Employer fined for repeatedly signing fixed-term contracts without union agreement under collective agreement rules.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that Kymin Paperiteollisuus Oy violated the collective agreement by signing a new fixed-term contract with Jari-Pekka Kinnusen without consulting the trade union. The employer argued that a valid business justification existed under the Employment Contracts Act, but the court held that the collective agreement's requirement for union consultation could not be bypassed. Consequently, the employer was ordered to pay an indemnity fine and cover the union's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 5, paragraph 4 of the collective agreement; Section 7 and 10 of the Employment Contracts Act: Where a collective agreement mandates consultation with the trade union for new fixed-term contracts, an employer cannot rely on statutory justifications to bypass this requirement, and failure to consult constitutes a breach punishable by an indemnity fine.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiö, joka oli vastoin työehtosopimuksen määräystä jättänyt sopimatta ammattiosaston kanssa työnantajan ja työntekijän välillä tehdyn uuden määräaikaisen työsopimuksen solmimisesta, tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.
Kantaja Paperiliitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kymin Paperiteollisuus Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ole toisin sovittu. Tarkoituksena on estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Paperiliitto on lausunut, että Kymmene Oy:n, nykyisin Kymin Paperiteollisuus Oy:n ja yhtiön työntekijän Jari-Pekka Kinnusen välillä oli 9.6.1988 alkaen solmittu useita määräaikaisia työsopimuksia. Kinnusen kanssa oli 7.4.1989 solmittu määräaikainen työsopimus, jossa työsuhteen alkamispäiväksi oli sovittu 27.3.1989 ja päättymispäiväksi 31.5.1989. Tätä ennen Kinnusen kanssa oli solmittu ainakin neljä määräaikaista työsopimusta.
Työnantajan ja Kinnusen välillä oli 24.5.1989 solmittu uusi määräaikainen työsopimus, jossa työsuhteen alkamispäivä oli 27.3.1989 ja päättymispäivä 1.9.1989. Tämän määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä ei kuitenkaan ollut sovittu työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan kolmannen kappaleen edellyttämällä tavalla ammattiosaston kanssa. Määräyksen mukaan määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voitiin solmia vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ollut toisin sovittu. Määräyksen tarkoituksena oli ollut estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.
Asiasta oli neuvoteltu sekä paikallisesti että liittojen välillä, mutta asiasta oli jääty erimielisiksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kymin Paperiteollisuus Oy on rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan kolmannen kappaleen määräystä, kun yhtiö ei ollut sopinut ammattiosaston kanssa Kinnusen ja yhtiön välillä 24.5.1989 tehdystä määräaikaisesta työsopimuksesta. Lisäksi Paperiliitto on vaatinut Kymin Paperiteollisuus Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Kymin Paperiteollisuus Oy ovat lausuneet, että solmittaessa vuoden 1987 loppupuolella uusia työsopimuksia oli tiedetty, että lähitulevaisuudessa vapautuisi noin 80 työntekijää paperikone 4:n lopettamisen ja kuorimon uudistamisen seurauksena. Näin vapautuvan henkilöstön uudelleen sijoittaminen edellytti pitkäjänteistä toimintaa ylimenokautena, jona aikana ei palkattaisi vakituista lisähenkilökuntaa. Tarkoitus oli käyttää työttömyyseläkejärjestelyjä ja täyttää vapautuvia työpaikkoja tilapäisesti niin kauan kuin työtä riittäisi. Vakituisen henkilöstön uudelleen sijoittamisen ensisijaisuus oli ollut kaikkien osapuolten tiedossa ja se oli yleisesti hyväksytty. Ammattiosastolle oli tiedotettu työnantajan menettelystä ja sen perusteista.
Edellä mainituista syistä syksyllä 1987 oli solmittu 10 määräaikaista työsopimusta, jotka kestäisivät enintään vuoden 1988 loppuun saakka. Kinnusen kanssa oli ensimmäinen määräaikainen työsopimus solmittu 9.6.1988. Paperikone 4:n pysäyttämisen siirtyessä ja työaikamuoto 37:n vuosilomituksen järjestelyjen johdosta määräaikaisten työsuhteiden jatkaminen oli tullut mahdolliseksi. Työtä oli voitu tarjota useimmille työntekijöille 30.9.1989 asti.
Kinnusen kanssa oli solmittu määräaikaisia työsopimuksia siten, että niistä viimeinen oli päättynyt 1.9.1989. Kinnusen viimeisestä määräaikaisesta työsopimuksesta ei ollut sovittu ammattiosaston kanssa siten kuin työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohta edellytti. Se oli johtunut siitä, että ammattiosasto oli ottanut kielteisen kannan määräaikaisten työsopimusten jatkamiseen.
Ammattiosaston asennoitumisen taustalla olivat olleet 17. ja 18.11.1988 sattuneet tapahtumat, jolloin eräs luottamusmies oli saanut kirjallisen varoituksen työtehtävien laiminlyömisestä alkoholin vuoksi sekä luvattomasta poissaolosta. Pääluottamusmies oli vaatinut asian perusteellista selvittämistä, minkä työnantaja oli ymmärtänyt vaatimukseksi peruuttaa annettu varoitus. Työnantaja oli pitänyt varoituksen voimassa, jolloin pääluottamusmies oli ilmoittanut katkaisevansa kaikki neuvottelut ja maininnut erityisesti määräaikaisten sopimusten jatkoneuvottelut.
Määräaikaisten työsopimusten käytölle yleisesti sekä Kinnusen osalta erityisesti oli ollut työsopimuslain 2 §:ssä tarkoitettu perusteltu syy. Työnantajan menettelyllä ei ollut pyritty kiertämään lain ja sopimusten tarkoittamaa irtisanomissuojaa.
Työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan kolmannen kappaleen vastaista menettelyä arvioitaessa oli otettava huomioon määräyksen tarkoitus. Määräyksellä pyrittiin estämään tilapäisillä työsuhteilla keinottelu. Kinnusen osalta tästä ei ollut ollut kysymys. Ammattiosasto oli käyttänyt määräystä sen tarkoitusta vastaamattomalla tavalla painostamalla työnantajaa peruuttamaan antamansa varoitus.
Kinnunen itse oli hyväksynyt määräaikaisen työsopimuksensa jatkamisen. Mikäli työtuomioistuin katsoisi työnantajapuolen menetelleen työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan vastaisesti, huomioon ottaen ammattiosaston menettely ei hyvityssakkoseuraamusta pitäisi lainkaan tuomita.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Kymin Paperiteollisuus Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Kymin Paperiteollisuus Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kymin Paperiteollisuus Oy on tehnyt Jari-Pekka Kinnusen kanssa 9.6.1988 alkaen useita määräaikaisia työsopimuksia peräkkäin. Viimeksi 24.5.1989 yhtiö on tehnyt kanteessa kerrotuin tavoin Kinnusen kanssa työsopimuksen, jossa työsuhteen alkamispäiväksi on merkitty 27.3.1989.
Työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan mukaan työnantajan ja ammattiosaston on sovittava toistamiseen tehdystä määräaikaisesta työsopimuksesta.
Työnantajaliitto ja yhtiö ovat myöntäneet, ettei Kinnusen viimeksi tekemästä määräaikaisesta työsopimuksesta ole sovittu ammattiosaston eikä myöskään pääluottamusmiehen kanssa.
Työnantajaliitto ja yhtiö ovat yhtiön menettelyn tueksi vedonneet työsopimuslain 2 §:n säännökseen ja katsoneet, että yhtiöllä on ollut siinä tarkoitettu perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Kun työehtosopimuksessa on sovittu perättäisten työsopimusten solmimisen ehdoksi ammattiosaston kanssa tehtävä sopimus, yhtiö ei ole voinut määräystä syrjäyttää, vaikka se olisi ollut oikeutettu työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden mukaan tekemään Kinnusen kanssa 24.5.1989 määräaikaisen työsopimuksen.
Työnantajaliitto ja yhtiö ovat ilmoittaneet, että pääluottamusmies on ammattiosaston puolesta jo aikaisemmin ilmoittanut kielteisen kantansa määräaikaisten työsopimusten solmimiselle ja niiden jatkamiselle vastaisuudessa. Tästä riippumatta yhtiö on, kun se ei ole edes ottanut osaston tai pääluottamusmiehen kanssa keskustelun kohteeksi kysymystä Kinnusen kanssa tehtävän uuden määräaikaisen työsopimuksen solmimisesta, tietensä rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan määräystä tehdessään Kinnusen kanssa 25.4.1989 määräaikaisen työsopimuksen.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Kymin Paperiteollisuus Oy on menetellyt vastoin työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohtaa solmiessaan Kinnusen kanssa uuden määräaikaisen työsopimuksen sopimatta siitä ammattiosaston kanssa.
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Kymin Paperiteollisuus Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa.
Kymin Paperiteollisuus Oy velvoitetaan korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Niskanen, Uski, Palanko-Laaka ja Korpela jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.