Labour court dismisses overtime claim for storage staff moving training materials between sites.

Kysymys puolustuslaitoksen kahden varastonhoitajan työajan laskemisesta sellaiselta työpäivältä, jona he olivat osallistuneet kertausharjoitusmateriaalin siirtoon varastolta kertausharjoituspaikalle. (Ään.)

Kantaja Valtion yhteisjärjestö VTY r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun muassa Virkamiesten ja Työntekijäin yhteisjärjestö VTY r.y:n, nyttemmin Valtion yhteisjärjestö VTY, kesken 27.12.1989 solmitussa virkaehtosopimuksessa työaikalain alaisten virkamiesten työajasta on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 §. Työajaksi laskettava aika

1. Työajaksi lasketaan työntekoon käytetty aika ja sen lisäksi aika, joka kuluu: a) esimiehen määräyksestä valmiina työntekoa varten työpaikalla olemiseen, b) työnteon alkamisen valmisteluihin ja työnteon lopettamiseen, c) työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen, d) kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.

13 §. Muut työaikajärjestelyt

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Työaikasopimuksen soveltamisohjeiden mukaan vahvistettua työvuorotaulua tulee noudattaa, ellei ole perusteltua syytä siitä poikkeamiseen. Esillä olevassa tapauksessa tällaista syytä ei ollut esitetty. Vahvistetun työvuorotaulun merkinnät oli myöhemmin muutettu palkanlaskennassa. Esillä olevassa tapauksessa työnantaja oli määrännyt lähtö- ja paluupaikan aikatauluineen. Varastonhoitajat olivat olleet koko ajan työnantajan käytettävissä ja sidottuina työhönsä. Työsuoritus oli ollut kokonaisuus, joka oli käsittänyt eri vaiheissa erilaisia tehtäviä. Koko matkan ajan varastonhoitajilla oli ollut vastuu kuljetettavista tavaroista.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Valtion yhteisjärjestö VTY on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että varastonhoitajien Markku Lintusen ja Risto Nokkosen 14.2.1991 tekemästä työajasta on laskettava työaikasopimuksen 12 §:n nojalla työajaksi 16 tuntia. Edelleen Valtion yhteisjärjestö VTY on vaatinut pääesikunnan velvoittamista suorittamaan Markku Lintuselle ja Risto Nokkoselle yli-, ilta- ja yötyökorvauksina Lintuselle 671 markkaa 10 penniä ja Nokkoselle 639 markkaa 13 penniä, kummatkin määrät 16 prosentin korkoineen 10.9.1991 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että varastonhoitajat Lintunen ja Nokkonen olivat tehneet työaikalain 5 §:n mukaista työaikaa. Heidän työajaksi laskettavasta työajastaan oli sovittu työaikalain alaisten virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 12 §:ssä. Sopimusmääräyksiä oli täsmennetty soveltamismääräyksillä, joissa käsiteltiin muun muassa työajan laskentaa ja matkustamiseen käytettyä aikaa. Työaikasopimuksen soveltamismääräysten 12 §:n 3 momentissa todettiin seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

"3. Virka- tai komennusmatkalla matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajaksi, ellei tässä momentissa ole toisin määrätty.

Virka- tai komennusmatkalla matkustamiseen käytetty aika lasketaan työajaksi siltä osin kun virkamies on matkustamisen aikana suorittanut virkatehtäviä kuten vartiointia tai laitteiden tarkkailua.

Jos virkamies on virka- tai komennusmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vähemmän kuin 8 tuntia, otetaan matkustamiseen kulunut aika huomioon työajan lisäyksenä siihen saakka, että se yhdessä työssäoloajan kanssa on 8 tuntia vuorokaudessa. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei oteta huomioon työajan lisäyksenä sellaisen komennusmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä virantoimituspaikalta toiselle.

Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta iltatyölisää, yötyölisää, lauantaityökorvausta, aattopäivälisää eikä sunnuntaityökorvausta.

Virka- tai komennusmatkaan käytetty vuorokausi on työaikasopimuksen 22 §:ssä tarkoitettu keskeytyspäivä, ellei siltä tämän perusteella lasketa työaikaa."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lintunen ja Nokkonen olivat suorittaneet virkamatkan 14.2.1991 kello 6.15 - 21.45 Oulusta Venevaaraan ja takaisin. Tehtävänä oli ollut kertausharjoitusmateriaalin luovuttaminen kertausharjoitusjoukoille Venevaarassa. Varsinaisesta materiaalin kuljetuksesta Venevaaraan oli vastannut ja kuljetuksen johtajana oli toiminut varastopäällikkö. Varastonhoitajat olivat siirtyneet virantoimituspaikalle Venevaaraan varastopäällikön kuljettamassa maastohenkilöautossa, jonka matkustajiksi he olivat tulleet Oulun kasarmilta. Kasarmilta oli ajettu Hiukkavaaran varastolle, jossa muut ajoneuvot, nimittäin viisi kuormaautoa perävaunuineen olivat odottaneet. Ajoneuvot oli pääasiallisesti lastattu edellisenä päivänä. Tämän takia matkaan oli lähdetty välittömästi sen jälkeen, kun radiot oli saatu asennettua ajoneuvoihin.

Kuljetus oli mennyt yhtenä osastona Simoon, josta sotilasmestarin kuljettama maastohenkilöauto oli eronnut Tervolan suuntaan. Tämän auton matkustajina olivat olleet Lintunen ja Nokkonen. Tervolan varikolta kyytiin oli otettu 1 - 2 varuslaatikkoa, ja pysähdys Tervolan varikolla oli kestänyt noin puoli tuntia. Tervolan varikolta maastohenkilöauto oli jatkanut matkaansa Venevaaraan, jossa Lintunen ja Nokkonen olivat valmistelleet materiaalin purkamista. Kuljetuksen saavuttua Venevaaraan oli suoritettu purkaminen ja luovutettu materiaali jääkäriprikaatille. Purkaminen ja luovuttaminen olivat kestäneet iltapäivällä useita tunteja.

Työtehtävien tultua hoidettua Venevaarassa Lintusta ja Nokkosta kuljettanut maastohenkilöauto oli palannut muiden ajoneuvojen mukana Ouluun, jonne oli saavuttu kello 21:n jälkeen. Maastohenkilöautoa oli kuljettanut edelleen sotilasmestari, joka oli luovuttanut ajoneuvot pian Ouluun saapumisen jälkeen.

Matkustamiseen käytettyä aikaa ei pääsääntöisesti lasketa työajaksi, ellei virkamies ole matkustamisen aikana suorittanut laitteiden tarkkailua, vartiointia tai muita vastaavia virkatehtäviä. Tämä oli ollut myös vakiintunut käytäntö puolustusvoimissa ja muualla valtion hallinnossa. Tämän tähän asti riidattoman periaatteen mukaisesti vastaavista työajan laskentaa koskevista määräyksistä matka-ajalta oli sovittu muun muassa virastovirkamiesten työajasta 27.12.1989 tehdyn virkaehtosopimuksen 9 §:ssä ja puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen soveltamismääräysten 11 §:ssä.

Valtiovarainministeriön käsitys oli, etteivät Lintunen ja Nokkonen olleet suorittaneet matkustamisen aikana laitteiden tarkkailua, vartiointia tai muita vastaavia virkatehtäviä. Heidän ainoana tehtävänään sanottuna päivänä oli ollut luovuttaa Venevaarassa kertausharjoitusjoukoille tarvittava materiaali. Lintusella ja Nokkosella ei ollut matkan ajaksi määrättyjä työtehtäviä eikä heillä myöskään ollut ollut vastuuta materiaalin kuljetuksesta.

Matkustustavalla ei sinänsä ollut merkitystä sille, laskettiinko matkaan käytetty aika työajaksi vai ei. Lähtö- ja paluupaikka ei ollut määräytynyt työohjeiden eikä työvälineiden antamisen perusteella. Nokkosen ja Lintusen sidottuisuus ei ollut ollut suurempaa kuin sellainen normaali sidottuisuus, joka työn suorituspaikalle matkustamiseen sinänsä liittyi. Koska Nokkonen ja Lintunen olivat sanottuun matkaan käytettynä vuorokautena olleet työssä, mutta vähemmän kuin 8 tuntia, otetaan matkustamiseen kulunut aika huomioon työajan lisäyksenä siihen saakka, että se yhdessä työssäoloajan kanssa on 8 tuntia vuorokaudessa. Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta- eikä yötyölisää. Matka-ajalta oli maksettu matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaiset etuudet.

Työvuorotaulukoon ei voida etukäteen merkitä esimerkiksi yli- tai hätätyötä. Ylityön teettäminen oli yleensä riippuvainen työntekijän suostumuksesta. Hätätyön teettäminen puolestaan edellytti laissa säädettyjä erityisolosuhteita. Ylityökorvauksia ei muutoinkaan laskettu työvuorotaulukon perusteella. Vahvistetun työvuorotaulukon perusteella ei myöskään voinut syntyä ylityökorvausoikeutta, mikäli työaikasopimuksen mukaan tehtävään kulunutta aikaa ylipäätään ei voitu laskea työajaksi. Lintusen ja Nokkosen työvuorotaulukkoa ei siis ollut muutettu soveltamismääräysten vastaisesti.

Lintusen ja Nokkosen säännöllinen työaika viikolla 11.2 - 17.2.1991 oli ollut 38 tuntia 15 minuuttia. Säännöllinen työaika vuorokaudessa maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina oli ollut 8 tuntia sekä perjantaina 6 tuntia 15 minuuttia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

VALTION YHTEISJÄRJESTÖ VTY:N VASTASELITYS

Valtion yhteisjärjestö VTY on lausunut, että tässä asiassa ei voitu viitata sellaisten työaikasopimusten soveltamisohjeisiin, joista asiassa ei ollut kysymys.

Puolustusvoimien työjärjestyksen mukaan varastonhoitajilla oli tavaroista niin sanottu varastovastuu. Varasto oli kirjallisesti siirretty varastonhoitajien henkilökohtaiselle vastuulle. Materiaalin luovutus tapahtui kuittausta vastaan. Varastovastuu jatkui myös materiaalin kuljetuksen aikana. Kuorma-autojen perässä oli ollut muun muassa tykkejä ja niiden varusteita. Varastonhoitajien varastovastuu aiheutti sen, että Nokkosen ja Lintusen sidonnaisuus myös matkan aikana oli ollut normaalia suurempi ja tästäkin syystä myös matka-aika tulisi lukea työajaksi.

Työvuorotaulukkoon oli merkitty tiedossa oleva ja virkamiesten kanssa sovittu pidempi työjakso. Ellei materiaalin kuljetusta luovutuksineen olisi pidetty kokonaisuudessaan työajaksi luettavana aikana, ei sitä olisi merkitty siten työvuorotaulukkoon kuin nyt oli tapahtunut. Päinvastaisessa tapauksessa työvuorotaulukkoon olisi merkitty kahdeksan tuntia. Lähtökohtaisesti työvuorotaulukkoa laadittaessa koko matka-aikaa oli pidetty työaikana.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, valtiovarainministeriö 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Valtion Yhteisjärjestö VTY on esittänyt työtuomioistuimelle Oulun sotilaspiirin esikunnassa työskennelleen huoltopäällikön sijaisen työtuomioistuinta varten laatiman selvityksen Markku Lintusen ja Risto Nokkosen varastovastuusta sekä varastopäällikön laatiman selvityksen kanteessa tarkoitetusta materiaalin siirrosta 14.2.1991. Työtuomioistuimelle on niinikään esitetty luottamusmiehen laatima, 28.6.1992 päivätty työtuomioistuimelle osoitettu selvitys puheena olevasta työaikaerimielisyydestä.

Edellä mainitut selvitykset ovat vireilläolevaa oikeudenkäyntiä varten annettuja yksityisluonteisia kirjallisia kertomuksia. Kun ei ole erityisiä syitä sallia niiden esittämistä todisteina asiassa, työtuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:n 1 momentin nojalla jättää ne todisteina huomiotta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oulun sotilaspiirin esikunnassa aikajaksolle 11.2. 3.3.1991 laaditussa työaikasuunnitelmassa on Lintusen ja Nokkosen torstain 14.2.1991 työajaksi merkitty kello 6.00 - 22.00. Tarkastettaessa maksujaksoa 19.3.1991 on Lintusen ja Nokkosen työajaksi hyväksytty sanotulta päivältä kahdeksan tuntia. Myös työaikataulukkoon on käsin tehty merkintä, jonka mukaan työaika on merkitty kahdeksaksi tunniksi.

Lintunen ja Nokkonen ovat 14.2.1991 osallistuneet kertausharjoitusmateriaalin siirtoon Oulusta Venevaaraan. Matka on alkanut kello 6.00 Oulun kasarmilta, josta on siirrytty varastopäällikön kuljettamassa maastohenkilöautossa Hiukkavaaran varastolle. Siellä valmiiksi lastattuihin kuorma-autoihin on asennettu radiot, minkä jälkeen autot ovat ajaneet yhtenä kolonnana Oulusta Simon kuntaan. Sieltä maastohenkilöauto on jatkanut Tervolan varikolle, jolta on noudettu kertausharjoituksiin tarvittua lisämateriaalia. Tervolasta maastohenkilöauto on ajanut edelleen muusta kolonnasta erillään Venevaaraan, jossa kuormasto on purettu, tarkastettu ja luovutettu. Paluumatka on tehty yhtenä kolonnana Ouluun ja autot on luovutettu Hiukkavaaran varastolla kello 21.45 mennessä.

Lintunen ja Nokkonen ovat vaatineet matkaan käytetyn ajan lukemista työajaksi alkuperäisen työaikataulukon mukaisesti, mistä työnantajalla ei ole ollut perusteltua syytä poiketa. Kantajaliiton mukaan työnantajakin on työaikataulukon laatiessaan pitänyt kyseisen materiaalin kuljetusta luovutuksineen kokonaisuudessaan työaikaan kuuluvana. Toisaalta Lintusella ja Nokkosella on kantajaliiton mukaan ollut varastovastuu kuljetettavasta materiaalista. Työnantaja on määrännyt matkan lähtö- ja paluupaikan aikatauluineen ja Lintunen ja Nokkonen ovat koko matkan ajan olleet työnantajan käytettävissä ja välittömän työnjohdon ja valvonnan alaisina.

Valtiovarainministeriön mukaan puolustusvoimissa ja myös muualla valtionhallinnossa on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan matkustamiseen käytettyä aikaa ei pääsääntöisesti lasketa työaikasopimuksen mukaiseksi työajaksi, ellei virkamies ole matkustamisen aikana suorittanut laitteiden tarkkailua, vartiointia tai muita vastaavia virkatehtäviä. Lintunen ja Nokkonen eivät valtiovarainministeriön käsityksen mukaan ole suorittaneet tällaisia tehtäviä. Lähtö- ja paluupaikka ovat määräytyneet tarkoituksenmukaisuussyistä eikä työohjeiden tai työvälineiden antamisen perusteella. Lintunen ja Nokkonen eivät ole olleet normaalia enempää sidottuja matkustamiseen työn suorittamispaikalle.

Asianosaiset ovat yhtä mieltä, että virkaehtosopimuksen määräystä siitä, miten työaika oli laskettava, on tulkittava noudattaen työaikalain soveltamisessa noudatettavia tulkintaperiaatteita.

Mitä ensin tulee laaditun työaikataulukon merkitykseen, niin työtuomioistuin toteaa, että työaikataulukkoon merkitään työaikasopimuksen soveltamismääräyksen mukaan säännöllisen päivittäisen työn aloittamis- ja lopettamisajat kyseisen jakson eri päiville. Vahvistettua työaikasuunnitelmaa ei tässä tapauksessa ole muutettu, joskaan se ei nyt puheena olevan päivän osalta ole toteutunut siinä suhteessa, että arvioidun kokonaisajan 18 tunnin asemesta kertausharjoitusmateriaalin toimittaminen on kestänyt 16 tuntia.

Työneuvoston kannan mukaan ylitöiden merkitseminen etukäteen työvuorolistaan ei ole työaikalain mukaista. Työvuorolistaan merkitty ylityö ei sinänsä oikeuta vastaaviin korvauksiin, ellei työaikasuunnitelma sittemmin toteudu. Työaikasuunnitelman ei työtuomioistuimen mielestä liioin voida katsoa etukäteen työnantajaa sitovalla tavalla vahvistavan, että säännöllisen työajan ylittävä aika on luettava työajaksi. Työaikataulukon on vastattava kulloinkin vallitsevaa tilannetta. Työnantaja on siten vahvistetun työaikasuunnitelman estämättä voinut maksaa Lintuselle ja Nokkoselle palkan tuolta päivältä todellisen työajan edellyttämällä tavalla.

Työaikasopimuksen 12 §:n 1 d kohdan mukaan työajaksi lasketaan muun ohella se aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen. Työaikalain 9 §:n vastaavan sisältöistä säännöstä tulkitessaan työneuvosto on lausunnossaan nro 947 todennut, että tällaista kulkemista ja kuljetusta koskevaa säännöstä laadittaessa on lähinnä pidetty silmällä kokoontumista ensin työnantajan määräämään paikkaan työohjeiden tai työvälineiden saamiseksi ja lähtemistä sieltä sitten työskentelypaikalle. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, että edellä mainittua työaikasopimuksen määräystä on tulkittava samalla tavalla.

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että Lintunen ja Nokkonen olisi määrätty lähtemään matkalle Oulun kasarmilta ja sinne palaamaan edellä todetussa tarkoituksessa. Heidän ei ole liioin näytetty Hiukkavaarassa olleen velvollisia suorittamaan sellaisia tehtäviä, että matka-aika sen vuoksi olisi luettava työajaksi. Tämän vuoksi on vaatimus matka-ajan lukemisesta työajaksi työaikasopimuksen 12 §:n 1 d kohtaan perustettuna hylättävä.

Kyseinen materiaalikuljetus on tapahtunut varastopäällikön johdolla. Näyttämättä on jäänyt, että Lintunen ja Nokkonen olisi materiaalikuljetuksen ajaksi tai sen aikana määrätty suorittamaan virkatehtäviä tai että heillä matkan aikana olisi ollut sellaista vastuuta kuljetettavista tavaroista, että heidän näilläkään perusteilla olisi katsottava olleen työssä työaikasopimuksessa tarkoitetulla tavalla.

Edellä todettuun nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Lintusella ja Nokkosella olisi kanteessa esitetyillä perusteilla oikeus vaatimiinsa korvauksiin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden valtiovarainministeriö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Rihto, Virtanen, Ekuri, Sulkunen ja Hukkamäki jäseninä.

Esittelijän ehdotus ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Sihteeri Silvolan ehdotus, jonka jäsenet Hukkamäki ja Sulkunen hyväksyivät:

Työtuomioistuin vahvistanee, että varastonhoitajien Markku Lintusen ja Risto Nokkosen työajaksi 14.2.1991 on työaikasopimuksen 12 §:n nojalla luettava 16 tuntia ja velvoittanee pääesikunnan suorittamaan Lintuselle vaaditut 671 markkaa 10 penniä ja Nokkoselle vaaditut 639 markkaa 13 penniä, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 10.9.1991 lukien.

Valtiovarainministeriö velvoitettaneen korvaamaan Valtion Yhteisjärjestö VTY:n oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Muilta osin ehdotus oli työtuomioistuimen tuomion mukainen.