Labor court fines union branches for striking in violation of collective agreement work peace clauses.

Paperitehtaan työntekijöiden lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan suunnitelmista sijoittaa vuosilomia aikaisemmasta käytännöstä poiketen myös touko- ja syyskuun ajalle. Lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Kolme ammattiosastoa tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja yksi ammattiosasto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Kuultavat Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19 r.y. Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85 r.y. Kuusankosken Metallityöväen ammattiosasto r.y. Kuusankosken Sähkömiehet r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta)

2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa sekä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 22.3.1990 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä tehdyssä työehtosopimuksessa.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa, Metallityöväen Liittoa ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Kymin Paperiteollisuus Oy:n Kuusankosken tehtailla työnantaja oli talvella 1991 ilmoittanut kunnossapito-osastojen luottamusmiehille, että vuosilomat annettaisiin kesällä 1991 siten, että vuosilomia sijoitettaisiin koko vuosilomalain mukaiselle lomakaudelle eli toukokuun ja syyskuun väliselle ajalle. Kevään aikana oli käynyt selväksi, että työntekijäpuoli ei hyväksyisi lomien antamista työnantajan ilmoittamalla tavalla.

Työnantaja oli 27.3.1991 ilmoittanut koneosaston luottamusmiehelle ja automaatio-osaston luottamusmiehelle, että kunnossapito-osastojen lomista keskusteltaisiin 4.4.1991. Työnantaja oli samalla ilmoittanut, ettei lomalistoja laitettaisi ilmoitustauluille ennen tätä keskustelutilaisuutta.

Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n puheenjohtaja ja ammattiosaston asettama pääluottamusmies olivat aamupäivällä 4.4.1991 ilmoittaneet työnantajalle, että korjaustöiden keskeytymisen vuoksi seisomaan jäänyt PK 8 käynnistyisi vasta seuraavana aamuna. Lisäksi he olivat ilmoittaneet, että työntekijät eivät käynnistäisi muitakaan koneita, jos ne saatettaisiin käynnistyskuntoon muiden kuin omien kunnossapitotyöntekijöiden toimesta. Saman kannan olivat iltapäivällä ilmoittaneet työnantajalle Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:n työpaikalle asettama pääluottamusmies ja edellä mainittu osasto n:o 19:n pääluottamusmies.

Työt olivat alkaneet ilmoituksen mukaisesti 5.4.1991 vuorotyössä kello 6 ja päivätyössä kello 7.

Työpaikalla oli 10.4.1991 Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:ää edustavan luottamusmiehen pyynnöstä neuvoteltu uudelleen kunnossapito-osastojen lomista. Työnantaja oli tuolloin selvittänyt lomalistojen olevan valmisteilla ja ilmoittanut lisäksi, että työntekijöiden yksilöllisiä loma-ajankohtaan liittyviä toivomuksia käytiin vielä lävitse. Asiasta oli luvattu keskustella ennen lomalistojen lopullista esille laittamista.

Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n pääluottamusmies oli 12.4.1991 kello 8 ilmoittanut työnantajan edustajalle, että kunnossapito-osastoilla esiintyi rauhattomuutta ja että työntekijät olivat poistumassa työpaikoiltaan. Tämän vuoksi oli sovittu työnantajan ja työntekijöiden edustajien kokouksen pitämisestä kello 9. Tähän tilaisuuteen olivat osallistuneet edellä mainitun pääluottamusmiehen lisäksi Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:n varapääluottamusmies ja muiden ammattiosastojen edustajat. Työnantaja oli kokouksessa toistanut aikaisemman lomajärjestelyjä koskevan kantansa. Työntekijäpuolen edustajat olivat ilmoittaneet kunnossapitotyöntekijöiden kokoontumisesta Kuusanniemen korjauspajalla aamupäivällä kello 9, minkä lisäksi he olivat ilmoittaneet, että odotettavissa oli työntekijöiden työpaikalta poistuminen ja että mahdollinen lakko olisi estettävissä siten, että työnantaja antaisi lupauksen lomien pitämisestä kesäheinä- ja elokuun aikana.

Työntekijät olivat poistuneet työpaikalta kello 11. He olivat palanneet työhön ennalta annetun ilmoituksen mukaisesti siten, että vuorotyöntekijät olivat aloittaneet työt 13.4.1991 kello 6 ja päivätyöntekijät viikonlopun jälkeen 15.4.1991 kello 7.

Lakkoihin oli osallistunut molempina kertoina noin 460 työntekijää. Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:ää edustavat rakennusosaston luottamusmies ja koneosaston luottamusmies olivat osallistuneet lakkoon 4.4. 5.4.1991. Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:tä edustava rakennusosaston luottamusmies oli osallistunut lakkoon 12.4. - 13.4.1991. Kuusankosken Sähkömiehet r.y:n toimikunnan jäsen, joka toimi myös varaluottamusmiehenä, oli osallistunut lakkoihin 4.4. - 5.4.1991 ja 12.4. 13.4.1991. Viimeksi mainitun lakon aikana toimikunnan jäsen oli toiminut luottamusmiehenä varsinaisen luottamusmiehen ollessa sairaana. Kuusankosken Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja ja yksi toimikunnan jäsen olivat osallistuneet molempiin lakkoihin. Lisäksi yksi muu toimikunnan jäsenistä oli osallistunut ensimmäiseen lakkoon.

Asian yhteydessä käytyjen neuvottelujen aikana luottamusmiehet olivat esittäneet uhkauksia lakon toimeenpanemisesta, ellei työntekijäpuolen vaatimuksiin suostuttaisi. Työtaistelut olivat näin kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Työtaisteluista oli yhtiölle aiheutunut noin neljän miljoonan markan suuruinen vahinko.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n, Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:n, Kuusankosken Metallityöväen ammattiosaston ja Kuusankosken Sähkömiehet r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Kymi Oy:n Kuusankosken tuotantolaitoksilla, jonka nykyään omisti Kymin Paperiteollisuus Oy, oli 1960-luvun puolivälistä alkaen noudatettu käytäntöä, jonka mukaan kunnossapitotyöntekijöiden vuosilomat oli annettu kesä- ja elokuun välisenä aikana. Asiasta oli 1960-luvun alussa vallinnut työnantajan ja työntekijöiden välillä erimielisyyttä, mutta käytäntöä oli poikkeuksetta noudatettu aina vuoteen 1991 asti. Työntekijöiden käsityksen mukaan tämä käytäntö oli muodostunut työnantajaa sitovaksi. Työnantajan ilmoitus vuosilomien sijoittamisesta myös touko- ja syyskuulle oli siten ymmärrettävästi herättänyt työntekijöiden keskuudessa kuohuntaa. Työntekijät olivat katsoneet joustaneensa jo riittävästi muutoinkin, eivätkä he olleet ymmärtäneet, minkä vuoksi heidän etujaan oli ryhdytty kaventamaan.

Paperiliiton Kuusankosken osaston n:o 19:n ja Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:n edustajat olivat syntyneessä tilanteessa tehneet voitavansa työrauhan säilyttämiseksi.

Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n jäsenmäärä oli 1 825 ja Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:n jäsenmäärä 394. Näihin määriin sisältyivät myös ne jäsenet, jotka eivät olleet työssä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Mikäli ammattiosastojen kuitenkin katsottaisiin rikkoneen niille työehtosopimuslain mukaan kuuluvia velvollisuuksia, tulisi hyvityssakkoa määrättäessä ottaa huomioon työnantajan itsensä antama aihe työnseisausten syntymiseen.

METALLITYÖVÄEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Kymin Paperiteollisuus Oy:n Kuusankosken tehtaiden työntekijöiden 4.4.1991 alkanut työnseisaus oli ollut yhtäkkinen mielenilmaisu, joka ei ollut alkanut täsmällisesti tiettynä kellonaikana, vaan työntekijät olivat poistuneet työpaikalta vähitellen siten, että viimeiset työntekijöistä olivat poistuneet työpaikalta noin kello 14. Työnseisaukseen osallistuneista työntekijöistä noin 180 oli ollut Kuusankosken Metallityöväen ammattiosaston jäseniä. Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet eivät kuitenkaan olleet osallistuneet työnseisauksiin. Koneosaston luottamusmies oli ollut työnantajan edustajan määräämässä paikassa työpaikalla ensimmäisenä työnseisauspäivänä kello 16:een asti, vaikka työnantaja ei ollut maksanut hänelle palkkaa kuin kello 14:ään asti.

Kymin Paperiteollisuus Oy:n Kuusankosken tehtailla oli 1960-luvun alkupuolella sovittu työntekijöiden ja työnantajan edustajien välisissä neuvotteluissa, että työntekijöiden vuosilomat sijoitettaisiin kesäkuukausille eli kesä-, heinä- ja elokuulle. Suullinen sopimus vuosilomien sijoittamisesta kesäkuukausille oli perustunut siihen, että työntekijät olivat osoittaneet joustavuutta juhannus- ja seisokkitöiden aikana.

Kesälomien pitäminen kesäkuukausina oli ollut käytäntönä tehtailla 1960-luvun alkupuolelta aina vuoteen 1991 asti. Koska työntekijät olivat joustaneet työaikajärjestelyissä seisokkien ja juhlapyhien osalta, tehtaiden käynti- ja kunnossapito oli pystytty turvaamaan myös kesäaikana eikä tuotannollisia ongelmia ollut syntynyt. Vapaaehtoisten järjestelyjen perusteella osa työntekijöistä oli vuosien aikana ollut vuosilomalla myös touko- ja syyskuussa. Nämä tapaukset olivat perustuneet kysymyksessä olleiden työntekijöiden suostumukseen.

Työnantaja oli työhönottotilanteessa työehtoja selvittäessään ilmoittanut työnhakijoille, että yksi työpaikan eduista oli kesäloman sijoittuminen kesä-, heinä- ja elokuulle. Tällä seikalla oli ollut merkitystä ihmisten harkitessa työsopimusten tekemistä.

Talvella 1991 työnantaja oli ilmoittanut, että vuosilomia annettaessa kesällä 1991 käytettäisiin hyväksi koko vuosilomalain mukainen lomakausi. Työntekijät eivät olleet voineet ymmärtää työnantajan uutta kantaa, koska vanha käytäntö oli toiminut tehtaalla hyvin. Työntekijät olivat katsoneet, että vuosilomien sijoittaminen kesä-, heinäja elokuulle oli sellainen sovittu asia ja vakiintunut tapa työpaikalla, että sitä ei voitu muuttaa työnantajan yksipuolisella ilmoituksella. Työntekijät olivat katsoneet työantajan ylittävän työnjohto-oikeutensa muuttamalla aikaisempaa käytäntöä. Asian johdosta käydyissä neuvotteluissa työntekijäpuolen edustajat olivat korostaneet sitä, että työntekijöitä tuli kuulla vuosilomien sijoittelussa. Työnantajan lupauksista huolimatta työntekijöiden kuuleminen ei ollut tapahtunut asianmukaisesti ennen lopullisten lomalistojen tekemistä.

Kuusankosken Metallityöväen ammattiosastossa oli työssäkäyviä jäseniä noin 180. Ammattiosaston edustajat olivat toimineet aktiivisesti työrauhan säilyttämiseksi. Ammattiosastoa edustava koneosaston luottamusmies oli muiden luottamusmiesten kanssa selvittänyt työntekijöille neuvottelujen kulkua. Ensimmäisenä työnseisauspäivänä luottamusmiehet olivat rauhoitelleet työntekijöitä ja vaatineet heitä pysymään työpaikalla. Luottamusmiehet olivat myös muistuttaneet työntekijöitä mahdollisista työrauhavelvollisuuden rikkomisen seuraamuksista. Myös toisen työnseisauksen yhteydessä luottamusmiehet olivat vaatineet työntekijöitä noudattamaan työrauhavelvollisuutta.

Työnantajan menettely oli aiheuttanut sen, että luottamusmiehet eivät olleet pystyneet rauhoittamaan tilannetta. Luottamusmiehet eivät missään vaiheessa olleet uhanneet työnantajaa lakoilla, vaan he olivat pyrkineet työrauhan säilymiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Mikäli ammattiosaston kuitenkin katsottaisiin syyllistyneen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, tulisi edellä selostetut seikat ottaa huomioon hyvityssakon määrää harkittaessa.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Kymin Paperiteollisuus Oy:n Kuusankosken tehtailla oli 1960-luvun alusta lähtien annettu kesälomat varsinaisina kesäkuukausina eli kesä- ja elokuun välisenä aikana. Tämä oli työntekijöiden käsityksen mukaan perustunut työnantajan ja työntekijöiden väliseen sopimukseen. Työnantaja oli kuitenkin helmi-maaliskuussa 1991 ilmoittanut, että kesälomia tultaisiin antamaan myös touko- ja syyskuussa.

Kesälomakauden muutoksesta oli käyty neuvotteluja työnantajan ja työntekijöiden välillä. Neuvotteluissa Kuusankosken Sähkömiehet r.y:tä oli edustanut ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies. Luottamusmies oli neuvotteluissa esittänyt, että lomakautta laajennettaisiin vain työehtosopimuksessa mainittuun keskeytymätöntä vuorotyötä koskevaan lomakauteen. Luottamusmies ei ollut vaatinut työnantajaa luopumaan suunnitelluista lomajärjestelyistä. Vaikka luottamusmiehen edustamien työntekijöiden käsityksen mukaan heillä oli ollut sopimukseen perustuva oikeus pitää kesälomansa kesä-elokuussa, luottamusmies oli vastoin työntekijöiden tahtoa ollut halukas sopimaan lomakauden laajentamisesta. Luottamusmies ei ollut neuvottelujen aikana esittänyt uhkausta lakon toimeenpanemisesta.

Työntekijät olivat poistuneet työpaikalta 4.4.1991 vähitellen kello 10:n ja 14:n välisenä aikana. Luottamusmiehet olivat kuitenkin jääneet työhön. Työstä poistuminen oli ollut mielenosoitus kaikkia neuvottelijoita kohtaan ja siten myös neuvotteluihin osallistuneita työntekijöiden edustajia kohtaan. Työntekijät eivät olleet tehneet yhteistä päätöstä työstä poistumisesta. Tilanne oli luisunut luottamusmiesten hallinnasta. Jälkimmäisen työnseisauksen aikana luottamusmies oli ollut talvilomalla. Varaluottamusmies ei ollut toiminut luottamusmiehenä ensimmäisen työnseisauksen aikana, eikä hän myöskään ollut osallistunut työnseisaukseen.

Kuusankosken Sähkömiehet r.y:tä edustava luottamusmies oli kaikin käytettävissään ollein keinoin pyrkinyt rauhoittamaan tilannetta. Hän oli muistuttanut työntekijöitä työnseisauksen seurauksista. Työnantajan edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa hän oli pyrkinyt saamaan aikaa välittävän ratkaisun kiistassa. Työnantaja oli kuitenkin menettelyllään aiheuttanut työnseisauksen, jota luottamusmies ei ollut pystynyt estämään.

Neuvotteluihin osallistuneet luottamusmiehet eivät missään vaiheessa olleet asettaneet työnantajan työnjohtooikeutta kyseenalaiseksi. Luottamusmiehet eivät myöskään olleet esittäneet työehtosopimuksen määräysten vastaisia vaatimuksia. Työnantajan työnjohto-oikeus tarkoitti työnantajan oikeutta antaa toimivaltansa mukaisia määräyksiä työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen. Työnjohto-oikeus tarkoitti siis työn eikä loman johtamista.

Kuusankosken Sähkömiehet r.y:ssä oli jäseniä 224, joista maksavia jäseniä oli 142. Ammattiosaston jäsenistä 88 oli kysymyksessä olevan yhtiön palveluksessa ja heistä noin 60 oli osallistunut työnseisaukseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19 ja Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85 ovat yhtyneet Paperiliiton vastineessa esitettyyn, Kuusankosken Metallityöväen ammattiosasto on yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn ja Kuusankosken Sähkömiehet r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kymin Paperiteollisuus Oy:n Kuusankosken tehtailla työnantaja on talvella 1991 ilmoittanut kunnossapito-osastojen luottamusmiehille, että vuosilomat sijoitettaisiin kesällä 1991 vuosilomalain mukaiselle lomakaudelle eli toukokuun ja syyskuun väliselle ajalle. Tätä aikaisemmin tehtaalla noudatetun käytännön mukaan vuosilomat on annettu eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kesä- ja elokuun välisenä aikana.

Työnantajan edustajien sekä Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n, Kuusankosken Metallityöväen ammattiosaston ja Kuusankosken Sähkömiehet r.y:n luottamusmiesten välillä on 4.4.1991 neuvoteltu vuosilomien antamisesta. Neuvottelujen ollessa kesken ovat päällystyslaitoksen kunnossapitomiehet keskeyttäneet työt ja ilmoittaneet lähtevänsä mainittuun kokoukseen. Myös muut kunnossapitotyöntekijät ovat keskeyttäneet työnteon. Työntekijät ovat alkaneet poistua tehtaalta kello 10:stä alkaen. Vuorotyöntekijät ovat palanneet työhön seuraavana aamuna kello 6 ja päivätyöntekijät kello 7.

Sen jälkeen kun työnantajalle oli 12.4.1991 noin kello 8 toimitettu tieto siitä, että kunnossapitotyöntekijöiden keskuudessa esiintyi levottomuutta, on työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä sovittu vuosilomajärjestelyjä koskevan kokouksen pitämisestä samana aamuna kello 9. Kunnossapitotyöntekijät ovat poistuneet työpaikoiltaan kello 11. Päivätyöntekijät ovat olleet lakossa mainitun työpäivän loppuun ja vuorotyöntekijät ovat palanneet työhön seuraavana aamuna kello 6.

Molempiin edellä mainittuihin lakkoihin on osallistunut noin 460 työntekijää. Näistä noin 180 kuuluu jäseninä Kuusankosken Metallityöväen ammattiosastoon ja noin 60 Kuusankosken Sähkömiehet r.y:hyn. Loput lakkoon osallistuneista työntekijöistä kuuluvat jäseninä Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:ään ja Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:een.

Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n asettama koneosaston luottamusmies on 4.4.1991 lakon alettua kieltäytynyt työnantajan hänelle osoittamasta työstä. Luottamusmies on ilmoittanut työnantajan edustajalle, ettei hän tee työtä, koska muut työntekijät ovat lakossa. Saman ammattiosaston työpaikalle asettama rakennusosaston luottamusmies on osallistunut 4.4.1991 lakkoon kahden tunnin ajan.

Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:n työpaikalle asettama rakennusosaston luottamusmies on työnantajan mukaan osallistunut 12.4.1991 alkaneeseen lakkoon. Paperiliiton ilmoituksen mukaan luottamusmiehelle on työnantajan taholta tuolloin ilmoitettu, ettei hänelle ollut työtä. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko luottamusmies tämän jälkeen ollut työpaikalla. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että mainittu luottamusmies olisi tuolloin osallistunut lakkoon.

Kuusankosken Metallityöväen ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies on ensimmäisen työtaistelun aikana kieltäytynyt työnantajan hänelle osoittamasta työtehtävästä, minkä johdosta työnantaja on pidättänyt häneltä palkan kahden tunnin ajalta. Mainitun ammattiosaston puheenjohtaja ja eräs toimikunnan jäsen ovat osallistuneet molempiin työnseisauksiin, minkä lisäksi yksi muu ammattiosaston toimikunnan jäsenistä on osallistunut 4.4.1991 alkaneeseen työtaisteluun.

Kuusankosken Sähkömiehet r.y:n toimikunnan jäsen, joka on myös varaluottamusmies, on osallistunut lakkoon 4.4. ja 12.4.1991. Viimeksi mainitun lakon aikana hän on toiminut talvilomalla olleen luottamusmiehen sijaisena.

Lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan suunnitelmista sijoittaa vuosilomia aikaisemmasta käytännöstä poiketen myös touko- ja syyskuun ajalle. Lakot ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastojen edustajat ovat ennen 4.4.1991 alkanutta lakkoa selvittäneet työntekijöille neuvottelutilanteen keskeneräisyyttä ja pyrkineet estämään työnseisauksen syntymistä. Huomioon ottaen sen, että työtaistelu on myöhemmin uusiutunut, ei ammattiosastojen toimenpiteitä voida pitää riittävinä työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosastot vastaavat myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluihin.

Ammattiosastojen mahdollisuuksia turvata työrauhan säilyminen on osaltaan vaikeuttanut se, että kysymys on ollut tehtaalla pitkään noudatetun lomakäytännön muuttamisesta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n, Kuusankosken Metallityöväen ammattiosaston ja Kuusankosken Sähkömiehet r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle, Paperiliiton Kuusankosken osasto n:o 19:n 16 000 markkaa, Kuusankosken Metallityöväen ammattiosaston 12 000 markkaa ja Kuusankosken Sähkömiehet r.y:n 10 000 markkaa sekä Paperiliiton Kuusanniemen osasto n:o 85:n 14 000 markkaa. Lisäksi mainitut ammattiosastot velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Niskanen, Kontio, Sulkunen ja Pohja jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.