Union fined for union member strike action violating collective agreement strike ban provisions.

Tehtaan tekniset toimihenkilöt olivat ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa luopumaan ilmoitetusta vuoromestarien tehtävien uudelleen järjestelystä. Lakko oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä runkosopimukseen sisältyviin työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Teknisten toimihenkilöiden yhdistys, joka vastasi hallituksensa jäsenen osallistumisesta lakkoon, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Teknisten Liitto TL r.y. Kuultava Suupohjan Tekniset r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Muiden ohella asianosaisliittojen välillä 5.12.1991 allekirjoitetussa paperi ja puumassateollisuuden palkkasopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK ry:n välillä sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T ry:n välillä joulukuun 5. päivänä 1991 allekirjoitettuihin pää- ja runkosopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä palkkasopimuksen 1 §:ssä tarkoitetussa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK:n välillä 5.12.1991 tehdyssä pääsopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimusten uudistaminen

Tällä sopimuksella jatketaan runkosopimuksen voimassaoloa nykyisin ehdoin 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi. STK:n ja STTKT:n jäsenliitot ovat vastaavasti jatkaneet palkkasopimusten voimassaoloa 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun pääsopimuksen 1 §:ssä tarkoitetussa runkosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työnantajan ja teknisen toimihenkilön yleiset velvollisuudet 1 Teknisen toimihenkilön tulee: - edistää ja valvoa työnantajan etuja; - noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asioissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita koskevissa sekä - tarkoin ja säästäväisesti hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

36 § Sopimuksen sitovuus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Tähän sopimukseen yhtyminen on voimassa siitä lähtien ja yhtä kauan kuin kysymyksessä olevien liittojen välillä solmittu palkkasopimuskin. 3 Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessa tai johonkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimusten määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Teknisten Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaalla oli paikallisesti usean vuoden ajan neuvoteltu vuoromestarien tehtävien kehittämisestä. Viimeiset neuvottelut oli aloitettu vuoden 1991 syksyllä. Koska tehtäväjärjestelyistä ei ollut päästy yksimielisyyteen, työnantaja oli päättänyt toteuttaa järjestelyt yksipuolisesti irtisanomisaikaa noudattaen. Tästä oli ilmoitettu toimihenkilöpuolelle 27.3.1992 päivätyllä tiedotteella. Tekniset toimihenkilöt olivat tämän jälkeen 7.4.1992 vaatineet työnantajan edustajalta kirjallista selvitystä muutokseen johtaneista syistä, minkä selvityksen työnantajan edustaja oli sittemmin antanut.

Tehtaan tekniset toimihenkilöt olivat 29.4.1992 pitäneet kokouksen, jossa oli käsitelty kysymyksessä olevaa vuoromestariasiaa. Työnantaja oli seuraavana päivänä saanut tiedon teknisten toimihenkilöiden suunnittelemasta lakosta. Työnantajan edustaja oli tuolloin välittömästi edellyttänyt teknisten toimihenkilöiden yhdysmieheltä toimenpiteitä työrauhan säilyttämiseksi. Yhdysmies oli ilmoittanut, että hän ei tiennyt lakosta mitään.

Painostaakseen työnantajaa luopumaan suunnitelluista vuoromestarien tehtäväjärjestelyistä olivat tehtaan tekniset toimihenkilöt ryhtyneet lakkoon siten, että kuusi vuoromestaria oli ollut lakossa 2.5.1992 kello 6 - 3.5.1992 kello 6. Päivätyössä työskentelevät tekniset toimihenkilöt olivat olleet lakossa siten, että 22 toimihenkilöä oli ollut lakossa 4.5.1992 kello 7 - 16.

Lakot olivat kohdistuneet runkosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Lakkoon oli osallistunut Suupohjan Tekniset r.y:n hallituksen jäsen ja varajäsen, joiden menettelystä asianomainen yhdistys vastasi. Yhdistys oli siten rikkonut sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Suupohjan Tekniset r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Teknisten Liitto TL on kanteeseen vastatessaan lausunut, että siinä esitetyt tiedot mielenilmaukseen osallistuneiden teknisten toimihenkilöiden lukumäärästä ja tilanteen kestosta pitivät paikkansa. Työpaikalla oli runkosopimuksen piiriin kuuluvia teknisiä toimihenkilöitä 43, jotka kaikki olivat Suupohjan Tekniset r.y:n jäseniä. Näistä 28 oli mielenilmauksen yhteydessä poistunut työpaikalta.

Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaalla oli useamman vuoden ajan käyty keskusteluja siirtymisestä niin sanottuun yksivuoromestarijärjestelmään. Tämä tarkoitti sitä, että työvuorossa yksi vuoromestari johti työtä koko tehtaalla. Nyt kysymyksessä olevalla tehtaalla tämä merkitsi sitä, että yhden vuoromestarin toimipiiriin kuuluvia valvomoja olisi viisi ja valvottavan alueen laajuus pituussuunnassa mitattuna olisi noin kilometri.

Ensimmäisen kerran neuvotteluja edellä tarkoitetusta asiasta oli käyty vuosina 1988 - 1989. Neuvottelut oli kuitenkin keskeytetty ja työpaikalla oli jääty odottamaan tuolloin suunnitteilla ollutta tehdaslaajennusta. Kun tehdaslaajennus oli jäänyt toteutumatta, oli asiasta aloitettu uudet neuvottelut. Tällöin työnantaja oli ilmoittanut haluavansa näissäkin oloissa muuttaa kaksivuoromestarikierron yksivuoromestarikierroksi. Muutoksen tarpeellisuutta työnantaja oli perustellut paikallistasolla tekemänsä arvioinnin perusteella sekä muissa tehtaissa saaduilla myönteisillä kokemuksilla.

Koko neuvottelujen käynnin ajan tekniset toimihenkilöt olivat aktiivisesti hankkineet asiassa lisäselvitystä ja pyrkineet kiinnittämään työnantajan huomiota jo muualla saatuihin kokemuksiin, jotka eivät olleet tukeneet työnantajan näkemystä yksivuoromestarijärjestelmällä saavutettavasta hyödystä. Lukuisat yhteydenotot vuoromestareihin niillä tehtailla, joissa yksivuoromestarijärjestelmään oli siirrytty, olivat tuoneet esille vakavia ongelmia työturvallisuuden alalla sekä sen kohtuuttoman henkisen paineen, jonka alaisena vuoromestarit tällaisessa järjestelmässä joutuivat työskentelemään. Työnantaja ei ollut suostunut keskustelemaan näistä asioista, vaan työnantaja oli joko kieltänyt ongelmien olemassaolon tai pyrkinyt vähättelemään niitä. Työturvallisuuskysymykseen tällaisessa järjestelmässä oli ottanut kantaa muun muassa Lapin työsuojelupiiri pöytäkirjassaan. Tästä työnantajalla oli neuvottelujen aikana myös ollut tieto.

Tekniset toimihenkilöt olivat esittäneet yhteistä tutustumista muun muassa Veitsiluodon Oulun tehtaisiin sekä Wisaforest Oy:n Pietarsaaren tehtaisiin, joissa aluksi oli laajennettu vuoromestarien toimialuetta, mutta saatujen kokemuksien jälkeen alueet oli palautettu entiselleen. Työnantaja oli ilmoittanut, ettei vierailuja katsottu tarpeellisiksi.

Työpaikan tekniset toimihenkilöt olivat pyytäneet Teknisten Liitto TL:n kouluttajaa tutkimaan ja tekemään yhteenvedon niistä kokemuksista, joita yksivuoromestarijärjestelmästä oli saatu. Tämä tutkimus oli valmistunut kokonaisuudessaan helmikuun 1992 lopussa, mutta osia siitä oli ollut toimihenkilöiden käytössä jo aikaisemmin. Valmistuneesta tutkimuksesta työnantaja ei ollut halunnut keskustella, koska se työnantajan näkemyksen mukaan ei ollut puolueeton. Tämän jälkeen työnantaja oli torjunut toimihenkilöiden ehdotuksen ulkopuolisen puolueettoman konsultin palkkaamisesta selvittämään asiaa. Työnantaja oli perusteluinaan esittänyt, että työpaikan sisällä oli jo riittävä tieto asian ratkaisemiseen.

Työnantaja oli 27.3.1992 ilmoittanut tehtäväalueiden yhdistämisestä 1.10.1992 sekä ristiinkouluttamisen aloittamisesta välittömästi. Hankkimansa perusteellisen selvityksen johdosta tekniset toimihenkilöt eivät olleet katsoneet voivansa hyväksyä työnantajan menettelyä, joka oli perustunut tosiasioiden kieltämiseen. Tekniset toimihenkilöt olivat olleet halukkaita keskustelemaan esimiestoiminnan aktiivisesta kehittämisestä eivätkä he olleet kokonaan torjuneet yksivuoromestarikiertoon siirtymistäkään, kunhan tämä vain perustuisi riittäviin selvityksiin eikä vain jostain toisesta yrityksestä suoraan otettuun malliin. Teknisten toimihenkilöiden tiedossa oli ollut, että yksivuoromestarijärjestelmästä tietoon tulleet haitat olivat sittemmin joissakin yrityksissä lykänneet järjestelmään siirtymistä ja pakottaneet yritykset harkitsemaan sitä, soveltuiko ja millä edellytyksillä malli juuri tähän yritykseen.

Teknisten toimihenkilöiden mielenilmauksen jälkeen työnantajan edustaja oli 21.5.1992 kääntynyt Vaasan työsuojelupiirin puoleen, joka oli ryhtynyt selvittämään vuoromestarikysymystä. Tämä merkitsi käytännössä sitä, että asia oli vihdoinkin otettu perusteellisempaan harkintaan tehtailla. Toimihenkilöiden mielenilmauksella oli siten saavutettu se, mihin sillä oli pyrittykin.

Suupohjan Tekniset r.y. ei ollut tehnyt päätöstä kanteessa tarkoitetun työtaistelun aloittamisesta eikä yhdistyksen puheenjohtaja ollut Metsä-Botnia Oy:n Kaskisten tehtaan palveluksessa. Häneen ei mielenilmauksen aikana ollut otettu lainkaan yhteyttä ja hän oli saanut tiedon tapahtumasta vasta saatuaan tiedoksi haasteen. Suupohja Tekniset r.y:n jäsenmäärä oli 220.

Teknisten Liitto TL oli saanut tiedon mahdollisesta työhäiriöstä Metsäteollisuuden Työnantajaliitolta 30.4.1992. Tämän johdosta Teknisen Liitto TL oli lähettänyt yhdysmiehelle telefax-sanoman.

Suupohjan Tekniset r.y. ei edellä esitetyn huomioon ottaen ollut laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kanne tulisi ensisijaisesti hylätä kokonaisuudessaan tai toissijaisesti mahdollista hyvityssakon määrää harkittaessa alentavana seikkana tulisi ottaa huomioon työnantajan tapahtumia edeltänyt menettely sekä työnseisauksen lyhyt kesto ja siihen osallistuneiden henkilöiden vähäinen lukumäärä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Suupohjan Tekniset r.y. on yhtynyt Teknisten Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtailla on usean vuoden ajan neuvoteltu työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden edustajien välillä vuoromestarien tehtävien uudelleen järjestelystä. Kun käydyissä neuvotteluissa ei ole päästy asiassa yksimielisyyteen, työnantaja on 27.3.1992 päivätyllä tiedotteella ilmoittanut, että tehtaalla on 1.10.1992 alkaen mahdollisuus siirtyä yksivuoromestarijärjestelmään. Painostaakseen työnantajaa luopumaan ilmoitetusta vuoromestarien tehtävien uudelleen järjestelystä ovat tehtaalla työskentelevät vuoromestarit ja päivätyössä työskentelevät tekniset toimihenkilöt olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 2.5. - 4.5.1992. Lakkoon on osallistunut yhteensä 28 toimihenkilöä, heidän joukossaan Suupohjan Tekniset r.y:n hallituksen jäsen. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä runkosopimukseen sisältyviin työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Suupohjan Tekniset r.y:n ei ole edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakon estämiseksi, minkä lisäksi yhdistys vastaa hallituksensa jäsenen osallistumisesta työtaisteluun. Näyttämättä on sen sijaan jäänyt, että kanteessa mainittu Suupohjan Tekniset r.y:n hallituksen varajäsen olisi lakon toimeenpanemisen aikana ollut sellaisessa asemassa, että yhdistys vastaisi hänen työtaisteluun osallistumisestaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Suupohjan Tekniset r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 9 000 markkaa. Lisäksi yhdistys velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Porttila jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.