Local union fined for strike; parent unions dismissed liability for supervisory duties.

Sairaalan hoitohenkilöstön työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Ammattiliittoa ja sen yläjärjestöä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y. Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

41 § PALKKAUS

Peruspalkka

1. Työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen liitteinä PL ja PL A olevien palkkaluokittelujen mukaan määräytyvä, kunnallisia viranhaltijoita koskevista kulloinkin voimassa olevista Y-palkkataulukoista ilmenevä peruspalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkaluokkiin sijoittelu

Viranhaltijan palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä hänen palkkauksensa perusteena oli 28.2.1990 virkaehtosopimuksen nojalla, jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta muuta aiheudu. Eräiden viranhaltijoiden palkkaluokka määräytyy 1.10.1990 lukien palkkaluokittelun (PL A) mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua 1990 koskevassa liitteessä on sovittu seuraavaa:

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelu 1.3.1990 lukien

1 § Palkkaluokka 1.3.1990 lukien

Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä oli hänen palkkauksensa perusteena 28.2.1990 virkaehtosopimuksen/työehtosopimuksen nojalla, jollei 2 §:stä muuta aiheudu.

2 § Palkkaluokan tarkistaminen 1.3.1990 ja sen jälkeen

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa tarkistetaan tai voidaan tarkistaa 1.3.1990 lukien tai sen jälkeen

1) edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen/kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokittelun yleismääräysten 2 §:ssä mainituissa tapauksissa ja

2) muusta paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen perustellusta syystä edellä mainitun palkkaluokittelun palkkaluokka-asteikkojen rajoissa mukaanluettuna palkkaluokitteluliitteen yleismääräysten 1 §:n 2 momentin 2. virkkeen ja 3 momentin määräykset siten, että 3 momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden/työntekijöiden (palkkaluokittelun ulkopuoliset) palkantarkistus voi olla enintään kaksi palkkaluokkaa kalenterivuodessa.

2 mom. Edellä 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettu palkantarkistus voi olla myös markkamääräinen, kunhan viranhaltijalle/työntekijälle maksettu palkka pysyy 2) kohdassa tarkoitetun palkkaluokka-asteikon kuukausipalkan rajoissa. Tämä markkamääräinen lisä on varsinaista palkkaa, mutta se ei kuulu peruspalkkaan eikä sitä oteta huomioon palvelulisissä.

3 mom. Tässä pykälässä palkkaluokittelulla tarkoitetaan edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.10.1989 voimaan tullutta palkkaluokittelua ja muissa sopimusten liitteissä olevia palkkaluokittelumääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että Vaasan sairaanhoitopiirin kuntainliittoon kuuluvissa Vaasan keskussairaalassa ja Huutoniemen sairaalassa toimeenpantiin 12.2.1991 kello 8 alkaen työnseisaus, johon osallistui yhteensä 159 viran- ja toimenhaltijaa. Työnseisaus oli kestänyt yleensä 6 - 7 tuntia, mutta joissakin tapauksissa kahdeksan tuntia.

Työnseisaukseen osallistuneet kuuluivat Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn jäsenjärjestön Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosastoon. Työnseisaukseen osallistui kaksi ammattiosaston hallituksen jäsentä. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n jäsenjärjestö.

Työnseisauksesta ilmoitettiin puhelimitse keskussairaalan johtoryhmän jäsenille vasta lakkopäivän aamuna. Huutoniemen sairaalan johtavaa ylihoitajaa oli tiedotettu alkavasta työnseisauksesta niinikään samana aamuna.

Työtaistelun johdosta oli eri yksiköissä jouduttu peruuttamaan leikkauksia ja tutkimuksia, minkä lisäksi oli jouduttu käännyttämään pois runsaasti potilaita, joita ei ollut kyetty hoitamaan.

Ammattiosaston työnseisauksen yhteydessä jakamasta tiedotteesta ilmeni, että työnseisauksen tarkoituksena oli ollut painostaa sairaanhoitopiirin liittovaltuustoa kokoontumaan ja tekemään päätös ammattiosaston marraskuussa 1990 liittovaltuustolle jättämästä lisämääräraha-anomuksesta. Ammattiosasto oli anonut mainittua lisämäärärahaa kahden palkkaluokan korotuksiin erikoissairaanhoitajille.

Työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua 1990 koskevasta liitteestä ilmeni, että viranhaltijain ja työntekijäin palkkaluokitteluun ei ollut tehty sopimusmuutoksia 1.3.1990. Palkkaluokittelu 1.10.1989 oli siis ollut voimassa myös 1.3.1990 alkaneella sopimuskaudella. Palkkaluokittelun mukaan viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa tarkistettiin tai voitiin tarkistaa 1.3.1990 lukien ensinnäkin palkkaluokittelun 1.10.1989 yleismääräysten 2 §:ssä mainituissa tapauksissa. Yleismääräysten 2 §:n määräys koski tilanteita, joissa oli kysymys muun muassa pätevyyden lisääntymisestä, palkkausperusteen pysyväisluonteisesta muutoksesta ja tehtävien muuttumisesta olennaisesti vaativammiksi. Ehdoton palkantarkistusvelvoite ilmeni saman määräyksen sanamuodosta "tarkistetaan" ja harkinnanvarainen palkantarkistus sanamuodosta "voidaan tarkistaa".

Työtaistelu oli toimeenpantu työnantajan painostamiseksi palkkaluokittelun 1990 2 §:n 2 kohdan perusteella mahdollistettuihin harkinnanvaraisiin palkkaluokkatarkistuksiin.

Kuntainliitto oli neuvotellut 1.4.1990 lähtien TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kanssa harkinnanvaraisista palkantarkistuksista. Neuvotteluosapuolet olivat päässeet yksimielisyyteen 17.5.1990 pidetyssä kokouksessa 1.6.1990 voimaan tulevista harkinnanvaraisista korotuksista ja 1.11.1990 pidetyssä kokouksessa harkinnanvaraisista palkantarkistuksista 1.1.1991 lukien. Vuoden 1991 alusta voimaan tulleiden palkantarkistusten kustannusvaikutus oli noin 3,6 miljoonaa markkaa vuositasolla ilman oikeutta valtionosuuteen, koska valtionosuuteen oikeuttava korotusvara oli jo käytetty edellisiin harkinnanvaraisiin korotuksiin. Näiden harkinnanvaraisten palkantarkistusten lisäksi oli kuntainliitossa neuvoteltu pakolliset sopimuskorotukset 1.10.1990 lukien.

Työtuomioistuimessa käsiteltyjä laittomia työtaisteluja oli terveydenhuoltoalalla ollut 1.3.1990 lukien yhteensä 18. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli ollut toimeenpanijana 16 työtaistelussa, joihin oli osallistunut kaikkiaan 2 200 järjestön jäsentä. Työtaisteluiden pituus oli vaihdellut muutamasta tunnista kahteen päivään. Vastaajina oli ollut yhteensä 20 Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn ammattiosastoa, joista 19 oli tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja yksi valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosasto oli tehnyt hallituksensa kokouksessa 11.2.1991 päätöksen 6 - 7 tuntia kestävän työnseisauksen toimeenpanemisesta seuraavana päivänä Vaasan keskussairaalassa ja Huutoniemen sairaalassa. Kokouksen pöytäkirjasta kävi ilmi, että työtaistelu oli huolellisesti suunniteltu painostustoimenpide, jolle oli tarkoitus hankkia mahdollisimman laaja tiedotusvälineiden huomio. Työnseisauksen yhteydessä oli jaettu tiedote ja tapahtuma oli saanut huomiota muun muassa useissa sanomalehdissä. Ammattiosasto ei ollut missään vaiheessa pyrkinyt lopettamaan alkanutta työnseisausta, vaan sitä oli tuettu sallimalla kahden ammattiosaston hallituksen jäsenen osallistua siihen. Ammattiosasto oli menettelyllään rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Ammattiyhdistyksille virka- ja työehtosopimuslaeissa sekä sopimuksissa asetettu valvontavelvollisuuden käsite sisälsi myös velvollisuuden seurata aktiivisesti alayhdistysten toimintaa työrauhaa loukkaavien toimien ennalta ehkäisemiseksi. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn alayhdistysten järjestämien aikaisempien työtaisteluiden suuren määrän vuoksi oli ammattijärjestöltä vaadittava aikaisempaa selvästi suurempaa valppautta alayhdistysten toiminnan seuraamisessa ja pyrkimistä työtaistelutoimenpiteiden estämiseen ennakolta. Ammattijärjestön taholta ei ollut kuitenkaan yritetty mitenkään estää tai lopettaa Vaasan keskussairaalan työnseisausta. Järjestö oli passiivisuudellaan rikkonut valvontavelvollisuutensa.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:llä oli samalla perusteella kuin Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy:llä korostunut selonottovelvollisuus alayhdistysten työrauhaa uhkaavien toimenpiteiden suhteen. Koska järjestö oli pysytellyt asiassa täysin passiivisena, se oli rikkonut valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrää korottavina tekijöinä tuli ottaa huomioon työnseisauksen suunnitelmallisuus, siihen osallistuneiden suuri määrä, työnseisauksen kesto ja siitä sairaaloille aiheutuneet toiminnan häiriöt.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 10 ja 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai ainakin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

TEHYN VAASAN KESKUSSAIRAALAN AMMATTIOSASTON VASTINE

Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosasto on lausunut, että ammattiosaston hallituksen ylimääräisessä kokouksessa 11.2.1991 kello 20 - 21.30 oli päätetty järjestää 12.2.1991 6 - 7 tuntia kestävä työnseisaus alkaen kello 8. Päätökseen olivat jättäneet eriävän mielipiteensä ammattiosaston puheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä. Päätöksen mukaan työnseisaus tulisi toteuttaa siten, ettei potilasturvallisuutta vaarannettaisi missään vaiheessa. Osastoille oli tullut jättää vähintään päivystysmiehitys. Työnseisauksen aluksi oli ollut tarkoitus järjestää 1 - 2 tuntia kestävä mielenosoitus ja potilasturvallisuutta oli varmistettu myös siten, että mielenosoituksen jälkeen osan henkilökunnasta tuli palata koteihinsa, jotta heidät voitaisiin tarpeen tullen puhelimitse kutsua työtehtäviin.

Työtaistelutoimenpiteen syynä oli ollut tyytymättömyys työnantajan menettelyyn palkkausta koskevien ratkaisujen yhteydessä. Työnseisauksen tarkoituksena oli ollut saada kuntainliiton liittovaltuusto kokoontumaan ylimääräiseen kokoukseen ja ottamaan kantaa työntekijäpuolen vuoden 1990 marraskuussa tekemään talousarviota koskevaan esitykseen. Työnseisaus ei kuitenkaan ollut johtanut toivottuun tulokseen.

Ammattiosasto oli rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaista työrauhavelvoitetta. Ammattiosastossa oli kaikkiaan 746 jäsentä, joista työnseisaukseen oli osallistunut 159.

Lieventävänä tekijänä hyvityssakkoa määrättäessä tulisi ottaa huomioon ensinnäkin se, että ennen muuta työnantajan toimien seurauksena työntekijöille oli syntynyt todelliseen asiantilaan verrattuna liian myönteinen kuva palkkauksen kehityksestä. Työntekijäpuoli oli koko ajan ollut halukas neuvotteluihin palkkausta koskevista kysymyksistä. Työnantaja oli toiminut kunnallisen pääsopimuksen neuvotteluja koskevien määräysten vastaisesti. Työnantajapuoli ei ollut käynyt työntekijäpuolen kanssa mitään varsinaisia neuvotteluja palkkausta koskevista tulevista ratkaisuista. Riippumatta siitä, oliko työnantajapuolen menettely ollut pääsopimuksen mukaisen neuvotteluvelvollisuuden vastaista vai ei, oli lieventävänä seikkana otettava huomioon se, että työntekijäpuolen mainittua seikkaa koskeviin kirjallisiin väitteisiin ei ollut vastattu ja tämä oli ollut omiaan lisäämään tyytymättömyyttä työnantajan toimintaan.

Työntekijäpuoli oli ollut halukas selvittämään Vaasan keskussairaalan palkkauskysymyksiä ja neuvottelemaan niistä. Pääluottamusmies oli 15.11.1990 toimittanut liittovaltuuston puheenjohtajalle palkkausta koskevan selvityksen. Ammattiosasto oli järjestänyt 29.11.1990 liittovaltuuston puheenjohtajistolle sekä puolueryhmien puheenjohtajille tarkoitetun tilaisuuden, jossa oli ollut tarkoitus käsitellä ammattiosaston laatimaa palkkausta koskevaa kirjelmää ja siihen liittyvää adressia, jonka oli allekirjoittanut 488 henkilöä. Tarkoitus oli ollut, että liittovaltuusto olisi ottanut asiaan kantaa, mutta näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Tämä laajan työntekijäjoukon kannan huomiotta jättäminen oli aiheuttanut luonnollisesti tyytymättömyyttä.

Lisäksi tuli lieventävänä seikkana ottaa huomioon, että työtaistelu oli toteutettu potilasturvallisuutta vaarantamatta ja siten, että kaikki välttämättömät työtehtävät oli kyetty suorittamaan.

TERVEYDENHUOLTOALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYN VASTINE

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn Helsingin toimisto oli saanut tietää työnseisauksesta vasta sen jo alettua. Heti tiedon saatuaan järjestön puheenjohtaja oli lähettänyt sähkeen ammattiosaston puheenjohtajalle ja edellyttänyt, että ammattiosaston puheenjohtaja ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin laittoman työnseisauksen estämiseksi.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli ryhtynyt aktiivisiin ja kaavaillun työtaistelun laadun ja laajuuden huomioon ottaen riittäviin sekä käytännössä ainoisiin mahdollisiin toimenpiteisiin työnseisauksen välttämiseksi. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli vuoden 1990 keväällä ja kesällä tapahtuneiden laittomien työtaistelujen yhteydessä johdonmukaisesti pyrkinyt niiden ehkäisemiseen aktiivisilla ja kulloinkin käytettävissä olleilla keinoilla. Se kävi ilmi jo siitä, että noin puolet järjestöä vastaan työtuomioistuimessa nostetuista kanteista oli hylätty. Laittomat työtaistelutoimenpiteet olivat johtuneet jäsenkunnan tyytymättömyydestä toteutuneisiin harkinnanvaraisiin palkkaratkaisuihin sekä ennen muuta siitä, että julkisuudessa palkkauksen kehityksestä annettu erittäin myönteinen kuva ei ollut vastannut jäsenten mielestä todellisia palkankorotuksia.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TVK:N VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:N VASTINE

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kokoonpano ja organisaatio olivat muuttuneet ratkaisevasti vuoden 1991 alusta ja järjestöllä oli nykyisin vain yksi päätoiminen toimihenkilö hoitamassa toimistoa.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V vastasi luottamusmiestensä toiminnasta. Järjestön puheenjohtaja oli lähettänyt heti työnseisauksesta tiedon saatuaan sähkeen luottamusmiehelle ja edellyttänyt, että tämä ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Järjestöllä ei ollut käytännössä ollut muita mahdollisuuksia valvoa työrauhavelvollisuutensa noudattamista.

Järjestö ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen työmarkkinalaitos, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen mukaan harkinnanvaraisia palkantarkistuksia voidaan tehdä sopimuskauden aikana ja olematta sidottu mihinkään tiettyyn prosenttiosuuteen tai ajankohtaan.

Painostaakseen työnantajaa edellä tarkoitettuihin harkinnanvaraisiin palkkaluokkatarkistuksiin ovat Vaasan sairaanhoitopiirin kuntainliittoon kuuluvien Vaasan keskussairaalan ja Huutoniemen sairaalan 159 viran- ja toimenhaltijaa olleet lakossa 12.2.1991 kello 8 alkaen noin 6 7 tuntia. Lakkoon osallistuneet ovat kuuluneet jäseninä Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosastoon.

Työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosasto on myöntänyt olleensa vastuussa työtaistelun järjestämisestä ja siten rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on saanut tietää työnseisauksesta 12.2.1991 lakon jo alettua. Ammattijärjestön puheenjohtaja on heti lähettänyt ammattiosaston puheenjohtajalle osoitetun sähkeen vaatien työrauhan palauttamista. Samoin TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on lakosta 12.2.1991 tiedon saatuaan lähettänyt TVK-V:n paikalliselle luottamusmiehelle sähkeen, jossa on muun muassa todettu, että työtaistelu oli virkaehtosopimuslain vastainen työrauhavelvoitteen ollessa voimassa ja edellyttänyt luottamusmiehen ryhtymistä välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Mainitut järjestöt ovat siten viipymättä ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Muutoinkin työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että kyseiset järjestöt olisivat laiminlyöneet asiassa valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa kunnalliselle työmarkkinalaitokselle kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyä ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään. Asian laatuun katsoen mainitut järjestöt saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suhonen, Launonen, Nouro, Sulkunen ja Mäenpää jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.