Labor court dismisses union's appeal and orders local union to pay fine for strike violation.

Osan iltapäivää kestänyt pankkitoimihenkilöiden lakko kohdistui työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä. Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto, joka oli saanut tiedon työtaistelusta juuri ennen sen alkamista, olisi vastannut valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU: YHTEISTOIMINTA

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. Menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.

3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.

2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleistä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.

3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asiat, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.

4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että KansallisOsake-Pankin Oulun konttorissa oli toimitilojen supistamiskorjauksen ja toiseen kerrokseen muuton vuoksi käynnistetty paikallistason yhteisneuvottelut 19.12.1991 muutoksista konttorin neljän siivoojan asemaan. Ensimmäisessä neuvottelussa 19.12.1991 neuvotteleva luottamusmies oli ilmoittanut, ettei irtisanomisia tuotannollisin eikä taloudellisin syin hyväksytty. Hän oli vaatinut, että siivoojien työtuntimäärä olisi pysytetty entisellään. Yhteistoimintaneuvotteluja oli sanottujen henkilöstövaikutusten osalta käyty useita kertoja saavuttamatta yhteisymmärrystä. Kansallis-Osake-Pankki oli irtisanonut siivoojien työsuhteet kesäkuun 1992 lopussa.

Kansallis-Osake-Pankin Oulun kaupunkikonttoreiden ammattiosaston edustajat olivat jättäneet 25.6.1992 Oulun tulosryhmän johtajalle vaatimuksen siivoojien irtisanomisten peruuttamisesta ja asian uudelleen käsittelystä siten, että siivoojien työsuhteet jatkuisivat. Vastausta oli vaadittu kirjallisena seuraavaan päivään kello 12:een mennessä. Koska pankki ei ollut suostunut ammattiosaston esittämiin vaatimuksiin, työsuojeluvaltuutettu ja paikallisyhdistyksen johtokunnan varajäsen olivat ilmoittaneet noin kello 12.15 henkilökunnan poistuvan työpaikalta myöhemmin iltapäivällä vastalauseena irtisanomisille.

Pankkitoimihenkilöt olivat ryhtyneet työtaisteluun vastustaakseen pankin toteuttamia irtisanomisia. Lakko oli kestänyt iltapäivän. Toimihenkilöt olivat poistuneet työstä siten, että Oulu-Heinäpään ja Pohjois-Pohjanmaan yrityskonttorista oli poistuttu kello 14, Oulu-Kastellin toimipisteestä kello 14.20 sekä Oulu-Karjasillan konttorista ja Pohjois-Suomen aluetoimistosta kello 14.30. Lakkoon oli ottanut osaa 60 toimihenkilöä. Lakossa olivat olleet luottamusmiehistä ainakin Oulu-Heinäpään ja OuluKarjasillan konttorin sekä Pohjois-Suomen aluetoimiston luottamusmiehet. Neuvotteleva luottamusmies oli ollut sanottuna päivänä lomalla. Hän oli tästä huolimatta informoinut pankin konttoreita lakoista.

Pankkitoimihenkilöliittoa oli reklamoitu työtaisteluuhasta 26.6.1992 kello 13.37 ja vaadittu sitä ryhtymään toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun estämiseksi. Kansallis-Osake-Pankin henkilöstöpäällikkö oli lisäksi reklamoinut KOP:n varapääluottamusmiestä vaatien häntä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Pankkitoimihenkilöliiton osuutta arvioitaessa oli otettava huomioon, että useita vastaavanlaisia laittomia työtaisteluita, joissa toimihenkilöt olivat poistuneet puoleksi päiväksi työpaikalta, oli pantu toimeen kevätkesällä 1992. Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut missään vaiheessa ilmoittanut vastustavansa laittomia työtaisteluja. Olikin ilmeistä, että ohjeet lakkojen osalta olivat tulleet Pankkitoimihenkilöliitosta. Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohtaan. Sen toimeenpanemalla olivat Pankkitoimihenkilöliitto ja Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y. rikkoneet niille kuuluvan velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r. y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että Kansallis-Osake-Pankin Oulun konttoreita koskeneissa 19.12.1991 alkaneissa paikallisissa yhteistoimintaneuvotteluissa toimihenkilöiden edustajat olivat alusta lähtien esittäneet vaihtoehtoja pankin ilmeisenä tavoitteena olleille siivoojien irtisanomisille. Toimihenkilöiden edustajat olivat pitäneet luonnollisena lähtökohtana sitä, että irtisanomisille oli löydettävä ja myös löydettävissä lievempiä vaihtoehtoja. Huolimatta luottamusmiesten lukuisista esityksistä irtisanomisten vaihtoehdoiksi oli KansallisOsake-Pankki kuitenkin päättänyt irtisanoa neljän siivoojan työsuhteet kesäkuun lopussa. Työtaistelun syynä oli ollut nimenomaan se, että pankki jo yhteistoimintamenettelyn alusta lähtien oli tosiasiassa päättänyt irtisanoa siivoojien työsuhteet. Tämä oli käynyt ilmi siitä, että pankki ei käydyissä neuvotteluissa ollut millään tavalla ottanut huomioon toimihenkilöiden esittämiä vaihtoehtoja irtisanomisille.

Asiaa arvioitaessa tulisi ottaa huomioon, että toteutettu työtaistelu oli kestoltaan varsin lyhytaikainen ja siihen osallistuneiden järjestäytyneiden toimihenkilöiden määrä pieni suhteessa paikallisen yhdistyksen jäsenmäärään. Työtaisteluunhan oli osallistunut ainoastaan 60 PohjoisPohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n lähes 1 400 jäsenestä.

Kuten kanteestakin kävi ilmi, oli päätös työtaistelusta tehty toimihenkilöiden keskuudessa 26.6.1992 kello 12.15. Pankkialan Työnantajaliitto oli reklamoinut asiasta Pankkitoimihenkilöliittoa samana päivänä kello 13.37. Kun otetaan huomioon reklamaation ja työtaistelun välinen hyvin lyhyt aika, oli selvää, että käytännön mahdollisuudet estää uhkaamassa ollut työtaistelu olivat olleet rajalliset. Pankkitoimihenkilöliitto ja paikallisyhdistys olivat aktiivisella toiminnallaan kuitenkin saaneet aikaan sen, että työtaistelutoimenpiteiltä oli sanotun päivän jälkeen vältytty.

Kanteessa esitetty väite siitä, että alueen neuvotteleva luottamusmies olisi lomaltaan informoinut konttoreita lakosta, ei pitänyt paikkaansa. Myöskään ei pitänyt paikkaansa se kantajan väite, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi antanut ohjeet työtaistelun toteuttamiseksi. Päin vastoin Pankkitoimihenkilöliitto oli toiminut aktiivisesti siten, että toteutetut spontaanit mielenilmaisut eivät enää olisi esillä olevassa eivätkä muissakaan tapauksissa toistuneet. Edellä lausutusta selvisi, että sekä Pankkitoimihenkilöliitto että sen jäsenyhdistys olivat kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkineet estämään uhkaamassa olevan työtaistelun ja saaneet joka tapauksessa aikaan työrauhan säilymisen sen jälkeen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on pyytänyt sen varalta, että työtuomioistuin katsoisi Pankkitoimihenkilöliiton ja sen jäsenyhdistyksen rikkoneen velvollisuuksiaan, mahdollista hyvityssakkoa tuomittaessa työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin nojalla ottamaan huomioon hyvityssakkoa alentavina tekijöinä esille tuodut seikat.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultu Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r. y. on osaltaan yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kansallis-Osake-Pankin Oulun konttori on 19.12.1991 tehnyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluesityksen asiassa, joka koski pankin toimitilojen muutosten vaikutusta neljän siivoojan työsuhteisiin. Yhteistoimintaneuvotteluja on jatkettu alkuvuoden 1992. Siivoojien työsopimukset on irtisanottu päättymään kesäkuun 1992 lopussa. Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n edustajat ovat sen jälkeen vaatineet irtisanomisten peruuttamista uhaten työtaistelulla. Kun työnantaja ei ole suostunut esitettyihin vaatimuksiin, pankin 60 toimihenkilöä on ollut lakossa kanteessa kerrotuin tavoin osan iltapäivää 20.6.1992. Lakkoon on osallistunut kolme Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n luottamusmiestä. Lakko on kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä. Ammattiosasto vastaa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Näyttämättä on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto, joka on saanut tiedon työtaistelusta juuri ennen sen alkamista, vastaisi valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 1 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Pohjois-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y. velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Nouro, Sulkunen ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.