Labor court dismissed union claim that official worked office hours instead of field work hours.

Kaupungin ja työpäällikön kesken vallitsi erimielisyys siitä, oliko virkasuhteessa sovellettava virkaehtosopimuksessa sovittua ns. päivätyöaikaa vaiko virasto- ja toimistotyön työaikaa. Kun asiassa ei ollut selvitetty, että työpäällikkö olisi kanteessa väitetyin tavoin toiminut pääasiallisesti virasto- ja toimistotyössä, ei ollut näytetty, että työaika olisi ollut määrättävä tällaista työaikaa koskevan määräyksen mukaisesti.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Kajaanin kaupunki

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun ohessa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ:n kesken ajan 1.3.1990 29.2.1992 voimassa olleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II SOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET YKSITYISKOHDITTAIN

1. l u k u

TYÖAIKA

1 § Työajan tehokkaan käytön periaate

Viranhaltijan työaikojen pituudet määräytyvät jäljempänä mainitulla tavalla virkatehtävien laadun ja määrän mukaan sekä huomioon ottaen työajan tehokas käyttö ja se, mitä palkkausta vahvistettaessa on edellytetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Ns. Päivätyö

1 mom. Viranhaltijan säännöllinen työaika on 7 - 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/4 tuntia viikossa, jollei jäljempänä tässä tai muussa virkaehtosopimuksessa ole toisin määrätty. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työvuorotaulukossa tai muussa työtuntijärjestelmässä.

2 mom. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 38 1/4 tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on ennakolta hyvissä ajoin laadittu ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja ettei säännöllinen työaika yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona nouse 48 tuntia suuremmaksi. Tasoittumisjakso voi olla enintään neljän viikon pituinen.

3 mom. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan 1 ja 2 momentista poiketen t i l ap ä i s e s t i pidentää enintään 9 tuntiin, edellyttäen, että tällainen työaikajärjestely käsittää useampia päiviä ja että viikoittainen säännöllinen työaika enintään neljän viikon pituisena jaksona tasoittuu keskimäärin 1 momentissa mainittuun säännölliseen viikkotyöaikaan. Näin pidennettyä työaikaa sovellettaessa on siitä ilmoitettava viimeistään edellisenä työssäolopäivänä.

4 mom. Niillä viikoilla, joihin sisältyy jäljempänä 10 §:n 3 momentissa mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, edellä mainittu viikoittainen säännöllinen työaika on 8 tuntia lyhyempi kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden.

5 mom. Liukuvassa työajassa noudatetaan liitteessä 14 olevia määräyksiä.

5 § Virasto- ja toimistotyö

1 mom. Pääasiallisesti virasto- ja toimistotyössä toimivan viranhaltijan säännöllinen työaika on tämän momentin kolmesta vaihtoehdosta (I, II tai III) kussakin kunnassa tai kuntainliitossa aikaisemmin valitun vaihtoehdon mukainen.

I vaihtoehto:

Säännöllinen viikoittainen työaika on ympäri vuoden 35 1/2 tuntia siten, että päivittäinen työaika on jonakin viikon arkipäivänä 7 1/2 tuntia sekä muina viikon työpäivinä 7 tuntia.

II vaihtoehto:

Säännöllinen työaika on 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja 36 1/4 tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1. päivä sattuu, elokuun viimeisen täyden viikon loppuun säännöllinen työaika on kuitenkin 6 1/2 tuntia vuorokaudessa ja 32 1/2 tuntia viikossa.

III vaihtoehto:

Säännöllinen työaika on 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1. päivä sattuu, elokuun viimeisen täyden viikon loppuun säännöllinen työaika on kuitenkin 6 3/4 tuntia vuorokaudessa ja 33 3/4 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on lausunut, että työpäällikkö Tapio Hirvonen oli tullut Kajaanin kaupungin palvelukseen vuonna 1972. Työpäällikön tehtävänä oli vahvistetun tehtäväkuvan perusteella

1. toimeenpanna ja valvoa talorakennustöiden sekä kunnallisteknisten töiden ja laitosten kuten katujen, teiden, siltojen, torien, rautateiden, satamien, urheilu- ja ulkoilualueiden, uimarantojen ja muiden yleisten alueiden ja paikkojen sekä vesi-, viemäri- ja jätehuoltolaitosten rakennus-, korjaus- ja kunnossapitotöitä, vesihuoltotoimiston asennustöitä lukuunottamatta;

2. huolehtia siitä, että työt suoritetaan niitä varten hyväksyttyjen suunnitelmien ja piirustusten sekä annettujen määräysten mukaisesti;

3. järjestellä, toimeenpanna ja valvoa kaupungille kuuluvia tai kaupungin suoritettavakseen ottamia auraus-, puhtaanapito- ja jätehuoltotöitä samoin kuin huolehtia näihin töihin liittyvien laskutusperusteiden selvittämisestä ja ilmoittamisesta sekä laskutuksesta;

4. valmistella ja laatia urakkatarjouskyselyjä ja urakkasopimuksia;

5. huolehtia urakalla suoritettavaksi annettujen töiden teknisestä valvonnasta;

6. valmistella työmailla tarvittavien materiaalien, välineiden, työkoneiden ja muun kaluston hankkimisesityksiä sekä suorittaa hankintoja päätösten ja ohjeiden mukaisesti;

7. valvoa kaikkinaisten työmaiden hoitoa ja työntekijöitä koskevien lakien, asetusten, määräysten, käskyjen ja ohjeiden noudattamista;

8. ilmoittaa johdettaviksi annettujen töiden aloittamisista, keskeyttämisistä ja valmistumisista samoin kuin muista töihin liittyvistä erityistapahtumista asianomaisille osastopäälliköille;

9. suorittaa kaupungin omistamien tai hallitsemien ainespaikkojen käytön sekä lumen ja jätteiden kaato- ja varastopaikkojen hoidon järjestelyä ja valvontaa;

10. valvoa kaupungin laitosten, rakennusten, katuosien, siltojen, teiden sekä erikoisrakenteiden ja -laitteiden toimivuutta ja kuntoa samoin kuin ilmoittaa erilaatuisista häiriöistä, puutteellisuuksista ja korjaustarpeista asianomaisille osastopäälliköille;

11. huolehtia erinäisten työmaiden hoitoon liittyviä määräaikaisilmoitusten lähtökohtatietojen antamisesta, ilmoitusten laadinnasta ja edelleen toimittamisesta;

12. seurata toimialalla tapahtuvaa teknistä kehitystä ja kehittää työmenetelmiä;

13. huolehtia työmaiden tilapäisen tuntipalkkaisen työsopimussuhteisen henkilöstön hankkimisesta osastopäällikön ohjeiden mukaan;

14. suorittaa muut osaston toimialaan kuuluvat osastopäällikön määräämät tehtävät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Syksyllä 1990 Hirvonen oli jättänyt Kajaanin kaupungin virastopäällikölle kirjallisen kyselyn sen johdosta, että osastopäällikkö oli määrännyt Hirvosen syksyllä 1988 noudattamaan työaikalain mukaista työaikaa aikaisemmasta poiketen. Hän oli nimittäin aikaisemmin noudattanut niin sanottua virasto- ja toimistotyöaikaa. Virastopäällikkö oli vastannut kirjalliseen kysymykseen suullisesti ilmoittaen, että työpäällikön työaika määräytyi virkaehtosopimuksen mukaisesti ja että työ oli virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaista päivätyötä.

Hirvonen oli pitänyt päiväkirjaa työaikansa jakautumisesta eri tehtäviin loka-marraskuussa 1990. Päiväkirja osoitti työajasta olevan niin sanottua toimistotyötä 82 prosenttia ja kenttätyötä 18 prosenttia.

Hirvonen oli lisäksi laatinut selvityksen johtosäännön tehtäväkuvauksen mukaisiin eri tehtäviin käyttämästään työajasta sekä työajan jakautumisesta näissä tehtävissä toimistotyöhön ja kenttätyöhön. Selvityksen mukaan toimistotyön osuus oli 76,2 prosenttia ja kenttätyön 23,8 prosenttia.

Tarkkailujakso, josta Hirvonen oli pitänyt tehtävistään päiväkirjaa, ei poikennut tavanomaisesta tehtävien jakautumisen suhteen, joten se antoi selvän kuvan tehtävien jakautumisesta toimisto- ja kenttätöihin. Selvitysten perusteella Hirvosen työajasta oli valtaosa toimistotyötä joten hänen työaikansa tulisi määräytyä virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kajaanin kaupungin työpäällikkö Tapio Hirvosen säännöllinen työaika määräytyy kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti 1.3.1990 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Hirvosen kanteessa mainitut tehtävät olivat Kajaanin kaupungin teknisen lautakunnan 14.11.1978 hyväksymän tehtäväluettelon mukaiset työpäällikön tehtävät. Tehtäväluettelo oli edelleen voimassa. Hirvonen oli kuitenkin siirretty 1.1.1992 alkaen teknisen viraston varastokorjaamon päälliköksi, nimikkeenään edelleen työpäällikkö. Hirvosen säännöllinen työaika uudessa tehtävässä on päivätyössä noudatettava säännöllinen työaika.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeen A 17/1979 liitteenä olevan viranhaltijoiden säännöllisiä työaikoja selvittäneen työryhmän muistion perusteella oli ratkaistava tapauksittain, oliko teknisen alan viranhaltijan työ pääasiallisesti virasto- ja toimistotyötä. Sama koskee luonnollisesti myös sen seikan selvittämistä, oliko viranhaltijan työ pääosin niin sanottua päivätyötä. Hallinnolliset, suunnittelu- ja laskentatehtävät taikka esimerkiksi esityslistojen laatimistehtävät ja muut vastaavat toimistotehtävät olivat muistion perusteella virkaehtosopimuksessa tarkoitettua virasto- ja toimistotyötä.

Kanteen perusteluna käytetyt Hirvosen omat selvitykset eivät antaneet oikeata kuvaa hänen tehtävistään. Hirvonen oli päiväkirjaa pitäessään pyrkinyt tekemään mahdollisimman paljon toimistotyötä, vaikka hänen tehtävänsä olisivat edellyttäneet huomattavasti enemmän kenttätyötä. Työpäällikön tehtäväluettelon mukaisia tehtäviä luonnehtiessaan ja niitä toimisto- ja kenttätyöksi luokitellessaan Hirvonen oli tarkoitushakuisesti painottanut toimistotyötä. Hirvosen omiin selvityksiin perustuvat johtopäätökset eivät olleet oikeita.

Työnantajan arvion mukaan Hirvosen tehtävät olivat pääosin työpaikoilla suoritettavia valvonta- ja muita tehtäviä.

Teknisen alan viranhaltijan työn luokittelu on ratkaistava tapauksittain. Työpäälliköiden säännöllinen työaika määräytyi käytännössä joskus toimistotyöajan ja toisinaan päivätyöajan mukaan.

Koska Hirvosen tehtävät olivat pääosin kentällä suoritettavia valvonta- ja muita tehtäviä, hänen säännöllinen työaikansa määräytyi myös kanteessa tarkoitettuna aikana virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan eli päivätyössä noudatettavan työajan mukaan. Vaatimus virkaehtosopimuksen 5 §:n noudattamisesta Hirvosen työaikaan oli näin perusteeton.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultu Kajaanin kaupunki on osaltaan yhtynyt vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan STTK-J 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tapio Hirvonen on nimitetty Kajaanin kaupungin työpäällikön virkaan 15.5.1972 lukien. Hän on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut sopineensa tuolloin kaupungininsinöörin kanssa työajastaan siten, että se oli toimistotyöaika. Hirvonen on edelleen kertonut viranhoidon alkaessa sovitun hänen tehtäviinsä kuuluvaksi valmistelevien asioiden hoito siten, että töiden käytännön toteutus tapahtui työnjohtajien toimesta. Edellytyksenä oli ollut, että Hirvonen päivysti työpaikallaan päivittäin kello 11 - 12.

Työtuomioistuimen ratkaistavaksi on saatettu asianosaisten välinen erimielisyys siitä, onko Tapio Hirvosen säännöllinen työaika 1.3.1990 - 31.12.1991 välisenä aikana määräytynyt kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 4 §:n päivätyötä koskevan määräyksen mukaan vai 5 §:n virasto- ja toimistotyötä koskevan määräyksen mukaisesti.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on ilmoittanut kanteen ajamiselle olevan oikeudellista tarvetta sen vuoksi, että oli tarpeen selvittää, kuuluiko Kajaanin kaupungissa työpäällikön toimi sille vahvistetun toimenkuvan mukaan toimistotyöajan vai kenttätyöajan piiriin, ja lisäksi sen vuoksi, että oli selvitettävä, oliko Hirvoselta mahdollisesti jäänyt saamatta korvauksia ylityöstä.

Virkaehtosopimuksen 1 §:ssä määrätään, että viranhaltijan työaikojen pituudet määräytyvät virkaehtosopimuksessa määrätyllä tavalla virkatehtävien laadun ja määrän mukaan sekä huomioon ottaen työajan tehokas käyttö ja se, mitä palkkausta vahvistettaessa on edellytetty.

Asianosaisten välistä erimielisyyttä ratkaistaessa on otettava huomioon, että kunnallinen työmarkkinalaitos ja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J ovat 16.12.1991 päättyneissä keskusneuvotteluissa sopineet yksimielisesti, että viranhaltijan säännöllinen työaika määräytyy kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 4 §:n tai 5 §:n mukaisesti riippumatta siitä, mitä asiasta on mahdollisesti viranhaltijan ja hänen esimiehensä kesken sovittu.

Ratkaisua tehtäessä voidaan näin ollen jättää huomiotta se, mitä Hirvosen ja Kajaanin kaupungin kesken on Hirvosen virkasuhteen aikana väitetty työajasta sovitun. Ratkaisuun eivät myöskään vaikuta ne paikallisneuvottelussa esille tulleet näkökohdat, joilla osapuolet ovat käytettyyn palkka-asteikkoon viitaten perustelleet vastakkaisia näkemyksiään työajan määräytymisperusteista.

Keskusneuvottelussa osapuolet ovat edelleen olleet yhtä mieltä siitä, että kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 4 §:n määräystä voidaan soveltaa myös työaikalain ulkopuolisiin viranhaltijoihin. Vielä keskusneuvottelupöytäkirjasta voidaan havaita osapuolten yksimielinen pitäytyminen kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeeseen, joka sisältää ohjeen siitä, että oli tapauksittain ratkaistava, oliko teknisen alan viranhaltijan työ pääasiallisesti virasto- ja toimistotyötä.

Hirvosen tehtävät työpäällikkönä ovat määräytyneet Kajaanin kaupungin 14.11.1978 vahvistetun tehtäväkuvan mukaisesti. Hirvosen tehtävät ovat esitetyn selvityksen mukaan vaihdelleet vastaavalla tavalla kuin teknisen viraston, nyttemmin teknisen palvelukeskuksen organisaatio Kajaanissa on muuttunut. Hirvonen on vuoteen 1985 saakka toiminut uudisrakennustöiden työpäällikkönä ja sen jälkeen kunnossapitotöiden työpäällikkönä. Tämän muutoksen yhteydessä on esitetyn selvityksen mukaan Hirvosen tehtävissä tapahtunut sellainen muutos, että kenttätöiden määrä on lisääntynyt. Kanteen mukaan Hirvosen ja hänen esimiestensä välille on syntynyt Hirvosen työaikaa koskeva epäselvyys, minkä vuoksi Hirvosen esimies on syksyllä 1988 suullisesti määrännyt Hirvosen noudattamaan työaikalain mukaista työaikaa Hirvosen noudatettua aikaisemmin niin sanottua virasto- ja toimistotyöaikaa.

Hirvonen on laatinut ajalta 22.10. - 23.11.1990 yksityiskohtaisen työaikalaskelman, jossa on päädytty tulokseen, jonka mukaan hänen työajastaan oli ollut toimistotyötä 82 prosenttia ja kenttätyötä 18 prosenttia. Lisäksi Hirvonen on laatinut yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, kuinka paljon hänen viranhoidossaan työpäällikön johtosäännön tehtäväkuvauksen mukaisiin eri tehtäviin oli kulunut työaikaa. Hän on päätynyt laskelmassaan siihen, että toimistotyön osuus oli ollut 76,2 prosenttia ja kenttätyön osuus 23,8 prosenttia. Lähinnä tämän selvityksen perusteella STTK-J katsoen, että Hirvosen tehtävät kanteen tarkoittamana aikana ovat olleet pääosin hallinnollisia ja toimistotehtäviä, on vaatinut Hirvosen työajan vahvistamista virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaiseksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on esittänyt vastineessaan Hirvosen esimiehenä vuoden 1977 alusta vuoden 1991 loppupuolelle saakka toimineen Kajaanin kaupungin apulaiskaupungininsinöörin laskelman siitä, miten Hirvosen työtehtävät olivat jakautuneet kenttätyöhön sekä virasto- ja toimistotyöhön. Laskelmassa on vastineesta selviävin tavoin päädytty siihen, että yli 80 prosenttia Hirvosen tehtävistä on ollut selvästi kenttätyötä.

Jutussa todistajana kuultu Kajaanin kaupungininsinööri on katsonut, että vuonna 1977 tapahtuneen kuntaliitoksen yhteydessä vahvistetussa organisaatiossa kaupungininsinöörin ja apulaiskaupungininsinöörin alaisena työskentelee kaksi työpäällikköä. Työpäälliköille laadittujen tehtäväkuvausten sisältämien odotusten mukaan noin 80 prosenttia työpäällikön tehtävistä käsittää kenttätöitä. Työpäällikkö Hirvosen kohdalla ei ole voitu tarkkaan selvittää työajan jakautumista kenttätyön ja toisaalta virastotyön tekemiseen, koska Hirvonen ei ollut suostunut käyttämään kellokorttia. Kaupungininsinöörin kertoman mukaan Hirvonen oli tosiasiassa käyttänyt työaikansa kanteen tarkoittamana aikana ainakin pääsääntöisesti niin kuin Kajaanin kaupunki oli edellyttänyt eli noudattanut niin sanottua kenttätyöaikaa.

Vaikka Hirvonen on esittänyt työtuomioistuimelle yhden kuukauden ajalta selvityksen, jonka perusteella hän on käyttänyt toimisto- ja virastotyöhön suurimman osan työajastaan, Kajaanin kaupungin taholta esitetty selvitys osoittaa, että kaupunki on edellyttänyt Hirvosen kanteen tarkoittamana aikana noudattavan työssään virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaista niin sanottua päivätyön työaikaa. Hirvonen on ollut tästä tietoinen, ja hän olisi voinut työnantajan esittämin tavoin seurata työaikaansa leimaamalla kellokortin muiden virkamiesten tavoin, mihin hän ei kuitenkaan esitetyn selvityksen mukaan ole ollut halukas. Näin ollen ja kun asiassa ei ole muutoinkaan selvitetty Hirvosen toimineen pääasiallisesti virasto- ja toimistotyössä, STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J ei ole näyttänyt, että Hirvosen työaika kanteen tarkoittamana aikana olisi ollut määrättävä virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J velvoitetaan korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2 700 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Määttänen, Korpela ja Wetterstrand jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.