Labor court orders employer to pay severance to joint agent for illegal dismissal under collective agreement.

Rakennusliike oli lomauttaessaan yhdysmiehenä toimineen rakennusmestarin toiminut yhdysmiessopimuksen mukaisesti. Irtisanoessaan myöhemmin yhdysmiehen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla oli yhtiö menetellyt yhdysmiessopimuksen vastaisesti.

Yhtiö velvoitettu suorittamaan irtisanotulle yhdysmiehelle korvausta yhdysmiessopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta.

Työnantajaliittoa vastaan esitetty vaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hylätty.

Kantaja Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL r.y. Vastaaja Rakennusteollisuuden Keskusliitto r.y. Kuultava Rakennusliike A. Hakoranta Ky

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja toisaalta Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL:n sekä Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland r.y:n välillä 16.1.1990 ja 5.12.1991 allekirjoitetuissa 1.3.1990 29.2.1992 ja 1.3.1992 31.1.1993 välisiksi ajoiksi sovituissa rakennusalan palkkasopimuksissa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

"1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK:n välillä sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T ry:n välillä tammikuun 16. päivänä 1990 (joulukuun 5. päivänä 1991) allekirjoitettuihin pää- ja runkosopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rakennusalan palkkasopimuksissa viitatussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomista koskevia määräyksiä a) Lain määräykset irtisanomisesta

- Työsopimuslain 37 ja 37 a §:1 b) Irtisanomissuojasopimus c) Yhdysmiehen irtisanomissuoja, ks. yhdysmiessopimus. d) Työsuojeluvaltuutettu - laki työsuojelun valvonnasta 11 §:n 4 mom.

Lomautuksen osalta ks. irtisanomissuojasopimuksen allekirjoituspöytäkirja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Toisaalta Suomen Työnantajain Keskusliitto STK r.y:n ja toisaalta Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T r.y:n välillä 16.1.1990 toistaiseksi solmitussa yhdysmiessopimuksessa, johon runkosopimuksen 4 §:ssä viitataan, on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Yhdysmiehen irtisanomissuoja Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa yhdysmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei yhdysmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos yhdysmiehen tai osastoyhdysmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin IML 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos työtuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL on Rakennusteollisuuden Keskusliittoa ja Rakennusliike A. Hakoranta Ky:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että rakennusmestari Sakari Hietikko oli työskennellyt 2.5.1977 alkaen Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n palveluksessa määrälaskijana. Yhtiö oli Rakennusteollisuuden Keskusliiton jäsen. Hietikko oli toiminut yhtiön teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä vuodesta 1981.

Rakennusliike oli päättänyt vuoden 1992 alusta lukien ostaa yhtiön tarjouslaskentaan liittyvät määrälaskennat ulkopuolisena palveluna. Tällä perusteella Rakennusliike A. Hakoranta Ky oli ilmoittanut lomauttavansa Hietikon 26.1.1992 alkaen. Lomautus oli muuttunut irtisanomiseksi, kun Hietikon työsopimus oli irtisanottu 14.4.1992 päivätyllä ilmoituksella päättymään 25.9.1992. Hietikko oli saanut postitse lähetetyn irtisanomisilmoituksen 21.4.1992. Yrityksen toiminta jatkui kuitenkin edelleen eikä Hietikon kanssa ollut yhteisesti sovittu tai todettu, ettei hänelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Työsopimuksen irtisanomisesta ei ollut edes neuvoteltu Hietikon kanssa. Yrityksessä työskenteli keväällä 1992 edelleen viisi tai kuusi teknistä toimihenkilöä.

Asiasta ei ollut päästy yhteisymmärrykseen työpaikalla pidetyssä erimielisyysneuvottelussa eikä myöskään liittojen välisissä neuvotteluissa.

Lomauttaessaan ja irtisanoessaan yhdysmies Hietikon yhdysmiessopimuksen nimenomaisen kiellon vastaisesti oli Rakennusliike A. Hakoranta Ky rikkonut tietensä sitä velvoittavaa työehtosopimusta, erityisesti noudatettavana olevan yhdysmiessopimuksen 9 §:ää.

Hyväksymällä jäsenyrityksensä menettelyn ja laiminlyödessään työehtosopimuksen vastaisen tilan poistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet oli Rakennusteollisuuden Keskusliitto laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen velvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike A. Hakoranta Ky on rikkonut noudatettavana olevan yhdysmiessopimuksen määräyksiä lomauttaessaan ja irtisanoessaan yhdysmies Sakari Hietikon. Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL on edelleen vaatinut Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n velvoittamista maksamaan Hietikolle yhdysmiessopimuksen mukaisena korvauksena työehtosopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 30 kuukauden palkkaa vastaavat 308 010 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 22.6.1992 lukien. Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL on edelleen vaatinut Rakennusteollisuuden Keskusliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Rakennusteollisuuden Keskusliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot Hietikon työsuhteesta pitivät sinänsä paikkansa. Hietikko oli lomautettu 26.1.1992 alkaen toistaiseksi lomautuksen arvioidun keston ollessa 90 päivää. Sittemmin kun yrityksen työtilanne oli heikentynyt olennaisesti, oli Hietikon työsuhde 14.4.1992 annetulla irtisanomisilmoituksella irtisanottu päättymään 25.9.1992. Irtisanottaessa oli noudatettu runkosopimukseen liittyvän irtisanomissuojasopimuksen mukaista irtisanomisaikaa.

Rakennusalan yleinen työn vähentyminen oli näkynyt erityisen selvästi Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n toiminnassa. Tämän johdosta yrityksen toimintaa oli jouduttu supistamaan. Osana supistamisesta päätettiin urakkalaskennasta hinnanmuodostamisen ulkopuolella oleva osa antaa ulkopuolisen yrityksen hoidettavaksi. Syynä toimenpiteelle oli rakennusmarkkinoiden voimakas supistuminen, jonka johdosta rakennusliikkeessä ei ollut enää riittävästi työtä määrälaskijalle. Tilanteen johdosta oli pidetty 15.8.1991 yrityksessä yhteistoimintalain mukainen neuvottelu, jossa oli käsitelty vallinnutta tilannetta ja sen seurauksia. Neuvotteluissa olivat olleet läsnä yrityksen urakkalaskentaan osallistuvat henkilöt, muiden mukana Hietikko. Neuvottelun jälkeen 26.8.1991 oli annettu Hietikolle lomautusilmoitus, jossa lomautuksen ilmoitettiin alkavan 26.1.1992.

Hietikon riitautettua lomautuksensa oli yrityksessä käyty 5.11.1991 neuvottelu, jossa olivat olleet läsnä kaikki yrityksen palveluksessa olleet tekniset toimihenkilöt sekä heidän esimiehensä ja yrityksen edustajat. Neuvottelun tarkoituksena oli ollut keskustella nimenomaan yhdysmies Hietikon lomautuksesta ja sen mahdollisista vaihtoehdoista. Neuvotteluissa oli vallinnut yksimielisyys siitä, että Hietikolle ei voitu järjestää muuta työtä. Tämän Hietikko oli itsekin hiljaisesti myöntänyt jättämällä ottamatta kantaa työn järjestämiseen. Tätä neuvottelua tuli pitää yhdysmiessopimuksen edellyttämänä yhteisenä toteamisena siitä, että yhdysmiehelle ei voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Rakennusliike A. Hakoranta Ky:ssä on yhteisesti työnantajan ja yhdysmiehen sekä hänen edustamiensa teknisten toimihenkilöiden kesken todettu, ettei yhdysmiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Yhdysmies Hietikon lomautus oli toimeenpantu yhdysmiessopimuksen 9 §:n mukaisesti.

Kevään 1992 kuluessa Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n toiminnassa ei tapahtunut mitään muutoksia parempaan suuntaan. Rakennusliike ei ollut saanut uusia työmaita vaan viimeinenkin työmaa oli luovutettu 6.5.1992. Tämän jälkeen yhtiöllä ei ollut käynnissä ainoatakaan työmaata. Myös kaikki tekniset toimihenkilöt oli lomautettu tai irtisanottu.

Hietikon irtisanomisen peruste oli itseasiassa sama, jolla hänet oli lomautettu. Tilanne oli lomautuksen aikana käynyt vain entistä vakavammaksi. Rakennusalan lama ja sen seurauksena myös Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n toiminnan täydellinen supistuminen johtivat Hietikon lomautuksen muuttamisen irtisanomiseksi. Itse asiassa rakennusliikkeen koko rakennustoiminta oli ollut toukokuusta alkaen keskeytyksissä. Rakennusyhtiö oli pitänyt yllä ainoastaan sellaisia toimintoja, joilla yhtiötä pidettiin elossa ja valmiina aloittamaan uusia työkohteita, kun sellaisia onnistuttaisiin saamaan. Hietikon irtisanomisen aikaan oli viimeisetkin tekniset toimihenkilöt lomautettu tai irtisanottu.

Ennen irtisanomista Hietikkoa oli yritetty tavoittaa puhelimitse kotoaan useaan kertaan. Häntä ei kuitenkaan ollut tavoitettu, minkä johdosta irtisanomisilmoitus oli lähetetty hänelle postitse. Hietikko oli ollut tietoinen Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n heikosta tilasta ilman erillisiä neuvotteluja. Toisaalta irtisanomistilanteessa ei ollut enää mitään syytä yhteiseen toteamiseen pyrkimiselle, koska koko rakennusliikkeen toiminta oli keskeytyksissä.

Hietikon kanssa oli yhteisesti todettu, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Tällainen toteaminen sisältyi 5.11.1991 pidetyn neuvottelun pöytäkirjaan. Irtisanomisen osalta ei ollut toteamista tapahtunut, koska sille ei ollut tarvetta yhdysmiessopimuksen 9 §:n perusedellytysten täyttyessä. Yhteinen toteaminenhan oli vaihtoehto sille, ettei tuotantolaitoksen toimintaa kokonaan keskeytetä, kuten tässä tapauksessa oli tapahtunut. Työnantajan menettely oli ollut työehtosopimuksen määräykset täyttävää eikä yritys ollut tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Lomauttamisen osalta Rakennusteollisuuden Keskusliitto oli valvonut jäsenyrityksensä menettelyä ja ohjannut sitä toteuttamaan yhdysmiessopimuksen määräykset. Irtisanomisesta liitto oli saanut tietää vasta tämän asian työtuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Rakennusteollisuuden Keskusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Rakennusteollisuuden Keskusliitto on asian esivalmistelussa luopunut vastineessaan esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL on lausunut, että yhdysmiessopimuksessa tarkoitetun tuotantolaitoksen toiminta ei ollut keskeytynyt. Rakennusliike A. Hakoranta Ky oli myöntänyt rakennustoiminnan jatkuneen 6.5.1992 asti, jolloin yhtiö oli luovuttanut viimeisen työmaansa. Vaikka rakennustoiminta oli hiljentynyt, jatkui yhtiön toiminta muun muassa laskentatoimen osalta edelleen keskeytymättä.

Hietikko oli toiminut Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n konttorissa laskentatehtävissä. Hänen tehtävänsä olivat käsittäneet määrälaskentaa ja urakoiden hinnoittelua. Tarjouslaskenta muodostui juuri määrälaskennasta ja hinnoittelusta.

Rakennusliike A. Hakoranta Ky oli itse aiheuttanut Hietikon työsopimuksen irtisanomisperusteen alkamalla ostaa määrälaskentapalvelut yrityksen ulkopuolelta vuoden 1992 alusta lukien. Ennen Hietikon lomautuksen alkua rakennusliike oli siirtänyt työmaalla toimineen rakennusmestarin konttoriin määrälaskentatehtäviin, eli samoihin tehtäviin, joita Hietikko oli tehnyt.

Rakennusliike A. Hakoranta Ky ei ollut yhdysmiessopimuksen tarkoittamalla tavalla ennen lomautusilmoitusta yhdysmiehen kanssa yhteisesti todennut, ettei Hietikolle voida järjestää muuta työtä. Tällaista toteamista ei ollut tapahtunut 5.11.1991 pidetyssä kokouksessa, jossa Hietikko on vastustanut lomautustaan. Yhdysmiessopimuksen tarkoittama yhteinen sopiminen tuli tapahtua työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti ja puhevaltaa kysymyksissä olevissa neuvotteluissa käytti työehtosopimuksen valtuutuksen perusteella valittu yhdysmies. Muut eivät voineet sopia neuvoteltavista asioista.

Hietikon työsopimuksen irtisanomisen osalta ei ollut tapahtunut mitään toteamista työn puuttumisesta tai siitä, ettei Hietikolle voitaisi järjestää ammattia vastaavaa tai muuta sopivaa työtä. Hietikon työsopimus oli irtisanottu lähettämällä irtisanomisilmoitus Hietikon kotiin ilman, että asiasta olisi oltu Hietikkoon edes yhteydessä. Laskentatyö, jota Hietikko oli tehnyt, ei ollut vähentynyt. Hietikon työpanos oli yhtiössä korvattu käyttämällä muita konttorissa työskenteleviä laskentatoimihenkilöitä ja ostamalla laskentapalveluita yrityksen ulkopuolelta.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Rakennusteollisuuden Keskusliitto on vielä lausunut, että yhdysmiessopimuksen oikeana tulkintana oli pidettävä sitä, että lomautus tai irtisanominen ei saanut astua voimaan ennen kuin toiminta oli kokonaan keskeytynyt, ellei tapahtunut yhteistä toteamista sopimusmääräyksen mukaisesti.

Urakkalaskennan yhtenä osana määrälaskenta, jota työtä Hietikko yksinomaan oli tehnyt, oli koko vuoden ajan teetetty ulkopuolisella yrityksellä. Sen sijaan hinnanmuodostus, jonka perusteella urakat lopullisesti jaettiin ja jota varten määrälaskenta tapahtui, tehtiin edelleen rakennusliikkeessä. Tämä osa urakkalaskentaa oli koko ajan ollut Hietikon työn ulkopuolella.

Yhteistä toteamista ei sellaisenaan ollut määritelty yhdysmiessopimuksessa. Kuitenkaan se ei voinut tarkoittaa sopimista sellaisena kuin se oli määritelty ja käsitetty työmarkkinoilla yleisesti. Yhteinen toteaminen ei ollut sama asia kuin asiasta sopiminen. Yhteiseen toteamiseen sisältyi jonkin asiantilan aineellinen toteaminen. Se ei edellyttänyt, että asiantilan seuraamuksista oltaisiin yhtä mieltä. Marraskuun 5. päivä 1991 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta kävi selkeästi ilmi yhteinen toteaminen.

Hietikon tekemät hinnoittelutyöt olivat olleet satunnaisia tilanteissa, joissa laskentapäällikkö ei ollut ehtinyt tehdä kaikkea hinnoitteluun kuuluvaa työtä. Tehtävät olivat sisältäneet joidenkin hinnoittelukohtien hinnoittelukirjoista tapahtuvaa hintojen keräämistä sekä alihankkijoiden hintatarjousten tarkistamista ja vertaamista. Ne olivat muodostaneet yleensä selvästi alle 10 prosenttia asianomaisen kohteen hinnoittelutyöstä. Hinnoittelutyö oli muodostanut täysin olemattoman osan Hietikon työajasta.

Määrälaskenta ulkopuoliselta yritykseltä hankittuna maksoi noin neljänneksen siitä, mitä se maksoi omana työnä tehtynä.

Kantajaliiton mainitsema rakennusmestari ei ollut ollut määrälaskentatehtävissä yrityksen konttorilla. Rakennusmestarin työ oli liittynyt varsinaiseen hinnanmuodostukseen ja myös tarjouslaskennan yhteydessä tehtävään tarjottavan kohteen esisuunnitteluun muun muassa menetelmien osalta. Kyseisen rakennusmestarin tehtävät olivat täysin Hietikon työstä poikkeavia.

Rakennusteollisuuden Keskusliitto oli keskustellut jäsenyrityksensä kanssa syksyllä 1991 hyvinkin paljon menettelytavoista, jotka koskivat yhdysmiehen lomauttamista. Näiden keskustelujen tuloksena oli pidetty muun muassa 5.11.1991 käyty neuvottelu. Neuvottelun avulla oli nimenomaan pyritty siihen, että asiassa toimittaisiin runkosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Rakennusteollisuuden Keskusliitto on myöntänyt Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL:n ilmoittaman Hietikon kuukausipalkan, 10 267 markkaa, määrältään oikeaksi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Rakennusliike A. Hakoranta Ky on osaltaan yhtynyt Rakennusteollisuuden Keskusliiton lausumaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusmestari Sakari Hietikko on ollut Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n palveluksessa 2.5.1977 lukien. Hietikon työtehtäviin on kuulunut tarjouslaskentaan sisältyvä määrälaskenta, minkä lisäksi hän on viime vuosina tehnyt vähäisessä määrin myös hinnoittelua. Hietikko on toiminut yhtiön teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä vuodesta 1981.

Rakennusliike A. Hakoranta Ky on kesällä 1991 päättänyt ryhtyä ostamaan määrälaskennat ulkopuoliselta yritykseltä vuoden 1992 alusta lukien. Tämän vuoksi rakennusliike on 26.8.1991 taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten antanut Hietikolle lomautusilmoituksen, jonka mukaan Hietikon lomautus alkaa 26.1.1992. Hietikko on 30.8.1991 ilmoittanut työnantajalle vastustavansa lomautusta, koska hän toimi yhdysmiehenä ja oli valmis tekemään kaikkia ammattiaan vastaavia töitä.

Rakennusliike A. Hakoranta Ky:ssä on 5.11.1991 pidetty työnantajan edustajien ja teknisten toimihenkilöiden neuvottelu yhdysmiehen lomauttamisesta. Neuvottelussa on tuolloin todettu, että lomautusilmoitukset oli annettu kuudelle tekniselle toimihenkilölle, jotka Hietikkoa lukuun ottamatta olivat hyväksyneet lomautuksensa. Yhtiön palveluksessa on ollut lisäksi kaksi työmaamestaria, joille ei vielä ollut annettu lomautusilmoitusta. Neuvottelun kuluessa on pöytäkirjan mukaan keskusteltu Hietikon sijoittamisesta muihin tehtäviin, mutta todettu sijoitusmahdollisuuksien puute. Loppuyhteenvetona on todettu, että Hietikon lomautukselle oli perusteet tarjouslaskennan siirryttyä yhtiön ulkopuolelta tilattavaksi ja koska Hietikkoa ei voitu siirtää muihin tehtäviin yhtiössä. Pöytäkirjan mukaan Hietikko ei ollut ottanut kantaa asiaan.

Rakennusliike A. Hakoranta Ky on 14.4.1992 postitse irtisanonut Hietikon työsopimuksen päättymään taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella 25.9.1992.

Yhdysmiehen irtisanomissuojasta on sovittu yhdysmiessopimuksen 9 § 1 momentissa, jonka mukaan jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa yhdysmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Tästä säännöstä voidaan sopimuksen mukaan kuitenkin poiketa, mikäli yhteisesti todetaan, ettei yhdysmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että ennen yhdysmiehen lomauttamista on yhdysmiessopimuksen edellyttämällä tavalla yhteisesti todettu, ettei Hietikolle ole voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Näin ollen Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n ei ole näytetty yhdysmiehen lomauttaessaan rikkoneen yhdysmiessopimuksen määräyksiä.

Rakennusteollisuuden Keskusliitto on lähtenyt siitä, että työnantaja on voinut irtisanoa yhdysmiehen työsopimuksen ilman edellä tarkoitettua yhteistä toteamista, koska yhtiön tuotannollinen toiminta on keskeytetty kokonaan. Esitetyn selvityksen mukaan yhtiön rakennustoiminta on vuoden 1992 toukokuusta ollut keskeytyksissä yhtä pientä purku-urakkaa lukuun ottamatta. Rakennusurakoiden saamiseksi yhtiössä on kuitenkin jatkuvasti tehty tarjouslaskentaa. Todistajana kuullun laskentapäällikön kertoman mukaan yhtiön konttorissa oli töissä aiemmin työmaan vastaavana mestarina toiminut tekninen toimihenkilö, joka suoritti tarjoushinnan muodostamista ja teki osittain samoja töitä, mitä Hietikko oli tehnyt. Konttorissa työskenteli myös kaksi ylempää toimihenkilöä, jotka tekivät tarvittaessa määrälaskentaa. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että kommandiittiyhtiön toiminta olisi yhdysmiessopimuksen tarkoittamalla tavalla kokonaan keskeytetty.

Kun Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n toimintaa ei ole keskeytetty kokonaan eikä työpaikalla ole yhteisesti todettu, ettei Hietikolle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin hänelle sopivaa työtä, on Rakennusliike A. Hakoranta Ky irtisanoessaan Hietikon menetellyt yhdysmiessopimuksen vastaisesti. Rakennusliike A. Hakoranta Ky on näin ollen yhdysmiessopimuksen 9 §:n mukaisesti velvollinen maksamaan Hietikolle korvausta yhdysmiessopimuksen vastaisesta työsopimuksen lakkauttamisesta.

Rakennusteollisuuden Keskusliiton ei ole näytetty olleen tietoinen Hietikon työsopimuksen irtisanomisesta ennen tämän oikeudenkäynnin vireilletuloa. Erimielisyysneuvottelut liittojen välillä on käyty oikeudenkäynnin aikana. Tähän nähden ja kun Rakennusliike A. Hakoranta Ky:n mahdollisuuksien sijoittaa Hietikko ammattiaan vastaavaan tai hänelle muutoin sopivaan työhön ei voida katsoa lomautusajankohtaan nähden muuttuneen, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Rakennusteollisuuden Keskusliitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Rakennusliike A. Hakoranta Ky velvoitetaan suorittamaan Hietikolle korvauksena yhdysmiessopimuksen vastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta 105 000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 22.6.1992 lukien.

Rakennusteollisuuden Keskusliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Rakennusliike A. Hakoranta Ky velvoitetaan korvaamaan Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL:n oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. Asian laatuun nähden Rakennusteollisuuden Keskusliitto saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Pohjanoksa, Leivo ja Vertanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.