksestä poiketen.
Lomautusta koskevaa vanhan työehtosopimuksen määräystä on edellä mainituin perustein pidettävä sellaisena normimääräyksenä, joka työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan tulee noudatettavaksi sidottujen työnantajien ja työntekijöiden välisissä työsuhteissa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että kirkon lapsityöntekijäin työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin lomauttamista koskevat määräykset ovat 31.7.1992 saakka olleet voimassa työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuina työsuhteissa noudatettavina ehtoina.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Vertanen jäseninä.
Eri mieltä olevan jäsen Virtasen lausunto:
Vanhan työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin mukaan lapsityöntekijä on kerhotoiminnan keskeytyessä työsopimuksensa mukaisesti lomautettuna siihen saakka, kunnes kerhotoiminta jälleen alkaa. Tämän sopimuskohdan sanamuodon mukaan lomautus tapahtuu työsopimuksen mukaisesti. Näin olle se, miten lomautus tosiasiallisesti toteutetaan, riippuu työsopimuksen sisällöstä. Osapuolten yhteisesti hyväksymässä työsopimuslomakkeessa on ollut viittausmahdollisuus työehtosopimukseen, mutta asiasta on voitu myös sopia työehtosopimuksesta poikkeavasti. On mielestäni selvää, että vanhan työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin mukaisen lomautuksen toteutuminen on edellyttänyt työsopimuksessa olevaa määräystä siitä, että lomautus tapahtuu työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen määräyksellä ei yksinään ole välitöntä vaikutusta työsuhteeseen eikä lomautus voi toteutua ilman työsopimuksen määräystä. Päinvastainen näkemys johtaisi myös siihen, että työsopimuksessa oleva viittaus työehtosopimukseen menettäisi merkityksensä.
Katson että työehtosopimuksen 16 §:n 1 momentti on pikemminkin määräys siitä, että työnteon keskeytys katsotaan lomautukseksi. Työsopimuksethan voitaisiin sinänsä tehdä myös sellaisiksi, että työskennellään sellaisina aikoina, jolloin kerhotoiminta on käynnissä, jolloin keskeytysaikaa ei välttämättä tarvitse luonnehtia lomautusajaksi.
Uudessa työehtosopimuksessa ei enää ole vastaavanlaisia lomautusta koskevia määräyksiä. Uudella työehtosopimuksella ei kuitenkaa ole lomautusta kielletty. Näin ollen ei lomautusmääräysten poisjättämisestä seuraa, ettei lomauttaminen olisi enää lainkaan mahdollista. Lomauttaminen on jäänyt yksinomaan työsopimuslain ja työsopimusten varaan. Näin ollen uusi työehtosopimus ei aseta lomautukselle estettä, mutta työsopimuksissa mahdollisesti olleet viittaukset työehtosopimuksen lomautusjärjestelyihin ovat menettäneet merkityksensä.
Edellä esitetyillä perusteilla harkitsen oikeaksi hylätä kanteen.