Labor court dismisses union strike claims for extra pay, ruling strike violated collective agreement terms.

Lakolla oli tuettu vaatimusta, jonka mukaan työntekijöille olisi ollut suoritettava ohjetuntipalkkojen korotuksen lisäksi heille tuotantolaitoksessa aikaisemmin maksettu pennimääräinen lisä.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoihin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun johdosta.

Kantaja Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y. Vastaaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Kuultava Tornion panimotyöläisten ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.5.1991 voimaan tulleessa panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT JA ERILLISET LISÄT

8 § Työpalkat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IX TYÖRAUHA

43 § Sitovuus Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat mahdollisimman tunnontarkasti tämän sopimuksen määräyksiä.

44 § Neuvottelumenettely

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Neuvotteluvelvollisuus

2. Jos työnantajan ja työntekijän välille ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä ilman aiheetonta viivytystä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi työpaikalla, se voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

Alistaminen liitoille

Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä: Kun paikallinen osapuoli on ilmoittanut haluavansa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on muistio laadittava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun paikallinen osapuoli on vaatinut asian alistamista.

45 § Työrauhavelvoite Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu muun muassa seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Palkankorotukset vuonna 1991

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B. 1.10.1991

1. Ohjepalkat

Ohjepalkat nousevat 33 penniä kaikissa palkkaryhmissä.

I Kalleusluokan ja pääkaupunkiseudun ohjepalkat muodostetaan entisin eroin.

2. Ohjepalkkojen ylimääräinen korottaminen

Ohjepalkkojen ylimääräinen korottaminen ei sellaisenaan aiheuta korotusta käytännön ansioissa edellyttäen, että palkat uusista ohjepalkoista laskettuna täyttävät kussakin palkkamuodossa työehtosopimuksen mukaiset vähimmäisvaatimukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL on kanteessaan lausunut, että Hartwall Oy:n Tornion tuotantolaitoksella oli lokakuun vaihteesta 1991 lähtien keskusteltu työntekijöiden palkkauksesta ja 1.10.1991 toteutettavasta työehtosopimuksen mukaisesta palkankorotuksesta. Hartwall Oy:n Tornion tuotantolaitoksen pääluottamusmies oli 18.10.1991 asiasta neuvoteltaessa vaatinut työntekijöille työehtosopimukseen perustumattomia palkankorotuksia. Työnantajapuolta oli neuvottelussa edustanut tuotantolaitoksen hallintopäällikkö. Neuvotteluissa pääluottamusmies oli vaatinut kaikkien työntekijöiden käytännön palkkojen korottamista 33 pennillä tunnissa, millä määrällä työehtosopimuksen mukaiset ohjepalkat olivat nousseet lokakuun 1 päivästä lukien.

Vaatimus oli esitetty, vaikka Tornion tuotantolaitoksen työntekijöiden palkat ylittivät ohjetuntipalkat. Näin ollen työehtosopimuksen mukainen palkankorotus ei välttämättä merkinnyt työntekijän henkilökohtaisen palkan korotusta.

Pääluottamusmies ja hallintopäällikkö olivat jatkaneet neuvottelua 22.10.1991 pääluottamusmiehen pitäessä edelleen kiinni palkankorotusvaatimuksesta. Perjantaina 25.10.1991 aamupäivällä pääluottamusmies oli ilmoittanut hallintopäällikölle puhelimitse, että työntekijät ryhtyisivät lakkoon palkkavaatimustensa tueksi. Pääluottamusmies oli ilmoittanut lakon alkavan keittämön alasajolla 26.10.1991 illalla. Pääluottamusmies oli iltapäivällä 25.10.1991 ilmoittanut hallintopäällikölle lakon koskevan kaikkia osastoja ja kestävän aluksi sunnuntaista 27.10.1991 kello 23:sta alkaen seuranneeseen maanantaiiltaan kello 23:een.

Sunnuntai-iltana olivat kaikki yövuoron työntekijät jääneet ilmoitettuna aikana saapumatta työhön. Maanantaina 28.10.1991 kaikki työntekijät olivat olleet poissa työvuoroistaan. Pääluottamusmies oli ilmoittanut samana päivänä iltapäivällä hallintopäällikölle, että lakko tulisi jatkumaan toistaiseksi. Lakko oli päättynyt 5.11.1991 illalla.

Hallintopäällikkö oli kehottanut pääluottamusmiestä ja luottamusmiehiä toimimaan laittoman lakon estämiseksi ja lopettamiseksi.

Välittömästi lakonuhan tultua Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:n tietoon liiton johtaja oli 25.10.1991 ilmoittanut siitä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n palkkasihteereille ja edellyttänyt heiltä toimenpiteitä lakon ehkäisemiseksi. Myös työnantajaliiton taholta oli 29.10.1991 otettu jälleen yhteyttä työntekijäliittoon ja vaadittu toimenpiteitä lakon lopettamiseksi.

Pääluottamusmies ja kaikkien osastojen luottamusmiehet sekä ammattiosaston toimikunnan jäsenet olivat ottaneet osaa lakkoon ryhtymättä toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Työntekijäliitto ei toistuvista kehotuksista huolimatta ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Työntekijäliitto ja ammattiosasto olivat selvästi rikkoneet ja laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet työtaistelutilanteessa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL on vaatinut Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n ja Tornion panimotyöläisten ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, jonka lausumaan Tornion panimotyöläisten ammattiosasto on jutussa kuultuna yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työtaistelun kulusta esitetty kuvaus piti paikkansa.

Neuvotteluja 1.10.1991 voimaan tulleesta työehtosopimuksen mukaisten ohjepalkkojen korottamisesta työmaalla oli käyty lähes kuukauden ajan. Työnantajan edustajan 22.10.1991 tekemä ilmoitus siitä, ettei työntekijöiden esityksiä hyväksytty, oli johtanut töiden pysähtymiseen. Pääluottamusmies oli ilmoituksen saatuaan selostanut työntekijöille työnantajan vastausta ja antanut työntekijöille kopioita työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kysymyksessä olevan kohdan määräyksestä. Hän ei ollut esittänyt työtaisteluun ryhtymistä.

Pääluottamusmiehen tultua perjantaina 25.10.1991 aamulla työpaikalle olivat työntekijät ilmoittaneet hänelle päättäneensä keskeyttää työt seuraavan sunnuntai-illan ja maanantai-illan väliseksi ajaksi. Pääluottamusmiehelle ei ollut jäänyt muuta mahdollisuutta kuin ilmoittaa työntekijöiden aikeista työnantajalle. Työntekijöiden päätöstä hän ei ollut pystynyt muuttamaan.

Työnantaja oli maanantaina 28.10.1991 ilmoittanut, ettei työnantajalla ollut työntekijöiden kanssa mitään neuvoteltavaa. Työntekijät, jotka olivat olleet pitämässä kokousta, olivat suuttuneet työnantajan ilmoituksen osoittamasta ylimielisyydestä, eivätkä olleet palanneet työpaikalle maanantai-iltana. Työnantaja oli itse aiheuttanut tulehtuneen tilanteen jatkumisen.

Erimielisyys oli saanut alkunsa siitä, ettei työnantaja ollut suostunut korottamaan tuntipalkkoja 33 pennillä lokakuun alusta lukien. Pääluottamusmiehen esittämät vaatimukset perustuivat työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan edellä jäljennettyyn määräykseen. Se oli ollut samansisältöisenä alan työehtosopimuksessa ainakin 20:n vuoden ajan. Hartwall Oy:n Tornion tuotantolaitoksella oli sovittu noin viisi-kuusi vuotta sitten erillisestä 65 pennin lisästä, joka oli perustunut palkkauksen jälkeenjääneisyyteen yhtiön muiden tuotantolaitoksien palkkaukseen nähden. Lisä oli maksettu siitä lähtien täysimääräisenä, vaikka työehtosopimuksen taulukkopalkkoja oli korotettu. Vuodesta 1986 lähtien vastaavanlaisia taulukkopalkkojen korotuksia oli ollut 10 kertaa ja työpaikalla sovittu 65 pennin lisä oli aina säilynyt muuttumattomana. Allekirjoituspöytäkirjojen määräyksiä oli vakiintuneesti tulkittu tuotantolaitoksella siten, että erikseen sovittu lisä säilyi entisellään.

Samanlaista käytäntöä oli ollut myös muilla työpaikoilla. Sitä oli jatkettu myös tänä syksynä. Työnantaja kieltäytyessään jatkamasta entistä käytäntöä oli toiminut vastoin työehtosopimusta. Tilanteen kärjistymisestä kantoi vastuun myös työnantaja. Mikäli työnseisausta pidettäisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaisena, mahdollisia seuraamuksia harkittaessa olisi lieventävänä seikkana otettava huomioon työnantajan menettely.

Ammattiosastoon kuului runsaat 200 jäsentä, joista työssä käyviä oli noin 160.

Työnantajaliitto oli ilmoittanut työntekijäliitolle työtaistelusta 30.10.1991. Liiton edustaja oli tämän jälkeen ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja 31.10.1991 oli asiasta sovittu liittojen väliset neuvottelut. Liittojen kesken oli käyty asiasta neuvotteluja niin, että työtaistelu oli saatu päättymään. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL oli pyrkinyt kaikin käytettävissä olevin keinoin lopettamaan työtaistelun eikä se ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Hartwall Oy:n Tornion tuotantolaitoksella on syys-lokakuun vaihteesta 1991 alkaen käyty keskusteluja siitä, miten työehtosopimukseen perustuvat 1.10.1991 toteutettavat ohjepalkkojen korotukset olisi suoritettava. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan ohjepalkkoja korotetaan tuosta ajankohdasta lukien 33 penniä tunnissa kaikissa palkkaryhmissä. Allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu myös siitä, että ohjepalkkojen ylimääräinen korottaminen ei sellaisenaan aiheuta korotusta käytännön ansioissa edellyttäen, että palkat uusista ohjepalkoista laskettuna täyttävät kussakin palkkamuodossa työehtosopimuksen mukaiset vähimmäisvaatimukset.

Tuotantolaitoksella on vuonna 1985 sovittu 65 pennin suuruisesta erillisestä korotuksesta, joka on perustunut siihen, että työntekijöiden palkkaus on jäänyt jälkeen muilla tuotantolaitoksilla maksetuista palkoista. Tämän jälkeen on Tornion tuotantolaitoksella työehtosopimukseen perustuvia palkkojen korotuksia toteutettaessa päätetty mainitun 65 pennin määräisen erän suorittamisesta edelleen erillisenä tuotantolaitoksen johdon ja pääluottamusmiehen välillä tehdyn sopimuksen mukaan tai ilmeisesti joskus myös johdon ilmoituksen nojalla.

Käydyissä neuvotteluissa pääluottamusmies on vaatinut kaikkien työntekijöiden käytännön palkkojen korottamista 33 pennillä tunnissa yleiskorotuksen luonteisesti ja perustellut vaatimustaan edellä selostetulla käytännöllä, jonka mukaan erillinen 65 pennin suuruinen lisä on maksettu ohjetuntipalkkojen korotuksista riippumatta.

Työnantaja ei ole suostunut korottamaan työntekijöille tuntipalkkoja ohjetuntipalkkojen korotusta vastaavilla 33 pennillä. Työnantaja on perustellut kantaansa sillä, että tuotantolaitoksella palkat on suoritettu ohjetuntipalkkoja korkeampina.

Neuvotteluissa ei ole päästy tulokseen. Tilanteen kärjistymiseen lakoksi Tornion tuotantolaitoksella on osaltaan vaikuttanut tuotantolaitoksella pitkään noudatetun käytännön muuttaminen. Pääluottamusmies onkin 25.10.1991 ilmoittanut tuotantolaitoksen hallintopäällikölle, että työntekijät ryhtyvät lakkoon palkkavaatimustensa tukemiseksi.

Vastaavanlaisissa erimielisyyksissä on alalla syksyllä 1991 menetelty eri tavoin. Kahdessa tapauksessa asianosaisliitot ovat asiasta neuvoteltuaan jääneet erimielisiksi.

Lakko on alkanut ilmoitetuin tavoin 26.10.1991 keittämön alasajolla. Lakko on laajentunut siten, että 28.10.1991 maanantaina ovat kaikki 165 työntekijää jääneet saapumatta työvuoroihinsa. Työtaistelu on päättynyt 5.11.1991 illalla.

Työtaistelulla on tuettu työntekijäpuolen vaatimusta, jonka mukaan ohjetuntipalkkakorotuksen lisäksi työntekijöille olisi suoritettava edellä mainittu pennimääräinen lisä. Kun vaatimus on koskenut ohjetuntipalkkojen korottamisesta työehtosopimuksessa sovittua menettelyä, työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Työtaisteluun ovat ottaneet osaa Tornion panimotyöläisten ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet ja ammattiosaston hallituksena toimivan toimikunnan jäsenet, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ammattiosasto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:stä on puhelimitse 25.10.1991 ilmoitettu lakon uhasta Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n edustajille ja vaadittu toimenpiteitä lakon ehkäisemiseksi. Lakosta on ilmoitettu myöhemmin kirjeellä. Pääluottamusmies on ollut myös Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:iin yhteydessä lakon vuoksi.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n toimenpiteet ovat kohdistuneet asian sopimiseen liittojen välillä. Kun työntekijäliitto ei ole kuitenkaan työpaikalle suuntautuvin toimin pyrkinyt saamaan lakkoa lopetetuksi, liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tornion panimotyöläisten ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:lle 26 000 markkaa sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 18 000 markkaa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Tornion panimotyöläisten ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:n oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Peltola, Pohjanoksa, Suomalainen, Leivo ja Pohja jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.