Legislator Case Law & Legislation
TT:1991-9 AI generated

Labour court dismisses union appeal, ruling night shift supervisors do not qualify for higher pay group C under collective agreement.

Case Number TT:1991-9
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the union's appeal regarding the salary classification of hospital night shift supervisors. The union argued that the role of a night shift supervisor should place employees in pay group C, while the employer contended that the specific duties did not meet the criteria for that group. The court ruled that supervising night shifts does not constitute the direct management of subordinates required for group C, nor does it qualify as planning, inspection, or monitoring tasks as defined in the collective agreement.

Legislator headnote

AI generated

Section 5 of the Collective Agreement; direct management of subordinates is a prerequisite for pay group C classification, and night shift supervision duties do not satisfy this requirement.

Keywords

AI generated
collective agreement salary classification night shift supervisor direct management pay group C labour dispute public sector employment

Cited Legislation

AI generated
Section 5 of the Collective Agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys siitä, mihin virkaehtosopimuksen palkkaluokittelun palkkaryhmään sairaalan vuorokonemestarin oli katsottava kuuluvan. (Ään.)

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Turun yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ:n välillä 24.3.1988 allekirjoitetun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1.10.1989 lukien voimaan tulleessa palkkaluokittelua koskevassa liitteessä 19 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I LUKU

Yleiset määräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §

Virka-/tehtävänimike ja tehtävät palkkausperusteena

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkka määräytyy tässä liitteessä mainitun nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan.

2 mom. Mikäli viranhaltijan/työntekijän nimikettä ei ole mainittu tässä liitteessä, tai viranhaltijan/työntekijän tehtävät selvästi poikkeavat nimikkeen tai palkkaryhmän kohdalla olevasta tehtävänkuvauksesta taikka nimikkeen mukaisista tehtävistä, hänen palkkansa määrätään sen nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU

Yksityiskohtaiset määräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TEKNINEN ALA

Teknisen alan henkilökuntaan kuuluvat viranhaltijat ja työntekijät, jotka tekevät teknisen alan tuotanto- ja ylläpitotöiden johtotehtäviä, suunnittelutehtäviä, tutkimustehtäviä, hinnoittelutehtäviä ja kustannuslaskentatehtäviä, tarkastus- ja valvontatehtäviä, hankinta- ja/tai materiaalipalvelutehtäviä sekä työnjohtotehtäviä, ammattimiestehtäviä ja muita teknisen alan tehtäviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

RYHMÄ C

Työ muodostuu laajahkosta tehtäväkokonaisuudesta tai teknisen alan erikoistuneesta osatoiminnasta. Viranhaltija/työntekijä johtaa välittömästi alaistensa työntekoa tai toimii suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävissä.

Pätevyys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 01 03 05 3

Ylempi teknisen alan ammattitutkinto tai puutarhateknikon, laboratorioteknikon, siivousteknikon tai kotitalousteknikon tutkinto

Y 24 - 28 pl

Tähän palkkaryhmään kuuluvat, mikäli tehtävät ovat edellä mainitun tasoisia, muun ohessa seuraavat:

ajomestari

alikonemestari

apulaisajomestari

asennusryhmän työnjohtaja

esimies huoltolassa (työnjohtajien ym. esimiehenä toimiva)

huoltomestari

nuorempi mestari

kartoittaja

kasvihuonepuutarhuri

kenttämestari

keskusvarastonhoitaja/varastopäällikkö

komennusmestari

konemestari

konetarkastaja

korjaamomestari

korjaamoesimies

käytönvalvoja

laboratorioteknikko

liikennemestari

metsätalousteknikko

metsätyönjohtaja

metsänvartija

muuntamomestari

painatuskeskuksen/ monistuskeskuksen esimies

piiripuutarhuri

puistopuutarhuri

puutarhuri

puutarhatyönjohtaja

rakennusmestari

siivoustyönjohtaja

suunnittelija

suunnitteluteknikko

suunnitteluteknikko seutukaavaliitossa

sähkömestari

vanhempi mestari

vastaava mestari/teknikko

vuoromestari

RYHMÄ D

Työ muodostuu teknisen alan ammattitehtävistä. Tehtävien hoitaminen tapahtuu välittömänä työnjohtajana toimivan esimiehen ohjeiden mukaan, mutta usein varsin itsenäisesti.

Pätevyys:

Alan ammattikoulutus tai käytännön kokemuksella hankittu pätevyys ammattialallaan.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat, mikäli tehtävät ovat edellä mainitun tasoisia, muun ohessa seuraavat:

5 01 04 01 8

Erittäin vaativat ja vaativat ammattimiestehtävät

Y 21 - 26 pl

ammattimies

asentaja

erikoisammattimies

huoltomies

kalustonhoitaja

kaluston kunnostaja

kenttämestari

keskusvarastonhoitaja (ei koske liinavarastonhoitajia)

kiinteistönhoitaja

koneenhoitaja

vanhempi koneasentaja

korjausmies

konekorjaaja

käyttöpäivystäjä

laitosmies

LVI-asentaja

mekaanikko

mittariasentaja

nuohooja

nosturiasentaja

nosturinhoitaja

nosturinkäyttäjä

offsetpainaja

piirtäjä

puhdistamonhoitaja

puhelinasentaja

putkiasentaja

radio- ja tv-alan mekaanikko

siivoustyönohjaaja/ siivoustyönjohtaja

sähköasentaja

sähköyliasentaja

tonttikirjanhoitaja/ kiinteistörekisterinhoitaja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Veijo Blomqvist, Curt Hamström, Trygve Holmborg, Heimo Kumlander ja Jorma Lindberg toimivat Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuorokonemestareina.

Vuorokonemestarin tehtävistä oli säädetty paineastia-asetuksessa. Vuorokonemestarit valvoivat sairaalan ilmastointia sekä sähkön-, kaukolämmön-, höyryn- ja kaasunjakelua sekä huolehtivat varavoimakoneiden käyttövalmiudesta. Lisäksi heidän tehtäviinsä kuului hissien valvonta, hissiin jääneiden henkilöiden pelastaminen ja vikailmoitusten valvonta. Organisatorisesti vuorokonemestarit olivat teknillisen osaston alaisuudessa. Teknillisellä osastolla vuorokonemestarit toimivat työnjohtotehtävissä lauantaisin, sillä lauantaipäivystyksessä oli jatkuvasti yksi sähköalan ja yksi LVI-alan työntekijä, joiden esimiehinä vuorokonemestarit toimivat. Kun vuorokonemestarit joutuivat kutsumaan erikoisalojen ammattimiehiä töihin, kuuluivat myös nämä työt vuorokonemestareiden valvontaan.

Ilta- ja yövuorojen aikana sekä viikonloppuisin vuorokonemestarit toimivat talousosastolle organisatorisesti kuuluvien lähettien, vahtimestareiden ja huoltomiesten työnjohtajina. Nämä tehtävät kävivät ilmi kuntainliiton liittohallituksen 1.4.1986 pitämän kokouksen pöytäkirjasta. Talousosastolla vuorokonemestareilla oli siten työnjohtovalta ilta- ja yövuoroissa sekä lisäksi lauantai-, sunnuntai- ja pyhäpäivien aikana yhteen lähettiin, vahtimestariin ja huoltomieheen nähden. Työnjohtotyötä tuli jokaiselle vuoromestarille yhtä paljon kuin hänellä oli työajasta ilta- ja yövuoroja sekä lisäksi lauantai-, sunnuntai- ja pyhäpäiviä ja siten joka tapauksessa yli kaksi kolmasosaa työajasta.

Kuntainliiton suuronnettomuusohjeiden mukaan vuorokonemestari vastasi katastrofitilanteessa teknisen osaston toiminnasta siihen saakka, kunnes tekninen johtaja, käyttöpäällikkö, elektroniikkainsinööri tai rakennustoimiston toimistopäällikkö oli saapunut paikalle.

Vuorokonemestareille kuului Turun yliopistollisesta keskussairaalasta noin 35 kilometrin päässä sijaitsevan Paimion sairaalan käyttöhäiriövalvonta ja -selvittely sekä tähän liittyvä tarvittavan työvoiman tilaamisvelvollisuus häiriöiden selvittämiseksi kello 22:n ja 6:n välillä ja viikonloppuina.

Esimiesasemaan liittyväksi tehtäväksi voitiin lukea myös niin sanottujen tulityölupien myöntäminen Turun yliopistollisen keskussairaalan henkilökunnalle. Tämä koski hitsausta, hiontaa ja muita paloturvallisuuteen liittyviä töitä.

Virkaehtosopimuksen liitteenä 19 olevan palkkaluokittelun ryhmän C kohdalla oli todettu, että siihen luettiin sellainen viranhaltija, jonka työ muodostui laajahkosta tehtäväkokonaisuudesta tai teknisen alan erikoistuneesta osatoiminnosta. Edelleen mainitussa kohdassa oli todettu, että tähän ryhmään kuuluvalta viranhaltijalta edellytettiin, että hän johti välittömästi alaistensa työntekoa tai toimi suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävissä.

Palkkaluokittelun ryhmän C kohdassa 5 01 03 05 3 oli pätevyysvaatimuksena mainittu ylempi teknisen alan ammattitutkinto tai puutarhateknikon, laboratorioteknikon, siivousteknikon tai kotitalousteknikon tutkinto. Mainitun virkaehtosopimuksen kohdan alla olevassa esimerkkiluettelossa oli mainittu tähän palkkaryhmään kuuluviksi muiden ohella alikonemestari, konemestari ja vuoromestari, jos heidän tehtävänsä olivat edellä mainitun tasoisia.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuorokonemestareina toimivat viranhaltijat olivat alikonemestarin tutkinnon suorittaneita. He toimivat tarkastus- ja valvontatehtävissä ja ilta- ja yövuorojen aikana sekä viikonloppuisin lähettien, vahtimestareiden ja huoltomiesten työnjohtajina. Näin ollen heidät tulisi sekä tutkintonsa että työtehtäviensä perusteella katsoa palkkaluokitteluryhmän C alakohtaan 5 01 03 05 3 kuuluviksi.

Vuorokonemestareiden palkkaryhmittelystä syntyneestä erimielisyydestä oli käyty paikallisneuvottelu 30.11.1989. STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n edustajat olivat neuvottelussa katsoneet, että vuorokonemestarit tulisi sijoittaa ryhmään C, koska tämän ryhmän esimerkkiluettelossa oli mainittu sekä alikonemestarin että vuoromestarin virat, jotka voitiin rinnastaa vuorokonemestarin virkaan. Lisäksi ryhmässä C oli koulutusvaatimuksena ylempi teknisen alan ammattitutkinto. Vuorokonemestareilta vaadittava alikonemestarin tutkinto oli tähän rinnastettavissa. Vuorokonemestarit johtivat myös välittömästi alaistensa työntekoa ja toimivat valvontatehtävissä, mitä edellytettiin ryhmään C luettavalta viranhaltijalta.

Asian johdosta käydyissä keskusneuvotteluissa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J oli jo paikallisneuvotteluissa esittämillään perusteilla katsonut, että 1.10.1989 voimaan tulleen teknisen alan palkkaluokittelun palkkaryhmittelyssä tapahtuneen muutoksen johdosta vuorokonemestarit tuli sijoittaa ryhmään C.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Blomqvistin, Hamströmin, Holmborgin, Kumlanderin ja Lindbergin palkkaluokittelun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen 19 teknisen alan henkilökuntaa koskevan ryhmän C alakohdan 5 01 03 05 3 mukaiseksi palkkaluokitteluliitteen voimaantulosta 1.10.1989 lukien, Hamströmin osalta kuitenkin vain 15.11.1989 asti.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa vaaditun palkkaluokittelun kohdan soveltaminen viranhaltijaan edellytti, että työ muodostui laajahkosta tehtäväkokonaisuudesta tai teknisen alan erikoistuneesta osatoiminnosta. Lisäksi viranhaltijan tuli johtaa välittömästi alaistensa työntekoa tai toimia suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävissä. Edelleen edellytyksenä oli ylemmän teknisen alan ammattitutkinnon tai puutarhateknikon, laboratorioteknikon, siivousteknikon tai kotitalousteknikon tutkinnon suorittaminen. Kysymyksessä olevassa palkkaluokittelukohdassa mainittu ammattinimikeluettelo oli esimerkkiluettelo. Tässä luettelossa mainitut nimikkeet voivat kuulua mainittuun palkkaryhmään ainoastaan sillä edellytyksellä, että tehtävät olivat ryhmän C yleismäärittelyn mukaisia.

Lokakuun 1 päivänä 1989 voimaan tulleen palkkaluokittelun mukaan teknisen alan henkilöstö oli kokonaisuudessaan jaettu tehtävien laajuuden, vastuullisuuden ja vaativuuden mukaan neljään eri ryhmään eli ryhmiin A, B, C ja D. Ryhmien A, B ja C eri koulutustasoille oli määritelty omat palkkaluokka-asteikkonsa. Viranhaltijan tehtävät ratkaisivat hänen sijoittelunsa ryhmään A, B, C tai D ja viranhaltijan pätevyys määritteli käytettävän palkka-asteikon. Teknisen alan palkkaluokittelu oli muutettu koulutusperusteisesta tehtäväperusteiseksi. Luokittelun soveltamisen edellytyksenä oli siten esimerkiksi aikaisemman insinöörin tai teknisen koulun tutkinnon suorittamisen sijasta teknisen alan tehtävien tekeminen. Luokittelun ryhmään C oli yhdistetty teknikkoja koskeneen luokittelun a)-, b) ja c)-ryhmät sekä työnjohtajaa koskeneen luokittelun molemmat ryhmät.

Teknisen alan luokittelun ryhmä D oli muodostettu ammattimiehiä koskeneesta luokittelusta siten, että uuden ryhmän sisällä ammattimiehet erittäin vaativissa ja vaativissa ammattimiestehtävissä olivat omana yhdistettynä alaryhmänään ja tavallisia ammattimiestehtäviä tekevät omana alaryhmänään.

Palkkaluokittelun ryhmää C ei ollut tarkoitettu laajentaa koskemaan muita ammattiryhmiä, vaan siihen oli yhdistetty kaksi edellä mainittua ryhmää. Ellei viranhaltija aikaisemman palkkaluokittelun mukaan kuulunut teknikkojen tai työnjohtajien luokitteluun, ei hän palkkaluokittelun muutoksenkaan jälkeen kuulunut ryhmään C. Näin ollen ryhmän C tehtävien eli suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävien tuli olla vähintään teknikkotason tehtäviä tai työnjohtotehtäviä. Vastaavasti ammattimiehet kuuluivat nyt ryhmään D.

Turun yliopistollisen keskussairaalan suuronnettomuusohjeet oli tarkoitettu jokaiselle kulloinkin palvelusvuorossa olevalle viranhaltijalle ja työntekijälle. Myös vuorokonemestareilla oli tällainen vastuu, joka käytännössä tarkoitti sitä, että jos yöaikaan syntyi katastrofitilanne, vuorokonemestareiden tehtävänä oli kutsua paikalle henkilö, joka oli vastuussa kyseisissä tilanteissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Vuorokonemestareiden asema katastrofitilanteessa ei poikennut mitenkään muiden työvuorossa olevien viranhaltijoiden tai työntekijöiden asemasta.

Turun yliopistollisen keskussairaalan hitsaustöiden palosuojeluohjeissa todettiin, että yleisten palovakuutusehtojen mukaan muun muassa hitsaukseen, polttoleikkaukseen, kulmahiontaan sekä laikkaleikkurin, juotoslampun, puhalluslampun, nestekaasun, bitumikeittimen tai muun sellaisen käyttöön piti vakuutussopimuksen mukaan olla kirjallinen lupa. Luvan antoi käyttöpäällikkö tai hänen poissaollessaan vuorokonemestari. Vaikka vakuutusyhtiön lomakkeessa luvan myöntäjäksi oli todettu työnjohtaja, ei se tarkoittanut sitä, että luvan myöntävä henkilö automaattisesti tulisi työnjohtajan asemaan. Tulityöluvan myöntäminen ei myöskään merkinnyt sitä, että luvan myöntäjä valvoisi työtä tai sen suorittamista.

Vuorokonemestareiden valvontatehtävien osalta voitiin todeta, että kun lämpö- ja höyrytuotanto oli siirtynyt Turun kaupungin vastuulle, oli lämpökeskuksessa aikaisemmin työskennelleet lämmittäjät ja nuoremmat ammattimiehet siirretty muihin tehtäviin. Myös vuorokonemestareiden tehtävien luonne oli muuttunut sen jälkeen, kun lämmön tuottamisesta oli ruvennut vastaamaan Turun kaupunki. Vuorokonemestareiden tehtävät olivat keskittyneet sairaalan rakennusten ja laitteiden korjaukseen sekä muihin vastaavanlaisiin töihin. Hissien valvonta ei kuulunut varsinaisesti vuorokonemestareiden tehtäviin, vaan sairaalassa oli kaksi ammattimiestä, joiden tehtävänä oli pitää huolta hissien kunnosta ja ensisijaisesti valvoa niitä. Sairaalassa oli koulutettu mahdollisimman teknistä henkilökuntaa päästämään vian sattuessa hissiin jääneitä henkilöitä ulos hissistä.

Liittohallitus oli 27.11.1989 pitämässään kokouksessa päättänyt, että Paimion sairaalan teknisessä päivystyksessä ryhdyttäisiin kokeiluluontoisesti 1.1.1990 lukien noudattamaan uudenlaista päivystysjärjestelmää, jossa apuna käytettiin automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvaa valvontajärjestelmää. Järjestelmä toimi siten, että mahdollisen vikahälytyksen tullessa Paimion sairaalassa annettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan vuorokonemestareille atk-päätteeltä hälytys, joka kertoi missä ja minkä luontoinen vika Paimion sairaalassa oli kysymyksessä. Tämän jälkeen Turun yliopistollisen keskussairaalan vuorokonemestari otti yhteyttä päivystyksessä olevaan Paimion sairaalan tekniseen henkilöön, jonka kanssa yhdessä hän arvioi, mikä korjaamistapa oli paras mahdollinen. Vian korjaamisessa mahdollisesti tarvittavan ulkopuolisen työntekijän tilaamisen voi suorittaa joko Paimion sairaalan päivystyksessä oleva henkilö tai Turun yliopistollisen keskussairaalan palveluksessa oleva vuorokonemestari.

Vuorokonemestarit eivät toimineet sellaisissa työnjohtotehtävissä kuin kanteessa vaadittu palkkaluokittelukohta edellytti eli oman alansa työnjohtotehtävissä. Myöskään heidän suorittamansa valvonta- ja tarkastustehtävät eivät olleet tasoltaan mainitussa kohdassa tarkoitettuja, joten alikonemestarin ja vuorokonemestarin maininta palkkaluokittelun esimerkkiluettelossa ei riittänyt perusteeksi sille, että vuorokonemestareihin tulisi soveltaa palkkaluokittelun ryhmän C määräyksiä. Ammattikasvatushallituksen luettelossa, jossa oli mainittu ne ammatit, joissa voitiin suorittaa ylempi ammattitutkinto, ei ollut mainittu alikonemestarin tutkintoa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan kuntainliiton vuorokonemestareihin sovellettiin palkkaluokittelun ryhmän D erittäin vaativia ja vaativia ammattimiestehtäviä suorittavien ammattimiesten palkkaluokittelukohtaa 5 01 04 01 8.

Viranhaltijaan sovellettiin palkkaluokittelun ryhmää D koskevia määräyksiä, mikäli työ muodostui teknisen alan ammattitehtävistä. Tehtävien hoitamisen tuli lisäksi tapahtua välittömänä työnjohtajana toimivan esimiehen ohjeiden mukaan, mutta kuitenkin varsin itsenäisesti. Pätevyysvaatimuksena oli alan ammattikoulutus tai käytännön kokemuksella hankittu pätevyys ammattialalla.

Liittohallitus oli 18.12.1989 päättänyt vuorokonemestarin viran kelpoisuusvaatimuksen muuttamisesta samansisältöiseksi kuin erikoisammattimiehen viran kelpoisuusvaatimus. Perusteena tälle oli ollut, että vuorokonemestareiden kelpoisuusvaatimuksena oleva alikonemestarin kirja oli aiheuttanut sen, että virkoihin hakeutui yleensä sellaisia henkilöitä, joilla oli kokemusta työstä laivoilla. Turun yliopistollinen keskussairaala tarvitsi kuitenkin tehtäviin henkilöitä, joilla olisi jonkinlaista kokemusta maalla toimivien laitosten kattiloista ja kattilalaitoksista. Erikoisammattimiehen kelpoisuusvaatimuksena oli soveltuva ammatillinen koulutus ja riittävä työkokemus. Tältä pohjalta virkoihin saataisiin sopivampia henkilöitä.

Vastineessa esitetty vaatimus

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J 16 prosentin korkoineen työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Turun yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sen jälkeen kun Turun yliopistollinen keskussairaala oli liittynyt Turun kaupungin kaukolämpöverkostoon ja sairaalan oman lämpökeskuksen toiminta oli päättynyt, on Turun yliopistollisen keskussairaalan kuntainliiton liittohallitus vuonna 1986 vahvistanut sairaalan palveluksessa olevien vuorokonemestareiden uutta tilannetta vastaavan tehtäväkuvauksen. Tämän mukaan heidän työtehtävänsä koostuvat erilaisista erikoistilanteiden aiheuttamista toimenpiteistä, joita ovat vikailmoitusten ja hälytysten sekä hätäilmoitusten edellyttämät toimenpiteet. Toisen pääalueen heidän tehtävistään muodostavat erilaiset sairaalan käyttötoimenpiteet, joihin kuuluvat muun muassa höyryn ja kaukolämmön jakelun valvonta, kaasujärjestelmän toiminnasta huolehtiminen, energian kulutuksen valvonta ja varavoimakoneiden käyttövalmiudesta huolehtiminen sekä paloturvallisuudesta ja yleisestä järjestyksestä huolehtiminen.

Työtuomioistuimessa todistajana kuulustellun vuorokonemestareiden esimiehenä toimineen käyttöpäällikön kertoman mukaan pääosa vuorokonemestareiden tehtävistä liittyy vikailmoituksiin. Päivävuorossa vuorokonemestari vikailmoituksen vastaanotettuaan hoitaa asian ottamalla yhteyttä työhuoneeseen, jonka vastuualueeseen vikailmoitusta koskevan asian hoitaminen kuuluu. Yövuorossa vuorokonemestarin tulee itse käydä toteamassa hälytyksen aihe ja päättää, mihin toimenpiteisiin ryhtymistä vika edellyttää.

Tehtäväkuvauksen mukaan vuorokonemestareiden tehtäviin kuuluu myös sairaalan vahtimestareiden ja huoltomiesten työnjohtajana toimiminen ilta- ja yövuorojen aikana sekä viikonloppuisin. Työnantajan ilmoituksen mukaan tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että kun edellä mainittuina aikoina työvuorosta on puuttunut vahtimestari, huoltomies tai lähetti, vuorokonemestarin on tullut ryhtyä toimenpiteisiin työntekijän saamiseksi puuttuvan työntekijän tilalle. Sijaisen hankkiminen on tapahtunut vuorokonemestarille toimitetun nimiluettelon perusteella.

Työtuomioistuimessa kuullun vuorokonemestarin kertoman mukaan he ovat joutuneet puuttumaan myös vahtimestareiden ja huoltomiesten tehtävien suorittamiseen sellaisessa tapauksessa, jolloin vuorokonemestarille on ilmoitettu siitä, että vahtimestarille tai huoltomiehelle kuuluvia tehtäviä on jäänyt hoitamatta. Vahtimestari, huoltomiehet ja lähetit, joita ilta- ja yövuoron sekä viikonloppujen aikana on ollut töissä yksi, kuuluvat sairaalan talousosaston alaisuuteen. Heidän työnopastuksensa ja -valvontansa kuuluu talousosaston alaisuudessa työskentelevälle työnjohtajalle.

Lauantaina päivävuorossa on sairaalassa ollut yksi sähkötyöntekijä ja LVI-alan työntekijä, jotka tuolloin ovat tehneet oman työnjohtajansa määräämiä työtehtäviä tai mahdollisesti sellaisia tehtäviä, jotka vuorokonemestarille tulleen vikailmoituksen mukaan joudutaan tekemään. Vuorokonemestareita ei ole määrätty toimimaan näiden työntekijöiden työnjohtajina.

Pelkästään siitä seikasta, että vuorokonemestarit vikahälytysten johdosta joutuvat kutsumaan töihin ulkopuolisia erikoisalojen ammattimiehiä vikaa korjaamaan, ei työtuomioistuimen mielestä johdu, että he myös olisivat työnjohtoasemassa tällaisiin ulkopuolisiin työntekijöihin.

Sen jälkeen kun sairaala on liittynyt kaupungin kaukolämpöverkkoon, ei vuorokonemestareilla ole ollut suoranaisia sairaalan tekniselle osastolle kuuluvia alaisia.

Virkaehtosopimuksen teknisen alan henkilökuntaa koskevan palkkaluokittelun mukaan ryhmään C luetaan työ, joka muodostuu laajahkosta tehtäväkokonaisuudesta tai teknisen alan erikoistuneesta osatoiminnosta. Ryhmään C luettavalta viranhaltijalta edellytetään lisäksi, että hän johtaa välittömästi alaistensa työntekoa tai toimii suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävissä.

Ryhmän C palkkaryhmittelykohdassa 5 01 01 05 3 on pätevyysvaatimuksena mainittu ylempi teknisen alan ammattitutkinto tai jokin kohdassa mainituista neljästä teknikon tutkinnosta. Palkkaryhmittelyyn sisältyy myös määräys, jonka mukaan tähän palkkaryhmään kuuluvat, mikäli tehtävät ovat edellä mainitun tasoisia, muiden ohella kohdassa mainitut konemestari, alikonemestari ja vuoromestari. Vuorokonemestarin nimikettä ei ole mainittu luettelossa.

Vastaajan ilmoituksen mukaan kysymyksessä olevassa palkkaryhmittelykohdassa tarkoitettuna ylempänä teknisen alan ammattitutkintona pidetään vain sellaista ammattia varten suoritettavaa tutkintoa, jossa ammattikasvatushallituksen ammatillisia oppilaitoksia koskevan selvityksen mukaan voidaan suorittaa ylempi ammattitutkinto. Ammattikasvatushallituksen selvitykseen sisältyvien ammattien joukossa ei ole mainittu konemestaria, alikonemestaria eikä vuoromestaria. Suuri osa virkaehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä luetelluista muista ammateista on myös sellaisia, joita ei ole mainittu vastaajan tarkoittamassa ammattikasvatushallituksen luettelossa.

Alikonemestarin kirjan saamiseksi vaaditaan muun ohella todistus ammattikasvatushallituksen hyväksymän kurssin tai teknisen koulun erään opintosuunnan oppimäärän suorittamisesta. Myös tämän seikan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että kun alikonemestari on mainittu edellä mainitussa palkkaryhmän kohdassa, merkitsee se sitä, että myös alikonemestarin tutkintoa voidaan pitää palkkaryhmittelyn kohdassa tarkoitettuna ylempänä teknisen alan ammattitutkintona.

Vaikka vuorokonemestarit on määrätty toimimaan vahtimestareiden, huoltomiesten ja lähettien työnjohtajana iltaja yövuoroissa sekä viikonloppuisin, ei näitä työnjohtotehtäviä voida pitää sellaisena välittömänä alaisten työnteon johtamisena, jota virkaehtosopimuksen palkkaluokittelussa C-ryhmään kuulumiselta edellytetään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa vuorokonemestareiden Veijo Blomqvistin, Kurt Hamströmin, Trygve Holmborgin, Heimo Kumlanderin ja Jorma Lindbergin palkkaluokittelun kunnalliseen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen 19 teknisen alan henkilökuntaa koskevan ryhmän C kohdan 5 01 03 05 3 mukaiseksi 1.10.1989 lukien, Hamströmin osalta kuitenkin vain 15.11.1989 saakka.

Jutun laatuun katsoen saa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Peltola, Äimälä, Metsäpelto, Kolula ja Rannisto jäseninä.

Eri mieltä olleen jäsen Metsäpellon lausunto, johon jäsen Äimälä yhtyi:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisun perusteluihin siltä osin kuin siinä on katsottu, että vuorokonemestareiden työnjohtotehtäviä ei voida pitää sellaisena välittömänä alaisten työnteon johtamisena, jota virkaehtosopimuksen palkkaluokittelussa ryhmään C kuulumiselta edellytetään. Virkaehtosopimuksen mukaan viranhaltija voidaan kuitenkin lukea ryhmään C kuuluvaksi myös siinä tapauksessa, että hän toimii suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävissä.

Vuorokonemestareiden työtehtävistä esitetty selvitys ei mielestäni osoita, että heidän työtehtäviään, jotka liittyvät sairaalan kiinteistöön kuuluvien laitteiden normaalista käynnistä huolehtimiseen, voitaisiin pitää sellaisina suunnittelu,- tarkastus- tai valvontatehtävinä, joita virkaehtosopimuksen palkkaluokittelun ryhmään C kuuluvilla töillä tarkoitetaan.

Edellä olevilla perusteilla hylkään kanteen.

Jutun laatuun katsoen saa kunnallinen työmarkkinalaitos pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.