Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by providing insufficient pre-consultation information on layoffs.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that the employer violated the collective agreement by failing to provide sufficient pre-consultation information regarding potential layoffs. Although the employer issued a consultation notice citing deteriorating market conditions, the union did not request additional details before the consultation meetings began. The court found that the employer had not breached the agreement because the notice allowed for adequate preparation and the union failed to prove they lacked necessary information.
Legislator headnote
AI generatedYhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 a §; Työehtosopimuksen 34 §:n 2. kohta: Työnantajan on neuvotteluesityksessä ilmoitettava neuvottelutavoitteista, ja jos lisätietoja pyydetään, ne on annettava; puuttuvat lisätiedot eivät ole rikkoneet velvoitetta, jos neuvottelut mahdollistivat riittävän valmistautumisen.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantaja oli antamassaan neuvotteluesityksessä ilmoittanut neuvoteltavaksi asiaksi markkinatilanteen heikentymisen ja siitä mahdollisesti johtuvan työntekijöiden lomautuksen.
Neuvotteluesitys on katsottu siten yksilöidyksi, että työntekijöiden edustajilla on neuvotteluesityksen perusteella ollut mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten lisätietojen hankkimiseksi, jotka työntekijöiden edustajien käsityksen mukaan olisivat olleet tarpeen asiaan ennakolta perehtymistä ja neuvottelujen käymistä varten. Tällaisia lisätietoja työntekijöiden edustajat eivät kuitenkaan olleet pyytäneet ennen neuvottelujen aloittamista.
Työnantaja ei ollut neuvotteluesityksen antamisen yhteydessä tietensä rikkonut työehtosopimusta.
Kantaja Paperiliitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Yhtyneet Paperitehtaat Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
VII SUHDEMÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
34 § KOULUTUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen 8.5.1989 allekirjoittamaa sopimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä. Edellä mainitun keskusjärjestöjen allekirjoittaman sopimuksen yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä 1.2. kohdasta poiketen ovat osapuolet sopineet, että yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohtien mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat, 6 a § neuvotteluvelvoitteen toteaminen liikkeen luovutuksen tai sulautumisen jälkeen, 6 b § henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, 7 § yhteistoimintamenettely, 7 a § neuvotteluesitys, 8 § neuvotteluvelvoitteen täyttyminen sekä 8 a § neuvottelun tuloksen kirjaaminen sekä 15 a § hyvitys ovat tämän työehtosopimuksen osia.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Rauma-Repola Oy:n Porin paperitehtaan, nykyisen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Porin paperitehtaan työntekijät oli lomautettu 17.4.1990 kello 6 ja 2.5.1990 kello 6 väliseksi ajaksi. Lomautus oli koskenut kaikkiaan 196:ta paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työntekijää.
Työehtosopimuksen 34 §:n 2. kohdan mukaan muun muassa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 a § oli työehtosopimuksen osana. Mainitun lain 7 a §:n 1 momentin mukaan neuvotteluesitys oli, jollei toisin sovittu, lain 6 §:n 1 - 5 kohdassa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallisesti vähintään kolme päivää ennen neuvottelun alkamista. Esityksessä oli oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tuli käsiteltäväksi.
Työnantaja oli antanut Porin paperitehtaan työntekijöiden edustajille 20.3.1990 neuvotteluesityksen. Esityksessä oli viitattu yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:n 3 b-kohtaan ja 7 §:ään sekä kutsuttu Porin paperitehtaan työntekijöiden edustajat yhteistoimintalain edellyttämään neuvotteluun, joka pidettäisiin 26.3.1990. Neuvotteluesityksen mukaan neuvoteltavana asiana oli markkinatilanteen jatkuva heikentyminen ja siitä mahdollisesti johtuva Porin paperitehtaan työntekijöiden lomautus.
Neuvotteluesitys oli ollut puutteellinen. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE n:o 19/1988) mukaan neuvotteluesityksen tietojen tulisi olla niin yksityiskohtaisia, että ne mahdollistaisivat alustavan asiaan perehtymisen ja neuvotteluja varten mahdollisesti tarvittavien lisätietojen hankkimisen.
Koska Porin paperitehtaalla annettu neuvotteluesitys oli ollut puutteellinen, eivät henkilöstön edustajat olleet voineet riittävästi valmistautua yhteistoimintamenettelyyn. Työnantaja oli siten rikkonut työehtosopimuksen osana olevan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 a §:n 1 momenttia. Työnantaja ei myöskään ollut antanut lain 11 §:n 1 momentin mukaisia tietoja ennen yhteistoimintamenettelyn alkua. Viimeksi mainittu lain määräys ei kuitenkaan ollut työehtosopimuksen osana.
Asiasta oli käyty sekä paikalliset että liittojen väliset neuvottelut. Neuvotteluissa oli lomautukseen liittyvistä seikoista jääty erimielisiksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy oli rikkonut työehtosopimuksen osana olevan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 a §:n 1 momenttia antaessaan 20.3.1990 puutteellisen neuvotteluesityksen. Paperiliitto on lisäksi vaatinut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että yhtiön Porin paperitehtaalla valmistettiin säkkipaperia. Tehdas oli 40 prosenttisesti riippuvainen Neuvostoliiton markkinoista. Kehitys Neuvostoliiton markkinoilla oli johtanut siihen, että säkkipaperin kysyntä oli vähentynyt voimakkaasti. Tilauskannan nopeasta huonontumisesta johtuen tehtaalla oli vuonna 1990 ennen kanteessa tarkoitettua lomautusta järjestetty yhteensä 16 vuorokauden ajaksi seisokkeja tuotannon rajoittamiseksi. Seisokkiaikoina työnantaja oli järjestänyt osalle työntekijöistä koulutusta.
Vuonna 1990 tehtaan tulos oli ollut 32 miljoonaa markkaa tappiollinen. Vuonna 1989 tappio oli ollut 4,5 miljoonaa markkaa ja vuonna 1988 6,7 miljoonaa markkaa. Tehtaan liikevaihto vuonna 1990 oli ollut 146 miljoonaa markkaa. Tähän nähden 32 miljoonan markan tappiota voitiin pitää erittäin suurena.
Tehtaan henkilöstön edustajille oli tiedotettu hyvin edellä mainituista tehtaan taloudelliseen tilaan ja markkinatilanteeseen liittyvistä seikoista. Henkilöstön edustajille oli tammikuussa 1990 annettu päättyneen tilikauden tilinpäätöstiedot. Ennen kanteessa tarkoitetun neuvotteluesityksen antamista oli edellä mainittuja asioita käsitelty yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksissa 21.12.1989 ja 8.2.1990. Näissä kokouksissa oli käsitelty muun muassa tilaustilannetta ja tuotannon rajoittamistarpeita. Myös johtoryhmän 2.2. ja 2.3.1990 pidetyissä kokouksissa oli keskusteltu näistä asioista. Tehtaan paperityöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja oli johtoryhmän jäsen. Johtoryhmän jäsenet olivat myös saaneet kuukausittain tulosyhteenvedot ja kausiraportit, jotka sisälsivät tietoja muun muassa budjetoidusta ja toteutuneesta tuotannosta ja myynnistä eriteltynä eri maittain.
Kun työehtosopimukseen osallisten välillä oli sovittu yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 a §:n ottamisesta työehtosopimuksen osaksi, ei neuvotteluissa ollut käyty keskusteluja lain valmisteluasiakirjojen sisällöstä eikä näitä asiakirjoja ollut ollut esillä. Ainoastaan lakiteksti oli ollut tuolloin käytössä. Tästä syystä kysymyksessä olevaa työehtosopimuksen määräystä oli tulkittava suppeasti. Paperiliitto oli kirjelmässään viitannut hallituksen esityksen sisältöön. Sosiaalivaliokunta oli asiaa koskevassa mietinnössään todennut, että lain käytännön toteutuksessa tuli pyrkiä joustavaan, eri alojen ja työpaikkojen tarpeet huomioon ottavaan yhteistoimintaasioiden käsittelyyn. Työelämän monimuotoisuus, yritysten erilainen koko ja toimiala sekä eri aloilla jo omaksuttu käytäntö edellyttivät jopa työpaikkakohtaisesti vaihtelevia ratkaisuja. Sosiaalivaliokunnan mietinnössä oli korostettu monessa kohdassa joustavuuden merkitystä.
Kanteessa tarkoitettu neuvotteluesitys oli ollut sisällöltään riittävä. Yrittäessään löytää työnantajan menettelystä virheitä Paperiliitto oli kiinnittänyt erityisesti huomiota neuvotteluesityksen sisältöön, vaikka työntekijäpuoli ei ollut väittänyt sen haitanneen neuvotteluja.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Paperiliitto on vielä lausunut, että säkkipaperin valmistus Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Porin paperitehtaalla ei ollut loppunut, vaan tehtaalla valmistettiin säkkipaperia tälläkin hetkellä. Tehtaan työntekijöille ei ollut annettu tietoja 17.4.1990 alkaneesta lomautuksesta eikä sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen neuvotteluesityksen antamista eikä myöskään neuvotteluesityksen tekemisen yhteydessä. Huhtikuun 17. päivänä 1990 alkanut lomautus oli tullut työntekijöille kestonsa ja laajuutensa osalta melkoisena yllätyksenä. Sillä seikalla, että paperityöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja oli johtoryhmän jäsen, ei ollut asiassa merkitystä, koska työntekijöiden edustaja oli johtoryhmässä saamiensa tietojen osalta salassapitovelvollinen. Heti neuvotteluesityksessä tarkoitettujen neuvottelujen alkuvaiheessa pääluottamusmies oli ottanut esille neuvotteluesityksen puutteellisuuden.
Työnantaja oli vastuussa siitä, että työehtosopimuksessa tarkoitettu yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 a §:n mukainen neuvotteluesitys oli laajuudeltaan ja sisällöltään sellainen, että se mahdollisti neuvotteluesityksen sisältämän asian käsittelyn yhteistoimintamenettelyssä siten, että toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot voitiin riittävästi selvittää ja että työntekijät voivat perusteellisesti valmistautua neuvotteluihin.
Koska eräät yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säännökset oli otettu työehtosopimuksen osaksi, tuli näitä työehtosopimuksen määräyksiä tulkittaessa ottaa huomioon kaikki se oikeuslähdeaineisto, joka tällaisten työehtosopimusmääräysten osalta oli käytettävissä. Näihin kuuluivat esimerkiksi lain valmistelutyöt.
Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Porin paperitehdas oli osa konsernia, jonka liikevaihto oli erittäin suuri. Yhdeltä Suomen suurimmista työnantajayrityksistä voitiin edellyttää enemmän neuvotteluesitysten antamisessa kuin pienemmiltä yrityksiltä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Porin paperitehtaalla työnantaja on henkilöstön edustajille 20.3.1990 toimitetun neuvotteluesityksen mukaisesti ilmoittanut yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisen neuvottelun pitämisestä 26.3.1990. Neuvotteluesityksen mukaan kokouksessa käsiteltäisiin markkinatilanteen jatkuvaa heikentymistä ja siitä mahdollisesti johtuvaa Porin paperitehtaan työntekijöiden lomautusta. Ennen neuvotteluesityksen antamista on yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa ollut esillä tehtaan tilauskannan lasku ja siitä johtuva taloudellisen tilanteen heikentyminen. Neuvotteluesityksen mukaisesti 26.3.1991 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa ovat työnantajien edustajat kokouksen alussa selvittäneet tehtaan markkinatilannetta. Samassa yhteydessä on myös esitetty mahdollisten lomautusten alkaminen 17.4.1991.
Työntekijöiden edustajat ovat vastustaneet lomautusten toimeenpanoa ja esittäneet koulutuksen tai muun työn järjestämistä lomautuksen asemesta. Työntekijöiden edustajat eivät ole sanoneet, että he eivät puutteellisten tietojen perusteella ole voineet perehtyä neuvotteluesityksessä tarkoitettuun asiaan. Pääluottamusmies on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut neuvottelutilaisuudessa pyytäneensä työnantajan edustajilta selvitystä lomautusten taloudellisesta vaikutuksesta tehtaalle. Pääluottamusmiehen kertoman mukaan työnantajan puolelta on tuolloin esitetty asiaa koskeva arvio, mutta lopullinen laskelma on saatu vasta lomautusten toimeenpanon jälkeen. Todistajana kuullun henkilöstöpäällikön kertoman mukaan pääluottamusmies on pyytänyt lomautusten taloudellisista vaikutuksista selvitystä vasta yhteistoimintamenettelyn päättymisen jälkeen.
Edellä olevat seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy olisi kanteessa tarkoitettua neuvotteluesitystä antaessaan menetellyt vastoin työehtosopimusta.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Jutun laatuun nähden saavat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Nouro, Kuivanen ja Sulkunen jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.