Labor court dismissed union's appeal on interpretation of reduced working hours transition rule.

Kysymys työajan lyhennysvapaita koskevan siirtymäsäännöksen tulkinnasta

Kanne hylätty.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaaja Viking Line Ab Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Viking Line Ab Oy:n välillä 1.4.1991 31.3.1994 voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Viking Line Ab Oy:n palveluksessa oleviin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y:n jäseniin. Tämä sopimus ei koske sellaisia johtavassa asemassa olevia henkilöitä jotka voivat edustaa työnantajaa työ- ja palkkaehtoja tämän sopimuksen perusteella vahvistettaessa.

2. Viking Line Ab Oy:stä käytetään jäljempänä tässä sopimuksessa nimitystä Viking Line ja edellämainituista Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:een kuuluvista työntekijöistä ja toimihenkilöistä nimitystä "työntekijä".

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

23 § Työajan lyhennys

Työajan lyhennys toteutetaan liitteen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa vuosityöajan lyhentämistä koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee kaikkia Viking Linen ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y:n välillä solmitun työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviä työntekijöitä.

2 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työaikaa lyhennetään 100 tuntia kalenterivuodessa.

3 § Vapaan kertyminen

Kuukausipalkkaiset

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana alla kirjatun kertymisjärjestelmän perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään kalenterivuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei asiasta työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Tuntipalkkaiset työntekijät

Kertymä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on Viking Line Ab Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että keväällä 1991 työehtosopimuksen solmimisen jälkeen sopijapuolten välillä oli ilmennyt erimielisyyttä siitä, keitä työehtosopimuksen osana sovittu työajan lyhennys koski.

Osapuolten välillä oli sovittu 16.10.1991 työehtosopimuksen soveltamisesta siten, että työajan lyhennysvapaat kuuluivat täysimääräisinä kertymäsääntöjen mukaisesti kaikille Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäseninä oleville työntekijöille kertymävuodesta 1992 alkaen. Vuonna 1990 kertyneiden työajan lyhennysvapaiden osalta sovittiin, että sellaiset Viking Line Ab Oy:n työntekijät, jotka olivat liittyneet työntekijäliittoon ennen 31.3.1991, saivat vuodelta 1990 12,5 työajan lyhennysvapaapäivää. Vuoden 1991 osalta sovittiin, että niille jäsenille, jotka olivat ennen 31.3.1991 olleet työntekijäliiton jäseniä, ja joille oli annettu vuoden 1990 lyhennysvapaita, kertyi työehtosopimuksen kertymäsääntöjen mukaan vähintään yhdeksän työajan lyhennysvapaapäivää ja edelleen, että muille liiton jäsenille kertyi vuodelta 1991 vähintään kolme työajan lyhennysvapaapäivää 1.10.1991 lukien ja vielä, että viimeksi mainituille maksettiin 300 markkaa työaikamuutosten korvauksena joulukuun palkanmaksun yhteydessä.

Vuosityöajan lyhennysvapaista oli sovittu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Viking Line Ab Oy:n välillä ensimmäisen kerran keväällä 1990. Tuolloin valtakunnansovittelijan sovintoesityksen mukaisesti sovittiin siitä, että kaikkien Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenten osalta vuotuista työaikaa lyhennettiin samalla tavalla ja samoja periaatteita noudattaen kuin ahtausalan työehtosopimuksessa oli sovittu.

Työajan lyhentämiseen liittyvät ristiriidat eivät kuitenkaan olleet poistuneet vuoden 1991 sopimusneuvotteluiden tuloksena. Viking Line Ab Oy oli tulkinnut työehtosopimuksen vuosityöajan lyhentämistä koskevia määräyksiä siten, että työajan lyhennysvapaat kuuluivat vain sellaisille työntekijöille, joiden keskimääräinen viikkotyöaika oli 40 tuntia. Erimielisyyden ratkaisemiseksi oli sovittu, että toimistotyöaikaa tekevät työntekijät siirtyivät keskimääräisestä 37,5-tuntisesta viikkotyöajasta 40-tuntiseen keskimääräiseen viikkotyöaikaan 1.10.1991 alkaen saaden työajan pidentymisestä korvauksena vuosittain 17,5 tunnin palkan. Tämän jälkeen oli sovittu työajan lyhennysvapaista ensinnä vuodesta 1990, sitten vuodesta 1991 ja lopuksi vuodesta 1992 eteenpäin.

Riidan kohteena oli vuotta 1991 koskeva ylimenokauden sääntö. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kannan mukaan siinä oli selkeästi sovittu siitä, että niille työntekijäliiton jäsenille, jotka olivat oikeutettuja vuoden 1990 työajan lyhennysvapaisiin, kuului vuodelta 1991 työajan lyhennysvapaina yhdeksän työajan lyhennysvapaapäivää. Viking Line Ab Oy:n näkemyksen mukaan vuodelta 1991 mainittu määrä työajan lyhennysvapaapäiviä kuului vain sellaisille Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenille, jotka olivat saaneet työajan lyhennysvapaita vuodelta 1990 jo ennen 16.10.1991 tehtyä pöytäkirjaa.

Kantajaliiton näkemystä tuki se, että Viking Line Ab Oy:n palveluksessa olevia Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäseniä edustanut pääluottamusmies oli yhdessä Viking Line Ab Oy:n Helsingin terminaalipäällikön kanssa 9.12.1991 päivätyllä tiedotteella ilmoittanut terminaalihenkilökunnalle, että kaikki, jotka olivat liittyneet ennen 31.3.1991 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen saivat yhdeksän päivää työajan lyhennystä vuodelta 1991. Helsingin terminaalipäällikkö oli varmistanut tiedotteessa esitetyn tulkinnan yhtiön pääkonttorista henkilöstöpäälliköltä.

Riita koskee noin 20 työntekijää.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että kaikki sellaiset Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenet, jotka olivat liittyneet työntekijäliittoon ennen 31.3.1991 ja joille oli syntynyt oikeus vuoden 1990 työajan lyhennysvapaisiin, olivat 16.10.1991 laaditun työehtosopimuksen soveltamispöytäkirjan perusteella oikeutettuja vähintään yhdeksään työajan lyhennysvapaapäivään vuodelta 1991.

VASTINE

Vastineen perustelut

Viking Line Ab Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Viking Line Ab Oy ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT olivat solmineet ensimmäisen kerran työehtosopimuksen huhtikuussa 1990 valtakunnansovittelijan tekemän sovintoehdotuksen mukaisesti. Sovintoehdotuksen mukaan kaikille erillissopimuksen soveltamisalalla työskenteleville työntekijöille annetaan ja maksetaan työajan lyhennysvapaita ahtausalan työehtosopimusmääräysten mukaisesti.

Ahtausalan työehtosopimuksen vuosityöajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaan: "Työajan lyhennys koskee vakinaisessa työsuhteessa olevia 2-vuorotyötä tekeviä työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa".

Työehtosopimuksen soveltamisesta syntyneiden erimielisyyksien ratkaisemiseksi osapuolet olivat sopineet vielä 24.10.1990, että työajan lyhennysvapaat annetaan kuten ahtausalan työehtosopimusmääräyksissä on sovittu.

Työnantajan käsityksen mukaan työajan lyhentämissopimus koski vain henkilöitä, joilla oli 40 tunnin työaika. Kantajaliiton mielestä säännöllisen työajan pituudella ei ollut asiassa merkitystä. Osapuolet olivat käyneet asiasta neuvotteluja useita kertoja. Muun muassa 16.10.1991 pidetyssä kokouksessa osapuolet olivat sopineet, että työntekijät siirtyivät tekemään 40 tunnin säännöllistä viikkotyöaikaa ja saivat sitä vastaan työajan lyhennysvapaita. Tuossa kokouksessa oli sovittu vuoden 1991 ylimenokauden osalta, että

"1. Niille AKT:n jäsenille, jotka ovat olleet ennen 31.3.1991 AKT:n jäseninä ja joille on annettu vuoden 1990 työajan lyhennysvapaita, kertyy työehtosopimuksen kertymäsääntöjen mukaan vähintään 9 työajan lyhennysvapaapäivää vuodelta 1991.

2. muille AKT:n jäsenille kertyy vuodelta 1991 vähintään 3 työajan lyhennysvapaapäivää 1.10.1991 lukien. Lisäksi maksetaan työaikamuutosten kompensaationa 300 markkaa joulukuun palkanmaksun yhteydessä."

Siirtymäsäännöstä koskevissa neuvotteluissa oli ollut kysymyksessä kolme eri ryhmää; ne Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenet, jotka olivat liittyneet työntekijäliittoon ennen 31.3.1991 ja joille oli annettu vuoden 1990 työajan lyhennysvapaita, toisena ryhmänä ne työntekijäliiton jäsenet, joille ei ollut annettu vuoden 1990 työajan lyhennysvapaita ja kolmantena sellaiset työntekijäliiton jäsenet, joiden jäsenyys oli alkanut 31.3.1991 jälkeen.

Osapuolet olivat sopineet 16.10.1991, että edellä mainitussa ensimmäisessä ryhmässä oleville henkilöille kertyi vähintään yhdeksän työajan lyhennysvapaata vuodelta 1991. Lisäksi osapuolet olivat todenneet, että toinen ja kolmas ryhmä voitiin yhdistää ja niihin kuuluville kertyi vuodelta 1991 vähintään kolme työajan lyhennysvapaapäivää.

Lokakuussa 1991 saavutetun neuvottelutuloksen jälkeen Viking Line Ab Oy oli järjestänyt joulukuun lopulla vuonna 1991 Helsingissä esimiehille työajan lyhennysvapaista tiedotustilaisuuden, jossa työajan lyhennysvapaiden kertymistä oli selvitetty edellä kuvatun kolmijaon mukaisesti. Neuvotteluissa läsnä olleen yhtiön edustajan käsityksen mukaan asia oli tuolloin ollut täysin selvä. Helsingissä 9.12.1991 esitetty terminaalipäällikön ja pääluottamusmiehen laatima tiedote työajan lyhennysvapaista oli koskenut vain yhtiön Helsingin terminaalissa työskenteleviä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäseniä, joiden joukossa ei ollut ollut sellaisia ennen 31.3.1991 työntekijäliittoon jäseniksi liittyneitä henkilöitä, jotka eivät olisi saaneet vuodelta 1990 työajan lyhennysvapaita.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Viking Line Ab Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Viking Line Ab Oy ovat 19.4.1991 solmineet työehtosopimuksen ajalle 1.4.1991 - 31.3.1994. Asianosaisten kesken on syntynyt erimielisyyttä siitä, keitä työehtosopimuksen osana sovellettava vuosityöajan lyhentämistä koskeva sopimus koskee.

Vuosityöajan lyhentämisestä on 13.9.1991 saavutettu neuvottelutulos, jonka yhteydessä on muun ohella sovittu vuoden 1991 osalta ylimenokauden sääntönä meneteltävän työajan lyhennyspäivien antamisessa siten, että 1.10.1991 lukien AKT:n jäsenille kertyy työehtosopimuksen kertymäsääntöjen mukaan vähintään kolme työajan lyhennyspäivää. Lisäksi maksetaan työaikamuutosten kompensaationa 300 markkaa joulukuun palkanmaksun yhteydessä.

Asian jäätyä edellä tarkoitetusta neuvottelutuloksesta huolimatta riitaiseksi asianosaiset ovat 16.10.1991 tarkentaneet sopimusta muun muassa ylimenokauden säännön osalta. Tuolloin on sovittu vuosityöajan lyhentämisestä vuoden 1991 osalta siten, että niille Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenille, jotka ovat olleet ennen 31.3.1991 työntekijäliiton jäseninä ja joille on annettu vuoden 1990 työajan lyhennysvapaita, kertyy työehtosopimuksen kertymäsääntöjen mukaan vähintään yhdeksän työajan lyhennysvapaapäivää vuodelta 1991. Muille työntekijäliiton jäsenille kertyy pöytäkirjan mukaan vuodelta 1991 vähintään kolme työajan lyhennysvapaapäivää 1.10.1990 lukien. Muilta osin ylimenokautta koskevaa neuvottelutulosta ei ole muutettu.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kannan mukaan 16.10 1991 on sovittu siitä, että niille AKT:n jäsenille, jotka ovat oikeutettuja vuoden 1990 työajan lyhennysvapaisiin, kuuluu vuodelta 1991 yhdeksän työajan lyhennyspäivää. Viking Line Ab Oy:n mukaan yhdeksän työajan lyhennyspäivää kuuluu vain niille AKT:n jäsenille, joille on annettu työajan lyhennysvapaat vuodelta 1990 ennen pöytäkirjasta sopimista 16.10.1991.

Työtuomioistuimelle on esitetty 26.9.1991 päivätty allekirjoittamatta jäänyt pöytäkirja, jossa yhdeksän lyhennyspäivän saamisen edellytykset ovat lopullisessa muodossaan. Pöytäkirjaluonnoksen mukaan niille AKT:n jäsenille, jotka ovat olleet ennen 31.3.1991 AKT:n jäseniä ja joille ei ole ennen tämän pöytäkirjan allekirjoittamista työajan lyhennysvapaita annettu, kertyisi vuodelta 1991 vähintään kolme työajan lyhennyspäivää 1.10.1991 lukien.

Todistajana kuultu kantajaliiton palkkasihteeri on kertonut, että kysymyksessä olevalla pöytäkirjalla on ollut tarkoitus sopia siitä, että kaikille ennen 31.3.1991 AKT:n jäseniksi liittyneille tulee yhdeksän työajan lyhennyspäivää vuodelta 1991. Todistaja on ymmärtänyt pöytäkirjan sanonnan "joille on annettu vuoden 1990 työajan lyhennysvapaita" tarkoittavan, että yhdeksän vapaapäivää kuuluu sellaisille jäsenille, jotka ovat ansainneet tällaisia vapaita vuonna 1990.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kanteensa perusteluissa vedonnut muun muassa siihen, että Viking Line Ab Oy:n Helsingin terminaalin terminaalipäällikkö ja yhtiössä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT jäseniä edustava pääluottamusmies ovat 9.12.1991 päivätyllä tiedotteella ilmoittaneet kaikkien ennen 31.3.1991 työntekijäliittoon liittyneiden työntekijöiden saavan vuodelta 1991 työajan lyhennystä yhdeksän päivää. Terminaalipäällikkö on työtuomioistuimessa todistajana kertonut ilmoituksen sanamuodon johtuneen siitä, että terminaalihenkilökunnan joukossa ei ollut ennen 31.3.1991 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen liittyneitä työntekijöitä, jotka eivät olisi saaneet vuodelta 1990 työajan lyhennysvapaita.

Riidanalaisen määräyksen sanamuoto tukee Viking Line Ab Oy:n tulkintaa. Myös sopimuksen syntyhistoriasta esitetty selvitys viittaa siihen, että sopimusosapuolten tarkoituksena on ollut rajata oikeus yhdeksään työajan lyhennyspäivään vuodelta 1991 koskemaan vain niitä AKT:n jäseniä, jotka jo edelliseltä vuodelta ovat saaneet työajan lyhennyspäiviä. Edellä selostetussa tilanteessa annetusta tiedotteestakaan ei voida päätellä, että Viking Line Ab Oy olisi hyväksynyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tulkinnan oikeaksi. Näin ollen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että pöytäkirjan 16.10.1991 puheena olevalla määräyksellä olisi tarkoitettu sopia sen sanamuotoa laajemmin oikeudesta työajan lyhennyspäiviin, joten määräykselle ei voida vahvistaa kanteessa vaadittua tulkintaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saa Viking Line Ab Oy itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Virtanen, Tuulensuu, Vertanen ja Hölttä jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.