Local union fined for strike; national union and joint organization claims dismissed due to lack of evidence.

Kaupungin katurakennusosaston kunnossapitojaoksen ja puhtaanapitolaitoksen työntekijät olivat kieltäytyneet ylitöistä sekä olleet yhden päivän lakossa. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Paikallista yhteisjärjestöä ja ammattiliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Kuultava Turun yhteisjärjestö KTV r.y. Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § PALKKAUS, PALKKAMUODOT JA KESKITUNTIANSION LASKEMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

c. Kokonaistuntipalkka

13. Paitsi tämän pykälän A. kohdassa tarkoitettua tuntipalkkaa ja B. kohdassa tarkoitettua suorituspalkkaa, voidaan palkkausmuotona käyttää myös kokonaistuntipalkkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18. Työn, työmäärän tai työn vaativuusasteen muuttuessa voidaan kokonaistuntipalkkoja tarkistaa kesken sopimuskauden. Tarkistaminen on mahdollista myös jommankumman osapuolen aloitteesta muustakin syystä, kuten esimerkiksi yhteisesti todetun ansiokehityksen perusteella. Kokonaistuntipalkkojen tarkistamisesta neuvotellaan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

34 § VASTUUN MÄÄRÄYTYMINEN

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteessaan lausunut, että Turun kaupungin katurakennusosaston kunnossapitojaoksen ja puhtaanapitolaitoksen kokonaistuntipalkkaiset moottoriajoneuvonkuljettajat olivat järjestäneet työtaistelun 11.1.-14.1.1991. Työtaistelu oli alkanut 11.1. heti puolen yön jälkeen ylityöstä kieltäytymisenä kunnossapitojaoksessa aamuhiekoitusta lukuunottamatta ja jatkunut lakkona kello 7:stä alkaen kuljettajien työvuorojen päättymiseen asti. Lakkoon oli osallistunut 97 moottoriajoneuvonkuljettajaa. Tämän jälkeen kuljettajat olivat kieltäytyneet ylityöstä päivystysaikana 14.1.1991 kello 7:ään saakka. Puhtaanapitolaitoksen kuljettajat olivat myös olleet lakossa 11.1.1991 joitakin aamupäivän tunteja lukuunottamatta. Työstä kieltäytyminen oli koskenut myös työnantajan hätätyöksi tulkitsemaa työtä.

Työtaistelulla oli painostettu työnantajaa muutosten saamiseksi moottoriajoneuvonkuljettajien kokonaistuntipalkkasopimukseen siihen sisältyvien lisien osalta. Kokonaistuntipalkkasopimuksen ja sen lisäjärjestelmän uudistamisesta oli saavutettu neuvottelutulos 17.12.1990 katurakennusosastolla käydyissä neuvotteluissa. Henkilöstölautakunta oli hyväksynyt neuvottelutuloksen 20.2.1991.

Työtaistelutoimet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen kokonaispalkkausta koskeviin määräyksiin.

Turun kaupunki oli työtaistelun vuoksi joutunut tilaamaan huomattavan määrän yksityistä kalustoa selviytyäkseen jo ennen työtaistelua alkaneen ja sen aikana jatkuneen sankan lumipyryn aiheuttamista lumi- ja muista töistä. Yksityisen kaluston käytöstä johtuneet kiinteät kulut olivat olleet sellaisia ylimääräisiä kustannuksia, joita kaupungille ei olisi tullut ilman työtaistelua.

Yhdistykset olivat ilmeisesti käsitelleet asiaa kokouksissaan ja päättäneet osallistua työtaistelun järjestämiseen.

Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:n pääluottamusmies oli ilmoittanut kirjallisesti aamulla 11.1.1991 Turun kaupungin henkilöstöpäällikölle moottoriajoneuvonkuljettajien työnseisauksesta. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan työntekijöitä oli kehotettu ryhtymään työhön välittömästi. Samana aamuna myös Turun yhteisjärjestö KTV:n pääluottamusmies oli kehottanut kirjallisesti Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:tä pitämään huolen siitä, että yhdistyksen jäsenet palaisivat työhön. Muita toimenpiteitä lakon estämiseksi tai lopettamiseksi yhdistysten toimesta ei ollut tehty.

Kunnossapitojaoksen ja puhtaanapitolaitoksen luottamusmiehet olivat olleet lakossa. Lisäksi kunnossapitojaoksen luottamusmies oli antanut lehdistölle lakkolaisia ja laitonta lakkoa tukevia lausuntoja.

Kunnossapitojaoksen luottamusmies oli kuljettajien tultua työpaikalle kello 24 ilmoittanut, etteivät kuljettajat lähteneet työhön, sekä myöntänyt, että työstä kieltäytyminen oli työtaistelutoimenpide. Puhtaanapitolaitoksen luottamusmies oli kello 5 ilmoittanut, että puhtaanapitolaitoksen työntekijät eivät ryhtyneet työhön. Luottamusmiehet olivat olleet jo ennen lakon aloittamista tietoisia työtaistelutoimenpiteestä. Kunnossapitojaoksen luottamusmies oli kertonut, että vaatimuslista oli laadittu neuvottelussa, johon moottoriajoneuvonkuljettajat oli kutsuttu. Kunnossapitojaoksen luottamusmies oli edelleen todennut, että kuljettajilla ei ollut neuvottelumahdollisuutta, sillä neuvotteluja hoiti ammattiosasto.

Luottamusmiesten toiminta lakon aikana oli osoittanut heidän tukevan lakkoa. Todellisiin lakon estämis- tai lopettamisyrityksiin eivät luottamusmiehet olleet pyrkineet. Aamulla 11.1.1991 käydyissä neuvotteluissa Turun yhteisjärjestö KTV:n ja Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:n pääluottamusmiehet olivat myöntäneet, että kyseessä oli ollut laiton työtaistelutoimenpide. Yhdistysten toimesta ei neuvotteluiden jälkeen ollut ryhdytty toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi välittömästi. Ottaen huomioon lakon laajuuden sekä ajankohdan mainittujen yhdistysten toimenpiteet lakon estämiseksi ja lopettamiseksi olivat olleet riittämättömiä. Yhdistykset olivat näin rikkoneet työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvoitteensa tai ainakin laiminlyöneet lainkohdassa säädetyn valvontavelvollisuutensa.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin alayhdistystensä toimeenpanema työtaistelun alkamisen estämiseksi tai lopettamiseksi, vaikka liiton oli täytynyt olla tietoinen työtaistelusta, joka oli saanut paljon huomiota tiedotusvälineissä. Liitto oli laiminlyönyt lakiin perustuvan valvontavelvollisuutensa.

Työtaistelutoimenpiteeseen oli osallistunut 97 moottoriajoneuvonkuljettajaa ajankohtana, jolloin työstä poisjääminen oli aiheuttanut kaupungille kohtuutonta haittaa. Tuomittavan hyvityssakon määrää korottavina seikkoina tulisi ottaa huomioon, että työstä kieltäytyminen oli koskenut myös työnantajan hätätyöksi luokittelemaa työtä ja että kaupunki oli joutunut turvautumaan ulkopuoliseen apuun voidakseen hoitaa katujen kunnossapidon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että Turun yhteisjärjestö KTV ja Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai vaihtoehtoisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja että Kunnallisten työntekijän ja viranhaltijain liitto KTV tuomittaisiin hyvityssakkoon myös työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, että Turun kaupungin katurakennusosaston kunnossapitojaoksen ja puhtaanapitolaitoksen 97 moottoriajoneuvonkuljettajaa olivat järjestäneet työnseisauksen 11.1.1991.

Kunnossapitojaoksen moottoriajoneuvonkuljettajien työaika oli kello 7.00-15.45 viitenä päivänä viikossa. Kunnossapitojaoksella oli päivystys järjestetty siten, että päivystäjinä toimivat työnjohtoon kuuluvat rakennusmestarit. Tarvittaessa päivystysvuorossa oleva rakennusmestari saattoi kutsua työntekijöitä työhön, jolloin päivystysaikana tehty työ oli työntekijöiden ylityötä. Yöllä 11.1.1991 työntekijät olivat kieltäytyneet tästä ylityöstä.

Puhtaanapitolaitoksen moottoriajoneuvonkuljettajat tekivät talvella kaksivuorotyötä. Heidän työaikansa olivat kello 5.00-13.00 ja kello 13.00-21.00. Työpäivät olivat maanantaista perjantaihin. Lisäksi osa moottoriajoneuvonkuljettajista oli normaalissa päivätyössä.

Puhtaanapitolaitoksen aamuvuorossa olevat työntekijät olivat 11.1.1991 olleet lakossa kello 5.00-7.00 välisenä aikana, mutta tämän jälkeen työskennelleet normaalisti kello 7.00-11.00 välisenä aikana. Samana päivänä puhtaanapitolaitoksen työntekijät olivat osallistuneet työnseisaukseen kanteessa esitetyin tavoin.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan työstä kieltäytyminen oli koskenut myös työnantajan hätätyöksi tulkitsemaa työtä. Katurakennusosastolla eikä puhtaanapitolaitoksella ollut ollut kyseessä olevana ajankohtana ainakaan työaikalain 12 §:n tarkoittamaa hätätyötä. Lumisade tammikuussa ei ollut ennalta arvaamaton luonnontapahtuma. Työnantajan edustajat eivät missään vaiheessa olleet yksilöineet niitä töitä, jotka työnjohto oli katsonut hätätöiksi. Aamuhiekoituksella oli hoidettu kaikkein vaarallisimmat paikat ja näin oli tehty myös 11.1.1991. Turun kaupunki ei ollut tehnyt Hämeen työsuojelupiiriin hätätyöilmoitusta.

Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV ei ollut järjestänyt työnseisausta, eikä asiaa ollut käsitelty ennen työnseisausta ammattiosaston kokouksessa. Ammattiosaston luottamusmies oli ilmoittanut työnseisauksen alkamisesta työnantajalle, mutta kysymyksessä oli ollut pelkän tosiasian ilmoittaminen ilman, että sillä olisi ollut tarkoitus painostaa työnantajaa. Ilmoitus ei myöskään ollut merkinnyt sitä, että yhdistys olisi vastannut työnseisauksesta.

Pääluottamusmies oli saanut tiedon työnseisauksesta 11.1.1991 vasta kello 8, jolloin hän oli kehottanut työntekijöitä palaamaan työhön. Pääluottamusmies oli edelleen ilmoittanut, että yhdistys ei ollut hyväksynyt työnseisauksen toimeenpanoa.

Turun yhteisjärjestö KTV:n kokouksissa ei ollut käsitelty työnseisausta ennen työtaistelun alkamista eikä sen aikana. Työnseisauksen kestäessä asiaa ei ollut ehditty saattaa yhteisjärjestön käsittelyyn, koska työnseisaus oli ollut lyhyt ja ajoittunut perjantaipäivälle.

Turun yhteisjärjestö KTV oli työntekijäpuolen edustajana 17.12.1990 hyväksynyt katurakennusosaston osastoneuvottelussa saavutetun neuvottelutuloksen kokonaistuntipalkkasopimukseksi. Yhteisjärjestöllä ei tämän vuoksi ollut ollut mitään perusteita järjestää tai edistää samassa asiassa työnseisausta.

Kokonaistuntipalkkaneuvottelut olivat käynnistyneet Turun yhteisjärjestö KTV:n aloitteesta. Työntekijäpuolen neuvottelupyynnön taustalla oli ollut tarve uudistaa työehtoja koskevaa sopimusjärjestelmää vastaamaan kunnallisissa toiminnoissa tapahtuvaa kehitystä. Turun kaupungissa oli tapahtunut kunnallisen organisaation eriytymistä siten, että toimintoja oli siirretty liikelaitosmuotoiseksi organisaatioksi. Tämäntyyppiset muutokset olivat edellyttäneet myös paikalliseen kokonaistuntipalkkasopimukseen ja neuvottelujärjestelmään muutoksia.

Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän olemassaolo ja toimivuus olivat tärkeitä työntekijäpuolelle. Vaikeaa oli kuvitella tilannetta, jossa yhteisjärjestöllä olisi ollut varaa vaarantaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän uskottavuutta siten, että yhteisjärjestö olisi ensin hyväksynyt paikallisen sopimuksen ja tämän jälkeen olisi käynnistänyt asiassa työtaistelun.

Turun yhteisjärjestö KTV oli tullut tietoiseksi työnseisauksesta ja työntekijöiden ylityöstä kieltäytymisestä vasta aamulla 11.1.1991. Yhteisjärjestön pääluottamusmies oli ilmoittanut välittömästi Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:lle, että yhteisjärjestö ei ollut hyväksynyt työntekijöiden toimeenpanemaa työnseisausta. Pääluottamusmies oli kehottanut työntekijöitä välittömästi aloittamaan työt sekä lähettänyt ammattiosastolle kirjeen, jossa yhdistystä oli kehotettu huolehtimaan siitä, että työntekijät palaisivat välittömästi työhön.

Yhteisjärjestön suhtautuminen työtaisteluun oli tullut ilmi myös 11.1.1991 pidetyssä neuvottelussa, jossa sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edustajat olivat olleet yksimielisiä siitä, että 17.12.1990 saavutettu kokonaistuntipalkkasopimuksen neuvottelutulos tyydytti kumpaakin osapuolta.

Yhteisjärjestön pääluottamusmies oli vielä suullisesti ilmoittanut, että hän ei ollut käytettävissä mihinkään neuvotteluihin työnseisauksessa esitettyjen palkkavaatimusten osalta. Yhteisjärjestön kielteinen suhtautuminen työtaisteluun ja sillä vaadittuihin palkkavaatimuksiin sekä kieltäytyminen jatkoneuvotteluista olivat johtaneet siihen, että työnseisaus oli käytännössä typistynyt yhden työpäivän pituiseksi. Edellä esitetyillä perusteilla Turun yhteisjärjestö KTV ei ollut laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ei ollut ollut tietoinen työnseisauksesta ennen sen käynnistymistä eikä sen aikana. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut edes väittänyt, että liitto olisi tiennyt lakosta. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei myöskään ollut ollut yhteydessä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:hen lakon vuoksi. Kun valvontavelvollisuus voi syntyä aikaisintaan siinä vaiheessa, kun liiton voidaan osoittaa tienneen joko työtaistelun valmistelusta tai sen tapahtumisesta, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ei ollut syyllistynyt valvontavelvollisuuden rikkomiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vielä lausunut, että kunnossapitojaoksen moottoriajoneuvonkuljettajien viikottainen säännöllinen työaika oli maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona kello 7.00-15.45, torstaina kello 7.00-15.00 ja perjantaina kello 7.00-14.45. Yksi jaoksen rakennusmestareista toimi vuorollaan päivystäjänä yhden kuljettajan kanssa. Lisäksi talvisin toimi hiekoituspäivystys ylityönä kello 4.00-7.00. Sääolojen vaatiessa kuljettajia kutsuttiin talvikunnossapitotöihin, jotka tehtiin ylitöinä. Puhtaanapitolaitoksella työtä tehtiin ympäri vuoden kaksivuorotyönä.

Säännöllisen työajan ohella päivystykseen ja tarvittaessa tilapäisiin ylitöihin perustuva työaikajärjestely oli ollut katurakennusosastolla käytössä vuosia. Se oli toiminut hyvin. Tammikuun 11. päivää 1991 alkaneen lakon ja talven ankarimman lumipyryn vuoksi liikenneolosuhteet olivat muodostuneet hyvin vaarallisiksi. Puhtaanapitolaitoksen työntekijöiden suorittama aamuhiekoitus ei ollut taannut liikenteen turvallista sujumista, sillä aamuyöstä alkanut vesipitoinen lumisohjo oli alkanut jäätyä ja risteysalueet olivat muodostuneet vaarallisiksi, koska aurattua lumisohjoa ei ollut kyetty siirtämään ajoradan sivuun. Kun liikenneolosuhteet olivat olleet varsin vaaralliset, työnjohto oli antanut paikalla olleille työntekijöille hätätyöilmoituksen, mikä ei kuitenkaan ollut johtanut töiden aloittamiseen.

Ottaen huomioon pitkään käytössä olleet työaikajärjestelyt lakon oli katsottava jatkuneen maanantaihin 14.1.1991 asti. Perjantaiaamun jälkeenkin liiton ja alayhdistysten olisi tullut pyrkiä lopettamaan lakko välittömästi.

Kunnossapitojaoksen luottamusmies oli 11.1.1991 pidetyssä neuvottelussa kertonut, että syypäänä lakkoon oli ollut katurakennusosaston ylin johto ja se, että kuljettajien olosuhdelisistä oli jätetty pois hiekoitus ja suolaus. Luottamusmies oli edelleen kertonut, että vaatimuslista, johon lakolla oli pyritty vaikuttamaan, oli koottu neuvottelussa, johon moottoriajoneuvonkuljettajat oli kutsuttu.

Luottamusmiehet olivat olleet tietoisia lakon vaiheista ja sen taustatekijöistä. Luottamusmiesten toiminta oli ollut sen laatuista, että ammattiosaston oli katsottava rikkoneen työrauhavelvollisuuden. Ammattiosasto oli myös vastuussa osaston jäsenten käyttäytymisestä.

Turun yhteisjärjestö KTV ei ollut ryhtynyt muihin toimenpiteisiin kuin lähettänyt aamulla 11.1.1991 ammattiosastolle kehotuksen lopettaa lakko. Kun uudesta kokonaistuntipalkkasopimuksesta oli päästy sopimukseen, yhteisjärjestön neuvotteluissa työntekijöitä edustavana yhdistyksenä olisi pitänyt pyrkiä kaikin keinoin palauttamaan työrauhaa. Yhteisjärjestön toimet olivat olleet täysin riittämättömät ottaen huomioon lakon keston ja ajankohdan.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Jutussa kuultavina olevat Turun yhteisjärjestö KTV ja Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV ovat osaltaan yhtyneet Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUS

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Turun kaupungin katurakennusosaston kunnossapitojaoksen ja puhtaanapitolaitoksen moottoriajoneuvonkuljettajat ovat 11.1.1991 aamuyöstä alkaen kieltäytyneet ylityöstä ja olleet lakossa kello 7.00 alkaen työvuorojensa päättymiseen asti. Sen jälkeen kuljettajat ovat edelleen kieltäytyneet ylityöstä päivystysaikana 14.1.1991 asti. Lakkoon on osallistunut 97 kuljettajaa. Työtaistelulla on pyritty saamaan aikaan muutoksia työehtosopimuksena voimassa olevaan kokonaistuntipalkkasopimukseen siihen sisältyvien lisien osalta. Työtaistelu on siten kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:n pääluottamusmies on saatuaan tiedon lakosta 11.1. kello 8.00 ilmoittanut henkilöstöasiaintoimistoon lakosta sekä siitä, että ammattiosasto ei hyväksy työtaistelua. Pääluottamusmies on kehottanut työntekijöitä välittömästi palaamaan työhön. Ammattiosasto ei ole kuitenkaan ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös asettamansa puhtaanapitolaitoksen luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon 11.1.1991 kello 11.00-18.00.

Turun yhteisjärjestö KTV ei ole ollut tietoinen työtaistelutoimenpiteistä ennen niiden alkamista. Asiaa ei ole ehditty saattaa yhteisjärjestön käsiteltäväksi työnseisauksen aikana, koska työtaistelutoimenpide on ajoittunut lakon osalta perjantaihin ja ylityöstä kieltäytymisen osalta viikonloppuun. Yhteisjärjestön pääluottamusmies on saatuaan tiedon työnseisauksesta aamulla 11.1.1991 ilmoittanut välittömästi Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:lle, että yhteisjärjestö ei sitä hyväksynyt. Pääluottamusmies on kehottanut ammattiosaston luottamusmiehiä huolehtimaan työrauhan palauttamisesta sekä kehottanut työntekijöitä välittömästi aloittamaan työt. Pääluottamusmies on ilmoittanut työnseisaukseen osallistuneille työntekijöille, että hän ei ole käytettävissä työntekijöiden työnseisauksella tuettuja palkkavaatimuksia koskevissa neuvotteluissa.

Turun yhteisjärjestö KTV on sen käytettävissä olevat keinot huomioon ottaen pyrkinyt tiedon lakosta saatuaan palauttamaan työrauhan. Työtaistelun lyhyeen kestoaikaan nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhteisjärjestö olisi syyllistynyt työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomiseen tai laiminlyöntiin.

Kun Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ei ole näytetty tietäneen työnseisauksesta ennen sen päättymistä, liitto ei ole rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuutta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kunnalliselle työmarkkinalaitokselle 12 000 markkaa.

Turun kunnantyöväen ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Turun yhteisjärjestö KTV:tä sekä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:tä kohtaan esitetyt vaatimukset hylätään, mutta asian laatuun katsoen ne saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Peltola, Uski, Rautiainen, Kuivanen ja Leivo jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.