Labor court dismisses union claim when employer proves union failed to negotiate required collective agreement disputes.

Kun paperiteollisuuden työehtosopimukseen osallisten, jutussa asianosaisina olevien liittojen välillä oli syntynyt erimielisyyttä paperiteollisuuden työehtosopimuksen voimassaolosta ja kun kantajana oleva työnantajaliitto oli näyttänyt, että erimielisyyden ratkaisemisella oli merkitystä paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla, työntekijäliiton vahvistusintressin puuttumiseen perustettu oikeudenkäyntiväite hylätty.

Kun syntyneestä erimielisyydestä ei ollut neuvoteltu työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin ja kun asianhaaroista ei voitu päätellä, että neuvottelujen käymättä jääminen olisi johtunut muusta kuin työnantajaliiton syyksi luettavasta menettelystä, kanne jätetty tutkimatta.

PÄÄTÖS

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y.

Asianosaisten välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA 1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2.= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOV. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liittojen välisessä neuvottelussa tehdyt ratkaisut merkitään neuvottelusta laadittavaan pöytäkirjaan. Jos tällaisen pöytäkirjan tarkastajiksi on valittu läsnäolleiden paikallisten osapuolten edustajat, tulee tämäkin pöytäkirja lähettää liittojen hyväksyttäväksi. Siinä tapauksessa, että liittojen neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, on liitoilla mahdollisuus siirtää asia uudelleen paikallisesti neuvoteltavaksi. Tästä tulee kuitenkin sopia liittojen välisellä pöytäkirjalla. Jos liittojen neuvottelut lopullisesti päättyvät tuloksettomina on siitä laadittava liittojen välinen erimielisyyspöytäkirja. Työtuomioistuinlain 11.2 §:n estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOMÄÄRÄYKSET

35 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus tulee voimaan 14.3.1990 ja on voimassa 29. päivään helmikuuta 1992 saakka ja senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä irtisanota.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisten välillä 9.12.1991 allekirjoitetussa pöytäkirjassa paperiteollisuutta koskevan työehtosopimuksen jatkamiseksi on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 Keskusjärjestöjen saavutettua tulopoliittista sopimusta vuosille 1992 ja 1992 koskevan neuvottelutuloksen, jatketaan voimassa olevaa paperiteollisuutta koskevaa työehtosopimusta nykyisin ehdoin 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että edelle jäljennetyn 9.12.1991 allekirjoitetun pöytäkirjan 1. kohdan määräyksellä oli uudistettu paperiteollisuutta koskevan työehtosopimuksen sisältö täydennettynä tulopoliittisesta sopimuksesta johtuvilla määräyksillä uudeksi työehtosopimukseksi 1.3.1992 alkaen sopimuskaudeksi, joka päättyy 31.10.1993. Liittojen 9.12.1991 allekirjoittamalla pöytäkirjalla ei ollut muutettu 14.3.1990 allekirjoitetun työehtosopimuksen voimassaoloa koskevaa 35 §:n määräystä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä oli syntynyt epäselvyyttä siitä, alkoiko paperiteollisuudessa uusi työehtosopimuskausi 1.3.1992. Paperiliitto oli katsonut 14.3.1990 allekirjoitetun työehtosopimuksen jatkuvan sellaisenaan sopimuskauden katkeamatta lokakuun 31. päivään 1993 asti. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli ollut sitä mieltä, että 14.3.1990 allekirjoitetun työehtosopimuksen voimassaolokausi on päättynyt 29.2.1992.

Syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu liittojen edustajien välillä 17.2.1992 alkaneella viikolla sekä uudelleen 16.3.1992. Neuvotteluissa ei ollut päästy asiasta yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että 14.3.1990 allekirjoitetun paperiteollisuutta koskevan työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt 29.2.1992.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa oli säädetty, että jos työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta oli sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saanut työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu oli tapahtunut. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 30 §:n mukaan työtuomioistuinkäsittelyn ehtona oli, että liittojen välisissä neuvotteluissa ei asiassa ollut päästy yhteisymmärrykseen. Työehtosopimuksen 30 §:n soveltamisohjeesta kävi ilmi, miten liittojen välisissä neuvotteluissa esillä olleet asiat oli pöytäkirjattava.

Työehtosopimuksen 30 §:n 3. kohdassa oli todettu, että elleivät sopijapuolet päässeet yksimielisyyteen saman pykälän 1. kohdassa mainituista asioista, alistettiin ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten ja näissä työskentelevien työntekijöiden, joiden työsuhteisiin sovellettiin paperiteollisuuden työehtosopimusta, välillä ei ollut syntynyt ongelmia kanteessa tarkoitetuista asioista. Paperiteollisuuden työehtosopimukseen osallisten välillä ei myöskään ollut syntynyt paperiteollisuuden työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaista tai muutakaan erimielisyyttä asiasta.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton edustajien välillä ei ollut 17.2.1992 alkaneella viikolla eikä myöskään 16.3.1992 neuvoteltu kanteessa tarkoitetusta asiasta. Koska kanteessa oli kysymys asiasta, josta ei ollut neuvoteltu liittojen välillä työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä, tulisi kanne työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla jättää tutkimatta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta.

KANTAJAN VASTASELITYS

Vaikka paperiteollisuuden työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevissa määräyksissä puhuttiin kirjallisesta erimielisyysmuistiosta, ei kirjallisen erimielisyysmuistion puuttuminen merkinnyt oikeudenkäyntiedellytyksen puuttumista. Pöytäkirjan laatimatta jääminen tässä erimielisyysasiassa oli johtunut Paperiliitosta aiheutuvista syistä.

Hovioikeudenneuvos Juhani Lehtikunnas oli Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirjassa 1984 julkaistussa artikkelissa todennut, että vahvistuskanne oli tutkittava, jos kantaja voi osoittaa jonkin käytännön tarpeen puoltavan kanteen ajamista. Lehtikunnas oli edelleen esittänyt, että oikeuden piti pyrkiä myötävaikuttamaan oikeudellista merkitystä omaavien tilanteiden ratkaisemisessa ja poistaa asianosaisia haittaava epävarmuus ja oikeuden loukkaukset silloin, kun se suinkin vain lain mukaan oli mahdollista. Artikkelissa oli todettu, että vahvistuskanteisiin tuli lähtökohtaisesti pyrkiä suhtautumaan ratkaisumyönteisesti.

Työtuomioistuimen ratkaisu työehtosopimuskauden päättymistä koskevassa kiistassa selkiyttäisi käytännössä syntyneen paperiteollisuuteen välittömästi vaikuttavan työehtosopimuskauden päättymistä koskevan kiistan. Osapuolia sitova ratkaisu turvaisi työrauhan myös paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidotuissa työnantajayrityksissä. Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle oli siten tärkeää saada tietää, oliko työehtosopimuskausi päättynyt helmikuun lopussa 1992 vai ei.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

PÄÄTÖS

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton työtuomioistuimelle vasta esivalmistelun päätyttyä toimittama kirjelmä jätetään huomiotta.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on kanteessaan vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että 14.3.1990 allekirjoitetun paperiteollisuutta koskevan työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt 29.2.1992.

Paperiliitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta sillä perusteella, että Metsäteollisuuden Työnantajaliitolla ei ole oikeudellista intressiä saada vahvistetuksi kanteessa vaadittua asiaa. Paperiliiton mukaan missään Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksessä ei ole syntynyt työnantajan ja työntekijöiden välillä erimielisyyttä, jonka ratkaisu riippuisi paperiteollisuuden työehtosopimuksen voimassaoloa koskevan kysymyksen ratkaisemisesta.

Väitteen johdosta työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen tulkintaa koskeva riita, jonka ratkaisemiseksi voidaan nostaa työtuomioistuimessa vahvistuskanne, voi työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 1. kohdan ja 2 momentin mukaisesti syntyä muutenkin kuin työnantajan ja yksityisen työntekijän välisenä soveltamiskysymyksenä. Kun paperiteollisuuden työehtosopimukseen osallisten, jutussa asianosaisina olevien liittojen välillä on syntynyt erimielisyyttä paperiteollisuuden työehtosopimuksen voimassaolosta ja kun Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on näyttänyt, että erimielisyyden ratkaisemisella on merkitystä paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla, työtuomioistuin hylkää Paperiliiton vahvistusintressin puuttumiseen perustetun oikeudenkäyntiväitteen.

Paperiliitto on edelleen vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta sillä perusteella, että erimielisyydestä ei ole neuvoteltu liittojen välillä työehtosopimuksen 30 §:ssä määrätyin tavoin. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on katsonut liittojen väliset erimielisyysneuvottelut asiassa käydyiksi, ja sen, ettei neuvottelutulosta ole saatettu kirjalliseen muotoon, johtuneen Paperiliitosta aiheutuvista syistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies on todistajana kertonut olleensa 17.2.1992 alkaneella viikolla puhelimitse yhteydessä Paperiliiton sihteeriin ja tiedustelleensa tältä, vallitsiko liittojen välillä erimielisyyttä siitä, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen päättymisajankohta oli 29.2.1992. Paperiliiton sihteeri on esitetyn kysymyksen johdosta todennut, että työehtosopimuksen jatkumisesta on sovittu liittojen välillä. Kun Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies on esittänyt Paperiliiton sihteerille neuvottelujen käymistä asiasta, sihteeri on ilmoittanut asian hoitamisen kuuluvan liiton lakimiehille, jotka ottavat yhteyttä asiassa Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustajaan.

Tämän jälkeen asia on ollut esillä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamiehen ja Paperiliiton lakimiehen välisessä puhelinkeskustelussa. Kun Paperiliiton lakimies on tuossa yhteydessä ilmoittanut, että liitto on jo nostanut työtuomioistuimessa erästä paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidottua, mutta Sähkö- ja telealan työnantajaliitto r.y:hyn jäsenenä kuuluvaa työnantajaa vastaan kanteen, jossa on kysymys paperiteollisuuden työehtosopimuksen voimassaoloajasta, on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies todennut, että erimielisyyden käsittely liittojen välillä ei tämän johdosta ole tarpeen, koska asia on jo ratkaistavana työtuomioistuimessa.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamiehen ja Paperiliiton sihteerin välillä on edellä mainittu paperiteollisuuden työehtosopimuksen voimassaoloa koskeva keskustelu tullut uudelleen esille 24.2.1992. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamiehen kertoman mukaan tuossa yhteydessä ei kuitenkaan ole käyty asiasta erimielisyysneuvottelua.

Paperiliiton lakimies on ilmoittanut saaneensa tiedon Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamiehen yhteydenottopyynnöstä saman päivän iltapäivänä, jolloin hänelle on myös toimitettu asiaa koskeva haaste.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies on seuraavan kerran saadakseen erimielisyyden kirjatuksi ollut yhteydessä Paperiliiton sihteeriin 20.3.1992 sen jälkeen, kun asiaa koskeva esivalmistelu työtuomioistuimessa on päättynyt ja Paperiliiton oikeudenkäyntiväitteiden johdosta on määrätty toimitettavaksi pääkäsittely samana iltapäivänä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies on todistajana edelleen kertonut, että liittojen välisistä erimielisyysneuvotteluista niiden lopputuloksesta riippumatta noin yhdessä kolmasosassa ei laadita pöytäkirjaa. Asiamiehen mukaan neuvottelupöytäkirja kuitenkin käytännössä laaditaan aina sellaisissa neuvotteluvelvollisuuden alaisissa tapauksissa, joissa erimielisyys saatetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Sen sijaan asiamiehen kertoman mukaan on poikkeuksellista, että erimielisyysneuvottelut käytäisiin puhelimitse. Liittojen väliset erimielisyysneuvottelut käydään vakiintuneesti siten, että kummastakin liitosta asiaa hoitamaan määrätyt henkilöt siitä keskenään neuvottelevat.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies on edellä esitetyin tavoin helmikuussa tapahtuneen yhteydenoton jälkeen todennut, että liittojen välisten erimielisyysneuvottelujen käyminen asiassa ei ollut tarpeen, koska asia Paperiliiton kanteen johdosta on jo saatettu työtuomioistuimessa ratkaistavaksi. Tämä selvitys osoittaa, että myös Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies on tuolloin ymmärtänyt tilanteen siten, että työehtosopimuksen mukaisia neuvotteluja asiassa ei ole vielä käyty. Huomioon ottaen liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa noudatetun käytännön, ei Paperiliiton sihteeri ole työtuomioistuimen mielestä voinut perustellusti ymmärtää 16.3.1992 tapahtunutta Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiaa koskevaa yhteydenottoa erimielisyysneuvotteluksi vaan lähinnä esitykseksi erimielisyysneuvottelujen käymiseksi. Näin ollen näyttämättä on jäänyt, että myöskään tällöin olisi käyty työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja.

Kun Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on 16.3.1992 melko välittömästi edellä kerrotun yhteydenoton jälkeen pannut kanteen vireille työtuomioistuimessa ja vasta 20.3.1992 oikeudenkäyntiedellytyksiä koskevia väitteitä koskevan esivalmistelun päätyttyä ryhtynyt uudelleen toimenpiteisiin neuvottelujen käynnistämiseksi ja loppuun saattamiseksi, työtuomioistuin katsoo, että asianhaaroista ei voida päätellä, että työehtosopimuksessa tarkoitettujen neuvottelujen käymättä jääminen olisi johtunut muusta kuin Metsäteollisuuden Työnantajaliiton syyksi luettavasta menettelystä. Tämän vuoksi työtuomioistuin siitä annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla jättää kanteen tutkimatta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Rautiainen, Nouro, Sulkunen ja Kiuru jäseninä.

Päätös on yksimielinen.