Labour court ruled that zoo work falls under general labour law, not agricultural or hospitality collective agreements.

Kysymys siitä, mitä työehtosopimusta oli sovellettava kotieläinpuistossa tehtyyn työhön.

Kuultavat Maaseudun Työnantajaliitto r.y. Maaseututyöväen Liitto r.y. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liiton välillä 1.3.1990 29.2.1992 voimassa olleessa maatalouden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1. Tämä työehtosopimus on koko maata käsittävä ja sen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien maatilataloudessa ja sen lähialoilla toimivien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin, joihin ei ole sovellettava jotakin toista allekirjoittajaliittojen välistä työehtosopimusta.

Huomautus:

Tätä työehtosopimusta sovelletaan mm. maatilatalouden yhteydessä harjoitettavaan avomaavihannesten ja marjan viljelyyn sekä maatilataloudesta erillään harjoitettuun eläintenhoitoon ja maatalouden lomitustoimintaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n välillä 1.3.1990 - 28.2.1991 voimassa olleessa majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijöiden työehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisohjeissa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I Sopimuksen ulottuvuutta, työsuhteen alkamista ja lakkaamista koskevat määräykset

1 § Sopimuksen ulottuvuus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANTEET KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

ORMASUON KANNE

Kanteen perustelut

Opiskelija Jenni Elina Ormasuo on Orimattilan Hevosystäväinseura r.y:tä vastaan Orimattilan kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut olleensa 30.7. ja 2.9.1990 välisen ajan yhdistyksen palveluksessa Orimattilan kotieläinpuistossa pääasiallisena tehtävänään pääsylippujen myynti. Lisäksi Ormasuo oli työskennellyt lahjatavaramyymälässä, toiminut sijaisena kahviossa ja auttanut poniratsastuksessa. Ormasuon tuntipalkaksi oli sovittu 20 markkaa. Ormasuon työaika oli ollut kello 10 - 20. Ormasuo oli työskennellyt jokaisena viikon päivänä. Työtuntikirjanpidon mukaan Ormasuo oli 30.7.1990 ja 2.9.1990 välisenä aikana ollut työssä yhteensä 264 tuntia. Ormasuolle oli maksettu sanotulta ajalta palkkaa 264 tunnilta 20 markan perustuntipalkan mukaan määräytyvät 5 280 markkaa ja lomakorvauksena 8,5 prosenttia palkasta eli 448,10 markkaa. Ormasuo oli kanteessa tarkoitettuna aikana ollut 15-vuotias.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Ormasuo on vaatinut Orimattilan Hevosystäväinseura r.y:n velvoittamista suorittamaan hänelle muun muassa korvauksena 30.7. ja 2.9.1990 välisenä aikana suoritetusta vuorokautisesta ja viikottaisesta ylityöstä sekä sunnuntaityöstä yhteensä 1 665 markkaa, työajan lyhennyskorvauksena yhden päivän palkkaa vastaavat 160 markkaa ja lomakorvauksena 314,40 markkaa korkoineen.

KAPULAISEN KANNE

Kanteen perustelut

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kapulainen on vaatinut Orimattilan Hevosystäväinseura r.y:n velvoittamista suorittamaan hänelle muun muassa korvauksena 8.6.1990 ja 2.9.1990 välisenä aikana suoritetusta vuorokautisesta ja viikottaisesta ylityöstä sekä sunnuntaityöstä yhteensä 1 974 markkaa, työajan lyhennyskorvauksena kolmen päivän palkkaa vastaavat 672 markkaa ja lomakorvauksena 734,30 markkaa korkoineen.

VESIKON KANNE

Kanteen perustelut

Opiskelija Miia Susanna Vesikko on Orimattilan Hevosystäväinseura r.y:tä vastaan Orimattilan kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut olleensa 1.6.1990 ja 2.9.1990 välisenä aikana yhdistyksen palveluksessa Orimattilan kotieläinpuistossa pääasiallisena tehtävänään ponien ja muiden eläinten hoitaminen ja ruokkiminen, puistoalueen siivous ja ponien talutus. Lisäksi Vesikko oli auttanut lipun myynnissä ja kahviossa, myynyt ajoittain makkaraa ja toiminut pomppupatjan vahtina. Vesikko oli tehnyt työtä yleensä 7 - 9 tuntia päivässä puiston aukioloaikana kello 10 - 20. Vesikolle oli maksettu palkkaa 1.6. ja 27.6.1990 väliseltä ajalta 130 markkaa päivältä, 29.6.1990 ja 15.8.1990 väliseltä ajalta 150 markkaa päivältä sekä 26.8., 1.9. ja 2.9.1990 tehdyiltä 13 tunnin työpäiviltä kultakin 243,70 markkaa. Lomakorvausta Vesikolle oli maksettu kuudelta päivältä 150 markan päiväpalkan mukaan määräytyvät 900 markkaa. Vesikko oli täyttänyt 17 vuotta 12.8.1990.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Vesikko on vaatinut Orimattilan Hevosystäväinseura r.y:n velvoittamista suorittamaan hänelle muun muassa korvauksena 1.6.1990 ja 2.9.1990 väliseltä ajalta maksamatta jääneestä työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, vuorokautisesta ja viikottaisesta ylityöstä sekä sunnuntaityöstä yhteensä 2 891,59 markkaa, työajan lyhennyskorvauksena yhden päivän palkkaa vastaavat 450 markkaa ja lomakorvauksena 503,65 markkaa korkoineen.

VASTINE ORMASUON, KAPULAISEN JA VESIKON KANTEISIIN

Vastineen perustelut

Yhdistyksen hallinto oli myös eläinpuistotoiminnan osalta toteutettu vapaaehtoisten luottamusmieshenkilöiden avulla vapaa-ajan harrastustoimintana. Tämän vuoksi yhdistyksen johtokunnan jäsenillä ei ollut mahdollisuutta seurata päivittäin työvoimajärjestelyjä, työntekoa eikä läsnäolevien työntekijöiden määrän tarpeellisuutta tehtävänä olevaan työmäärään nähden. Ylitöiden tekemiseen ei ollut tarvetta, ylitöitä ei ollut määrätty tehtäväksi eikä ylitöiden tekemisestä ollut sovittu.

Vaikka maatalouden työehtosopimus ei tullut sovellettavaksi, oli todettava, että työehtosopimuksen 12 §:n 2 kohdan mukaan ylitöiden tekemisestä oli sovittava työnantajan ja työntekijän välillä todisteellisesti. Työehtosopimuksen 33 §:n 5 kohdan mukaan muistutukset palkkaa koskevissa asioissa oli tehtävä heti virheen tultua huomatuksi ja viimeistään seuraavaan palkanmaksupäivään mennessä. Kumpaakaan säännöstä kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa ei ollut noudatettu. Eläinpuiston työntekijät olivat kouluikäistä nuorisoa. Puiston alue oli tullut heidän kesänvietto- ja seurustelupaikakseen. Seurustelun ohella työntekijät olivat voineet työajan päätyttyä suorittaa joitakin näennäisiä työtehtäviä kuten lemmikiksi muodostuneen eläimen hoitoa tai keskinäisten sopimusten perusteella toisen työntekijän työtehtäviä. Mainittujen tehtävien hoitaminen ajanvieton ohella ei oikeuttanut ylityökorvauksiin.

Sunnuntai- ja ylityökorvausten osalta kannevaatimuksista ei ilmennyt, miltä ajankohdilta korvauksia vaadittiin. Kanteet ovat yksilöimättömiä. Yleisluonteisen laskelman oheen liitetyt työaikalistat olivat kantajien itsensä laatimia eivätkä selvittäneet asiaa millään tavoin. Sunnuntaityökorvaukset myönnettiin oikeiksi siltä osin kuin sunnuntaityötä näytettiin tehdyksi. Ylityökorvaukset kiistettiin, koska ylitöiden teettämiseen ei ollut ollut tarvetta, ylitöiden tekemisestä ei ollut sovittu eikä ylitöitä ollut teetetty.

Työajan lyhennystä koskeva korvausvaatimus perustui työehtosopimukseen. Kun kysymyksessä oleviin työsuhteisiin soveltuvaa työehtosopimusta ei ollut, vaatimus oli perusteeton. Siinäkin tapauksessa, että työajan lyhennystä koskeva työehtosopimuksen määräys tulisi asiassa sovellettavaksi, olivat vaatimukset perusteettomia sen vuoksi, että vapaata kertyi vain säännöllisistä 8 tunnin työpäivistä. Työajan lyhennystä kantajille ei ollut kertynyt sen vuoksi, että heidän työpäivänsä Ormasuota lukuunottamatta olivat olleet vaihtelevia ja vajaatuntisia.

Yhdistys oli maksanut kantajille vuosilomalain mukaisen lomakorvauksen.

Kanteen kehittely

Kantajat ovat edelleen lausuneet, että maatalouden työehtosopimus oli työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukainen yleissitova valtakunnallinen työehtosopimus, jota oli sovellettava maatilataloudesta erillään harjoitettuun eläinten hoitoon. Mikäli vastaaja kiisti maatalouden työehtosopimuksen soveltumisen kantajien työsuhteisiin, kihlakunnanoikeuden tulisi pyytää työtuomioistuimelta lausunto siitä, oliko kantajien työsuhteeseen sovellettava Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liiton välillä solmittua maatalouden työehtosopimusta tai mahdollisesti majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Kotieläinpuistossa ei ollut ollut ennalta laadittua työtuntijärjestelmää. Töiden ja työajan valvominen oli kuulunut Orimattilan Hevosystäväinseuran asettaman esimiehen tehtäviin. Työntekijöille ei ollut annettu palkkalaskelmaa, joka olisi tehnyt peruspalkan, ylityökorvausten ja lomakorvauksen laskemisen mahdolliseksi. Kantajien työ eläinpuistossa ei ollut ajanviettoa eikä näennäistyöskentelyä. Kantajien esimiehet eivät olleet esimerkiksi työtuntilistojen luovutuksen yhteydessä huomauttaneet työn laadusta eivätkä noudatetusta työajasta.

NÄYTTÖ

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kihlakunnanoikeus on 25.2.1992 julistamillaan välipäätöksillä päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon "työehtosopimuksen soveltamisesta" Ormasuon, Kapulaisen ja Vesikon työsuhteisiin.

LIITTOJEN LAUSUNNOT

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Maaseudun Työnantajaliitolle ja Maaseututyöväen Liitolle sekä Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Maaseudun Työnantajaliitto ja Maaseututyöväen Liitto ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liitto r.y:n välillä solmitussa maatalouden työehtosopimuksen 1 §:ssä on määritelty sen soveltamisala.= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kuten soveltamisalaa koskevasta sopimusmääräyksestä ilmenee, on se verrattain väljä. Väljyys on sovittu tarkoituksellisesti siitä syytä, että sopijapuolet voivat tarvittaessa tulkita, onko esim. jokin maaseudulla harjoitettava yritystoimintaan liittyvä työ kyseisen sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa työtä.

Sopimusalaa koskevaa sopimusmääräystä sopijapuolet ovat halunneet osittain selventää siihen liitetyllä huomautuksella. Tässäkään ei ole pyritty täydellisyyteen.

Yritystoiminnan muotojen maaseudulla laajetessa sopijapuolet ovat katsoneet aiheelliseksi selventää mm. maatalouden soveltamisalamääräyksiä. Jo tähän mennessä käydyissä neuvotteluissa sopijapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että maatalouden työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevassa määräyksessä on asiallista mainita useitakin tuotantoaloja joihin yhtenä kuuluu kotieläinpuistot.

Edellä sanottuun viitaten allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtämieltä siitä, että Orimattilan Hevosystäväinseura r.y:n omistamassa Orimattilan kotieläinpuistossa työsopimussuhteisiin työntekijöihin tulisi soveltaa allekirjoittaneiden järjestöjen välillä solmittua maatalouden työehtosopimusta. Kotieläinpuistossa tehtävät työt ovat valtaosaltaan eläinten hoitoon ja maatilatalouteen liittyviksi katsottavia töitä. Vaikka kotieläinpuistossa suoritettavaa lipun- ja virvokkeiden myyntityötä ei voitaisikaan katsoa kuuluvan suoraan maatalouden työehtosopimuksen piiriin kuuluviin töihin, ei ole tarkoituksenmukaista eikä teollisuusliittoperiaatteen mukaista näissäkään töissä soveltaa muuta kuin maatalouden työehtosopimusta. Tätä käsitystämme tukee lisäksi se, että samat työntekijät suorittavat eläintenhoito- ja em. myyntityötä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta sovelletaan majoitus- ja ravitsemisliikkeissä työaikalain alaista työtä tekeviin työntekijöihin.

Kotieläinpuistotoiminta ei kuulu soveltamamme työehtosopimuksen piiriin.

Lausuntopyynnön kertoelmaosassa mainittiin ko. työntekijöiden tehneen työtä myös kahviossa. Koska asiakirjoista ei selviä minkä tyyppisestä ja kuinka itsenäisestä kahviotoiminnasta on kysymys, emme pysty tarkemmin asiasta lausumaan. Toteamme, että välistämme työehtosopimusta sovelletaan majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksessa mainituissa ravitsemisliikkeissä kuten kahviloissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖNEUVOSTON LAUSUNTO

Orimattilan kihlakunnanoikeus on pyytänyt työneuvoston ratkaisua maatalouden työaikalain soveltamisesta Ormasuon, Kapulaisen ja Vesikon työsuhteessa.

Työneuvosto on 24.9.1992 antamassaan päätöksessä lausunut muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työaikalakia on sovellettava muun muassa huvittelulaitoksissa, kuten lain 6 §:n 1 momentin 8 kohdasta nimenomaisesti selviää. Esimerkkinä huvittelulaitoksesta on lain valmisteluasiakirjoissa mainittu sirkukset (Km. 1941:5, s. 15). Sirkuksessa tehtävä eläinten hoitotyö kuuluu työneuvoston käsityksen mukaan siten epäilyksittä työaikalain piiriin. Myös eläintarha samoin kuin huvipuisto (TN 411-56) ovat huvittelulaitoksia ja myös niissä tehtävä eläinten hoitotyö on työaikalain alaista työtä.

Työneuvosto katsoo asiasta äänestettyään, että Orimattilan kotieläinpuisto on sen toimialan perusteella rinnastettavissa lähinnä eläintarhaan, ehkä osittain myös huvipuistoon. Tämän vuoksi sitä on pidettävä työaikalaissa tarkoitettuna huvittelulaitoksena, jossa tehtävä eläinten hoitotyö ei ole maatalouden työaikalaissa tarkoitettua eläintenhoitoa. Ormasuon, Kapulaisen ja Vesikon Orimattilan Hevosystäväinseuran palveluksessa Orimattilan kotieläinpuistossa tekemään työhön ei siten ole tullut soveltaa maatalouden työaikalakia vaan työaikalakia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet, ettei kotieläinpuistotoiminta sellaisenaan kuulunut majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen piiriin. Liitot ovat asiasta työtuomioistuimessa pidetyssä suullisessa esivalmistelussa todenneet, että majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus saattoi tulla noudatettavaksi Ormasuon, Kapulaisen ja Vesikon työsuhteessa kahviotoiminnan osalta sillä edellytyksellä, että kahvio täytti heidän työsuhteensa aikana voimassa olleen majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (25.7.1969/502) 3 §:n 4 tai 5 momentin määritelmän kahvilasta tai kahviosta sekä että työntekijä työskenteli pääosan työajastaan tällaisessa kahvilassa tai kahviossa. Orimattilan kihlakunnanoikeudessa vireillä olevissa kanteissa ei Ormasuon, Kapulaisen eikä Vesikon ole kerrottu tehneen pääosaa työstään eläinpuiston kahviossa.

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimus ei täten tule noudatettavaksi Ormasuon, Kapulaisen eikä Vesikon työsuhteessa.

Maaseudun Työnantajaliitto ja Maaseututyöväen Liitto ovat yhteisessä lausunnossaan olleet sitä mieltä, että Ormasuon, Kapulaisen ja Vesikon työsuhteessa olisi tullut soveltaa maatalouden työehtosopimusta. Saatuaan tiedon työneuvoston asiassa antamasta päätöksestä liitot ovat suullisessa esivalmistelussa työtuomioistuimessa todenneet, että maatalouden työehtosopimus rakentui periaatteelle, jonka mukaan työ, johon työehtosopimusta sovellettiin, kuului maatalouden työaikalain soveltamisalaan. Työneuvoston antaman päätöksen mukaan Orimattilan kotieläinpuistossa tehtyyn työhön tuli soveltaa työaikalakia, joten maatalouden työehtosopimuksen soveltaminen ei tullut kysymykseen.

Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa viimeksi mainitusta liittojen yhteisestä kannanotosta. Näin ollen Ormasuon, Kapulaisen tai Vesikon työsuhteessa ei tullut soveltaa myöskään maatalouden työehtosopimusta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Virtanen, Pohjanoksa Vertanen ja Kolula jäseninä.

Lausunto on yksimielinen.