Court rules that preparatory work before full troop formation does not count as military exercise under labor agreement.

Kertausharjoitukseen osallistuneiden toimiupseereiden osalta sotilaallisen harjoituksen katsottiin alkaneen siitä ajankohdasta lukien, kun kertausharjoitettava joukko kokonaisuudessaan oli maasto-olosuhteissa muodostettu. Tätä aikaisemmat perustamisvalmistelut eivät olleet olleet sellaista kertausharjoituksen välitöntä valmistelua, että sotilaallisen harjoituksen olisi voitu katsoa alkaneen jo näistä perustamisvalmisteluista lukien. Perustamisvalmisteluihin kulunut aika tuli siten katsoa virkaehtosopimuksen mukaisesti työajaksi.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta 27.12.1989 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 §. Työajaksi laskettava aika

Työajaksi lasketaan, mikäli työajan laskemisesta ei ole erikseen toisin säädetty, määrätty, tai sovittu, a) viikko- tai päiväpalveluohjelman taikka muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajalla (ruokailutauko) edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus ja tosi-siallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään, sekä b) kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskystä ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin a)-kohdan määräyksistä.

8 §. Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussuunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. 2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa menoja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia. 3. Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lasketaan työaika harjoituksesta 7 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puolustusministeriön antamissa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tahi kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmiustai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

2. Työaikasopimuksen 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi sotilaalliseksi harjoitukseksi on katsottava pääesikunnan, puolustushaaran ja sotilasläänin esikunnan, yhtymän tai joukko-osaston ennalta suunnittelemat ja kirjallisesti käskemät sotilaalliset harjoitukset.

Harjoitusolosuhteen on katsottava pääsääntöisesti alkavan välittömästi ennen lähtöä tapahtuvasta joukon sotavalmiustarkastuksesta (vast.), tai yksityisen virkamiehen osalta hänen siirtyessään maasto-olosuhteisiin.

Valmiusharjoitus alkaa joukon tai esikunnan osalta silloin, kun todetaan joukko tai esikunta toimintakykyiseksi ja se ryhtyy ensimmäisen tehtävänsä mukaiseen toimintaan. Sotilaallisen harjoituksen mukaisiin korvauksiin virkamies on oikeutettu vasta silloin, kun valmiusharjoitus kestää yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Valmiusharjoitus päättyy alkamiskäskyn antaneen ilmoitukseen.

Sotilaalliseksi harjoitukseksi ei kuitenkaan ole katsottava komppania- tai sitä pienemmässä kokoonpanossa pidettäviä ja yksinomaan koulutusyksikön viikkopalvelusohjelmassa (vast.) käskettyjä harjoituksia.

3. Maasto-olosuhteiksi katsotaan harjoituksen johdon esikunnan ja huollon sekä joukon kokoonpanoon sisältyvän esikunnan olosuhteet riippumatta siitä, miten ne on järjestetty. Samoin katsotaan maastoolosuhteiksi rannikkopuolustuksen kiinteiden laitteiden tilat silloin, kun niissä toimii harjoitusjoukon kokoonpanoon kuuluva virkamies.

4. Kertausharjoitusosastojen osalta maasto-olosuhteiksi katsotaan kaikki ne olosuhteet, jotka poikkeavat tavanomaisista rauhanaikaisista ja säännönmukaisista kasarmiolosuhteista kuten esimerkiksi leirialueet, kansakoulut, seurojen talot ja/tai muut väistöpaikat. Joukkojen (vast.) ja esikuntien kertausharjoituksissa sotilaallisen harjoituksen katsotaan alkavan silloin kun kertausharjoitettava joukko tai esikunta tahi paikallisjoukko kokonaisuudessaan on muodostettu (päällystö ja miehistö saapuneet palvelukseen) ja se aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Tämä edellytys koskee sekä joukon kouluttajia että siihen koulutettaviksi sijoitettuja puolustusvoimien työaikasopimuksen alaisia virkamiehiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on valtiovarainministeriötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Savonlinnan sotilaspiiri oli järjestänyt kertausharjoituksen n:o 434001 Enonkosken, Savonrannan ja Heinäveden alueella 12.3. - 23.3.1990. Kertausharjoituksessa oli ollut tarkoituksena kerrata ja testata erilliskomppanian henkilöstölle yksikön perustamisjärjestelyt ja taisteluvälineiden käyttö sekä opettaa organisaatiouudistusten mukaiset tärkeimmät toimenpiteet ja uusimman kaluston käyttö sissitoiminnassa.

Erilliskomppanian kertausharjoitus oli jaksotettu siten, että 13.3. - 17.3.1990 oli järjestetty erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstön valmistava harjoitus ja perustaminen, 18.3. - 20.3. erikoiskomppanian erikoiskoulutusjakso ja ammunnat sekä 20.3. - 23.3. taisteluharjoitus. Reserviläiset olivat saapuneet harjoitukseen siten, että 13.3. kello 9 palvelukseen oli tullut 10 erilliskomppanian johtohenkilöstöön kuuluvaa ja 15.3. kello 9 65 runkohenkilöstöön kuuluvaa sekä 17.3. kello 11:een mennessä 140 miehistöön kuuluvaa.

Paikallisissa neuvotteluissa oli käsitelty sotilaallisen harjoituksen alkamisajankohdasta syntynyttä erimielisyyttä eräiden harjoitukseen osallistuneiden toimiupseereiden osalta. Luottamusmies oli kantanaan ilmoittanut, että sotilaallinen harjoitus oli puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaisesti alkanut 17.3.1990, kun kertausharjoitettava joukko kokonaan oli muodostettu. Päällystöliiton edustajat olivat 11.5.1990 pidetyissä paikallisneuvotteluissa uudistaneet paikallisen luottamusmiehen vaatimuksen, jonka mukaan sotilaallisen harjoituksen oli katsottava alkaneen 17.3.1990 silloin, kun koko kertausharjoitettava joukko oli astunut palvelukseen. Pää-esikunnan edustajat olivat neuvottelussa toistaneet työn-antajan jo aikaisemmin esittämän kannan, jonka mukaan sotilaallinen harjoitus oli alkanut erilliskomppanian osalta 13.3.1990.

Keskusneuvottelut asiasta oli pidetty 12.10.1990. Näissä neuvotteluissa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n taholta oli edelleen katsottu, että sotilaallinen harjoitus oli alkanut puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden 8 §:n 4. kohdan mukaisesti 17.3.1990, jolloin kertausharjoitettava joukko kokonaisuudessaan oli muodostettu ja se oli aloittanut siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstöön kuuluneet toimiupseerit eivät olleet aloittaneet sotilaallista harjoitusta tätä ajankohtaa aikaisemmin.

Valtiovarainministeriö oli keskusneuvotteluissa myöntänyt, että pääosa erilliskomppaniasta oli astunut palvelukseen 17.3.1990. Valtiovarainministeriö oli kuitenkin katsonut, että osa aikaisemmasta toiminnasta ja koulutuksesta oli liittynyt kiinteästi toimeenpantuun kertausharjoitukseen sen välittömänä valmisteluna. Näin oli ollut asianlaita valtiovarainministeriön mukaan erityisesti liikekannallepanoryhmän osalta, joka oli aloittanut 16.3.1990 kello 18.30 perustamisvalmistelut perustamispaikalla Raatelammen alueella.

Virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan joukkojen ja esikuntien kertausharjoituksissa sotilaallisen harjoituksen katsottiin alkavan silloin, kun kertausharjoitettava joukko, esikunta tai paikallisjoukko kokonaisuudessaan oli muodostettu ja se aloitti siirtymisen maastoolosuhteisiin. Nyt esillä olevassa tapauksessa miehistö kokonaisuudessaan oli saapunut palvelukseen 17.3.1990 kello 11:een mennessä. Tämän jälkeen oli aloitettu miehistön varustaminen kertausharjoitusta varten. Tästä ajankohdasta alkaen oli siten alkanut myös sotilaallisen harjoituksen välitön valmistelu.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Savonlinnan sotilaspiirin järjestämässä kertausharjoituksessa n:o 434001 on puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettu sotilaallinen harjoitus alkanut 17.3.1990 kello 11 harjoitukseen osallistuneiden toimiupseereiden osalta ja sitä aikaisempi työaika on siten laskettava virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti työajaksi.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitettiin muun muassa kertausharjoitukseen kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista. Edelleen soveltamisohjeissa todettiin, että joukkojen ja esikuntien kertausharjoituksissa sotilaallisen harjoituksen katsottiin alkavan silloin, kun kertausharjoitettava joukko tai esikunta tahi paikallisjoukko kokonaisuudessaan oli muodostettu ja siis kun päällystö ja miehistö olivat saapuneet palvelukseen ja joukko aloitti siirtymisen maasto-olosuhteisiin.

Soveltamisohjeiden mukaan pääsääntönä oli, että kertausharjoitus alkoi silloin, kun kertausharjoitettava joukko oli kokonaisuudessaan muodostettu ja se aloitti siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Soveltamisohjeiden mukaan poikkeuksen tästä muodostivat kuitenkin harjoituksen välitön maasto- tahi leiriolosuhteissa tapahtuva valmistelu ja purkaminen, jotka kuuluivat myös sotilaalliseksi harjoitukseksi katsottavaan aikaan.

Esillä olevassa Savonlinnan sotilaspiirin järjestämän kertausharjoituksen sotilaallisen harjoituksen alkamisajankohtaa koskevassa asiassa oli otettava huomioon muidenkin henkilöstöryhmien asema. Kertausharjoituksen alkamisajankohdan myöhäistäminen aiheuttaisi sen, että harjoituksen välittömään valmisteluun osallistuneet upseerit jäisivät tältä ajalta ilman puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 6 momentin mukaista harjoituspäivärahaa ja virkaehtosopimuksen 25 §:n 3 momentin mukaista harjoituslisäpalkkiota.

Vaikka Savonlinnan sotilaspiirin järjestämässä kertausharjoituksessa suurin osa kertausharjoitettavasta joukosta oli astunut palvelukseen vasta 17.3.1990, oli osa aiemmasta toiminnasta ja koulutuksesta liittynyt kiinteästi toimeenpantuun kertausharjoitukseen sen välittömänä valmisteluna. Erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstön valmistava harjoitus ja perustaminen oli toimeenpantu Raatelammen alueella. Valmistava harjoitus ja perustaminen olivat tapahtuneet samoissa maasto- ja leiriolosuhteissa, joihin kertausharjoitettava miehistö oli 17.3.1990 saapunut erikoiskoulutukseen ja ammuntoihin.

Erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstöön kuuluvien toimiupseereiden kertausharjoitus oli siten alkanut 16.3.1990 kello 18.30, jolloin liikekannallepanoryhmä oli aloittanut Raatelammen alueella soveltamisohjeissa tarkoitetut valmistelut. Tästä ajankohdasta lukien toimiupseereiden toiminta oli ollut harjoituksen välittömänä samoissa olosuhteissa tapahtuvana valmisteluna soveltamisohjeiden 8 §:n 1. kohdan mukaista. Myös virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentissa tarkoitetut maasto-olosuhdeedellytykset olivat täyttyneet, koska soveltamisohjeiden mukaan kertausharjoitusten osalta maasto-olosuhteiksi katsottiin kaikki ne olosuhteet, jotka poikkesivat tavanomaisista, rauhanaikaisista ja säännönmukaisista kasarmiolosuhteista. Tällaisista esimerkkeinä oli soveltamisohjeissa mainittu leirialueet, kansakoulut, seurojentalot ja muut väistöpaikat.

Jos kertausharjoituksen johto- ja runkohenkilöstöön kuuluvien toimiupseereiden toimintaa 16.3.1990 kello 18.30 lukien ei katsottaisi kertausharjoituksen välittömäksi samoissa olosuhteissa tapahtuvaksi valmisteluksi, olisi erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstön valmistava harjoitus ja perustaminen 13.3. - 17.3.1990 katsottava erilliseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi. Tällainen kanta oli hyväksytty muun muassa työtuomioistuimen tuomiolla n:o 81/1989 ratkaistussa asiassa.

Jos erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstön valmistava harjoitus ja perustaminen 13.3. - 17.3.1990 katsottaisiin erilliseksi kertausharjoitukseksi, määräytyisivät korvaukset joka tapauksessa vähintään 16.2.1990 kello 18.30 alkaen puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti. Pääesikunta oli paikallisneuvotteluissa katsonut erilliskomppanian johtoja runkohenkilöstön valmistavan harjoituksen ja perustamisen erilliseksi kertausharjoitukseksi. Harjoituskäskystä ilmenevän mukaisesti harjoitustilanne oli tältä osin perustunut siihen, että eräiden nopeimmin perustettavien joukkojen toimintavalmiuden kohottamiseksi oli näiden johto- ja runkohenkilöstö kutsuttu kertausharjoituksiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vielä lausunut, että virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden 8 §:n 4. kohdassa oli kertausharjoituksen alkamisajankohta määritelty siten, että sotilaallinen harjoitus alkoi, kun joukko kokonaisuudessaan oli muodostettu ja se aloitti siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Soveltamisohjeiden 8 §:n 1. kohdassa tarkoitettu samoissa olosuhteissa tapahtuva välitön valmistelu tarkoitti sitä, että sen jälkeen, kun joukko kokonaisuudessaan oli muodostettu, aloitettiin välittömät valmistelut eli joukko saatettiin varusteiden ja materiaalin osalta taisteluvalmiiksi, minkä jälkeen suoritettiin sotavalmiustarkastus ja aloitettiin siirtyminen väistöalueelle.

Virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaiset välittömät valmistelut ja purkamiset tarkoittivat nimenomaan kertausharjoitusjoukon kalustamista, perustamista ja saattamista toimintakykyiseksi sen jälkeen, kun miehistö oli paikalla. Välitöntä purkamista oli joukon maastossa suorittama kaluston huolto ennen kuin se luovutettiin takaisin esimerkiksi sotilaspiirin edustajalle. Valtiovarainministeriö oli laajentanut välittömän valmistelun käsitettä. Valtiovarainministeriön esittämän kannan mukaista välitöntä valmistelua tehtiin jopa viikkoja ennen harjoituksen alkamista aina harjoituksen alkamiseen asti. Välitöntä valmistelua ei voitu ymmärtää niin laajana käsitteenä kuin valtiovarainministeriö oli esittänyt. Valtiovarainministeriön esittämä välittömää valmistelua koskeva kanta ei perustunut virkaehtosopimukseen eikä sen soveltamisohjeisiin.

Savonlinnan sotilaspiirin esikunnan käskyn mukaisesti erikoiskomppanian henkilöstön ohjelmaan 16.3.1990 kello 18.30 alkaen olivat sisältyneet perustamisvalmistelut, perustamiskäsky, perustamispaikan valmistelu ja joukkojen materiaalin jako. Vaikka ohjelmassa oli mainittu sana perustamisvalmistelut, olivat nämä perustamisvalmistelut olleet tähän tehtävään määrättyjen reserviläisten muodollista koulutusta ja siten luonteeltaan samanlaista kuin kasarmeilla annettava koulutus. Tällaista koulutusta ei koskaan ollut katsottu sotilaalliseksi harjoitukseksi vaan tavanomaisen opetuksen luonteiseksi työksi.

Kysymyksessä ei voinut myöskään olla erillinen harjoitus 16.3.1990 kello 18.30 lukien, koska tällaista erillistä harjoitusta ei ollut ollut suunnitelmissa. Erillisestä harjoituksesta ei voinut myöskään olla kysymys, koska kertausharjoitus oli toteutettu yhdellä kertausharjoitusnumerolla. Kysymyksessä oli koko ajan ollut yhden ja saman joukon harjoitus. Yhtään joukon osaa ei välissä ollut kotiutettu eikä myöskään perustamishenkilöstöä ollut välillä kotiutettu.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Valtiovarainministeriö on vielä lausunut, että sotilaallisen harjoituksen valmistelun tuli olla välitöntä ja tapahtua samoissa maasto- ja leiriolosuhteissa kuin varsinaisen harjoituksenkin, jotta valmisteluaika laskettaisiin puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaiseksi työajaksi. Virkaehtosopimuksen 8 §:ssä eikä myöskään sen soveltamisohjeissa välitöntä valmistelua ollut rajoitettu koskemaan vain sen jälkeistä aikaa, kun joukko kokonaisuudessaan oli muodostettu. Tämä ei myöskään olisi tarkoituksenmukaista, koska suurin osa toimenpiteistä, joilla kertausharjoitettava joukko saatettiin toimintakykyiseksi, jouduttiin suorittamaan ennen miehistön saapumista. Välitön valmistelu ei myöskään voinut kestää useita päiviä ennen varsinaisen harjoituksen alkamista.

Kun johto- ja runkohenkilöstön valmistava harjoitus 13.3. - 16.3.1990 oli tapahtunut maasto-olosuhteissa ja myös muut virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentissa mainitut sotilaallisen harjoituksen edellytykset olivat täyttyneet, voitiin erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstön toiminta tulkita erilliseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi. Samoissa harjoitusolosuhteissa Raatelammen maastossa oli 12.3. - 13.3.1990 toimeenpantu sotilas-alueen esikunnan valmistava harjoitus, joka oli ollut erillinen sotilaallinen harjoitus. Johto- ja runkohenkilöstön valmistava harjoitus oli ollut koulutussuunnitelman mukainen ja asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä. Sillä seikalla, että harjoitukset oli toteutettu yhdellä kertausharjoitusnumerolla, ei ollut merkitystä arvioitaessa sitä, voitiinko johto- ja runkohenkilöstön valmistava harjoitus katsoa erilliseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi. Tämä kanta ilmeni myös työtuomioistuimen tuomiosta n:o 81/1989.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Savonlinnan sotilaspiirin esikunta on järjestänyt kaksi kertausharjoitusta 12.3. ja 23.3.1990 välisenä aikana. Sotilasalueen esikunnan valmistava harjoitus on järjestetty omana sotilaallisena harjoituksena 12.3. 13.3.1990. Erilliskomppanian kertausharjoitus n:o 434001 on järjestetty 13.3. - 23.3.1990 siten, että 13. 17.3.1990 on toimeenpantu erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstön valmistava harjoitus ja perustaminen. Johto- ja runkohenkilöstöön kuuluvat reserviläiset ovat tulleet palvelukseen 13.3. ja 15.3.1990 ja kertausharjoitukseen osallistuva miehistö 17.3.1990 kello 11:een mennessä.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on katsonut, että edellä tarkoitettuun erilliskomppanian kertausharjoitukseen osallistuneiden toimiupseereiden osalta sotilaallinen harjoitus on alkanut 17.3.1990 kello 11, jolloin kertausharjoitettava joukko kokonaisuudessaan on muodostettu Heinäveden yläasteella ja jolloin kertausharjoituksen välitön valmistelu eli miehistön varustaminen sotilasvalmiustarkastuksen edellyttämään kuntoon on aloitettu.

Valtiovarainministeriö on katsonut sotilaallisen harjoituksen kanteessa tarkoitettujen toimiupseereiden osalta alkaneen 16.3.1990 kello 18.30, jolloin toimiupseerit ovat Heinäveden yläasteella osallistuneet perustamisvalmisteluihin. Toissijaisesti valtiovarainministeriö on katsonut, että erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstön valmistava harjoitus ja perustaminen 13. - 17.3.1990 on katsottava erilliseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan harjoitusta, joka on koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtuu maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Puolustusministeriön antamien virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden 8 §:n 1. kohdan mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan muun muassa kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

Samojen soveltamisohjeiden 8 §:n 4. kohdan mukaan kertausharjoitusten osalta maasto-olosuhteiksi katsotaan kaikki ne olosuhteet, jotka poikkeavat tavanomaisista rauhanaikaisista ja säännönmukaisista kasarmiolosuhteista. Maasto-olosuhteista esimerkkinä on soveltamisohjeissa mainittu muun muassa kansakoulut. Samassa soveltamisohjeiden kohdassa on edelleen todettu, että joukkojen ja esikuntien kertausharjoituksissa sotilaallisen harjoituksen katsotaan alkavan silloin, kun kertausharjoitettava joukko tai esikunta tahi paikallisjoukko kokonaisuudessaan on muodostettu, joka tapahtuu kun päällystö ja miehistö ovat saapuneet palvelukseen ja joukko aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin.

Todistajina kuulustellut maavoimien pääluottamusmies ja pääesikunnan pääluottamusmies ovat kertoneet, että kertausharjoitusten kohdalla sotilaallisen harjoituksen alkamisajankohdaksi on käytännössä viime vuosiin asti katsottu se ajankohta, jolloin kertausharjoitettava joukko kokonaisuudessaan on muodostettu ja se on aloittanut siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Tästä käytännöstä on todistajien kertoman mukaan esiintynyt poikkeamia viime vuosien aikana. Se on johtunut siitä, että myös johtavat virkamiehet ovat tulleet oikeutetuiksi virkaehtosopimuksen mukaisiin harjoituslisiin ja heidän etujensa mukaista on ollut harjoituksen alkamisajankohdan aikaistaminen.

Kanteessa tarkoitettujen toimiupseereiden osallistuminen 16.3.1990 kello 18.30 alkaen Heinäveden yläasteella toteutettuihin perustamisvalmisteluihin on tapahtunut soveltamisohjeiden tarkoittamissa maasto-olosuhteissa.

Epäselvää sen sijaan on, onko perustamisvalmisteluja pidettävä soveltamisohjeiden 8 §:n 1. kohdassa tarkoitettuna kertausharjoituksen välittömänä valmisteluna. Selvitystä ei ole esitetty siitä, mitä soveltamisohjeita laadittaessa on tarkoitettu välittömällä valmistelulla.

Todistajana kuulustellun riidanalaisiin perustamisvalmisteluihin osallistuneen sotilasmestarin kertoman mukaan valmisteluihin on osallistunut kolme toimiupseeria ja yksi johtavassa asemassa oleva virkamies sekä reserviläisiä. Perustamisvalmisteluina reserviläiset ovat laittaneet paikalle toimitetut vaatemateriaalit valmiiksi siten, että ne on voitu jakaa seuraavana päivänä palvelukseen tulevalle miehistölle. Valmistelutyö on kestänyt 2 - 3 tuntia, minkä jälkeen ne reserviläiset, joilla ei ole ollut muuta majoitusta, ovat jääneet kysymyksessä olevalle koululle. Muut ovat olleet vapaina tulemaan palvelukseen seuraavana aamuna kello 7:ksi, jolloin on aloitettu perustajahenkilöstön toiminnan tarkastaminen.

Työtuomioistuin on tuomiollaan n:o 81/1989 ratkaisemassaan asiassa katsonut sotilaallisen harjoituksen voivan alkaa siitä ajankohdasta, jolloin harjoituksen välitön valmistelu on alkanut. Tuomiossa on ratkaisevana pidetty harjoituksen tosiasiallista luonnetta ja sotilaallista harjoitusta koskevien määräysten lähtökohtaista tarkoitusta suorittaa korvausta muun muassa palvelusta erityisissä olosuhteissa. Tuomion perusteluissa on todettu, että upseerit, joiden osallistumisesta sotilaalliseen harjoitukseen on ollut asiassa kysymys, ovat olleet sidottuja harjoitukseen eikä heillä ole ollut sen aikana oikeutta poistua harjoitusalueelta.

Valtiovarainministeriön myöntämän mukaan sotilaallisen harjoituksen alkamisajan määräämisessä on pääsääntönä pidettävä sitä soveltamisohjeiden kohtaa, jossa sanotaan sotilaallisen harjoituksen alkavan silloin, kun kertausharjoitettava joukko tai esikunta on kokonaisuudessaan muodostettu ja se aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Välittömän valmistelun alkamisajankohdan katsominen sotilaallisen harjoituksen alkamisajaksi on siten poikkeuksellista. Työtuomioistuimen mielestä välittömän valmistelun, jotta se täyttäisi sotilaalliselta harjoitukselta vaadittavat edellytykset, pitää olla järjestetty siihen osallistuvan kannalta sillä tavoin sidotusti kuin tuomiossa n:o 81/1989 on sanottu.

Kun otetaan huomioon edellä selostettu todistajana kuulustellun sotilasmestarin kertomus, asiassa on jäänyt näyttämättä, että näin olisi ollut laita riidanalaisissa perustamisvalmisteluissa.

Erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstön valmennus on 13.3.1990 alkaen tapahtunut soveltamisohjeiden tarkoittamissa maasto-olosuhteissa. Erilliskomppanian johto- ja runkohenkilöstön valmistavaan harjoitukseen ja perustamiseen osallistuneet toimiupseerit ovat jatkaneet kertausharjoituksissa 17.3.1990, jolloin kertausharjoitusjoukkojen miehistö on astunut palvelukseen ja joukko kokonaisuudessaan on muodostettu. Perustetta ei työtuomioistuimen mielestä ole esitetty sille, että johto- ja runkohenkilöstön valmistelevaa harjoitusta ja perustamista voitaisiin pitää erillisenä sotilaallisena harjoituksena.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin katsoo, että sotilaallinen harjoitus on alkanut kanteessa ilmoitettuna ajankohtana.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Savonlinnan sotilaspiirin järjestämässä kertausharjoituksessa n:o 434001 on puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettu sotilaallinen harjoitus alkanut 17.3.1990 kello 11 harjoitukseen osallistuneiden toimiupseereiden osalta ja sitä aikaisempi työaika on siten laskettava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaiseksi työajaksi.

Jutun laatuun katsoen saa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Peltola, Juurinen, Kontio, Rantala ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.