Labor court rules employer must provide written notice of union rep election to trigger dismissal protection.

Työntekijä oli vienyt tehtaalta jätepuutavaraa omaan käyttöönsä. Kun otettiin huomioon tehtaalla noudatettu käytäntö polttopuun pois kuljettamisessa, ei työntekijän ollut näytetty syyllistyneen puutavaran anastukseen. Yhtiöllä ei siten ollut ollut tärkeätä syytä purkaa työntekijän työsopimusta eikä edes erityisen painavaa perustetta sitä irtisanoa.

Pääluottamusmies ja työnjohtaja olivat keskustelleet työntekijän valitsemisesta pääluottamusmieheksi. Pelkästään keskustelun perusteella ei työnantajalle katsottu annetun tietoa pääluottamusmiehen valinnasta kirjallisen ilmoituksen puuttuessa sillä tavoin, että yhtiön purkaessaan työntekijän työsopimuksen olisi pitänyt ottaa huomioon hänen pääluottamusmiesasemansa.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaaja Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Kuultava Nivaco Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 3.4.1990 tehdyssä puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraaset via keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksopi- sia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: mukset STK, SAK

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Luottamusmiessopimus (15.1.1990) 4. Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen (24.4.1984)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Luottamusmiehen valitseminen Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ilmoitukset Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksilösuoja Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 53 §:n 2 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 43 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta ammattiosaston todettua vaalituloksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa soveltamisohjeineen on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §. Yleinen soveltamisala Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisala Yleinen tulkintaohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei siten 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään: 1 Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 43 §:n ja 44 §:n 2 momentin perusteella eikä työsopimuksen irtisanomista taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä, lukuun ottamatta 8 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §. Irtisanomisen perusteet Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

8 §. Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos 1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje Määräys vastaa IML 1 §:n ja 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan säännöksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 §. Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

Soveltamisohje Määräys vastaa IML 19.1 §:n säännöstä.

17 §. Korvauksen määrä Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

Soveltamisohje Määräys vastaa IML 20 §:n säännöstä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on lausunut, että puuseppä Jouni Pysäys oli ollut työsuhteessa työnantajaliiton jäsenyrityksen Nivaco Oy:n palveluksessa 28.2.1983 lähtien. Pysäyksen työsuhde oli päättynyt 30.10.1990 työnantajan purkaessa hänen työsopimuksensa. Purkamisen perusteeksi oli ilmoitettu yhtiön omistamien raaka-aineiden luvaton vieminen tehtaalta omaan käyttöön 29.10.1990.

Työpäivän päättyessä 29.10.1990 Pysäys oli tehtaalla siivonnut tapansa mukaan omaa työskentelyaluettaan ja heittänyt lattialla olevia, sahauksessa syntyneitä puun jätekappaleita roskalaatikoihin. Siivotessaan pyörösirkkelin ympärillä olevaa aluetta Pysäys oli huomannut lattialla kolme jätelaudan palasta, jotka olivat olleet noin 130 - 140 senttimetriä pitkiä ja niin huonolaatuisia, ettei niitä voinut käyttää tuotannossa peilin kehien valmistamiseen. Koska tehtaalla oli noudatettu yleisesti puualalla käytössä olevaa tapaa, jonka mukaan työntekijät saivat viedä tehtaalta pieniä määriä tuotannossa hyödyttömiksi jääneitä jätelautoja omaan käyttöönsä, Pysäys oli ottanut mainitut kolme jätelautaa mukaansa poistuessaan työpaikalta teollisuushallin kautta.

Jätelaudat olivat olleet lyhyehköjä, osaksi halkinaisia ja huonosti höylättyjä. Niissä oli ollut isoja mustia oksankohtia. Pysäyksellä oli ollut vakaa käsitys siitä, että laudankappaleet olivat olleet niin huonolaatuisia, ettei niitä voinut tuotannossa käyttää. Näin ollen hän oli katsonut laudankappaleiden ottamisen olevan tavanomaista ja sallittua. Hän oli kuljettanut laudat polkupyörällä kotiinsa.

Seuraavana aamuna 30.10.1990 tehtaan tuotantopäällikkö oli tullut Pysäyksen luokse ja hänen yllätyksekseen kysellyt syyttelevään sävyyn Pysäyksen edellisenä päivänä ottamista laudankappaleista. Pysäys oli ilmoittanut, että kysymys oli ollut mitättömästä määrästä jätelautoja, jotka hän oli ottanut sahausjätteiden joukosta ja kuljettanut pyörällä kotiinsa.

Myöhemmin päivällä yhtiön toimitusjohtaja oli pyytänyt Pysäyksen puhutteluun, jossa oli ollut mukana heidän lisäkseen yhtiön tuotantopäällikkö ja pääluottamusmies. Tapaamisen alussa toimitusjohtaja oli antanut Pysäykselle kirjallisen työsopimuksen purkamisilmoituksen ja vedonnut siihen, että hän oli nähnyt Pysäyksen kuljettaneen laudat pois edellisenä päivänä polkupyörällään. Samalla toimitusjohtaja oli ilmoittanut, että lopputili oli laskettu ja että se maksettaisiin heti pankkiin. Tapaamisen aikana toimitusjohtaja oli maininnut myös ottaneensa yhteyttä työnantajaliittoon asian johdosta. Pysäys oli vastustanut työsopimuksensa purkamista ja kiistänyt väitetyn varkauden. Pääluottamusmies oli vedonnut tehtaalla olleeseen pienien jätelautaerien pois viemistä koskeneeseen käytäntöön ja katsonut, että työsopimuksen purkaminen oli ollut perusteeton.

Nivalan ammattiosasto oli 26.10.1990 valinnut Pysäyksen yhtiön uudeksi pääluottamusmieheksi vuoden 1991 alusta. Pääluottamusmiehen vaalia ei ollut toimitettu, sillä Pysäys oli ollut ainoa tehtävään suostumuksensa antanut ehdokas. Ilmoitus pääluottamusmiehen vaalista oli ollut työpaikan ilmoitustaululla kaikkien nähtävillä ainakin 10 päivän ajan. Pysäyksen valinnan jälkeen pääluottamusmies oli valintapäivänä keskustellut asiasta yhtiön työnjohtajan kanssa ja ilmoittanut tällöin hänelle työnantajan edustajana Pysäyksen valinnasta.

Nivaco Oy oli pieni yritys. Sen työntekijämäärä oli noin 23. Yhtiössä asiat tulivat varsin nopeasti kaikkien tietoon. Työnantaja oli tosiasiallisesti ollut tietoinen Pysäyksen valinnasta pääluottamusmieheksi ennen työsopimuksen purkua. Pysäys oli ennen vaalia ollut tehtaan varapääluottamusmies.

Pääluottamusmiehen henkilö yleensä kiinnosti työnantajia. Työnantajat eivät suhtautuneet valintoihin välinpitämättömästi, vaan seurasivat tarkasti vaaleja. Näin oli epäilemättä ollut tilanne myös Nivaco Oy:ssä, jossa oli suhtauduttu koko luottamusmiesjärjestelmään vastahakoisesti. Työnantaja oli vuosien varrella useaan otteeseen ja monin eri tavoin pyrkinyt vaikeuttamaan luottamusmiesten toimintaa.

Pysäys oli toiminut tehtaan pääluottamusmiehenä vuosina 1985 - 1987. Syksyllä 1987 olivat palkkaneuvottelut tehtaalla kiristyneet sille tasolle, että toimitusjohtaja oli kieltänyt pääluottamusmiestä soittamasta työntekijäliittoon ja liiton toimitsijoita käymästä tehtaalla. Samana syksynä yhtiö oli liittynyt jäseneksi työnantajaliittoon. Pysäys oli lomautettu pääluottamusmieskautenaan taloudellisista syistä ensimmäisten lomautettujen joukossa. Pysäys ei ollut halunnut riitauttaa asiaa, koska oli pelännyt toimintansa edelleen vaikeutuvan. Luottamusmiesten toimintaa oli vaikeutettu myös siten, että ammattiyhdistyskokousten järjestämistä ei työpaikalla ollut ollut sallittu.

Yhtiö oli halunnut päästä Pysäyksestä eroon kaikin keinoin. Toimitusjohtajan epäluulo Pysäystä kohtaan oli ollut peräisin Pysäyksen pääluottamusmieskaudelta. Tietäen Pysäyksen uudelleenvalinnasta hänen oli nopeasti ollut saatava syy työsopimuksen purkamiseksi. Toimitusjohtaja oli päätynyt siihen, että tehtaalla vakiintunutta käytäntöä jätelautojen ottamisesta omaan käyttöön ei ollut sovellettu Pysäykseen, vaan hänen menettelynsä oli leimattu anastamiseksi. Työsopimuksen purkaminen oli kuitenkin ollut vastoin työsopimuslakia, luottamusmiessopimusta sekä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta.

Työntekijöiden antaman tehtaan jätepuukäytäntöä koskevan lausunnon oli allekirjoittanut yhtiön työnjohtaja. Se osaltaan osoitti myös työnantajapuolen käsitystä asiasta ja tuki Pysäyksen kertomusta. Jos Pysäys olisi vienyt tavanomaista isomman tai laadukkaamman erän jätelautoja, hän ei olisi keskustellut niiden laadusta työtoverinsa kanssa eikä kantanut niitä avoimesti tehtaan salin läpi näköetäisyydelle toimitusjohtajan ikkunasta.

Puusepänteollisuuden Liiton lakimies oli ennen työsopimuksen purkamista antanut Nivaco Oy:lle sen hyväksyvän lausunnon.

Asiasta oli neuvoteltu sekä paikallisesti että liittotasolla pääsemättä yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Nivaco Oy on purkanut Pysäyksen työsopimuksen vastoin luottamusmiessopimuksen työsuhdeturvaa koskevaa määräystä sekä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen irtisanomisen perusteita koskevaa määräystä. Liitto on lisäksi vaatinut, että Nivaco Oy velvoitettaisiin maksamaan Pysäykselle irtisanomisajan palkkana lomakorvauksineen yhteensä 20 927,80 markkaa, työajan lyhentämisestä aiheutuvana korvauksena 1 022 markkaa ja korvauksena työsopimuksen työehtosopimusten vastaisesta purkamisesta 30 kuukauden palkkaa vastaavat 209 430 markkaa, kaikki erät 16 prosentin korkoineen 30.10.1990 lukien. Lisäksi Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Puusepänteollisuuden Liitto on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa, ja tuomitsemaan Puusepänteollisuuden Liiton maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puusepänteollisuuden Liitto on lausunut, että kun Nivaco Oy:n tehtaalla oli 29.10.1990 havaittu Pysäyksen poistuvan tehtaalta mukanaan sieltä ottamiaan listoja, asiaa oli selvitetty seuraavana aamuna 30.10.1990. Tuolloin Pysäys oli yhtiön tuotantopäällikölle myöntänyt vieneensä listoja edellisenä iltana listavarastosta ilman lupaa. Iltapäivällä 30.10.1990 Pysäys oli uudelleen myöntänyt yhtiön toimitusjohtajan, tuotantopäällikön ja pääluottamusmiehen läsnäollessa ottaneensa listoja listavarastosta ilman lupaa. Tämän perusteella Pysäyksen työsopimus oli purettu.

Työsopimuksen purkamisen jälkeen ja pääasiassa muiden työntekijöiden esittäminä oli väitetty, ettei listoja olisikaan viety varastosta, vaan että kysymys olisi ollut tehtaan lattialta otetuista jätepaloista.

Vasta Pysäyksen työsopimuksen purkamisen jälkeen oli esitetty, että Pysäys oli jo ennen työsopimuksen purkamista valittu pääluottamusmieheksi vuoden 1991 alusta lukien. Pysäyksen valitsemisesta pääluottamusmieheksi, ammattiosasto ei ollut kuitenkaan ilmoittanut työnantajalle kirjallisesti eikä suullisesti.

Kun työsopimuksen purkaminen oli perustunut Pysäyksen omaan ilmoitukseen siitä, että hän oli ottanut listat varastosta ilman lupaa, purkamiseen oli ollut riittävät perusteet.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Puutyöväen liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Nivaco Oy on omalta osaltaan yhtynyt työnantajaliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Jouni Pysäys on ollut Nivaco Oy:n palveluksessa yhtiön Nivalan tehtaalla 1.12.1986 lukien. Yhtiö on purkanut 30.10.1990 hänen työsopimuksensa. Purkamisen perusteeksi yhtiö on ilmoittanut, että Pysäys on edellisenä päivänä vienyt luvattomasti tehtaalta puutavaraa omaan käyttöönsä.

Selvityksen mukaan Pysäys on viimeksi mainittuna päivänä työpaikalta poistuessaan ottanut mukaansa kolme vajaan puolentoista metrin mittaista puulistaa tai kapeata lautaa. Pysäys ei ole pyytänyt lupaa niiden poiskuljettamiseen.

Sahaajana toiminut työntekijä on todistajana kuulusteltuna kertonut, että Pysäys on työtilaansa siivotessaan kysynyt, voidaanko hänen sittemmin itselleen ottamiaan, sahauksen jäljeltä jääneitä lautoja käyttää tuotantoon. Sahaaja on vastannut, etteivät laudat soveltuneet tuotannossa käytettäväksi huonon laatunsa ja vikojen vuoksi. Sahaaja on selittänyt, että hänen tehtävänään on ollut tehtaalla noudatetun käytännön mukaan määritellä se puutavara, joka sahauksen jälkeen on pitänyt säilyttää vastaista käyttöä varten.

Yhtiön toimitusjohtaja ja tuotantopäällikkö ovat ikkunasta katsoessaan havainneet Pysäyksen poistumisen, mutta kumpikaan heistä ei ole pystynyt tekemään tarkempia havaintoja Pysäyksen kuljettamista puutavaroista. Tuotantopäällikkö on seuranneena aamuna käynyt puhuttelemassa Pysäystä. Tuotantopäällikön todistajana kertoman mukaan Pysäys on tuolloin sanonut ottaneensa laudat listavarastosta ilman lupaa. Pysäys puolestaan on ilmoittanut sanoneensa, että kysymys on ollut jätelaudoista.

Myöhemmin samana päivänä tehtaalla pidetyssä neuvottelussa, jossa Pysäyksen työsopimus on purettu, on hänen, yhtiön toimitusjohtajan, tuotantopäällikön ja pääluottamusmiehen kesken käyty keskusteluja tapahtumien kulusta. Selvitys neuvotteluissa puolin ja toisin esitetyistä lausumista, jotka ovat koskeneet sitä, mistä Pysäys on sanonut laudat ottaneensa ja lautojen laadusta, on jäänyt ristiriitaiseksi.

Työtuomioistuimelle on esitetty kaksi laudoista Pysäyksen kotona otettua valokuvaa. Valokuvien mukaan kahdessa laudassa on sälö tai lohkeuma reunassa ja yhdessä oksan jättämä kolo. Yhdessä laudoista on vajaasärmäisyyttä ja toisessa jonkin työkoneen aiheuttamaa rosoisuutta pinnassa.

Selvityksen mukaan yhtiössä on sahauksessa kertyvien jätepuutavaran osalta menetelty siten, että se on työpisteissä koottu jätelaatikoihin, jotka sitten on tyhjennetty ulkona oleviin kärryihin. Kärryihin kootun puutavaran ovat paikalliset viljelijät kuljettaneet pois polttopuiksi. Myös eräät työntekijät ovat vastaavalla tavalla kuljettaneet pois puujätettä. Sahauksesta jäljelle jäävä käyttökelpoinen puutavara on kerätty erillisiin häkkivaunuihin.

Tuotantopäällikön kertoman mukaan jätepuutavaran poiskuljettamiseen ovat työntekijät tarvinneet toimitusjohtajan luvan. Tuotantopäällikkö ei ole tiennyt, onko käytännössä näin menetelty. Pääluottamusmies on puolestaan kertonut, että hän on kerran sopinut työnantajan kanssa jätepuun viemisestä ja sen jälkeen usean vuoden ajan kuljettanut kotiinsa jätepuutavaraa polttopuiksi peräkärryllä noin 10 kuutiometriä kerrallaan. Pysäys on ilmoittanut vieneensä pois aikaisemmin jätepuuta ja pyytäneensä siihen luvan työnjohtajalta.

Pysäyksen itselleen ottamaa kolmea lautaa tai listaa on pidettävä lähinnä jätepuutavarana, jollaisiksi sahaajana toiminut työntekijä on ne luonnehtinut. Jätepuutavaran poiskuljettamisessa on yhtiössä muodostunut vapaampi käytäntö kuin miksi se on yhtiön johdon puolelta tarkoitettu. Näissä oloissa Pysäyksellä on ollut perusteltua aihetta otaksua, että hän voisi käyttää mukaansa ottamansa laudat omiin tarkoituksiinsa, vaikka hän ei ole pyytänyt siihen erikseen lupaa.

Pysäyksen ei siten ole näytetty anastaneen puutavaraa. Näyttämättä on myös jäänyt, että Pysäyksen menettely muutoinkaan olisi ollut sellaista, että yhtiöltä ei olisi kohtuuden mukaan voitu vaatia hänen työsuhteensa jatkamista. Yhtiöllä ei siten ole ollut tärkeätä syytä purkaa Pysäyksen työsopimusta eikä edes erityisen painavaa perustetta sitä irtisanoa.

Pysäys on valittu 26.10.1990 yhtiön pääluottamusmieheksi seuranneen vuoden alusta alkavaksi toimikaudeksi. Ilmoitus vaalin toimittamisesta on ollut useiden päivien ajan ilmoitustaululla, mutta Pysäyksen ehdokkuudesta pääluottamusmiehen tehtävään ei ole ilmoitettu työnantajalle. Pysäyksen valinnasta ei myöskään ole tehty luottamusmiessopimuksessa tarkoitettua kirjallista ilmoitusta työnantajalle, eikä vaalin tuloksesta ole näytetty olleen ilmoitusta ilmoitustaululla.

Pääluottamusmies on kertonut vaalipäivänä keskustelleensa työnantajan kanssa Pysäyksen valitsemisesta luottamusmieheksi. Toimitusjohtaja ja tuotantojohtaja ovat kertoneet saaneensa tietää Pysäyksen valitsemisesta vasta työsuhteen purkamista seuranneena päivänä Puutyöväen Liiton toimitsijalta puhelimitse.

Luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehen valinnasta ammattiosaston on kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Määräyksellä on pyritty siihen, ettei epäselvyyttä syntyisi, kuka työntekijöistä kulloinkin toimii luottamusmiehenä. Oikeuskäytännössä on hyväksytty se periaate, että työnantaja saatuaan tietää jonkun henkilön valitsemisesta luottamusmieheksi ei voi päättää hänen työsuhdettaan luottamusmiehen irtisanomissuojasta riippumatta pelkästään sillä perusteella, että luottamusmiehen valinnasta ei ole tehty asianmukaisella tavalla kirjallista ilmoitusta. Näin on todettu työtuomioistuimen tuomiossa n:o 96/1981.

Jotta työnantaja voisi työsuhteen päättämistilanteessa ottaa huomioon luottamusmiessopimuksen antaman erityisen suojan, työnantajalla täytyy olla tieto menettelyn kohteeksi joutuvan työntekijän luottamusmiesasemasta. Työtuomioistuimen mielestä pelkästään sillä, että pääluottamusmies ja työnjohtaja ovat kerrotuin tavoin keskustelleet Pysäyksen valitsemisesta pääluottamusmieheksi, ei työnantajalle voida katsoa annetun tietoa pääluottamusmiehen valinnasta kirjallisen ilmoituksen puuttuessa sillä tavoin, että yhtiö purkaessaan Pysäyksen työsopimuksen olisi voinut ottaa huomioon hänen pääluottamusmiesasemansa. Työsopimuksen purkamistilaisuudessa ei Pysäyksen eikä pääluottamusmiehen ole näytetty maininneen Pysäyksen valitsemisesta pääluottamusmiestehtävään.

Näyttämättä on siten jäänyt, että yhtiö olisi Pysäyksen työsopimuksen purkaessaan menetellyt vastoin luottamusmiessopimuksen määräyksiä.

Yhtiön toimitusjohtaja on ennen Pysäyksen työsuhteen päättämistä ollut puhelimitse yhteydessä työnantajaliiton asioita hoitavaan lakimieheen. Lakimiehen antamaa vastausta ylimalkaiseen tiedusteluun ei voida pitää virheellisenä. Kun liittojen neuvottelut ovat myöhemmässä vaiheessa jääneet pelkästään puhelinkeskustelujen varaan, joissa tapahtumatiedot ovat olleet epäselviä, asiassa on jäänyt näyttämättä, että Puusepänteollisuuden Liitto olisi rikkonut valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Nivaco Oy on purkaessaan Pysäyksen työsopimuksen menetellyt vastoin irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen määräyksiä.

Nivaco Oy velvoitetaan maksamaan Pysäykselle irtisanomisajan palkkana vuosilomakorvauksineen 20 927 markkaa 80 penniä sekä työajan lyhentämisestä aiheutuvana korvauksena 1 022 markkaa, molemmat erät 16 prosentin korkoineen 30.10.1990 lukien.

Nivaco Oy velvoitetaan suorittamaan Pysäykselle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä 84 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.10.1990 lukien.

Kanne hylätään muilta osin.

Nivaco Oy velvoitetaan korvaamaan Puutyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. Muutoin saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Huopaniemi, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.