Labor court orders unions to pay compensation for strike actions violating collective agreement peace clauses.

Kunnallisen alan työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö ja viisi sen paikallisyhdistystä tuomittu hyvityssakkoihin kaupungissa toimeenpannun noin neljä tuntia jatkuneen työnseisauksen johdosta. Työnseisauksen tarkoituksena oli ollut tukea vaatimusta, että kaupunginhallitus muuttaisi tekemäänsä päätöstä harkinnanvaraisista palkantarkistuksista.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Porin kunnallisten työntekijän ja viranhaltijain Yhteisjärjestö KTV r.y. Porin kunnantyöntekijäin ammattiyhdistys KTV r.y. Porin kunnalliset KTV r.y. Porin vakinaisten palomiesten yhdistys KTV r.y. Porin kaupungin teknillisten laitosten työntekijät ja toimihenkilöt KTV r.y. Porin kaupungin tekniset KTV r.y.

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muun muassa Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n kesken 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkaluokkiin sijoittelu

Viranhaltijan palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä hänen palkkauksensa perusteena oli 28.2.1990 virkaehtosopimuksen nojalla, jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta muuta aiheudu. Eräiden viranhaltijoiden palkkaluokka määräytyy 1.10.1990 lukien palkkaluokittelun (PL A) mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muun ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n kesken 25.1.1990 tehdyn kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopijaosapuolet ovat 15.1.1990 allekirjoittaneet talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun vuosille 1990 - 1991 ja tämä työehtosopimus on mainitun kokonaisratkaisun mukainen.

3 § Kuukausipalkkojen yleiskorotukset

Sovittiin, että niiden kuukausipalkkaisten työntekijäin, joiden palkkauksessa noudatetaan työehtosopimuksen 17 §:n määräyksiä, kuukausipalkkoja korotetaan

1) 1.3.1990 lukien 50 markan, kuitenkin vähintään 0,7 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja

2) 1.10.1990 lukien 50 markan, kuitenkin vähintään 0,7 %:n suuruisella yleiskorotuksella.

Lisäksi Y-palkkataulukon peruspalkkoja korotetaan 1.3.1990 ja 1.10.1990 lukien siten kuin allekirjoituspöytäkirjan 4 ja 5 §:n nojalla on erikseen sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua 1990 koskevassa liitteessä on sovittu seuraavaa:

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelu 1.3.1990 lukien.

1 § Palkkaluokka 1.3.1990 lukien

Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä oli hänen palkkauksensa perusteena 28.2.1990 virkaehtosopimuksen/työehtosopimuksen nojalla, jollei 2 §:stä muuta aiheudu.

2 § Palkkaluokan tarkistaminen 1.3.1990 ja sen jälkeen

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa tarkistetaan tai voidaan tarkistaa 1.3.1990 lukien tai sen jälkeen

1) edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen/kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokittelun yleismääräysten 2 §:ssä mainituissa tapauksissa ja

2) muusta paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen perustellusta syystä edellä mainitun palkkaluokittelun palkkaluokkaasteikkojen rajoissa mukaanluettuna palkkaluokitteluliitteen yleismääräysten 1 §:n 2 momentin 2. virkkeen ja 3 momentin määräykset siten, että 3 momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden/työntekijöiden (palkkaluokittelun ulkopuoliset) palkantarkistus voi olla enintään kaksi palkkaluokkaa kalenterivuodessa.

2 mom. Edellä 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettu palkantarkistus voi olla myös markkamääräinen, kunhan viranhaltijalle/työntekijälle maksettu palkka pysyy 2) kohdassa tarkoitetun palkkaluokka-asteikon kuukausipalkan rajoissa. Tämä markkamääräinen lisä on varsinaista palkkaa, mutta se ei kuulu peruspalkkaan eikä sitä oteta huomioon palvelulisissä.

3 mom. Tässä pykälässä palkkaluokittelulla tarkoitetaan edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.10.1989 voimaan tullutta palkkaluokittelua ja muissa sopimusten liitteissä olevia palkkaluokittelumääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Työtaistelun tarkoituksena oli painostaa Porin kaupunginhallitusta muuttamaan sen 28.5.1990 tekemää päätöstä harkinnanvaraisista palkantarkistuksista. Yhdistysten vaatimuksena oli saada työnseisaukseen osallistuneiden yhdistysten jäsenten palkkaukseen kahden palkkaluokan palkankorotus. Työtaistelu kohdistui selkeästi virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaistelu oli vaikuttanut kaupungin toimintoihin seuraavasti:

Energia- ja puhelinlaitoksella toimeenpantu työtaistelu oli aiheuttanut töiden ja toimitusten viivästymistä. Iltapäivälle tarkoitettuja toimituksia oli siirtynyt seuraavalle viikolle ja lakosta oli aiheutunut haittaa laitosten asiakkaille.

Terveysvirastossa työtaistelu oli haitannut eniten ruokahuollon, teknisen huollon ja varaston toimintoja. Osa tehtävistä oli siirtynyt seuraavalle viikolle.

Vesi- ja viemärilaitoksella työtaistelu oli aiheuttanut töiden ja toimitusten viivästymisiä. Iltapäivälle tarkoitettuja toimituksia oli siirtynyt seuraavalle viikolle ja lakosta oli aiheutunut haittaa laitosten asiakkaille. Kouluvirastossa oli jouduttu työtaistelun johdosta siirtämään kesäsiirtolan siivousta myöhempään ajankohtaan.

Ammatillisiss oppilaitoksissa vuosisiivousten aloittaminen oli lykkääntynyt. Samoin toimistotöistä osa oli siirtynyt seuraavalle viikolle.

Sosiaalikeskuksen alaisissa laitoksissa oli jouduttu työnseisauksen johdosta vaihtamaan työvuoroja. Laitosten johdon oli tullut varmistaa laitostensa välttämätön toiminta ja henkilökuntaa oli jouduttu siirtämään esimerkiksi osastoilta keittiöihin.

Satamalaitoksella nosturinkäyttäjät olivat sekä aamu- että iltavuorossa olleet neljä tuntia lakossa. Ahtaajayritys oli joutunut käyttämään omia nostureita lastaustyössä.

Porin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Yhteisjärjestö KTV samoin kuin sen jäsenyhdistykset olivat todennäköisesti käsitelleet asiaa kokouksissaan ja päättäneet osallistua työtaistelun järjestämiseen. Työnseisauksen alettua oli Porin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Yhteisjärjestö KTV:n pääluottamusmies ilmoittanut Porin kaupungin henkilöstöosastolle, että yhdistykseen kuuluvia viran- ja toimenhaltijoita oli poistunut työpaikoiltaan kello 12:sta lähtien. Muuta ilmoitusta työtaistelusta ei työnantajalle ollut tehty.

Työtaisteluun oli ottanut osaa Porin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Yhteisjärjestö KTV:n pääluottamusmies, joka oli antanut lakon aikana lakkolaisia ja laitonta lakkoa tukevia lausuntoja lehdistölle. Edelleen lakkoon oli ottanut osaa kaksi Porin kunnantyöntekijäin ammattiyhdistys KTV:n valitsemaa luottamusmiestä, joista toinen toimi metsäosastolla, sekä Porin kunnalliset KTV:n valitsema keskushallinnon luottamusmies. Edelleen siihen oli ottanut osaa Porin vakinaisten palomiesten yhdistys KTV:n valitsema nuohoojien luottamusmies ja Porin kaupungin teknillisten laitosten työntekijät ja toimihenkilöt KTV:n valitsema energialaitoksen luottamusmies ja vielä Porin kaupungin tekniset KTV:n puheenjohtaja.

Yhdistysten toimihenkilöt ja luottamusmiehet eivät olleet pyrkineet mitenkään estämään eivätkä lopettamaan lakkoa. Niiden luottamusmiehiä oli osallistunut aktiivisesti lakon toteuttamiseen. Porin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Yhteisjärjestö KTV samoin kuin sen jäsenyhdistykset olivat rikkoneet työrauhavelvoitteensa tai vähintäänkin laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin alayhdistystensä työtaistelun alkamisen estämiseksi eikä lopettamiseksi. Ne olivat laiminlyöneet niille kuuluvat valvontavelvollisuuden.

Palkkaluokittelun soveltamisohjeista kävi ilmi, ettei palkkaluokitteluun tehty sopimusmuutoksia 1.3.1990 lukien, joten 1.10.1989 voimaan tullut palkkaluokittelu oli voimassa myös 1.3.1990 alkaneella sopimuskaudella. Ohjeen 2 §:stä kävi selville, miten palkkaluokkaa tarkistettiin tai voitiin tarkistaa 1.3.1990. Sopimuksella lisättiin 1.3.1990 lukien tarkoituksella paikallisen tason harkintavaltaa palkkaluokkatarkistusten tekemisessä ja päätösten ajankohdan valitsemissa muissa tilanteissa. Kysymyksessä oli toisin sanoen avoin palkkahinnoittelu, jota ei ollut rajattu tiettyyn prosenttiosuuteen tai ajankohtaan.

Työtaistelu kohdistui selvästi voimassa olevien virka- ja työehtosopimuksien palkkausmääräyksiin, koska sen avulla pyrittiin painostamaan työnantajaa palkantarkistuksiin, joka sanottujen sopimusten mukaan olivat työnantajan harkinnassa oleva asia. Työtaistelu oli näin kunnallisen virkaehtosopimuslain ja työehtosopimuslain sekä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen vastainen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Porin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Yhteisjärjestö KTV:n sekä sen edellä sanottujen viiden jäsenyhdistyksen tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n ja työehtosopimuslain 9 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen työrauhavelvoitemääräysten rikkomisesta. Jos sanottujen yhdistysten ei katsottaisi rikkoneen työrauhavelvollisuutta, kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut niiden tuomitsemista vaihtoehtoisesti kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomisesta, työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomisesta ja virkaehtosopimuksen valvontavelvollisuusmääräysten rikkomisesta.

Edelleen kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n ja työehtosopimuslain 9 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomisesta, työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomisesta ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen valvontavelvollisuusmääräyksen rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastaajat ovat lausuneet, että kanteessa tarkoitettuun työnseisaukseen oli osallistunut kanteen mukaisesti noin 640 Porin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Yhteisjärjestö KTV:n jäsenyhdistysten jäsentä. Pääosalla virkamiehistä ja työntekijöistä luvaton poissaolo oli kuitenkin ollut huomattavasti lyhyempi kuin kanteessa sanotut neljä tuntia. Toimistotyössä olevien työaika päättyi nimittäin kello 15.15. ja monilla työntekijöillä ja viranhaltijoilla työpäivä päättyi tuotakin aikaisemmin, koska sanottu päivä oli yleinen työajan lyhennyspäivä. Työnseisaukseen osallistui vain murto-osa yhdistysten jäsenistä. Porin kunnantyöntekijäin ammattiyhdistys KTV:n jäsenmäärä oli 2 602 henkeä, Porin kunnalliset KTV:n jäsenmäärä 1 379 henkeä, Porin vakinaisten palomiesten yhdistys KTV:n jäsenmäärä 153 henkeä, Porin kaupungin teknillisten laitosten työntekijät ja toimihenkilöt KTV:n jäsenmäärä oli 495 henkeä ja Porin kaupungin tekniset KTV:n jäsenmäärä 49 henkeä eli jäseniä yhdistyksissä oli yhteensä 4 678 henkeä.

Työnseisaukseen ei liittynyt mitään vaatimuksia, vaan kysymys oli mielenilmauksesta, joka kohdistui Porin kaupunginhallituksen 28.5.1990 tekemään palkankorotuksia koskevaan päätökseen. Kantaja oli kanteensa tueksi esittänyt työtuomioistuimelle jäljennöksen yhteisjärjestön 31.5.1990 päivätystä kirjeestä kaupunginhallitukselle sekä lehtileikkeistä. Yhteisjärjestön kirje kaupunginhallitukselle liittyi Porin kaupunginhallituksen 28.5.1990 tekemään päätökseen, joka koski harkinnanvaraisia palkantarkistuksia. Päätös ei toteuttanut yhteisesti hyväksyttyjä soveltamisohjeita, jonka vuoksi yhteisjärjestössä oli päätetty kirjeen lähettämisestä kaupunginhallitukselle sekä mielenosoituksen järjestämisestä maanantaina 4.6.1990 työajan jälkeen. Yhteisjärjestö oli siten toiminut täysin normaalin työmarkkinakäytännön mukaisesti pyrkiessään neuvottelemaan asiasta kaupunginhallituksen kanssa ja järjestämällä laillisen mielenosoituksen.

Vastaajien näkemyksen mukaan kanteessa liioiteltiin työnseisauksen vaikutuksia. Väitteet siitä, että työtaistelu olisi haitannut muun muassa toimintoja terveysviraston ruokahuollossa eivät pitäneet paikkaansa, sillä potilasruokailu oli hoidettu normaalisti. Kouluviraston kesäsiirtolan siivous oli jo suoritettu kesäkuun alkuun mennessä eikä sitä näin ollen jouduttu siirtämään myöhempään ajankohtaan. Ammatillisten oppilaitosten vuosisiivousta suoritettiin noin kolmen viikon pituisen ajan, joten noin kahden tunnin työnseisaus ei ollut vaikuttanut siihen mitään. Sosiaalikeskuksen alaisissa laitoksissa ei myöskään ollut työnseisauksen johdosta jouduttu vaihtamaan työvuoroja. Tämä olisi ollut mahdotontakin, koska työnseisaus oli tapahtunut ennalta arvaamatta. Myös energia- ja puhelinpalvelut sekä vesi- ja viemäripalvelut olivat toimineet ilman suurempia puutteita. Satamassa ei yhdenkään laivan lähtö ollut viivästynyt työnseisauksen vuoksi.

Yhteisjärjestö enempää kuin jäsenyhdistyksetkään eivät olleet käsitelleet asiaa kokouksissaan eivätkä päättäneet osallistua työtaistelun järjestämiseen. Ne olivat yhteisjärjestön puitteissa pyrkineet neuvottelemaan palkankorotuksista. Työnseisaus oli siten tapahtunut ilman yllä mainittujen yhdistysten myötävaikutusta. Sen riippumattomuutta vastaajajärjestöistä kuvasi myös se, että työnseisaukseen oli ottanut osaa muihinkin keskusjärjestöihin kuuluvia jäseniä ainakin sosiaali- ja kouluvirastossa sekä teknisillä laitoksilla.

Yhteisjärjestön pääluottamusmies oli saanut tiedon työntekijöiden poistumisesta työpaikoilta 1.6.1990 kello 12 aikoihin, kun työnantajan edustajat olivat ottaneet häneen yhteyttä eri hallintokunnista ilmoittaen tapahtuneesta. Pääluottamusmies oli ilmoittanut tilanteesta edelleen Porin kaupungin henkilöstöpäällikölle. Tätä työehtosopimuksen mukaista ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä ei voitu pitää seikkana, joka asettaisi yhteisjärjestön tai alayhdistykset vastuuseen työnseisauksesta. Saatuaan tässä vaiheessa tietää työnseisauksesta ei pääluottamusmiehellä ollut ollut mitään käytännön keinoja puuttua eri puolilla kaupunkia olevista työpisteistä poistuvien työntekijöiden toimiin.

Tulopoliittisen sopimuksen mukaisia korotuksia oli Porissa käsitelty kaupungin johtosäännön mukaisesti henkilöstöjaostossa. Jaosto oli esittänyt palkankorotuksille kolme vaihtoehtoista toteuttamistapaa suositellen näistä sellaista, joka myös KTV:läisten mielestä oli hyväksyttävissä. Jaoston kannasta poiketen Porin kaupunginhallitus oli valinnut 28.5.1990 kuitenkin palkankorotusvaihtoehdon, joka oli suosinut terveydenhoitoalan henkilöstöä jättäen kaupungin matalapalkkaisimmat työntekijäryhmät käytännöllisesti katsoen ilman kuoppakorotuksia.

Työntekijöiden ulosmarssille eivät paikallisyhdistykset olleet mahtaneet mitään, mutta sen jälkeisin toimin oli pyritty ottamaan toiminta yhdistysten hallintaan. Maanantaina 4.6.1990 yhteisjärjestö oli neuvotellut kaupunginvaltuuston ryhmien kanssa. Myönteisiä tuloksia näistä neuvotteluista oli voitu esittää samana päivänä työpäivän jälkeen järjestettyyn mielenosoitukseen osallistuneille jäsenille. Päätoimisena luottamusmiehenä toimiva pääluottamusmies oli hoitanut koko perjantain 1.6.1990 normaalisti pääluottamusmiestehtäväänsä eikä osallistunut lakkoon. Hän ei myöskään ollut lakon aikana antanut lakkoa tukevia lausuntoja lehdistölle. Kanteen liitteeksi otetuista lehtiartikkeleista ilmenevät lausunut oli annettu lakon jälkeen ja ne olivat kaikki myöskin ilmestyneet lakon jälkeen. Niistä kävi myös selvästi ilmi, että pääluottamusmies oli pitänyt työnseisausta spontaanina mielenilmaisuna.

Mitä luottamusmiesten osallistumiseen tuli, niin toinen Porin kunnantyöntekijäin ammattiyhdistys KTV:n luottamusmiehistä, jonka väitettiin osallistuneen työtaisteluun, oli 5.2.1990 valittu siivoustyönjohtajaksi, minkä jälkeen hän oli eronnut luottamusmiestehtävästä. Hänen tilalleen oli valittu henkilö, joka ei ollut ollut mukana työnseisauksessa. Edelleen Porin vakinaisten palomiesten yhdistys KTV:n nuohoojien luottamusmieheksi ilmoitettu henkilö ei vuonna 1990 ollut enää luottamusmiehenä, vaan yhdistyksen luottamusmiehenä oli ollut toinen henkilö, jonka osallistumisesta työtaisteluun ei ollut tietoa.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA enempää kuin Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:kään eivät olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan työnseisauksen osalta. Kanteessa ei ollut edes väitetty, että ne olisivat saaneet tiedon työnseisauksesta ennen sen alkua tai sen aikana. Muutenkaan ei ollut perusteltu miten yhdistyksen aktiivinen työrauhavelvollisuus olisi aktualisoitunut. Järjestöillä ei ollut ollut tietoa työnseisauksesta eivätkä ne siten olleet pystyneet estämään eivätkä lopettamaan sitä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN LISÄLAUSMA

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että vastaajayhdistyksen jäsenet olivat 1.6.1990 olleet pääosin lakossa ilmoitetun ajan kello 12 - 16. Vain vähäinen osa yhdistysten jäsenistä oli ollut lakossa lyhyemmän ajan. Mitä osallistuneiden määrään tuli, niin lakkoon oli ottanut osaa 640 vastaajayhdistysten kuukausipalkkaisessa virka- ja työsuhteessa olevaa jäsentä. Tuntipalkkaiset vastaajayhdistysten lakkoon osallistuneet jäsenet mukaan lukien lakkolaisia oli ollut kaikkiaan 1 081 henkeä eli varsin huomattava osuus yhdistysten kaikkiaan 4 678 jäsenestä.

Mitä kaupungille esitettyihin vaatimuksiin tuli, niin vastaajayhdistykset olivat käyneet kaupungin kanssa edustajiensa välityksellä neuvotteluja harkinnanvaraisista palkantarkistuksista. Vastineesta kävi ilmi, että vastaajayhdistykset olivat olleet tyytymättömiä Porin kaupunginhallituksen harkinnanvaraisia palkantarkistuksia koskevaan päätökseen, joka oli tehty 28.5.1990 ja vauhdittaneet perusteettomia vaatimuksiaan laittomalla lakolla.

Mitä yhdistysten osuuteen muuten tuli, niin lakkoon osallistuneiden määrä ja lakon toteuttamisaika osoittivat, että lakon järjestämiseen oli täytynyt tulla aloite ammattiosastojen kokouksissa tehdyistä päätöksistä ja linjanvedoista.

Vastaajayhdistysten edustajat eivät olleet halunneet eivätkä edes yrittäneet estää laitonta lakkoa. Niiden toimihenkilöiden ja luottamusmiesten olisi tullut estää lakko. He eivät olleet menetelleet näin vaan osallistuneet itse aktiivisesti lakon toteuttamiseen.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:lla ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:lla oli ollut selkeät tiedot ennen kanteen kohteena olevaa laitonta lakkoa tapahtuneesta jäsenyhdistystensä voimakkaasta lakkoliikehdinnästä keväällä 1990 ja alkukesällä 1990. Näillä yhdistyksillä olisi siksi ollut erityinen syy varoa jäsenyhdistystensä lakkoilua.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Porin kaupunginhallitus on 28.5.1990 tehnyt päätöksen siitä, miten Porin kaupungissa toteutettiin virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen nojalla paikallisen harkintavallan puitteissa 1.7.1990 lukien tehtävät palkkaluokkatarkistukset. Tyytymättömänä kaupunginhallituksen päätökseen Porin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV on lähettänyt Porin kaupunginhallitukselle 31.5.1990 päivätyn kirjeen, jossa on edellytetty kaupunginhallituksen korjaavan sanottua päätöstään siten, että yhteisjärjestön useimmat jäsenet saisivat käydyissä neuvotteluissa edellytetyin tavoin käytännössä kahden palkkaluokan palkankorotuksen. Samalla yhteisjärjestö on päättänyt järjestää asiassa mielenosoituksen 4.6.1990.

Sanotun yhteisjärjestön jäsenjärjestöjen jäseniä on ollut lakossa 1.6.1990 siten, että yhteensä 640 Porin kaupungissa virka- tai työsuhteessa olevaa henkilöä on ollut poissa työstä sanottuna päivänä kello 12 - 16 välisenä aikana. Työtaistelun tarkoituksena on ollut tukea yhteisjärjestön Porin kaupunginhallitukselle esittämää vaatimusta sen jäsenistön palkkaluokkien tarkistamisesta. Se on näin kohdistunut virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Lakkoon on osallistunut Porin kunnantyöntekijäin ammattiyhdistys KTV:n 2 602 jäsenestä 326 henkeä, joista 40 virkasuhteista ja 286 työsuhteista, Porin kunnalliset KTV:n 1 379 jäsenestä yhteensä 225 henkeä, joista 53 virkasuhteista ja 172 työsuhteista, Porin vakinaisten palomiesten yhdistys KTV:n 153 jäsenestä seitsemän virkasuhteista ja 16 työsuhteista, Porin kaupungin teknillisten laitosten työntekijät ja toimihenkilöt KTV:n 495 jäsenestä kolme virkasuhteista ja 42 työsuhteista sekä Porin kaupungin tekniset KTV:n 49 jäsenestä viisi virkasuhteista ja 16 työsuhteista.

Vastaajina olevat yhteisjärjestö ja sen jäsenjärjestöt eivät ole edes väittäneet ryhtyneensä toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Lisäksi lakkoon on osallistunut Porin kunnantyöntekijäin ammattiyhdistys KTV:n, Porin kunnalliset KTV:n ja Porin kaupungin teknillisten laitosten työntekijät ja toimihenkilöt KTV:n luottamusmiehiä sekä Porin kaupungin tekniset KTV:n puheenjohtaja. Mainitut yhdistykset vastaavat edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Näyttämättä on jäänyt, että vastaajayhdistysten asetttamia luottamushenkilöitä olisi enemmälti osallistunut työtaisteluun. Näyttämättä on niinikään jäänyt, että Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV olisivat etukäteen tienneet kysymyksessä olevasta työtaistelusta, joten ne eivät ole laiminlyöneet asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee jäljempänä sanotut yhdistykset maksamaan hyvityssakkoa kunnalliselle työmarkkinalaitokselle työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla seuraavasti:

Porin kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Yhteisjärjestö KTV:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa,

Porin kunnantekijäin ammattiyhdistys KTV:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa,

Porin kunnalliset KTV:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa,

Porin vakinaisten palomiesten yhdistys KTV:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 000 markkaa,

Porin kaupungin teknillisten laitosten työntekijät ja toimihenkilöt KTV:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa sekä

Porin kaupungin tekniset KTV:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa.

Sanotut yhdistykset velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:ta ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:tä vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Rihto, Rautiainen, Launonen, Leivo ja Mursula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.