Labor court orders employer to pay fine for collective agreement breach but dismisses union's claim against employer association.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ordered Enso-Gutzeit Oy to pay an 8,000 mark compensation fine for violating a collective agreement regarding the return of maternity leave employees to their previous duties. The employer argued that the specific tasks were no longer available, but the court found the tasks could have been offered and the employer knew of the breach. Conversely, the court dismissed the fine claim against the employer association because the union failed to prove the association neglected its supervisory duties.
Legislator headnote
AI generatedSection 7 of the Collective Agreements Act; Section 22, Paragraph 5 of the General Agreement; An employer must offer returning maternity leave employees their previous tasks if possible, and failure to do so constitutes a breach warranting a fine, whereas an employer association is not liable for such fines unless it is proven to have neglected its supervisory obligations.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiön oli perustellusti pitänyt tietää rikkovansa yleissopimusta jättäessään tarjoamatta äitiyslomalta työhön palanneelle toimihenkilölle hänen aikaisempia työtehtäviään. Yhtiö tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. Työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.
Kantaja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Enso-Gutzeit Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja muun ohella Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n välillä 9.5.1988 allekirjoitetussa yleissopimuksessa on seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
22 § Palkka sairauden ja äitiysloman aikana sekä tapaturman jälkeen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Edellä tarkoitetulla synnytyslomalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus työn saantiin ennen synnytysloman ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista. Työnantajan tulee tarjota synnytysloman päätyttyä työhön välittömästi palaavalle toimihenkilölle hänen ennen synnytysloman alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työnantajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tällä määräyksellä ei muuteta irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen mukaisia työsuhteen irtisanomis- eikä lomautusperusteita.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Soveltamisohje
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
22 §:n 5 kohta Henkilön oikeus palata 5. kohdassa tarkoitettuun työhön kohdassa mainituin edellytyksin on edelleen säilytetty muuttuneesta lainsäädännöstä huolimatta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL on kanteessaan lausunut, että liiton jäsen Lea Jaakkila oli työskennellyt Enso-Gutzeit Oy:n Varkauden tehtaiden palveluksessa 24.2.1986 alkaen. Hän oli siirtynyt 1.9.1987 osastosihteeriksi yhtiön paperitehtaan markkinointiosastolle.
Hänen tehtävänsä olivat muodostuneet 12.2.1988 allekirjoitetun toimenkuvauksen mukaisesti seuraavista tehtävistä aika-osuuksineen: myyntijohtajan, asiakaspalvelupäällikön ja laskutuspäällikön sihteerin tehtävien aikaosuus oli arvioitu 50 prosentiksi, matkasihteerin tehtävät ja vierailujen hoitaminen, kumpikin 15 prosentiksi sekä neuvotteluhuonepalveluun ja lahjatavaravarastoon liittyvät tehtävät, kumpikin 10 prosentiksi. Toimenkuvan mukaisesti tehtävien hoito edellytti ruotsin, englannin ja saksan kielen taitoa.
Jaakkilan äitiysloma oli alkanut 12.11.1988. Hänen poissaolonsa, joka oli johtunut synnytyslomasta ja vuosilomasta, oli kestänyt 30.10.1989 asti. Jaakkilan äitiysloman sijaiseksi oli siirretty toimihenkilö, jonka työsuhde yhtiön palveluksessa oli alkanut 15.3.1988.
Työnantajan edustaja oli 30.10.1989 ilmoittanut Jaakkilalle, ettei hän voisi palata ennen äitiyslomaa suorittamiinsa tehtäviin, koska niitä ei enää ollut. Jaakkilalle oli tarjottu paperikone 2:n, hiomon ja kunnossapito-osaston osastosihteerin tehtäviä.
Jaakkila ei ollut halunnut hyväksyä työnantajan tarjousta kunnossapito-osaston osastosihteerin tehtävien hoitamisesta senkään vuoksi, että toimen silloisella haltijalla ei ollut ollut tietoa siitä, että työnantaja oli suunnitellut hänen siirtämistään pois tehtävistään. Jaakkilan vastustuksesta huolimatta yhtiö oli määrännyt hänet siirtymään äitiysloman jälkeen työnantajan osoittamaan uuteen tehtävään.
Jaakkilan sijaiseksi määrätty toimihenkilö hoiti tosiasiassa samoja tehtäviä, joista Jaakkila oli huolehtinut ennen äitiyslomalle jäämistään. Toimenkuvissa oli tosin vähäisiä eroja, mutta valtaosa tehtävistä ja niiden edellyttämistä työajoista olivat kuitenkin samoja.
Estämällä Jaakkilan paluun äitiysloman jälkeen hänen ennen äitiyslomalle jäämistä suorittamiinsa työtehtäviin oli Enso-Gutzeit Oy tietensä rikkonut yleissopimuksen 22 §:n 5 kohdan määräystä.
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli hyväksymällä yhtiön toiminnan ja laiminlyömällä ryhtyä toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen tilan poistamiseksi rikkonut työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL on vaatinut Enso-Gutzeit Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Enso-Gutzeit Oy ovat lausuneet, että Jaakkila oli jäänyt äitiyslomalle 12.11.1988. Hänellä oli äitiysloman ja vuosiloman lisäksi ollut mahdollisuus myös hoitovapaaseen. Tällöin hän pisimmillään olisi ollut poissa työstään joulukuuhun 1991 asti. Jaakkila oli kuitenkin palannut työhön synnytysloman ja vuosiloman jälkeen 30.10.1989.
Jaakkilan ollessa äitiyslomalla hänen töitään oli ryhtynyt hoitamaan eräs yhtiön palveluksessa ollut toimihenkilö. Äitiysloman aikana oli syntynyt tarve kehittää Jaakkilan aikaisemmin hoitamia tehtäviä markkinahoitajan suuntaan. Tämä oli johtunut siitä, että tietojen välittämisessä oli alettu käyttää telefaxia asiakasliikenteessä sekä elektronista postia ja ensonettia myyntiorganisaatiossa. Jaakkilan äitiysloman aikana markkinointitehtävät eivät olleet vielä muodostaneet pääosaa sijaisen tehtävistä, mutta jo tuolloin oli voitu havaita, että tehtävien kehitys oli selvästi ollut menossa markkinoinnin suuntaan.
Jaakkilan palatessa äitiyslomalta oli koettu markkinointikentän asiakasyhteyksien säilyttäminen ensiarvoisen tärkeäksi. Tavoitteeseen oli sisältynyt oleellisena osana asiakaspalvelu asiakkaan kielellä. Yhtiön ranskalainen agentti oli noin puoli vuotta aiemmin nimenomaisesti vaatinut ranskan kielen käyttöön ottamista. Tointa sijaisena hoitanut toimihenkilö oli hallinnut ranskan kielen. Jaakkilalla ei ollut ollut sitä vastoin ranskan kielen taitoa.
Tilanne Jaakkilan palatessa töihin oli ollut sellainen, että hänen toimensa sisältö oli muuttunut oleellisesti. Jaakkilalla ei ollut ollut valmiuksia sen menestykselliseksi hoitamiseksi. Tämän johdosta työnantaja oli tarjonnut Jaakkilalle samantasoisia tehtäviä tuotannon ja kunnossapidon osastosihteerinä.
Sijaisena tointa hoitaneen toimihenkilön 5.3.1990 vahvistettu toimenkuva osoitti, että tehtävät määrällisesti ja niiden aikaosuudet painottuivat jo selvästi markkinoinnin suuntaan. Kun aiemmin sihteerin tehtävien ja markkinoinnin osuudet olivat jakaantuneet suhteessa 40/60, oli tilanne 5.3.1990 ollut jo päinvastainen.
Työnantaja oli noudattanut työehtosopimuksen määräyksiä tunnontarkasti. Yhtiö oli tarjonnut työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti Jaakkilalle muita samantasoisia tehtäviä. Jaakkilalla ei ollut mahdollisuuksia palata täsmälleen entisiin tehtäviin, koska niitä sellaisenaan ei enää ollut.
Työehtosopimuksen määräys ei asettanut työnantajalle velvoitetta säilyttää toimintatavoitteiden tai teknisten ja taloudellisten toimintamahdollisuuksien muuttumisesta huolimatta Jaakkilan tehtäviä entisellään hänen ollessaan äitiyslomalla. Se kävi selvästi ilmi määräyksen sanamuodosta ja rakenteesta. Ensisijaisesti työnantajan tuli tarjota toimihenkilölle synnytysloman päätyttyä tehtäviä, joita hän oli hoitanut ennen synnytysloman alkamista. Mikäli tämä ei ollut mahdollista, kuten Jaakkilan tapauksessa oli asian laita, työnantajan toissijaisesti tuli tarjota muita samantasoisia tehtäviä.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Enso-Gutzeit Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaisliitot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto sekä EnsoGutzeit Oy tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Lea Jaakkila on ollut Enso-Gutzeit Oy:n Varkauden paperitehtaan palveluksessa alkuvuodesta 1986. Hän on ennen 12.11.1988 tapahtunutta synnytyslomalle jäämistään työskennellyt paperitehtaan markkinointiosastolla osastosihteerinä. Hän on ollut osastosihteerin tehtävässä 1.9.1987 alkaen.
Jaakkilan sijaiseksi hänen ollessaan synnytyslomalla on siirretty yhtiön palvelukseen 15.3.1988 otettu toimihenkilö.
Jaakkila on palannut äitiyslomansa ja sen päätyttyä pitämänsä vuosiloman jälkeen työhön 30.10.1989. Hänet on sijoitettu osastosihteeriksi kunnossapito-osastolle hoitamaan lähinnä paperikone 2:n ja hiomon toimintaan liittyviä tehtäviä. Jaakkila olisi halunnut palata entiseen työhönsä, mutta yhtiön johdon puolelta on ilmoitettu, ettei markkinointiosastolla ole enää ollut osastosihteerin tehtäviä erillisenä tehtävänä.
Jaakkilan hoitamista markkinointiosaston osastosihteerin tehtävistä on yhtiön puolelta laadittu, 12.2.1988 päivätty tehtäväkuvaus. Sen mukaan hänen töistään puolet on käsittänyt myyntijohtajan, asiakaspalvelupäällikön ja laskutuspäällikön sihteerin tehtäviä, 30 prosenttia niin sanotun matkasihteerin työhön ja vierailuihin liittyviä tehtäviä ja loput 20 prosenttia neuvotteluhuonepalveluiden ja lahjatavaravaraston hoitamista ja muita tilapäisiä töitä. Jaakkila on työssään joutunut käyttämään englannin kieltä ja ilmeisesti myös jossakin määrin ruot-sia.
Helmi-maaliskuussa 1989 on yhtiössä laadittu luonnos Jaakkilan sijaisena toimineen toimihenkilön toimenkuvaukseksi. Toimenkuvauksen perusteella hänen työtehtävistään on 60 prosentin osuus käsittänyt hallinnon sihteerin ja matkasihteerin tehtävien sekä vierailujen, neuvotteluhuonepalvelujen ja liikelahjavaraston hoitamista. Nämä tehtävät ovat olleet toimenkuvausten mukaan samoja kuin Jaakkilan aikaisemmin tekemät tehtävät. Jaakkilan sijaisen toimenkuvauksessa on merkitty hänen työajastaan kuluvan 40 prosenttia tilausten hoitoon ja valvontaan, päivittäiseen yhteydenpitoon ulkomaisiin myyntikonttoreihin ja agentuureihin, valitusasioiden hoitamiseen, erilaisten tilaus-, myynti- ja muiden raporttien laatimiseen ja esimiesten antamiin muihin tehtäviin. Asiassa on esitetty selvitystä, jonka mukaan jälkimmäiseen ryhmään kuuluvien töiden osuus olisi vuoden 1990 puolella lisääntynyt noin 60 prosenttiin kokonaistyöajasta.
Asiassa ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, joiden nojalla olisi pääteltävissä, että toimenkuvauksiin sisältyvät tiedot eivät olisi niin täsmällisiä kuin ne tuollaisissa kuvauksissa yleensä ovat.
Jaakkilan aikaisemmin hoitamista tehtävistä on hänen poissaoloaikanaan siirretty toisen toimihenkilön hoidettaviksi eräät vähäiset yhteistoimintamenettelyyn liittyvät sihteerin tehtävät.
Yleissopimuksen 22 §:n 5 kohdan mukaan synnytyslomalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen synnytysloman ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista. Lisäksi on sovittu, että työnantajan tulee tarjota työhön palaavalle toimihenkilölle hänen ennen synnytysloman alkamista hoitamia tehtäviään. Ainoastaan siinä tapauksessa, ettei tällä tavoin ole mahdollista menetellä, työnantaja voi tarjota muita samantasoisia tehtäviä.
Työtuomioistuimen mielestä sitä osastosihteerin tehtävää kunnossapito-osastolla, johon Jaakkila on sijoitettu, voidaan pitää perustellusti samantasoisena tehtävänä kuin hänen aikaisemmin markkinointiosastolla hoitamaansa osastosihteerin tehtävää. Molemmat tehtävät ovat olleet Jaakkilan niitä hoitaessa samassa palkkaryhmässä. Sitä vastoin markkinointiosastolla Jaakkilan työhöntulon aikoihin avoimeksi tullut tuotannonsuunnittelijan tehtävä on todistajana kuulustellun tuotantosuunnittelijan kertoman mukaan selvästi erilainen tehtävä kuin osastosihteerin tehtävä.
Ratkaistavaksi jää kysymys siitä, onko yhtiöllä ollut mahdollisuus tarjota Jaakkilalle hänen aikaisempia tehtäviään hänen synnytyslomaltaan palatessaan. Yleensä ajan mittaan samankin toimihenkilön hoitamat työtehtävät jossakin määrin muuttuvat työtapojen ja -menetelmien kehittyessä ja muista syistä johtuen. Työtehtävät voivat vaihtua ja muuttua myös niitä kulloinkin suorittavan toimihenkilön kykyjen, taitojen ja ominaisuuksien mukaan. Kanteessa tarkoitetun markkinointiosaston osastosihteerin tehtävien muutokset on tehty lähinnä Jaakkilan sijaiseksi otetun toimihenkilön hyvän ranskan kielen taitamisen takia.
Selvityksen mukaan Jaakkilan synnytysloman aikana pääosa hänen tehtävistään on pysynyt entisinä. Ruotsin ja Norjan markkinoihin liittyvistä uusista tehtävistä Jaakkila olisi ilmeisesti helposti suoriutunut. Perusteita sille, että näin ei olisi käynyt, ei ole esitetty. Kun otetaan huomioon, että markkinointiosastolla on Jaakkilan työhön palatessa ollut edelleen Ranskan markkina-alueen tehtäviä ennen Jaakkilan synnytysloman alkamista hoitanut toimihenkilö ja että näiden tehtävien siirtäminen Jaakkilan sijaiselle on tapahtunut vain muutamia kuukausia ennen Jaakkilan töihin paluuta, työtuomioistuimen mielestä asiassa ei ole näytetty, että markkinointiosaston osastosihteerin tehtävien tarjoaminen Jaakkilalle ei olisi ollut mahdollista yleissopimuksen tarkoittamassa mielessä.
Laiminlyömällä aikaisempien työtehtävien tarjoamisvelvollisuuden yhtiö on menetellyt vastoin yleissopimuksen usein mainittua määräystä. Siihen nähden, että määräys on kirjoitettu työnantajaa tiukasti velvoittavaan muotoon, yhtiön on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa yleissopimusta jättäessään tarjoamatta hänen aikaisempia tehtäviään työhön palanneelle Jaakkilalle.
Liittotason neuvottelut on käyty niistä laaditun pöytäkirjan mukaan vasta syyskuussa 1990. Kun neuvottelujen kulusta ja niissä esillä olleesta selvityksestä ja tapahtumatiedoista ei ole pöytäkirjaa lukuun ottamatta esitetty selvitystä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Enso-Gutzeit Oy:n maksamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa.
Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.
Enso-Gutzeit Oy velvoitetaan korvaamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n oikeudenkäyntikulut 2 200 markalla 16 prosentin korkoineen kuitenkin vasta tuomion antopäivästä lukien. Jutun laatuun katsoen saa Metsäteollisuuden Työnantajaliitto kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Korpela jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.