Union claims dismissed; union failed to prove dismissal was due to personal reasons rather than economic grounds.

Hotelli-ravintolalla oli ollut taloudellisia ja tuotannollisia perusteita vähentää työvoimaa. Ajetun kanteen pohjalta ei ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, oliko työ vähentynyt niin, että irtisanomissuojasopimuksen edellytykset kahden tarjoilijan työsopimusten irtisanomiselle taloudellisista tai tuotannollisista syistä olivat olleet olemassa. Näyttämättä oli jäänyt, että irtisanomiset olisivat johtuneet asianomaisten henkilöön liittyvästä syystä.

Irtisanomisen syitä ei ollut ennen irtisanomisen toimittamista selvitetty sillä tavalla kuin irtisanomissuojasopimus edellytti.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Liittoneuvottelujen käymistä koskenut oikeudenkäyntiväite hylätty.

Kantaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Vastaaja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Koillismaan Osuuskauppa

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa majoitus ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖEHTOSOPIMUS

Sopimuksen ulottuvuus

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä tekevien työntekijöiden työehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus TES 2 §, 3 §

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on erotettu siksi, että hän kuuluu työntekijäin järjestöön, hänen on, ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus työsopimuksen irtisanomisesta (MaRa HRHL) 23.3.1990

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pääluottamusmies, neuvottelujärjestys ja työtaistelutoimenpiteet

20 § Pääluottamusmies, neuvottelujärjestys ja työtaistelutoimenpiteet

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Neuvottelujärjestys

2. Neuvottelujärjestys 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin kesken siten kuin luottamusmiessopimuksen soveltamispöytäkirjassa on sovittu. Neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä.

2. Elleivät osapuolet pääse sovintoon paikallisissa neuvotteluissa, asia on saatettava heitä edustavien allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laaditaan muistio, joka tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Muistion malli on tämän työehtosopimuksen liitteenä. (Liite 5)

Liittojen väliset neuvottelut on aloitettava viimeistään kahden viikon kuluessa esityspäivästä.

3. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa työsopimuksen irtisanomisesta on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n ja 37 a §:n mukaan.

3 § Irtisanomissyiden selvittely

1. Irtisanomissyitä tulee selvittää ennen irtisanomisen toimittamista. Selvittelyä käydään siten, että puolin ja toisin vastataan toisen osapuolen esittämiin näkökohtiin. Selvittely päättyy sen jälkeen, kun asiaan vaikuttavia näkökohtia ei ole enää esitettävänä.

2. Selvittelyä ei saa tahallisesti viivyttää

3. Työntekijä voi halutessaan ottaa luottamusmiehen avustajakseen neuvotteluissa. Luottamusmiehen puuttuessa voi avustajana toimia esim. muu työpaikan työntekijä. Jos aiottu irtisanominen kohdistuu yhtä useampaan työntekijään, voidaan selvittely käydä työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Tässä kohdassa ei ole tarkoitettu poiketa työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksestä.

4. Ellei irtisanomisen syistä olla yksimielisiä, asian käsittelyä tulee jatkaa jomman kumman osapuolen vaatimuksesta liittojen myötävaikutuksella. Selvittely todetaan päättyneeksi jomman kumman liiton esityksestä. Asiasta laaditaan muistio, josta käy ilmi osapuolten kannat.

4 § Irtisanominen

Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen sen jälkeen kun irtisanomiseen vaikuttavat seikat on selvitetty tämän sopimuksen mukaisella tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Korvaus

1. Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Korvaus lainvastaisesta irtisanomisesta, työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen, korvaus työsuhteen jatkuessa ja työsuhteen jatkuessa maksettavaa korvausta koskevan erimielisyyden ratkaiseminen määräytyy työsopimuslain 47 § - 47 i §:ien mukaan.

2. Irtisanominen taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä

Korvaus lainvastaisesta irtisanomisesta määräytyy työsopimuslain 51 §:n mukaan.

3. Menettelymääräysten rikkominen

Tämän sopimuksen menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa tuomita työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon.

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan kuitenkin huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

7 § Laista poikkeaminen

Tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvissa irtisanomisissa ei sovelleta yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7, 7 a, 8 §:iä eikä työsopimuslain 37 §:n 3 momenttia tai työsopimuslain 47 b §:ää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on lausunut, että Koillismaan Osuuskauppa harjoitti majoitus- ja ravitsemisliikettä Kuusamossa sijaitsevassa Hotelli-ravintola Kuusamossa. Hotelli-ravintola Kuusamon ravintolaosastolla työskenteli 18 tarjoilijaa palvelurahapalkalla. Heidät kaikki oli lomautettu kolmessa erässä kahdeksi viikoksi kerrallaan keväällä 1992. Menettelytavat lomautuksien yhteydessä sekä lomautusten lainmukaisuus oli riitautettu työpaikalla. Asiasta oli käyty myös liittotason neuvotteluja loppukeväällä 1992. Hotelli-ravintola Kuusamossa oli keväällä 1992 ollut erimielisyyttä myös kolmen tarjoilijan sairausajan palkan maksamisesta ja työsuojeluvaltuutetun edellisenä vuonna tapahtuneesta osa-aikaistamisesta. Näistä riidoista oli käyty asianosaisliittojen edustajien kesken neuvotteluja paikan päällä Hotelli-ravintola Kuusamossa 9.10.1992.

Neuvottelu oli käyty 9.10.1991 sopuisassa hengessä, ja se oli kestänyt noin neljä tuntia päättyen kello 15. Riitakysymyksissä oli tapahtunut jopa jonkin verran lähentymistä, ja asioihin oli päätetty palata puhelimitse vielä seuraavalla viikolla liittojen edustajien kesken. Neuvotteluissa oli sivuttu ohimennen myös Hotelli-ravintola Kuusamon nykyhetken tilannetta. Johtaja oli kertonut pitäneensä 14.9.1992 tiedotustilaisuuden koko henkilökunnalle. Siinä oli esitetty, että kuluvana syksynä saatetaan joutua irtisanomisiin.

Tarjoilija Patosalmen mennessä samana iltana 9.10.1992 kello 19 alkavaan työvuoroonsa hänet oli ennen töiden alkua sanottu irti neljän kuukauden irtisanomisajoin niin, että työsuhde päättyy 10.2.1993. Hotellin johtaja oli vedonnut 14.9.1992 käytyihin neuvotteluihin ja taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin. Irtisanomiseen oli mennyt aikaa noin 10 minuuttia ja paikalle oli kutsuttu lähinnä todistajiksi esimiehiä ja työntekijöitä. Patosalmi oli kieltäytynyt allekirjoittamasta hänelle tarjottua lomaketta osoittaen siten, ettei hän hyväksynyt irtisanomista. Patosalmen ei tarvitse olla irtisanomisaikana työssä ja irtisanomisajan palkka maksetaan hänelle pankkiin kuukausittain palkanmaksupäivinä.

Toisen neuvottelukunnan jäsenen tarjoilija Laineen osalta oli käynyt samalla tavoin hänen mennessään 9.10.1992 kello 20 alkavaan työvuoroonsa. Työsuhde oli irtisanottu päättymään neljän kuukauden irtisanomisajoin ja ilman työntekovelvoitetta irtisanomisaikana. Irtisanominen oli tapahtunut samalla tavoin kuin Laineen osalta aikaisemmin. Kolmas neuvottelukunnan jäsen sai jäädä työhön ja neljäs neuvottelukunnan jäsen oli opintovapaalla.

Patosalmen ja Laineen irtisanomisen syitä ei ollut ennen irtisanomisia irtisanomissopimuksen 3 §:n mukaisesti selvitelty. Sopimuskohdan tarkoittaman selvittelyn tulee olla laajempi ja perinpohjaisempi kuin yhteistoimintalain 7 §:n mukainen yhteistoimintamenettely. Patosalmen ja Laineen tapauksessa ei ollut käyty edes yhteistoimintalain mukaisia irtisanomisten vaikutusten, vaihtoehtojen ja perusteiden selvittelyä. Hotelli Kuusamossa oli 14.9.1992 pidetty koko henkilökunnalle tiedotustilaisuus, joka ehkä täytti yhteistoimintalain 11 §:n tarkoittaman työnantajan tiedottamisvelvollisuuden, joka oli täytettävä ennen yt-menettelyyn ryhtymistä. Se ei voinut korvata irtisanomissopimuksen mukaista selvittelyvelvollisuutta.

Patosalmen ja Laineen irtisanomiset olivat tapahtuneet niin nopeasti, ettei mitään todellista yhteisymmärrystä voitu saavuttaa. Työnantajan olisi kuulunut ennen irtisanomisten suorittamista siirtää asia liittojen välillä neuvoteltavaksi irtisanomissopimuksen mukaisesti. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n mielestä irtisanomissopimuksen menettelymääräysten rikkominen oli tapahtunut selvästi ja törkeästi. Tämän tuli irtisanomissopimuksen mukaan vaikuttaa korottavasti tuomittavan korvauksen suuruuteen.

Heti irtisanomisten toimittamisen jälkeen 9.10.1992 noin kello 22 illalla kantajaliiton edustaja oli pyytänyt puhelimitse vastaajaliiton edustajalta neuvotteluja. Hän oli pitänyt irtisanomisia perusteiltaan ja menettelytavaltaan sopimuksen vastaisina ja vaatinut työsuhteiden palauttamista. Työnantajaliiton edustaja oli arvioinut, että sopimuksen määräyksiä oli noudatettu. Mihinkään tehokkaisiin toimenpiteisiin ei Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton taholta ollut ryhdytty.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n mielestä Laineen ja Patosalmen irtisanomiset olivat tapahtuneet myös irtisanomissopimuksen 2 §:n vastaisesti. Koillismaan Osuuskauppa oli vedonnut taloudellisiin ja tuotannollisiin irtisanomisperusteisiin. Aivan selvästi todelliset irtisanomissyyt olivat kuitenkin toiset. HRHL:n käsityksen mukaan irtisanomisten välitön syy oli ollut asianomaisten osallistuminen työntekijöiden edustajina irtisanomispäivänä käytyyn neuvotteluun. Tähän viittasivat vahvasti irtisanomisten hätäinen suorittamistapa ja välitön ajallinen yhteys käytyyn neuvotteluun. Laineen osalta oli lisäksi päätöksentekoon vaikuttanut pelko, että Laine ryhtyisi luottamusmiesehdokkaaksi.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto hyväksyi täysin Koillismaan Osuuskaupan toimenpiteet, vaikka oli selvää, että irtisanomiset olivat tapahtuneet irtisanomissopimuksen vastaisesti. Sopimuksen edellyttämä selvittely oli laiminlyöty täysin ja irtisanomiset olivat ilmeisen perusteettomia. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton olisi pitänyt tämä ymmärtää ja ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyritys olisi korjannut käyttäytymistään. Jättämällä tämän tekemättä liitto oli syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Koillismaan Osuuskauppa on irtisanonut Kerttu Laineen ja Jouni Patosalmen työsopimukset vastoin irtisanomissopimuksen osana olevaa työsopimuslain 37 §:ää. Edelleen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut työtuomioistuinta tutkimaan, onko työsuhteiden palauttamiselle edellytyksiä, ja myönteisessä tapauksessa määräämään myös vaihtoehtoisen korvauksen. Mikäli työsuhteiden palauttamiselle ei olisi edellytyksiä, HRHL on vaatinut Koillismaan Osuuskaupan velvoittamista suorittamaan työsopimuslain 47 f §:n 1 ja 2 momenttien perusteella korvauksena Kerttu Laineelle ja Jouni Patosalmelle kummallekin 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 204 000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Edelleen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla.

VASTINE

Vastineen perustelut

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on edelleen lausunut, että Hotelli Kuusamossa oli käyty perjantaina 9.10.1992 erimielisyysneuvotteluita keväällä 1992 tapahtuneista lomautuksista ja eräistä sairauslomaepäselvyyksistä. Neuvotteluihin olivat ottaneet osaa Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton edustajana liiton asiamies ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n edustajana liiton lakimies. Neuvottelut olivat päättyneet noin kello 15 hyvään yhteisymmärrykseen käsiteltävinä olleiden asioiden osalta.

Työnantaja oli 9.10.1992 työvuorojen alkaessa antanut irtisanomisilmoitukset Patosalmelle ja Laineelle taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Irtisanomisilla ei ollut mitään asiayhteyttä päivällä käytyihin neuvotteluihin, sillä irtisanomisista oli päätetty jo johtoryhmän kokouksessa 22.9.1992. Irtisanomisperusteista ja työvoiman vähentämisestä oli käyty useita yt-neuvotteluja. Viimeksi sellainen oli käyty 14.9.1992. Koska työntekijät eivät olleet valinneet uutta luottamusmiestä, oli yt-neuvotteluun kutsuttu kaikki työntekijät.

Yt-neuvottelun pöytäkirjan mukaan ravintolan myynti oli laskenut edellisestä vuodesta noin miljoona markkaa. Ytneuvottelujen lähtökohtana oli ollut 3 - 4 henkilön irtisanominen ja 1 - 3 henkilön osa-aikaistaminen. Neuvotteluissa oli käsitelty myös hotellin laajennusta ja todettu, ettei se aiheuta työvoimatarvetta ravintolapuolelle. Työnantajan edustaja oli ilmoittanut, että mahdollisissa irtisanomistilanteissa kysymyksessä olevilla henkilöillä on etusija uusia paikkoja täytettäessä edellyttäen, että heillä on tarvittavat edellytykset, kuten vastaanotossa tarvittava kielitaito. Laineella ja Patosalmella ei ollut vieraiden kielten taitoa.

Työnantaja oli käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena pyrkinyt toteuttamaan mahdollisimman vähän irtisanomisia. Johtoryhmä oli päättänyt 22.9.1992 pitämässään kokouksessa irtisanoa taloudellisin ja tuotannollisin perustein Laineen ja Patosalmen. Missään vaiheessa yt-neuvotteluissa työntekijäpuoli ei ollut asettanut kyseenalaiseksi työvoiman vähentämistarvetta eikä irtisanomisperusteita.

Työn vähyydestä johtuen Laineelle ja Patosalmelle oli ilmoitettu, että irtisanomisajan palkkaa maksetaan toistaiseksi ilman työntekovelvoitetta. Heitä oli kehotettu kuitenkin varautumaan siihen, että jos irtisanomisaikana työtä ilmaantuu sairaus- tai muissa tapauksissa, heidät voitaisiin tarvittaessa kutsua töihin. Irtisanomisten tapahtuessa Laineelle ja Patosalmelle oli selvitetty vielä irtisanomisperusteet ja heille oli annettu tilaisuus esittää oma näkemyksensä asian johdosta. He eivät olleet vastustaneet irtisanomisperusteita eivätkä myöskään vaatineet jatkoselvittelyjä tai liittojen myötävaikutusta, kuten irtisanomissopimus edellyttää. Uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuuksia oli selvitetty jo yt-neuvotteluissa.

Kantajan väite siitä, että Hotelli-ravintola Kuusamoon olisi palkattu uusi työntekijä kaksi päivää ennen irtisanomisia, ei pitänyt paikkaansa. Yhden vuosia työsuhteessa työskennelleen työntekijän työsuhteen ehtoja oli muutettu työntekijän toivomuksesta niin, että hän työskenteli säännöllisesti lauantaisin ja tarvittaessa tiistaisin ja perjantaisin, kun hän oli aikaisemmin työskennellyt kolmena päivänä viikossa. Työmäärä ei muutoksen vuoksi ollut lisääntynyt.

Laineen ja Patosalmen työsopimusten irtisanominen oli tapahtunut irtisanomissopimuksen mukaisesti taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Ravintolan toiminta oli ollut raskaasti tappiollista. Tulos oli heikentynyt edellisestä vuodesta 85 prosenttia ja hotellin tulos 98 prosenttia. Ravintolan liikevaihto oli laskenut 1,2 miljoonaa markkaa. Työntekijöille oli maksettu takuupalkkoja lähes kaikilta kuukausilta vuoden 1992 aikana.

Yt-neuvottelut työvoiman vähentämistarpeesta oli aloitettu keväällä 1992. Lisäksi yrityksen taloudellista tilannetta oli käsitelty henkilökuntapalavereissa 5 - 6 kertaa vuoden aikana ja henkilökunnan tulospiireissä kuukausittain. Työntekijät olivat tienneet tilanteen vakavuuden erittäin hyvin ja kaikissa tilaisuuksissa hyväksyneet työvoiman vähentämisen perusteet. Yt-neuvotteluissa oli käsitelty myös uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuuksia. Esitetyn perusteella oli selvää, että irtisanomiset olivat tapahtuneet työsopimuslain 37 a §:n perusteella eli taloudellisin ja tuotannollisin perustein.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen jättämättä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

HOTELLI- JA RAVINTOLAHENKILÖKUNNAN LIITTO HRHL:N VASTASELITYS

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on lausunut, että se vastaajan esittämä väite, että työntekijöiden irtisanomisesta olisi etukäteen käyty useita neuvotteluja ennen irtisanomista, ei pitänyt paikkaansa. Touko-kesäkuun vaihteessa hotellin koko henkilökunnalle pidetty tiedotustilaisuus ei voinut olla yt-lain mukainen neuvottelu. Tilaisuudessa oli annettu sellainen tieto, ettei syksyllä jouduttane lomautuksiin. Kesällä 1992 ei henkilökunnalle ollut pidetty minkäänlaista palaveria. 14.9.1992 oli pidetty lähes koko henkilökunnalle tarkoitettu yt-palaveri, johon oli ottanut osaa 34 henkeä.

Mitä takuupalkoista esitettyyn tulee, niin jos tarjoilijoille maksettavien takuupalkkojen määrä oli pieni, ei työntekijäin irtisanomisia voida perustella taloudellisilla syillä.

Mitä edelleen liittojen välisiin neuvotteluihin irtisanomisen jälkeen tulee, niin HRHL:n asiamies oli soittanut työnantajaliiton asiamiehelle irtisanomispäivänä 9.10.1992 ja kertonut työsuhteiden päättymisestä. Työnantajaliiton asiamies oli soittanut HRHL:n lakimiehelle samana iltana ilmoittaen, että asiasta oli ilmeisesti käyty neuvottelu paikallisesti ja asiallisesti. Näin puhelimitse käydyissä neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultu Koillismaan Osuuskauppa on osaltaan yhtynyt Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja kuultava ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, ettei erimielisyydestä ole käyty liittojen välisiä neuvotteluja eikä edes tehty työehtosopimuksen mukaista neuvotteluesitystä.

Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksen 20 §:n mukaan elleivät osapuolet pääse sovintoon paikallisissa neuvotteluissa sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevissa erimielisyyksissä, asia on saatettava heitä edustavien allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi. Liittojen väliset neuvottelut on aloitettava viimeistään kahden viikon kuluessa esityspäivästä.

Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta ja siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelun tapahtumatta jäämiseen.

Irtisanomisten tapahduttua 9.10.1992 ovat Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n lakimies ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton alueasiamies neuvotelleet asiasta kahdesti puhelimitse. Asiaa työnantajan kanssa selvitettyään alueasiamies on ilmoittanut kantanaan, että työnantajan menettely sekä irtisanomisperusteiden että menettelyn osalta on ollut sopimuksen mukainen.

Erimielisyyskysymyksestä on edellä todetuin tavoin keskusteltu liittojen välillä. Nämä keskustelut ovat päättyneet erimielisinä kummankaan nimenomaisesti edellyttämättä niiden jatkamista. Kun työehtosopimukseen ei sisälly tarkempia määräyksiä neuvottelujärjestyksestä ja kun myöskään liittojen välisestä neuvottelukäytännöstä ei ole esitetty muuta selvitystä, työtuomioistuin katsoo edellä tarkoitetuissa puhelinkeskusteluissa erimielisyyttä käsitellyn liittojen välillä työehtosopimuksen 20 §:ssä edellytetyllä tavalla. Erityisen neuvotteluesityksen puuttumiselle ei työtuomioistuimen mielestä voida antaa itsenäistä merkitystä, kun asia kuitenkin on otettu neuvottelujen kohteeksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää esitetyn oikeudenkäyntiväitteen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Koillismaan Osuuskauppa on 9.10.1992 irtisanonut taloudellisista ja tuotannollisista syistä osuusliikkeen Hotelli-ravintola Kuusamossa tarjoilijoina työskennelleiden Jouni Patosalmen ja Kerttu Laineen työsopimukset päättymään neljän kuukauden irtisanomisajalla. Laine ja Patosalmi ovat irtisanomisajan työsopimussuhteessa ilman työntekovelvoitetta.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on katsonut, että irtisanomiset on toimeenpantu irtisanomissopimuksen irtisanomissyiden selvittelymääräyksiä rikkoen. Kanteen mukaan Laineen ja Patosalmen työsopimusten irtisanominen on tapahtunut ilman, että osapuolten kesken olisi työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla selvitelty irtisanomissyitä. Laine ja Patosalmi on tosiasiassa sanottu irti heidän henkilöstään johtuvasta syystä. Sekä Laine että Patosalmi ovat osallistuneet aktiivisesti ammattiyhdistystoimintaan, ja Laine on työnantajan tieten mainittu luottamusmiesehdokkaana. Välittömänä syynä irtisanomisiin on Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n mukaan ollut Laineen ja Patosalmen osallistuminen työntekijöiden edustajina irtisanomispäivänä työpaikan aiempia erimielisyyksiä koskeviin neuvotteluihin. Työsopimuslain 37 a §:ssä edellytettyä taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvaa työn vähentymistä ei Hotelli-ravintola Kuusamossa ollut todettavissa eikä ennakoitavissa.

Hotelli-ravintolan taloudellista tilaa, henkilöjärjestelyjä ja lomautuksia, irtisanomisia sekä osa-aikaistamisia on käsitelty yt-palaverissa 14.9.1992. Kokouspöytäkirjan mukaan Koillismaan Osuuskaupan kaikissa yksiköissä on jouduttu saneerauksiin, koska myynti on vähentynyt noin 20 prosenttia. Hotellinjohtajan arvion mukaan taloudellisen tilanteen kehitys edellytti Hotelli-ravintola Kuusamossa 3 - 4 henkilön irtisanomista ja 1 - 3 henkilön osaaikaistamista. Saneerauksen on todettu kipeimmin koskevan pääravintolaa.

Esitetyn selvityksen mukaan Hotelli-ravintola Kuusamon hotellin liikevaihto on vuoden 1992 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana vähentynyt 16 prosenttia ja ravintolan liikevaihto 13 prosenttia. Samana aikana operatiivinen tulos on hotellin osalta vähentynyt 98 prosenttia ja ravintolan osalta 85 prosenttia. Prosenttipalkkaiselle henkilökunnalle on maksettu työehtosopimuksen mukaisia takuupalkkoja vuoden 1992 syyskuun loppuun mennessä kaikkina muina kuukausina paitsi ajanjaksoina maalis- huhtikuu ja huhti-toukokuu.

Koillismaan Osuuskaupan yt-toimikunnan kokouksessa 16.9.1992 on käsitelty muun ohella osuuskaupan tuloskehitystä ja taloudellista tilannetta. Henkilöstön osalta on todettu, että lomautuksia on ollut lähes koko vuoden ja että irtisanomisia on myös jouduttu tekemään. Hotelli- ja ravintolalinjan linjajohtaja on ilmoittanut, että myynnin negatiivisen kehityksen ja siitä johtuvan tuloksen heikkenemisen johdosta linjalla joudutaan toteuttamaan lomautuksia ja osa-aikaistamisia kaikissa yksiköissä sekä irtisanomisia Hotelli-ravintola Kuusamossa tuotannollis-taloudellisista syistä lokakuun aikana.

Hotelli-ravintola Kuusamon johtoryhmän kokouksessa 22.9.1992 on todettu, että kaksi henkilöä tullaan irtisanomaan ja nämä ovat Laine ja Patosalmi. Heidän irtisanomisensa on ollut esillä myös samana päivänä pidetyssä Koillismaan Osuuskaupan laajennetun johtoryhmän kokouksessa.

Esitetty selvitys osoittaa, että Hotelli-ravintola Kuusamossa on ollut taloudellisia ja tuotannollisia perusteita vähentää työvoimaa. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kanteen pohjalta, sellaisena kuin kanne on oikeudenkäynnin aikana täsmennetty, työtuomioistuimen ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko työ vähentynyt työsopimuslain 37 a §:ssä tarkoitetulla tavalla niin, että irtisanomissopimuksen edellytykset Laineen ja Patosalmen työsopimusten irtisanomiselle taloudellisista tai tuotannollisista syistä ovat olleet olemassa.

Laineen ja Patosalmen työsopimusten irtisanomiset ovat edellä todetuin tavoin ajoittuneet erimielisyysneuvottelun kanssa samalle päivälle. Esitetyt pöytäkirjat kokouksista 22.9.1992 osoittavat, että Laine ja Patosalmi on valittu irtisanottaviksi jo ennen kuin työnantaja on tiennyt heidän osallistumisestaan kyseiseen neuvotteluun. Ottaen huomioon myös irtisanottujen ammattiyhdistystoiminnasta esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että irtisanomiset olisivat johtuneet heidän osallistumisestaan ammattiyhdistystoimintaan tai muutoinkaan heidän henkilöönsä liittyvästä syystä. Näin ollen on myös jäänyt näyttämättä, että Koillismaan Osuuskauppa olisi Laineen ja Patosalmen irtisanoessaan menetellyt irtisanomissopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 37 §:n vastaisesti. Tähän nähden vaatimus työsuhteiden jatkamisesta on perusteeton.

Työsopimuksia irtisanottaessa saapuvilla olleiden henkilöiden kertomuksista on käynyt selville, että Laineen ja Patosalmen irtisanomisten syitä ei ole ennen irtisanomisen toimittamista selvitetty sillä tavoin kuin irtisanomissopimus edellyttää. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton mahdollisuuksia ryhtyä työehtosopimuslain edellyttämiin toimenpiteisiin irtisanomissopimuksen noudattamiseksi on ollut omiaan vaikeuttamaan, että HRHL:n Kuusamon osasto on painostaakseen työnantajapuolta irtisanomisriidassa 10.10.1992 julistanut Koillismaan Osuuskaupan työt hakusaartoon ja toimipaikat ostoboikottiin. Työtaistelu on jatkunut vielä tämän asian pääkäsittelyajankohtana. Kun lisäksi Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ei ole väitetty tienneen irtisanomisista ennen niiden toimeenpanemista, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että se olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto sekä Koillismaan Osuuskauppa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Äimälä, Tuulensuu, Pennanen ja Hölttä jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.