Labor court dismissed appeal; employer validly classified novice worker as trainee equivalent without detailed justification.

Kunnan palvelukseen otetulle nuorelle työntekijälle, jolla ei ollut aikaisempaa työkokemusta eikä ammattikoulutusta, oli häntä työhön otettaessa ilmoitettu, että hänet otettiin kunnan palvelukseen harjoittelijaan verrattavaan asemaan.

Työehtosopimuksen ja sen soveltamisohjeiden harjoittelijaan verrattavassa asemassa olevaa työntekijää koskevien määräysten tulkinnasta ja soveltamisesta ei ollut esitetty selvitystä.

Muun selvityksen puuttuessa ja huomioon ottaen myös kysymyksessä olevan työntekijän kunnan palveluksessa tekemien työtehtävien laadun katsottu, että kunta oli esittämillään perusteilla voinut katsoa työntekijän harjoittelijaan verrattavassa asemassa olevaksi. Näin ollen kunta oli voinut maksaa hänelle palkkataulukon alimman palkkaluokan mukaista palkkaa. (Ään.)

Kantaja Kunta-alan unioni r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Sulkavan kunta

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n, nykyisen Kuntaalan ammattiliitto KTV r.y:n, jonka asemesta työehtosopimusosapuoleksi on sittemmin tullut Kuntaalan unioni, välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa ajaksi 1.3.1990 29.2.1992 tehdyssä työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on sittemmin jatkettu 31.10.1993 saakka, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

E. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

41 § PALKKAUS

Peruspalkka

1. Työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen liitteinä PL ja PL A olevien palkkaluokittelujen mukaan määräytyvä, kunnallisia viranhaltijoita koskevista kulloinkin voimassa olevista Y-palkkataulukoista ilmenevä peruspalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelua koskevassa liitteessä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I LUKU Yleiset määräykset

1 § Virka-/tehtävänimike ja tehtävät palkkausperusteena

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkka määräytyy tässä liitteessä mainitun nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 § Harjoittelijan vähimmäisansio

Sen jälkeen kun työsuhteessa oleva työkykyinen 17 vuotta täyttänyt täyttä työaikaa tekevä harjoittelija tai siihen verrattavassa asemassa oleva työntekijä on ollut saman kunnan/kuntainliiton palveluksessa harjoittelijana kolme kuukautta, hänen säännöllisen työaikansa vähimmäisansio luontoisetuineen kuukaudessa on palkkataulukon alimman palkkaluokan mukainen peruspalkka. Harjoittelija on määritelty kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisohjeissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU

Yksityiskohtaiset määräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PERUSPALVELUTEHTÄVÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 30 07 01 8 Tekninen ala ja varastotehtävät Y 15-21 pl

Teknisen alan perus- ja osin ammattimiestehtäviä tekevät. Tähän kuuluvat muun ohessa apumies ja huoltomies vaativissa tehtävissä, talonmies, talonmiesvahtimestari ja talonmieslämmittäjä talonmiesten työaikalaissa tarkoitetuissa tehtävissä, ulkoilualueen isäntä, urheilukentän hoitaja ja vahtimestari

Teknisen alan ammatti- ja perustehtävissä toimivat, jotka tekevät tavallisia perustehtäviä (huolto- ja apumiehet)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan edellä tarkoitetun työehtosopimuksen soveltamisohjeissa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

41 § PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

41 § 4. kohta Harjoittelijan määritelmä

Harjoittelijalla tarkoitetaan työntekijää, joka luonnollisessa työympäristössä työnantajan tai hänen edustajansa johdolla suorittaa tietyissä tehtävissä tarvittavien tietojen, taitojen ja kokemuksen hankintaan tähtäävää käytännöllistä työtä, joka sisältyy oppilaitoksen, kurssin tai tutkinnon vaatimuksiin taikka jonka suorittaminen on tarpeen työn normaalin suorittamiskyvyn saavuttamiseksi. Harjoittelu voi olla laadultaan:

a) ennakkoharjoittelua

Tällä tarkoitetaan työkokemusta, jota on hankittava ennen oppilaitokseen pyrkimistä. Harjoittelu ei liity suoranaisesti koulutukseen, mutta on oppilaitokseen pääsyn eräs ehto.

b) koulutukseen sisältyvää harjoittelua, joka voi olla

- esiharjoittelua

Esiharjoittelu suoritetaan oppilaitokseen hyväksymisen ja koulutuksen alkamisen välisenä aikana. Tällöin harjoittelija on jo hyväksytty tietyn oppilaitoksen oppilaaksi.

- väliharjoittelua

Väliharjoittelu tapahtuu koulutuksen opetusjaksojen väliin sijoitettuina kokonaisuuksina.

Väliharjoittelua ei ole käytännön työopetus oppilaitoksessa rinnan teoriaopetuksen kanssa.

- jälkiharjoittelua

Jälkiharjoittelu suoritetaan teoreettisen koulutuksen päättymisen ja päästötodistuksen saannin välisenä aikana. Harjoittelun suorittaja on koulun oppilas.

c) erikoistumisharjoittelua

Erikoistumisharjoittelu tapahtuu ammatillisen tai akateemisen perustutkinnon jälkeen ja on edellytyksenä tietyn ammattipätevyyden saavuttamiseksi.

d) työharjoittelua

Työharjoittelu on harjoittelua työn normaalin suorittamiskyvyn saavuttamiseksi. Harjoittelijalta ei voida vaatia samaa työmäärää ja vastuuta kuin varsinaiselta työntekijältä ja harjoittelija toimii toisten työntekijöiden valvonnan ja ohjauksen alaisena. Työharjoitteluajan tulisi olla enintään kuuden kuukauden mittainen, jollei koulutus muuta vaadi.

Harjoittelijan vähimmäisansio määräytyy 1.10.1989 palkkaluokittelun I luvun 15 §:n mukaan.

Työllistetyt työntekijät

Kuntaan tai kuntainliittoon työsuhteessa olevien työntekijäin palkkauksen ja muiden työsuhteen ehtojen määräytymisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko heidän palkkaukseensa saatu valtionosuutta vai ei. Näin ollen myös sellaisen kuntaan tai kuntainliittoon työsuhteessa olevan työntekijän palkkaus ja muut työsuhteen ehdot (esim. oikeus sairausajan palkkaan), jonka työllistämisestä aiheutuviin kustannuksiin saadaan työllisyyslaissa (275/87) tarkoitettua valtionosuutta, määräytyvät asianomaisen kunnallisen työehtosopimuksen mukaan. Siltä osin, kuin valtionosuus ei riitä asianomaisen työehtosopimuksen mukaisten etujen suorittamiseen työllistetylle työntekijälle, kustannukset jäävät ao. työnantajan vastattaviksi.

Valtionosuuden turvin työllistettäviä työntekijöitä voidaan ottaa myös harjoittelutehtäviin. Palkkaluokittelun mukainen vähimmäisansio tulee kysymykseen vain silloin, kun työntekijä on otettu nimenomaan harjoittelijaksi tai tähän verrattavaan asemaan.

Harjoittelijan käsitettä on selostettu edellä. Työntekijää voidaan pitää harjoittelijana vain, mikäli mainitut edellytykset täyttyvät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunta-alan unioni on kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajamassaan

kanteessa lausunut, että A oli otettu Sulkavan kunnan palvelukseen

työllistämistuen turvin rakennusaputöihin ja muihin työnantajan määräämiin

tehtäviin 1.10.1992 ja 31.3.1992 väliseksi ajaksi. Kunta oli maksanut A:lle Y

13 palkkaluokan mukaista kuukausipalkkaa. Tämä palkkaluokka oli ollut kahta

palkkaluokkaa alempi kuin hänen työtehtäviensä edellyttämä palkkaluokittelu

palkkaluokitteluliitteen kohdan 7 30 07 01 8 mukaan olisi edellyttänyt. Kunta

oli perustellut menettelyään työehtosopimuksen harjoittelijaa koskevilla

määräyksillä.

Jotta työharjoittelu voitaisiin katsoa soveltamisohjeissa tarkoitetuksi

työharjoitteluksi, edellytettiin, että harjoittelija toimi toisten

työntekijöiden valvonnan ja ohjauksen alaisena. A ei ollut työskennellyt sillä

tavoin toisten työntekijöiden valvonnan ja ohjauksen alaisena kuin tässä

työehtosopimuksen soveltamisohjemääräyksessä edellytettiin. Työsopimusta

tehtäessä A:n kanssa ei ollut myöskään sovittu, että hänet otettaisiin

harjoittelijaksi tai tähän verrattavaan asemaan.

Koska A:ta ei ollut otettu harjoittelijaksi tai tähän verrattavaan asemaan ja

koska työehtosopimuksen mukaiset harjoittelijan edellytykset eivät muutoinkaan

täyttyneet A:n palkkauksen määräytymisen perusteena, oli Sulkavan kunta

menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti maksaessaan A:lle vain Y 13

palkkaluokan mukaista palkkaa.

A:n palkkauksesta syntyneestä erimielisyydestä 19.12.1991 käydyissä

paikallisneuvotteluissa eikä myöskään kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja

Kunta-alan unionin välillä käydyissä 27.2.1992 päättyneissä

keskusneuvotteluissa ollut päästy asiassa yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunta-alan unioni on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että

työehtosopimuksen mukaisia edellytyksiä harjoittelijaa koskevien

työehtosopimusmääräysten soveltamiselle ei ole Sulkavan kunnan ja A:n välillä

1.10.1991 - 31.3.1992 voimassa olleen työsuhteen palkkausta määräävänä ehtona

ja että Sulkavan kunta on velvollinen maksamaan A:lle työehtosopimuksen

palkkahinnoittelua koskevien määräysten mukaan hänen tehtäviensä edellyttämää

vähintään Y 15 palkkaluokan mukaista palkkaa edellä tarkoitetulta ajalta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteeseen vastatessaan lausunut, että A oli

otettu työllistämistuen turvin Sulkavan kunnan palvelukseen rakennusaputöihin

ja muihin työnantajan määräämiin tehtäviin määräaikaiseen työsuhteeseen ajaksi

1.10.1991 - 31.3.1992. Kunta oli maksanut A:lle Y 13 palkkaluokan mukaista

kuukausipalkkaa. Työhön otettaessa työnantajan edustaja oli suullisesti sopinut

A:n kanssa, että A:n palkkaukseen sovelletaan kunnallisen kuukausipalkkaisia

työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokittelun I luvun 15 §:ää. A

oli työsopimusta tehtäessä ollut 17 vuotias.

A:ta ei ollut otettu Sulkavan kunnan palvelukseen harjoittelijaksi, mutta

suullisen sopimuksen perusteella hänet oli otettu harjoittelijaan verrattavaan

asemaan. A:n työhön ottanut rakennusmestari oli A:ta työhön otettaessa

nimenomaisesti selostanut asian A:lle, jolla ei ollut ollut aikaisempaa

työkokemusta.

Nuoret ammattitaidottomat työntekijät, joilla ei ollut aikaisempaa työkokemusta, oli Sulkavan kunnassa teknisellä alalla otettu harjoittelijaan verrattavaan asemaan. Sulkavan kunnassa ei ollut ollut tapana merkitä kirjalliseen työsopimukseen sitä, oliko työllistetty työntekijä otettu harjoittelijaksi tai harjoittelijaan verrattavaan asemaan. Kunnan ja paikallisen työntekijöitä edustavan osaston kesken oli 19.11.1991 sovittu, että vastaisuudessa työsopimuksiin merkittäisiin, oliko työllistetty otettu joko harjoittelijaksi tai harjoittelijaan verrattavaan asemaan.

A:n tekemät työtehtävät olivat olleet sellaisia vakinaisia työntekijöitä

avustavia tehtäviä tai muuten sellaisia töitä, etteivät ne olleet vaatineet

aikaisempaa työkokemusta eivätkä ammattitaitoa. Tällaisia töitä olivat olleet

haravointi, lehtien ja romujen kuljetus sekä vesominen. Työnjohtajana toiminut

rakennusmestari oli kaksi kertaa päivässä tapahtuneen työnjaon yhteydessä

opastanut ja ohjannut A:ta hänelle annettujen tehtävien tekemisessä. A ei ollut

yleensä työskennellyt yksin missään työssä, vaan hän oli tehnyt työtä yhdessä

muiden työntekijöiden kanssa. Muut työntekijät olivat tarpeen mukaan opastaneet

A:ta hänen työssään.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunta-alan unioni on vielä lausunut, että työhön otettaessa ei A:n ja kunnan

edustajan välillä ollut sovittu suullisesti siitä, että A:n palkkaukseen

sovellettaisiin palkkaluokitteluliitteen I luvun 15 §:ssä tarkoitettuja

harjoittelijan vähimmäispalkkaa koskevia määräyksiä. Vastineessa oli esitetty A:n

tehneen sellaisia yksinkertaisia ja avustavia työtehtäviä, jotka eivät olleet

vaatineet aikaisempaa työkokemusta eivätkä ammattitaitoa. Tällaiset työtehtävät

eivät edellyttäneet harjoittelua, joten harjoittelijaa koskevia määräyksiä ei

myöskään voitu tällaisessa tapauksessa soveltaa. Normaalin työmaakäytännön

mukaista oli myös, että päivittäin annettiin määräykset tehtävien jaosta ja ohjeet

työn tekemiseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Kunta-alan unioni laillisine korkoineen.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Sulkavan kunta on yhtynyt kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastineessaan esittämään.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A on työvoimatoimiston osoittamana nuorena työttömänä otettu Sulkavan kunnan

palvelukseen ajaksi 1.10.1991 - 31.3.1992. Kirjalliseen työsopimukseen A:n

työtehtäviksi on merkitty rakennusaputyöt ynnä muut työnantajan määräämät

tehtävät. A:lle on työsopimukseen merkityn mukaisesti maksettu Y 13

palkkaluokan mukaista palkkaa.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeiden 41 §:n 4. kohdassa on työllistettyjen työntekijöiden osalta todettu, että palkkaus ja muut työsuhteen ehdot sellaisen kuntaan tai kuntainliittoon työsuhteessa olevan työntekijän kohdalla, jonka työllistämisestä aiheutuviin kustannuksiin saadaan työllisyyslaissa tarkoitettua valtionosuutta, määräytyvät asianomaisen kunnallisen työehtosopimuksen mukaan. Soveltamisohjeiden mukaan valtionosuuden turvin työllistettäviä työntekijöitä voidaan ottaa myös harjoittelutehtäviin. Palkkaluokittelun mukainen vähimmäisansio tulee soveltamisohjeiden mukaan kysymykseen vain silloin, kun työntekijä on otettu nimenomaan harjoittelijaksi tai tähän verrattavaan asemaan. Soveltamisohjeiden mukaan työntekijää voidaan pitää harjoittelijana vain, mikäli soveltamisohjeissa mainitut harjoittelijan edellytykset täyttyvät.

Kun A:n kohdalla noudatettua menettelyä on sovellettu Sulkavan kunnan

palvelukseen otettujen muiden vastaavien työntekijöiden työsuhteissa ja kun

työtuomioistuimelle ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella

rakennusmestarin kertomusta edellä esitetyiltä osin ei voitaisi pitää

luotettavana, työtuomioistuin katsoo asiassa näytetyksi, että A:lle on

rakennusmestarin kertomin tavoin selvitetty, että hänet otetaan kunnan

palvelukseen harjoittelijaan verrattavaan asemaan ja että tästä johtuen hänen

palkkansa myös määräytyy palkkaluokan Y 13 mukaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saa kunnallinen työmarkkinalaitos pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Korpela ja Hölttä jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Höltän lausunto, johon jäsen Korpela yhtyi:

Katson, että A:n työsuhteessa ei voida soveltaa työehtosopimuksen ja sen

soveltamisohjeiden harjoittelijaa tai siihen verrattavassa asemassa olevaa

työntekijää koskevia määräyksiä. Harjoittelijan käsitteellä ei voida tarkoittaa

sellaista työntekijää, jolla teetetään senkaltaisia töitä, joita A on

työsuhteensa aikana tehnyt. A:lle olisi näin ollen pitänyt suorittaa hänen

tosiasiallisesti tekemiensä töitten edellyttämää, vähintään palkkaluokan Y 15

mukaista palkkaa.

Edellä olevilla perusteilla katson, että työehtosopimuksen mukaisia

edellytyksiä harjoittelijaa koskevien työehtosopimusmääräysten soveltamiselle

ei ole Sulkavan kunnan ja A:n välillä 1.10.1991 - 31.3.1992 voimassa olleen

työsuhteen palkkausta määräävänä ehtona ja että A:lle on maksettava

työehtosopimuksen palkkahinnoittelua koskevien määräysten mukaan hänen

tehtäviensä edellyttämää vähintään Y 15 palkkaluokan mukaista palkkaa ajalta

1.10.1991 - 31.3.1992. Kunta-alan unioni saa asian laadun takia pitää

oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.