Court rules immediate preparation for a drill counts as the drill itself for work time calculation under employment rules.

Kertausharjoitukseen liittyneitä perustamisvalmisteluja oli vallinneissa oloissa pidettävä kertausharjoituksen välittömänä valmisteluna. Näihin perustamisvalmisteluihin osallistuneiden toimiupseereiden osalta sotilaallisen harjoituksen oli siten katsottu alkaneen perustamisvalmistelujen alkamisesta ja heidän työaikansa oli tästä ajankohdasta lukien laskettava noudattaen virkaehtosopimuksen sotilaallisen harjoituksen työaikaa koskevia määräyksiä.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta 27.12.1989 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 §. Työajaksi laskettava aika

Työajaksi lasketaan, mikäli työajan laskemisesta ei ole erikseen toisin säädetty, määrätty, tai sovittu, a) viikko- tai päiväpalveluohjelman taikka muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajalla (ruokailutauko) edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus ja tosi-siallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään, sekä b) kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskystä ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin a)-kohdan määräyksistä.

8 §. Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. 2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia. 3. Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lasketaan työaika harjoituksesta 7 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puolustusministeriön antamissa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tahi kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmiustai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

2. Työaikasopimuksen 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi sotilaalliseksi harjoitukseksi on katsottava pääesikunnan, puolustushaaran ja sotilasläänin esikunnan, yhtymän tai joukko-osaston ennalta suunnittelemat ja kirjallisesti käskemät sotilaalliset harjoitukset.

Harjoitusolosuhteen on katsottava pääsääntöisesti alkavan välittömästi ennen lähtöä tapahtuvasta joukon sotavalmiustarkastuksesta (vast.), tai yksityisen virkamiehen osalta hänen siirtyessään maasto-olosuhteisiin.

Valmiusharjoitus alkaa joukon tai esikunnan osalta silloin, kun todetaan joukko tai esikunta toimintakykyiseksi ja se ryhtyy ensimmäisen tehtävänsä mukaiseen toimintaan. Sotilaallisen harjoituksen mukaisiin korvauksiin virkamies on oikeutettu vasta silloin, kun valmiusharjoitus kestää yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Valmiusharjoitus päättyy alkamiskäskyn antaneen ilmoitukseen.

Sotilaalliseksi harjoitukseksi ei kuitenkaan ole katsottava komppania- tai sitä pienemmässä kokoonpanossa pidettäviä ja yksinomaan koulutusyksikön viikkopalvelusohjelmassa (vast.) käskettyjä harjoituksia.

3. Maasto-olosuhteiksi katsotaan harjoituksen johdon esikunnan ja huollon sekä joukon kokoonpanoon sisältyvän esikunnan olosuhteet riippumatta siitä, miten ne on järjestetty. Samoin katsotaan maastoolosuhteiksi rannikkopuolustuksen kiinteiden laitteiden tilat silloin, kun niissä toimii harjoitusjoukon kokoonpanoon kuuluva virkamies.

4. Kertausharjoitusosastojen osalta maasto-olosuhteiksi katsotaan kaikki ne olosuhteet, jotka poikkeavat tavanomaisista rauhanaikaisista ja säännönmukaisista kasarmiolosuhteista kuten esimerkiksi leirialueet, kansakoulut, seurojen talot ja/tai muut väistöpaikat. Joukkojen (vast.) ja esikuntien kertausharjoituksissa sotilaallisen harjoituksen katsotaan alkavan silloin kun kertausharjoitettava joukko tai esikunta tahi paikallisjoukko kokonaisuudessaan on muodostettu (päällystö ja miehistö saapuneet palvelukseen) ja se aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Tämä edellytys koskee sekä joukon kouluttajia että siihen koulutettaviksi sijoitettuja puolustusvoimien työaikasopimuksen alaisia virkamiehiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on valtiovarainministeriötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Karjalan jääkäripataljoonassa oli 12.2. ja 24.2.1990 välisenä aikana järjestetty kertausharjoitus n:o 152012. Kertausharjoitus oli jaksotettu siten, että valmennusjakso oli ollut 12.2. - 16.2., perustamisjakso 16.2. 17.2., erikoiskoulutus- ja sovellutusjakso 18.2. - 23.2 sekä kotiuttamisjakso 23.2. - 24.2.1990

Perustamiskeskuksen henkilöstö- ja liikekannallepanoupseerit olivat aloittaneet perustamisen valmistelut 16.2.1990 kello 12 ja lopettaneet työnsä pataljoonan tultua perustetuksi 17.2.1990 kello 10:een mennessä. Perustaminen oli tapahtunut lähialueen kouluilla. Huoltokomppanian perustaminen oli tapahtunut varuskunnassa.

Välittömässä neuvonpidossa, joka oli koskenut sotilaallisen harjoituksen alkamisajankohdasta syntynyttä erimielisyyttä, paikallinen luottamusmies oli katsonut, että liikekannallepanoupseereina ja liikekannallepanoryhmissä työskennelleiden toimiupseereiden sotilaallinen harjoitus oli alkanut samanaikaisesti kuin muillakin samassa harjoituksessa työskennelleillä eli 17.2.1990. Harjoitus oli ollut yksi kokonaisuus, joka oli merkitty Karjalan jääkäripataljoonan koulutussuunnitelmaan. Siihen ei ollut merkitty erillistä perustamiskeskuksen tai vastaavaa harjoitusta, joten kysymys ei ollut voinut olla erillisestä harjoituksesta. Puolutusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan kertausharjoituksessa sotilaallinen harjoitus alkoi silloin, kun koko harjoitettava joukko kokonaisuudessaan oli muodostettu ja se aloitti siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Nyt kysymyksessä olevassa harjoituksessa joukko kokonaisuudessaan oli ollut palveluksessa 17.2.1990.

Pääesikunnan ja Päällystöliiton välillä 8.3.1990 käydyissä paikallisneuvotteluissa Päällystöliiton edustajat olivat uudistaneet paikallisen luottamusmiehen kannan, jonka mukaan sotilaallinen harjoitus oli alkanut silloin, kun joukko kokonaisuudessaan oli muodostettu ja se oli aloittanut siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Tämä oli tapahtunut 17.2.1990. Perustamiskeskus ei ollut aloittanut harjoitusta aikaisemmin kuin muutkaan.

Asiassa 12.10.1990 käydyissä keskusneuvotteluissa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n taholta oli toistettu paikallisneuvotteluissa esitetty. Valtiovarainministeriö oli keskusneuvotteluissa katsonut, että suuri osa harjoituspataljoonasta oli astunut palvelukseen 17.2.1990, mutta osa aikaisemmasta toiminnasta ja koulutuksesta jo tätä ennen oli liittynyt kiinteästi toimeenpantuun kertausharjoitukseen sen välittömänä valmisteluna. Neuvotteluissa ei ollut päästy asiassa yksimielisyyteen.

Sotilaallisen harjoituksen alkamisajankohdalla oli toimiupseereille palkkauksellista merkitystä, sillä sotilaallisen harjoituksen ajalta toimiupseerit saivat puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 5 momentissa tarkoitetut lisätyökorvaukset, mutta ennen sotilaallisen harjoituksen alkamisajankohtaa työaika laskettiin virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin mukaan Karjalan jääkäripataljoonan järjestämässä kertausharjoituksessa n:o 152012 virkaehtosopimuksessa palkkausperusteeksi määritelty sotilaallinen harjoitus perustamiskeskuksen henkilöstöön ja liikekannallepanoryhmiin kuuluneiden toimiupseereiden osalta oli alkanut 17.2.1990 kello 10 ja sitä aikaisempi työaika tuli laskea virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti työajaksi.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitettiin muun muassa kertausharjoitukseen kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista. Soveltamisohjeiden 8 §:n 4. kohdan mukaan joukkojen ja esikuntien kertausharjoituksissa sotilaallisen harjoituksen katsottiin alkavan silloin, kun kertausharjoitettava joukko tai esikunta tahi paikallisjoukko kokonaisuudessaan oli muodostettu ja se aloitti siirtymisen maastoolosuhteisiin.

Soveltamisohjeiden pääsäännön mukaan kertausharjoitus alkoi silloin, kun kertausharjoitettava joukko kokonaisuudessaan oli muodostettu ja se aloitti siirtymisen maastoolosuhteisiin. Soveltamisohjeiden mukaan poikkeuksen tästä muodostivat kuitenkin harjoituksen välitön samoissa maasto- tahi leiriolosuhteissa tapahtuva valmistelu ja purkaminen, jotka kuuluivat myös sotilaalliseksi harjoitukseksi katsottavaan aikaan.

Karjalan jääkäripataljoonan järjestämän kertausharjoituksen virkaehtosopimuksen mukaista alkamisajankohtaa määrättäessä oli otettava huomioon kaikkien henkilöstöryhmien asema. Kertausharjoituksen alkamisajankohdan myöhäistäminen aiheuttaisi sen, että harjoituksen välittömään valmisteluun osallistuneet upseerit jäisivät tältä ajalta ilman puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 6 momentin mukaista harjoituspäivärahaa ja virkaehtosopimuksen 25 §:n 3 momentin mukaista harjoituslisäpalkkiota.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n ja valtiovarainministeriön välillä käydyissä sotilaallisen harjoituksen alkamisajankohtaa koskeneissa neuvotteluissa oli käsitelty vain päiviä 16.2. ja 17.2.1990, koska tätä varhaisemman harjoituksen alkamisajankohdan määrittely ei ollut ollut paikallisneuvotteluissa neuvottelujen kohteena. Valtiovarainministeriö oli näissä neuvotteluissa yhdenmukaisesti Akavan kanssa saavutetun neuvottelun tuloksen mukaisesti todennut, että virkaehtosopimuksen 8 §:n mukainen sotilaallinen harjoitus oli alkanut perustamisorganisaatioon kuuluneiden toimiupseereiden osalta 16.2.1990, kun he olivat ryhtyneet suorittamaan harjoituksen mukaista tehtäväänsä.

Valtiovarainministeriön kanta oli perustunut siihen, että perustamisorganisaation toiminta 16.2.1990 alkaen oli liittynyt kiinteästi toimeenpantuun kertausharjoitukseen sen välittömänä valmisteluna. Liikekannallepanoryhmät olivat aloittaneet 16.2.1990 kello 12 alkaen perustamisvalmistelut perustamispaikoilla Kontiolahden alueella. Harjoituskäskyn mukaan eräänä tavoitteena oli ollut se, että harjoituksen jälkeen pataljoona kyettäisiin perustamaan nopeasti. Näin ollen sillä seikalla, että suurin osa harjoituspataljoonasta oli astunut palvelukseen vasta 17.2.1990, ei ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä.

Perustamisorganisaatioon kuuluneiden toimiupseereiden osalta sotilaallinen harjoitus oli alkanut 16.2.1990, kun he olivat ryhtyneet suorittamaan harjoituksen mukaista tehtäväänsä. Perustamisorganisaatioon kuuluneiden toimiupseereiden toiminta 16.2.1990 oli ollut harjoituksen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua. Toiminta oli tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, joka kertausharjoitusten osalta soveltamisohjeiden mukaan katsottiin maasto-olosuhteiksi.

Jos harjoituksen perustamisorganisaation toimintaa ei 16.2.1990 lukien katsottaisi kertausharjoituksen välittömäksi samoissa olosuhteissa tapahtuvaksi valmisteluksi, tulisi perustamisorganisaation toiminta katsoa erilliseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi. Tällainen kanta oli omaksuttu muun muassa työtuomioistuimen tuomiolla n:o 81/1989 ratkaistussa asiassa. Jos perustamisorganisaation toiminta 16.2.1990 lukien katsottaisiin erilliseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi, määräytyisivät korvaukset tästä alkaen virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti. Toiminnan lukemista erilliseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi tuki myös se, että perustamisorganisaation kertausharjoitukseen osallistuneet toimiupseerit olivat ryhtyneet 16.2.1990 lukien suorittamaan harjoituksen mukaista tehtäväänsä. Harjoituskäskyn mukaan eräänä tavoitteena oli ollut se, että harjoituksen jälkeen pataljoona kyettiin perustamaan nopeasti.

Vastineessa esitetty vaatimus

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Valtiovarainministeriö oli laajentanut valmistelun käsitettä siten, että välitöntä valmistelua voitiin tehdä jopa viikkoja ennen harjoitusta aina harjoituksen alkamiseen asti. Valtiovarainministeriön esittämä tulkinta välittömästä valmistelusta ei perustunut virkaehtosopimukseen eikä sen soveltamisohjeisiin.

Kysymyksessä ei voinut myöskään olla erillinen sotilaallinen harjoitus 16.2.1990 kello 12 alkaen, koska erillistä harjoitusta ei ollut ollut suunnitelmissa, mikä olisi ollut edellytyksenä virkaehtosopimuksen mukaan. Erillisestä harjoituksesta ei voinut olla myöskään kysymys sillä perusteella, että harjoitus oli toteutettu yhdellä kertausharjoitusnumerolla. Kysymyksessä oli koko ajan ollut yhden ja saman joukon harjoitus. Välissä ei yhtään joukon osaa ollut kotiutettu eikä myöskään perustamishenkilöstöä ollut välillä kotiutettu.

Kertausharjoitukseen osallistuva miehistö oli saapunut palvelukseen 17.2.1990 kello 10:een mennessä, minkä jälkeen olivat alkaneet välittömät valmistelut. Vasta tästä ajankohdasta voitiin katsoa sotilaallisen harjoituksen alkaneen.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Valtiovarainministeriö on vielä lausunut, että puolutusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:ssä ja sen soveltamisohjeissa ei välitöntä valmistelua ollut rajoitettu koskemaan vain sen jälkeistä aikaa, kun joukko kokonaisuudessan oli muodostettu. Tämä ei myöskään olisi tarkoituksenmukaista, koska suurin osa toimenpiteitä, joilla kertausharjoitettava joukko saatettiin toimintakykyiseksi, jouduttiin suorittamaan ennen miehistön saapumista. Välitön valmistelu ei voinut kestää useita päiviä saati sitten viikkoja. Muunlainen tulkinta olisi ristiriidassa välittömyyttä koskevan edellytyksen kanssa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Karjalan jääkäripataljoona on toimeenpannut kertausharjoituksen 12.2. ja 24.2.1990 välisenä aikana. Kertausharjoitus on toimeenpantu siten, että 12.2. - 16.2. on ollut valmennusjakso, 16.2. - 17.2. perustamisjakso, 18.2. 23.2. erikoiskoulutus- ja sovellutusjakso ja 23. - 24.2. kotiuttamisjakso. Kertausharjoituksiin osallistuneista reserviläisistä osa on astunut palvelukseen 12.2. ja osa 14.2.1990. Pääosa reserviläisistä on astunut palvelukseen 17.2.1990 kello 10:een mennessä.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on katsonut, että perustamisvalmisteluihin osallistuneiden toimiupseereiden osalta sotilaallinen harjoitus on alkanut 17.2.1990 kello 10, jolloin kertausharjoitettava joukko kokonaisuudessaan on muodostettu.

Valtiovarainministeriö puolestaan on katsonut, että kanteessa tarkoitettujen toimiupseereiden osalta sotilaallinen harjoitus on alkanut 16.2.1990 kello 12, jolloin liikekannallepanoryhmät ovat aloittaneet perustamisvalmistelut perustamispaikoilla Kontiolahden alueella. Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan perustamistoimet ovat olleet kertausharjoituksen välitöntä valmistelua. Toissijaisesti valtiovarainministeriö on katsonut, että perustamisorganisaation toiminta tulisi katsoa erilliseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan harjoitusta, joka on koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtuu maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Puolustusministeriön antamien virkaehtopimuksen soveltamisohjeiden 8 §:n 1. kohdan mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan muun muassa kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

Soveltamisohjeiden 8 §:n 4. kohdan mukaan kertausharjoitusten osalta maasto-olosuhteiksi katsotaan kaikki ne olosuhteet, jotka poikkeavat tavanomaisista rauhanaikaisista ja säännönmukaisista kasarmiolosuhteista. Maastoolosuhteista esimerkkinä on soveltamisohjeissa mainittu muun muassa kansakoulut. Samassa soveltamisohjeen kohdassa on edelleen todettu, että joukkojen ja esikuntien kertausharjoituksissa sotilaallisen harjoituksen katsotaan alkavan silloin, kun kertausharjoitettava joukko tai esikunta tahi paikallisjoukko kokonaisuudessaan on muodostettu eli kun päällystö ja miehistö ovat saapuneet palvelukseen ja joukko aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin.

Soveltamisohjeiden 8 §:n 3. kohdassa on muun muassa todettu, että maasto-olosuhteiksi katsotaan muun muassa harjoituksen huollon olosuhteet riippumatta siitä, miten ne on järjestetty.

Työtuomioistuimessa todistajina kuulustellut maavoimien pääluottamusmies ja pääesikunnan pääluottamusmies ovat kertoneet, että kertausharjoitusten osalta sotilaallisen harjoituksen alkamisajankohdaksi on viime vuosiin asti katsottu se ajankohta, jolloin kertausharjoitettava joukko kokonaisuudessaan on muodostettu ja se on aloittanut siirtymisen maastolosuhteisiin. Tästä käytännöstä on todistajien kertoman mukaan poikettu viime vuosina. Tämä on johtunut siitä, että sotilaallisiin harjoituksiin osallistuvat johtavat virkamiehet ovat tulleet oikeutetuiksi virkaehtosopimuksen mukaisiin harjoituslisiin, mistä johtuen heidän etujensa mukaista on ollut harjoituksen alkamisajankohdan aikaistaminen.

Perustamiskeskuksen henkilöstö ja liikekannallepanoupseerit ovat aloittaneet perusteluvalmistelut 16.2.1990 kello 12. Perustamisvalmistelut on tehty yksiköiden perustamispaikkoina toimineilla kouluilla. Huoltokomppanian perustaminen on tapahtunut varuskunnassa. Perustamisvalmistelut ovat siten tapahtuneet soveltamisohjeiden tarkoittamissa maasto-olosuhteissa.

Epäselvää sen sijaan on, onko perustamisvalmisteluja pidettävä soveltamisohjeiden 8 §:n 1. kohdassa tarkoitettuna kertausharjoituksen välittömänä valmisteluna. Selvitystä ei ole esitetty siitä, mitä soveltamisohjeita laadittaessa on tarkoitettu välittömällä valmistelulla.

Työtuomioistuin on tuomiollaan n:o 81/1989 ratkaisemassaan asiassa katsonut sotilaallisen harjoituksen voivan alkaa siitä ajankohdasta, jolloin harjoituksen välitön valmistelu on alkanut. Tuomiossa on ratkaisevana pidetty harjoituksen tosiasiallista luonnetta ja sotilaallista harjoitusta koskevien määräysten lähtökohtaista tarkoitusta suorittaa korvausta muun muassa palvelusta erityisissä olosuhteissa. Tuomion perusteluissa on todettu, että upseerit, joiden osallistumisesta sotilaalliseen harjoitukseen asiassa on ollut kysymys, ovat olleet sidottuja harjoitukseen eikä heillä ole ollut sen aikana oikeutta poistua harjoitusalueelta.

Valtiovarainministeriön myöntämän mukaan sotilaallisen harjoituksen alkamisajan määräämisessä on pääsääntönä pidettävä sitä soveltamisohjeen kohtaa, jossa sanotaan sotilaallisen harjoituksen alkavan silloin, kun kertausharjoitettava joukko tai esikunta on kokonaisuudessaan muodostettu ja se aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Välittömän valmistelun katsominen sotilaallisen harjoituksen alkamisajaksi on siten poikkeuksellista. Työtuomioistuimen mielestä välittömän valmistelun, jotta se täyttäisi sotilaalliselta harjoitukselta vaadittavat edellytykset, pitää olla järjestetty siihen osallistuvan toimiupseerin kannalta sillä tavoin sidotusti kuin tuomiossa n:o 81/1989 on sanottu.

Siitä, millä tavoin harjoitukseen osallistuneet ovat olleet siihen sidottuja kanteessa tarkoitetussa tilanteessa, ei ole puolin eikä toisin esitetty riidatonta selvitystä. Asiassa on käynyt ilmi, että valtiovarainministeriö ja Akava ovat 11.10.1990 päättyneissä keskusneuvotteluissa päässeet yksimielisyyteen siitä, että osa siitä puheena olevan sotilaallisen harjoituksen aikaisemmasta toiminnasta ja koulutuksesta, joka on tapahtunut ennen koko kertausharjoitettavan joukon palvelukseen astumista 17.2.1990, on liittynyt kertausharjoitukseen sen välittömänä valmisteluna. Välittömäksi valmisteluksi keskusneuvotteluissa on katsottu liikekannellepanoryhmien kohdalta 16.2.1990 kello 12 alkaen kulunut aika. Ryhmät ovat tällöin aloittaneet perustamisvalmistelut perustamispaikoilla Kontiolahden alueella.

Esitetystä selvityksestä on pääteltävissä, että kanteessa tarkoitetut toimiupseerit ovat toimineet perustamisvalmistelussa samalla tavoin maasto-olosuhteissa.

Valtiovarainministeriön ja Akavan keskusneuvotteluissaan saavuttama neuvottelutulos ei ole STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:tä sitova. Tästä riippumatta työtuomioistuimen mielestä hyvän sopimuskäytännön mukaista on, että samaa määräystä sovelletaan samoissa olosuhteissa yhtäläisesti kaikkiin osapuoliin, jollei siihen ole määräyksen sisällöstä tai sen tarkoituksesta johtuvaa estettä.

Liikekannallepanon perustamisvalmistelujen tarkoituksena on ollut valmistautua vastaanottamaan palvelukseen 17.2.1990 astuneet reserviläiset ja valmistautua kertausharjoitukseen osallistuvien yksiköiden perustamiseen. Kysymyksessä olevia perustamisvalmisteluja on työtuomioistuimen mielestä näissä oloissa pidettävä soveltamisohjeissa tarkoitettuna harjoituksen välittömänä valmisteluna. Niihin osallistuneiden toimiupseereiden työaika tulee 16.2.1990 alkaen laskea puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen sotilaallisen harjoituksen työajan laskemista koskevien määräysten mukaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Peltola, Juurinen, Kontio, Rantala ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.