Union fined for union leader participation in strikes targeting employer's management rights under collective agreement.

Ravintolatyöntekijöiden lakot, joiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa maksamaan kahdelle extratarjoilijalle palkka vakituisten työntekijöiden palvelurahasta erillisenä, olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastot eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Ammattiosastot vastasivat asettamiensa luottamushenkilöiden osallistumisesta työtaisteluun.

Työntekijäliiton toimenpiteitä ei lakon uusiutuessa pidetty riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Ammattiosastot ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoon.

Kantaja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Kuultavat Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Helsingin osasto n:o 1 r.y. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Helsingin portieerien ja vahtimestareiden osasto n:o 9 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 23.3.1990 allekirjoitetussa majoitus ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Palvelurahapalkkaiset työntekijät

1. Tarjoilijat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

c) Asiakkailta peritään palvelurahaa 14 % kaikkien tarjoiltujen valmisteiden myyntihinnasta. Palvelurahan tilittää tarjoilija päivittäin työajan päätyttyä liikkeen kassaan ja maksetaan sitä vastaava määrä tarjoilijalle henkilökohtaisen myynnin perusteella. Yhteistilauksessa jaetaan kertyneet palvelurahat tarjoilun suorittaneiden tarjoilijain kesken, elleivät he keskenään toisin sovi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

24 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja muiden ohella Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 21.12.1990 tehdyssä hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on lausunut, että liiton jäsenyrityksen HTY-Ravintolat Oy:n työntekijät olivat ryhtyneet perjantaina 4.1.1991 työtaisteluun noin kello 18, jolloin he olivat poistuneet työpaikaltaan. Lakossa olivat olleet ravintola Paasi Cherien, ravintola Juttutuvan, ravintola Donatellon, Gorbabaarin ja Suruttomat Mestarit ravintolan vakituinen tarjoiluhenkilökunta ja vahtimestarit, yhteensä 34 työntekijää.

Yhtiön pääluottamusmies oli esittänyt samana päivänä noin kello 15 ravintolanjohtajalle vaatimuksen, että sinä iltana työvuoroon ravintola Paasi Cherien vakituisen henkilökunnan lisäksi tuleville niin sanotuille extratarjoilijoille oli maksettava palkka vakituisten työntekijöiden palvelurahasta erillisenä, koska extratarjoilijat pääluottamusmiehen mukaan eivät olleet yhtä ammattitaitoisia kuin vakituiset tarjoilijat. Ravintolanjohtaja oli kieltäytynyt tästä työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä.

Edelleen samana päivänä hieman ennen kello 18 pääluottamusmies oli tullut uudelleen ravintolanjohtajan luo kysymään, pysyikö ravintolanjohtaja päätöksessään. Saatuaan ravintolanjohtajan vastauksen pääluottamusmies oli ilmoittanut, että kello 18 alkaisi lakko. Ravintolanjohtaja oli huomauttanut pääluottamusmiehelle, että lakko oli laiton.

Lakkoon osallistuivat muiden työntekijöiden ja pääluottamusmiehen lisäksi myös ravintola Juttutuvan luottamusmies ja varaluottamusmies sekä Suruttomat Mestarit ravintolan luottamusmies ja varaluottamusmies.

Yhtiön toimitusjohtaja oli saanut ravintoloiden esimiesten välityksellä ennen kello 16 tiedon huhusta, jonka mukaan yrityksen työntekijät aloittaisivat lakon kello 18. Välittömästi tiedon saatuaan toimitusjohtaja oli ottanut yhteyttä puhelimitse työntekijäliiton toimistoon ja vaatinut liiton toimitsijalta valvontavelvollisuuden noudattamista työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun estämiseksi. Yhteydenotosta huolimatta työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt työrauhaa turvaaviin toimiin, vaan lakko oli alkanut kello 18.

Lauantaina 5.1.1991 työntekijät olivat palanneet työvuorolistojen mukaisesti työhön. Kello 16 jälkeen eräs ravintola Paasi Cherien tarjoilijoista oli tullut tiedustelemaan ravintolanjohtajalta, oliko työnantajan kanta palkanmaksuun ennallaan. Kello 18 ravintolanjohtajan luo oli tullut uudelleen kaksi tarjoilijaa, jotka olivat ilmoittaneet, että kun työnantajan kanta ei ollut muuttunut lakko alkaisi. Kello 18 jälkeen työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Pääluottamusmies oli istunut tapahtuman aikana ravintolan ulkopuolella autossaan ja ohjannut sieltä käsin toimintaa. Työtaisteluun oli osallistunut yhteensä 11 ravintola Paasi Cherien työntekijää; kahdeksan tarjoilijaa ja kolme vahtimestaria.

Yhtiön toimitusjohtaja oli ottanut lauantaina 5.1.1991 lakon alkamisen jälkeen yhteyttä työntekijäliiton toimitsijaan ja vaatinut työrauhan palauttamista. Lakko oli kuitenkin jatkunut eivätkä työntekijät olleet palanneet työhön.

Työtaistelut perjantaina 4.1.1991 ja lauantaina 5.1.1991 olivat kohdistuneet ainakin työehtosopimuksen 2, 3, 6 ja 7 §:iin ja ne olivat siten olleet työehtosopimuslain 8 §:n ja työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen vastaisia.

Työtaisteluun perjantaina 4.1.1991 olivat osallistuneet ammattiosastojen asettamat luottamusmiehet. Työnantajan vaatimuksesta huolimatta luottamusmiehet eivät olleet pyrkineet estämään laittoman työtaistelun alkamista, vaan olivat olleet toimeenpanemassa lakkoa. Työntekijäliitto ei myöskään ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Pääluottamusmies ei liioin ollut pyrkinyt estämään lauantaina 5.1.1991 alkanutta uutta työtaistelua, vaan oli ollut tukemassa ja toimeenpanemassa sitä ravintolan ulkopuolella. Työtaisteluihin osallistuneet työntekijät olivat olleet kuultavien ammattiosastojen jäseniä.

Perjantaina 4.1.1991 ravintola Juttutupa, ravintola Donatello, Gorbabaari ja ravintola Suruttomat Mestarit oli jouduttu sulkemaan lakon vuoksi kokonaan. Muiden toimipisteiden aukiolo oli pyritty turvaamaan tiettyjä keskeytyksiä lukuun ottamatta lähinnä esimiesten voimin. Lisäksi Paasi Cheriessä oli jouduttu luopumaan pääsylippujen myynnistä, josta oli aiheutunut suoranainen noin 20 000 markan tappio. Toimipisteiden sulkemisesta, vajaatoiminnasta ja pääsylipputulojen menetyksestä oli aiheutunut yritykselle yhteensä ainakin 100 000 markan vahinko.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n, Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Helsingin osasto n:o 1:n sekä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Helsingin portieerien ja vahtimestareiden osasto n:o 9:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on myöntänyt, että HTY-Ravintolat Oy:n ravintoloissa oli ollut työnseisauksia siten kuin kanteessa oli kerrottu.

Lakossa olleiden ravintoloiden palvelurahapalkalla työskentelevät tarjoilijat olivat jo pitkään olleet tyytymättömiä yhtiön ravintolanjohtajan toimintaan. He olivat kokeneen ravintolanjohtajan toimet pyrkimyksinä alentaa heidän ansiotasoaan. Menetelmät, joita ravintolanjohtaja oli käyttänyt, olivat olleet alan vakiintuneiden tapojen ja työehtosopimuksen vastaisia.

Sellaisissa ravintoloissa, joissa tarjoilutyö suoritettiin palvelurahapalkalla ja tarjoilijat saivat palkkaa prosentteina myytyjen valmisteiden myyntihinnasta, tarjoilijat varsin usein sopivat yhteisprosentista eli koko päivän tai työvuoron myynnistä muodostuneen palvelurahan jakamisesta tarjoiluun osallistuneiden tarjoilijoiden kesken. Tällaisten yhteisprosenttijärjestelmien eli puulaakien muodostaminen oli työehtosopimuksen 7 §:n 1 c kohdan mukaan yksinomaan tarjoilijoiden välinen asia. Vaikka työehtosopimusmääräyksessä puhuttiin yhteistilauksesta, oli samaa sääntöä noudatettu myös muodostettuihin yhteisprosenttijärjestelmiin.

Kun työpaikkaan tuli uusia ammattitaidottomia tai epäpäteviä tarjoilijoita, tarjoilijat eivät yleensä hyväksyneet heitä yhteisprosenttijärjestelmäänsä. Alan yleinen tapa olikin, että ammattitaidottomat tarjoilijat otettiin tarjoilijaharjoittelijoiksi eli nisseiksi ja he saivat yleensä palkkansa kiinteänä kuukausipalkkana suoraan työnantajalta. Työehtosopimuksen mukaan oli myös mahdollista, että työnantaja antoi harjoittelijoiden tehdä työtä palvelurahapalkalla, mutta tämä tapahtui säännönmukaisesti omalla henkilökohtaisella prosenttipalkalla, koska vakituiset tarjoilijat eivät heitä heidän ammattitaidottomuutensa vuoksi halunneet yhteisprosenttijärjestelmäänsä. Muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen tarjoilijat olivat yleensä hyväksyneet tarjoilijaharjoittelijat yhteisprosentin jakoon.

Tätä alan täysin vakiintunutta ja työehtosopimuksen mukaista järjestelmää oli ravintolanjohtaja yrittänyt romuttaa yhtiön ravintoloissa ottamalla töihin täysin ammattitaidottomia tarjoilijaharjoittelijoita ja vastoin vakituisten tarjoilijoiden tahtoa ilmoittanut, että harjoittelijat tulivat mukaan yhteisprosentin jakoon.

Tarjoilijat olivat kieltäytyneet hyväksymästä ammattitaidottomia harjoittelijoita omiin yhteisprosenttijärjestelmiinsä. Riidasta käydyissä neuvotteluissa oli työntekijäpuolelta esitetty aivan työehtosopimuksen ja alan tavan mukaisesti, että tarjoilijaharjoittelijat voisivat tulla tekemään työtä, mutta heidän palkkansa pitäisi muodostua prosenttina heidän henkilökohtaisesta myynnistään tai niin, että työnantaja maksaisi heille kiinteätä kuukausipalkkaa. Yhtiölle nämä vaihtoehdot eivät olleet kelvanneet sen vuoksi, että henkilökohtaista prosenttipalkkaa käytettäessä työnantaja olisi joutunut todennäköisesti maksamaan harjoittelijoille takuupalkkoja tai sitten suoraa kiinteätä kuukausipalkkaa. Tämä olisi toisin sanoen tullut yhtiölle kalliimmaksi ja sen vuoksi ravintolanjohtaja olikin pysynyt ilmoituksessaan.

Paitsi ravintolanjohtajan puuttuminen tarjoilijoiden ansiotasoon vaikuttavaan seikkaan oli tarjoilijoita ärsyttänyt myös se, että ravintolanjohtaja oli joulukuussa 1990 työehtosopimuksen 7 §:n 1 c kohdan pöytäkirjamerkinnästä 3 huolimatta määrännyt tarjoilijoille niin sanottuja kiinteitä asemia. Tämä oli tehty sen vuoksi, että ammattitaidottomien tarjoilijoiden työhön sijoittaminen helpottuisi.

Nämä seikat ja ravintolanjohtajan taitamaton ja joustamaton menettely neuvotteluissa olivat johtaneet työnseisauksiin.

Sen jälkeen kun asiasta käydyt neuvottelut olivat päättyneet yhtiön joustamattomaan asenteeseen, oli yhtiön toimitusjohtaja ottanut puhelimitse yhteyttä perjantaina 4.1.1991 kello 16 työntekijäliiton Helsingin piiritoimitsijaan ja kertonut kuulleensa huhuja mahdollisista työtaisteluista. Piiritoimitsija ei ollut ymmärtänyt olevansa velvollinen toimimaan yhtiön toimitusjohtajan kertomien huhujen perusteella. Lakko oli muutenkin ollut täysin oma-aloitteinen eikä työntekijäliiton piiritoimitsijalla ollut ollut mitään todellista mahdollisuutta valvoa työrauhaa.

Tilanne oli ollut aivan samankaltainen lauantaina 5.1.1991 toteutetun lakon osalta. Yhtiön toimitusjohtaja oli puhelimitse ilmoittanut työntekijäliiton piiritoimitsijalle, että lakko ravintola Paasi Cheriessä oli alkanut. Mitään tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa töihin palaamiseen ei piiritoimitsijalla tuolloin ollut ollut. Piiritoimitsija oli puhelimitse ollut yhteydessä muihin edellisenä päivänä lakossa olleisiin ravintoloihin ja varmistanut, että työrauha niissä säilyisi lauantaina 5.1.1991. Piiritoimitsija oli tehnyt kaiken sen, mitä tilanteessa oli voinut tehdä. Missään vaiheessa työnantajaliiton puolelta ei ollut oltu yhteydessä työntekijäliiton toimistoon. Ainoat yhteydenotot olivat tulleet yrityksen taholta.

Ammattiosastojen edustajia oli osallistunut lakkoihin samoin kuin luottamusmiehet. Koska lakkoon oli johtanut yksinomaan yhtiön ravintolanjohtajan väärä ja alan käytäntöä ja työehtosopimusta rikkova käyttäytyminen, se tulisi ottaa huomioon ammattiosastojen hyvityssakkoja määrättäessä niitä alentavana seikkana, ellei ammattiosastoja jätetä kokonaan hyvityssakkoon tuomitsematta. Työntekijäliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan työtaistelujen osalta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut sitä kohtaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä ja ammattiosastoille vaadittujen hyvityssakkojen jättämistä tuomitsematta.

KANTAJAN VASTASELITYS

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vielä lausunut, että yhteisprosenttijärjestelmä eli puulaaki toteutettiin niin, että koko palveluraha-ansio jaettiin kaikkien tarjoiluun osallistuneiden työntekijöiden kesken. Työehtosopimuksen mukaan ainoastaan yhteistilauksissa työntekijöillä oli mahdollisuus sopia keskenään toisin. Määräys koski vain yhteistilauksia eikä sitä muissa tilanteissa sovellettu. Jos työntekijät halusivat irtautua yhteisprosentista, maksettiin kullekin tarjoilijalle palvelurahapalkka hänen tarjoilemiensa tuotteiden perusteella. Tarjoilijat eivät suinkaan saaneet itse päättää keitä he ottivat mukaan yhteisprosenttiinsa.

Ravintola Paasi Cheriehen oli 4. ja 5.1.1991 tullut extraamaan kaksi tarjoilijaa. Toinen heistä oli Helsingin hotelli- ja ravintolakoulu Perhosta keväällä 1989 valmistunut tarjoilija, jolla oli alalta neljän vuoden työkokemus. Toinen tarjoilija puolestaan oli suorittanut Hyvinkään ammatillisessa kurssikeskuksessa tarjoilijatutkinnon keväällä 1986. Hän oli tullut yhtiön palvelukseen 24.3.1987. Äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen hän oli toiminut ravintola Paasi Cheriessä kabinettien tilaustarjoilussa syksyllä 1990. Kyseiset tarjoilijat eivät olleet epäpäteviä tai ammattitaidottomia.

Ravintola Paasi Cherien luottamusmies oli 2.1.1991 soittanut ravintolanjohtajalle tiedustellen perjantaina 4.1. ja lauantaina 5.1.1991 vuorossa olevien extratarjoilijoiden ammattitaitoa. Ravintolanjohtaja oli selvittänyt luottamusmiehelle tarjoilijoiden ammattitaidon. Asia oli tullut uudelleen esiin perjantaina 4.1.1991 kello 15 jälkeen, jolloin pääluottamusmies oli tullut esittämään ravintolanjohtajalle vaatimuksen, jonka mukaan uusille tarjoilijoille oli maksettava erillinen prosentti. Ravintolanjohtajan kieltäydyttyä tästä työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä työntekijät olivat aloittaneet työtaistelun kello 18. Ravintolanjohtaja ei ollut joulukuussa 1990 määrännyt tarjoilijoille niin sanottuja kiinteitä asemia. Yhteisprosenttijärjestelmässä asemakierrolla ei ollut mitään merkitystä työntekijöiden ansioihin, koska palkka määräytyi koko ravintolan myynnin perusteella.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaisliitot ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto lisäksi oikeudenkäyntikuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVIEN LAUSUNTO

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Helsingin osasto n:o 1 ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Helsingin portieerien ja vahtimestareiden osasto n:o 9:n ovat osaltaan yhtyneet Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

HTY-Ravintolat Oy:n omistamien viiden ravintolan tarjoiluhenkilökunta ja vahtimestarit, yhteensä 34 työntekijää, ovat 4.1.1991 kello 18 ryhtyneet lakkoon, joka on kestänyt työvuorojen loppuun. Seuraavana päivänä 5.1.1991 ravintola Paasi Cherien 11 työntekijää on uudelleen ryhtynyt kello 18 lakkoon, joka myös tällöin on kestänyt työvuorojen loppuun. Työtaisteluun ovat muiden työntekijöiden ohella osallistuneet ammattiosastojen asettamat pääluottamusmies ja kaksi luottamusmiestä.

Ravintola-alalla on jutussa esitetyn selvityksen mukaan noudatettu yleisesti käytäntöä, jonka mukaan tietyssä ravintolasalissa työskentelevät palvelurahapalkkaiset tarjoilijat jakoivat työvuoron aikana myynnistä kertyneet palvelurahat tarjoilijoiden pääluvun mukaan. Tällainen yhteisprosenttijärjestelmä on ollut käytössä myös ravintola Paasi Cheriessä. Todistajana kuullun kantajaliiton asiamiehen kertoman mukaan tällainen yhteisprosenttijärjestelmä ei perustu työehtosopimuksen määräyksiin, vaan alalla vuosikausia noudatettuun käytäntöön. Sen mukaan työnantajan asiana on määritellä yhteisprosenttijärjestelmän laajuus ja siihen kuuluvien tarjoilijoiden määrä.

HTY Ravintolat Oy:n pääluottamusmies on 4.1.1991 noin kello 15 vaatinut, että ravintola Paasi Cherien vakituisen henkilökunnan lisäksi sinä iltana työvuoroon tuleville kahdelle niin sanotulle extratarjoilijalle on maksettava palkka vakituisten työntekijöiden palvelurahasta erillisenä, koska he eivät olleet yhtä ammattitaitoisia kuin vakituiset tarjoilijat. Sama vaatimus on esitetty seuraavana päivänä. Kun työnantaja on kieltäytynyt suostumasta vaatimukseen, työntekijät ovat toimeenpanneet edellä kerrotut lakot.

Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen työn johtoa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastot eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Ammattiosastot vastaavat myös asettamiensa luottamushenkilöiden osallistumisesta työtaisteluun.

Yhtiön toimitusjohtaja on puhelimitse 4. ja 5.1.1991 ollut yhteydessä työntekijäliiton Helsingin piiritoimitsijoihin vaatien työrauhavelvollisuuden noudattamista. Työntekijäliiton piiritoimitsijan on ilmoitettu jälkimmäisen lakon vuoksi olleen yhteydessä edellisenä päivänä lakossa olleisiin ravintoloihin ja varmistaneen työrauhan säilymisen niissä. Liiton toimenpiteitä ei lakon uusiutuessa voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ja ottaen huomioon keskusjärjestöjen välillä tehdyn hyvityssakkoja koskevan pöytäkirjan määräykset Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Helsingin osasto n:o 1:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Helsingin portieerien ja vahtimestareiden osasto n:o 9:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle, edellisen 6 000 markkaa ja jälkimmäisen 3 000 markkaa sekä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n maksamaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 12 000 markkaa.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ja sen edellä mainitut osastot velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Peltola, Uski, Nouro, Kuivanen ja PalankoLaaka jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.