Labor court dismissed sick pay claim where disability stemmed solely from pre-booked rehabilitation treatment.

Työntekijä oli hakeutunut kuntoutushoitoon laitokseen, josta kuntoutusjakso oli ollut varattava etukäteen. Kuntoutusjakson alkamista edeltävänä päivänä lääkäri, jonka ohjauksesta kuntoutukseen hakeutuminen oli tapahtunut, oli arvioinut työntekijän työkyvyttömyyden jatkuvan kuntoutusjakson päättymiseen saakka. Esitettyjä lääkärinlausuntoja ei sellaisenaan pidetty riittävänä selvityksenä työntekijän sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Muun selvityksen puuttuessa oli näyttämättä jäänyt, että työntekijä olisi oikeutettu vaatimaansa sairausajan palkkaan.

Kantaja Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön ja Valtion työntekijäin ja viranhaltijain liitto r.y:n välillä 27.5.1988 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V S O S I A A L I S E T M Ä Ä R Ä Y K S E T

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO SEKÄ SAIRAUSAJAN PALKKA

Terveyden- ja sairaanhoidossa sekä sairausajan palkan maksamisessa noudatetaan valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesääntöä (486/79) myöhempine muutoksineen sekä mainitun valtioneuvoston päätöksen nojalla annettuja valtiovarainministeriön soveltamisohjeita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännössä on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkaus sairausloman ajalta (31.1.1985/120)

8 §

Työntekijälle maksetaan todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairausloman ajalta jäljempänä 14 §:ssä määritellyllä tavalla keskipäiväansion mukaan laskettuna palkkaa työsuhteen kestoajasta riippuen seuraavasti: 1) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 21 päivän ajanjaksolta; 2) kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuoden ajalta; 3) kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuoden ajalta; ja 4) kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, 35 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuoden ajalta. (15.5.1980/349)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

24 § TERVEYDENHUOLLON OHJESÄÄNNÖN SOVELTAMINEN

Todettiin, että valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännöstä sekä sen soveltamisesta annetuista valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin soveltamisohjeista syntyneiden tulkintaa koskevien erimielisyyksien ratkaisussa noudatetaan valtiovarainministeriön (valtion työmarkkinalaitos) sekä Akava r.y:n, Virkamiesliitto r.y:n, Valtion Teknillisten Keskusliitto r.y:n sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteistyöjärjestö VTY r. y:n välillä 19.11.1987 tehtyä sopimuspöytäkirjaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtiovarainministeriön, Akavan, Virkamiesliiton, Valtion Teknillisten Keskusliiton sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteistyöjärjestö VTY:n välillä 19.11.1987 allekirjoitetussa sopimuspöytäkirjassa koskien terveydenhuollon ohjesäännön ja sen soveltamisohjeiden tulkintaa koskevien erimielisyyksien neuvottelujärjestystä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

Todettiin, että milloin viraston tai laitoksen sekä asianomaisen henkilöstöjärjestön välisessä työehtosopimuksessa on viitattu valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesääntöön, neuvotellaan ohjesäännöstä ja sen soveltamisesta annetuista valtiovarainministeriön sekä valtiokonttorin soveltamisohjeista syntyneistä tulkintaa koskevista erimielisyyksistä työehtosopimuksessa sovitun neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

2 §

Sovittiin, että terveydenhuollon ohjesäännön osalta työehtosopimuksen mukaisesta erimielisyyksien ratkaisumenettelystä poiketaan seuraavasti: Mikäli työehtosopimukseen sidottujen välisiä, edellä 1 §:ssä tarkoitetuissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, käsitellään terveydenhuollon ohjesäännön tai sen soveltamisohjeiden soveltamista ja tulkintaa koskeva erimielisyys toisaalta valtiovarainministeriön ja toisaalta Akava r.y:n, Virkamiesliitto r.y:n, (Valtion Teknillisten Keskusliitto) VTK r.y:n tai Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y:n välisissä neuvotteluissa. Siinä tapauksessa, etteivät mainitut neuvotteluosapuolet ole voineet sopia syntyneestä erimielisyydestä, ne voivat saattaa asian työtuomioistuimeen ratkaistavaksi.

3 §

Sovittiin, että tämän pöytäkirjan noudattamista koskeva määräys otetaan kaikkiin edellä 1 §:ssä tarkoitettuihin työehtosopimuksiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY on lausunut, että puolustusministeriön palveluksessa Sodankylän vaatetuskorjaamolla työskennellyt pesulatyöntekijä Terttu Penttilä oli lääkärin toteaman sairauden johdosta ollut sairauslomalla 18.7. - 8.8.1988 välisen ajan. Lääkärin ohjauksen mukaisesti Penttilä oli ollut työkyvyttömyysaikana kuntoutushoidossa 19.7. ja 8.8.1988 välisen ajan.

Penttilälle oli maksettu asianmukaisesti sairasajan palkka, mutta myöhemmin työnantajan hakiessa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa oli kansaneläkelaitoksen Sodankylän sosiaalivakuutustoimikunta tehnyt kielteisen päätöksen sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta ja maksanut sen sijaan kuntoutuspäivärahan. Tämän jälkeen oli työnantaja perinyt sairausajan palkan takaisin.

Koska Penttilä oli ollut lääkärintodistuksessa vahvistetulla tavalla työkyvytön 18.7. ja 8.8.1988 välisen ajan, ei sillä seikalla, että Penttilä oli 19.7. - 8.8.1988 ollut kuntoutumis- ja liikuntakeskus Peurungassa kuntoutumisjaksolla ollut merkitystä, sillä Penttilän työkyvyttömyyden perustana oli ollut lääkärintodistuksella vahvistettu sairaudesta johtuva työkyvyttömyys.

Asiasta oli puolustusministeriön ja Valtion työntekijäin ja viranhaltijain liiton välillä käyty erimielisyysneuvottelut 8.12.1989 ja valtiovarainministeriön sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY:n välillä 5.5.1990 pääsemättä kuitenkaan asiassa yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Terttu Penttilällä oli oikeus saada sairausajan palkka 18.7. ja 8.8.1988 väliseltä ajalta valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön 8 §:n nojalla.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että terveydenhuollon ohjesäännön mukaan työntekijälle oli maksettava todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn sairasloman ajalta palkkaa. Ohjesäännön 13 §:n mukaan yli viisi vuorokautta kestävä sairaus oli aina todistettava lääkärintodistuksella. Vaikka lääkärintodistus yleensä oli riittänyt todistamaan sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden, ei voitu lähteä siitä, että lääkärintodistuksella olisi ollut ehdoton todistusvoima työkyvyttömyyden suhteen. Myös muut kulloiseenkin tapaukseen liittyvät seikat oli voitava ottaa huomioon arvioitaessa, oliko kysymys sellaisesta sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä, jonka ajalta työnantajalla oli palkanmaksuvelvollisuus.

Lääkärintodistuksen perusteella Penttilä oli ollut työkyvytön 18.7. - 8.8.1988. Sosiaalivakuutustoimikunnan päivärahahakemuksen johdosta antaman päätöksen mukaan Penttilä ei ollut ollut sairausvakuutuslain 14 §:n mukaisesti työkyvytön, koska työstä poissaolo oli johtunut pelkästään työkyvyn ylläpitämistä varten annetusta kuntoutushoidosta.

Koska Penttilä kaikki asiassa saatu selvitys huomioon ottaen ei ollut ollut työkyvytön 18.7. - 8.8.1988, hänellä ei ollut ollut oikeutta sairausajan palkkaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulunsa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Puolustusministeriön palveluksessa Sodankylän vaatetuskorjaamolla toiminut pesulatyöntekijä Terttu Penttilä on lääkärin toteaman työkyvyttömyyden johdosta ollut sairauslomalla 18.7. ja 8.8.1988 välisen ajan. Häntä hoitavan lääkärin suosituksen mukaisesti Penttilä on työkyvyttömyysaikana ollut kuntoutushoidossa 19.7. - 8.8.1988.

Työnantaja on aluksi maksanut Penttilälle sairausloman ajalta sairausajan palkan. Työnantajan haettua kansaneläkelaitoksen Sodankylän sosiaalivakuutustoimikunnalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on sosiaalivakuutustoimikunta hylännyt päivärahahakemuksen, mutta sen sijaan päättänyt myöntää kuntoutuspäivärahaa. Sosiaalivakuutustoimikunta on perustellut kielteistä päätöstään sillä, ettei henkilöä voitu pitää päivärahaan oikeuttavasti työkyvyttömänä, koska poissaolo työstä oli johtunut pelkästään työkyvyn ylläpitämistä varten annetusta kuntoutushoidosta. Päätöksen antamisen jälkeen työnantaja on perinyt Penttilältä sairausajan palkan takaisin.

Penttilän työnantajalle toimittaman, häntä hoitaneen lääkärin 18.7.1988 antaman lääkärintodistuksen lisäksi hän on jutun esivalmistelussa työtuomioistuimessa esittänyt uuden 29.5.1991 päivätyn lääkärinlausunnon. Lausunnossaan lääkäri on täsmentänyt aikaisemmin antamaansa lääkärintodistusta siten, että Penttilälle myöntämänsä sairausloman 18.7. - 8.8.1988 syynä oli ollut tutkittavan sairastama kaularangan rakenneheikkous ja siitä aiheutuvat kivut sekä lanneselän alueen kipu. Edelleen lääkäri on lausunnossaan todennut, että Penttilä on samojen syiden vuoksi ollut sairauslomalla lausunnon antaneen lääkärin todistuksella muulloinkin.

Asiassa on riidatonta, että työntekijä ei ole oikeutettu sairausajan palkkaan, mikäli työnteon estyminen on johtunut yksinomaan työkyvyn ylläpitämiseksi annetusta kuntoutushoidosta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden valtiovarainministeriö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Rihto, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.