Sunday after annual leave counts as break day unless it exceeds one per six leave days.

Kysymys siitä, tuliko vuosiloman päättymisen jälkeinen sunnuntaipäivä merkitä puolustusvoimien virkamiesten työaikakirjanpidossa keskeytyspäiväksi vai laskentapäiväksi.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen muiden ohella STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ:n kesken puolustusvoimien virkamiesten työajasta 24.3.1988 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III KORVAUKSET JA LISÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 §. Ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyneessä työjaksossa

1. Mikäli virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka virkamies on tullut työhön kesken työjakson, lasketaan ylityökorvaus ja 15 §:n 1-4 momentissa tarkoitettu lisätyökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoja (Liite). 2. Mitä tässä pykälässä on sanottu, sovelletaan kursseille tai opetustilaisuuteen komennetun työajan laskennassa, myös 8 §:ssä tarkoitettuun sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisen ajalta, joka luetaan keskeytysajaksi. 3. Jollei virkasuhde kestä vähintään yhtä kokonaista työjaksoa, ei suhteellisten työtuntinormien taulukoita sovelleta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta annetuissa soveltamisohjeissa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III KORVAUKSET JA LISÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 § Ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyneessä työjaksossa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat muun muassa vuosiloma- ja virkavapauspäivät, vuosilomaan sisältyvät sunnuntait, uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, joulupäivä, tapaninpäivä, juhannusaatto, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto sekä muu kuin edellä 2 momentissa tarkoitettu virka- tai komennusmatkaan kulunut vuorokausi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on lausunut, että Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä oli vääpeli Jussi Anttilalle myönnetty lomaa ajaksi 21. - 31.12.1989 ja vääpeli Ilkka Heinäsuolle ajaksi 20. - 31.12.1989. Erimielisyyttä oli syntynyt sunnuntain 31.12.1989 merkitsemisestä työaikakirjanpitoon. Viranhaltijapuolen kannan mukaan sunnuntaipäivä oli puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamisohjeen mukaan keskeytyspäivä. Työnantaja oli katsonut, että sunnuntai oli valtion virkamiesten vuosilomia koskevan soveltamisohjeen mukainen laskentapäivä.

Asiassa oli käyty paikallisneuvottelu pääesikunnan ja Päällystöliitto r.y:n välillä 11.5.1990. Päällystöliiton mielestä vuosiloman päättävä sunnuntai 31.12.1989 oli merkittävä keskeytyspäiväksi. Tätä koskeva vaatimus oli perustettu työaikasopimuksen soveltamisohjeen kohtaan, jonka mukaisesti vuosilomaan sisältyvät sunnuntait, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä olivat keskeytyspäiviä työaikalaskennassa. Asiassa oli käyty keskusneuvottelu 2.11.1990.

Työtuomioistuin oli tuomiossaan n:o 91/1989 vahvistanut puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 16 §:n 1 kohdan määräyksen tulkittavaksi siten, että vuosiloman jälkeinen sunnuntai oli merkittävä työaikaluetteloon määräyksessä tarkoitetuksi niin sanotuksi keskeytyspäiväksi, jollei siitä johtunut, että vuosiloman johdosta keskeytyspäivinä pidettäviä sunnuntaita olisi enemmän kuin yksi täyttä kuutta lomapäivää kohti. Vastaavalla kannalla työtuomioistuin oli ollut jo tuomiossaan n:o 78/1980.

Valtion virkamiesten vuosilomia koskevien soveltamisohjeiden 2.11 kohdan mukaan työaikalain 6 §:n sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen työaikasopimusten alaisten virkamiesten osalta vuosilomapäivät sekä vuosilomaan jäävät sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä olivat keskeytyspäiviä.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta annettujen soveltamisohjeiden 16 §:n 3 kohdan mukaan keskeytyspäiviä ei otettu mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä olivat muun muassa vuosiloma- ja virkavapauspäivät, vuosilomaan sisältyvät sunnuntait, uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, joulupäivä, tapaninpäivä, juhannusaatto, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto sekä muu kuin 2 momentissa tarkoitettu virkatai komennusmatkaan kulunut vuorokausi.

Anttilan ja Heinäsuon vuosilomien sisään oli jäänyt sunnuntaipäivälle sattunut jouluaatto 24.12.1989. Valtion virkamiesten vuosilomia koskevien soveltamisohjeiden mukaan kirkolliset juhlapäivät olivat keskeytyspäiviä ja puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen soveltamisohjeessa oli vielä erikseen mainittu jouluaatto tällaisena kirkollisena juhlapäivänä. Näin ollen 24.12.1989 oli ollut keskeytyspäivä sillä perusteella, että kysymyksessä oli ollut jouluaatto.

Tämän vuoksi kuutta täyttä vuosilomapäivää kohden ei tullut keskeytyspäivinä pidettäviä sunnuntaipäiviä enemmän kuin yksi, vaikka vuosiloman jälkeinen sunnuntai 31.12.1989 merkittäisiinkin keskeytyspäiväksi. Tämä johtui siitä, ettei 24.12.1989 ollut keskeytyspäivä vuosiloman sisään jäävänä sunnuntaina, vaan jouluaaton ominaisuudessa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 16 §:n 1 kohdan oikeaksi tulkinnaksi, että vuosiloman jälkeinen sunnuntai oli Anttilan ja Heinäsuon vuosilomien osalta merkittävä työaikaluetteloon keskeytyspäiväksi, sillä vuosilomaan sisältyvä edellinen sunnuntai oli ollut jouluaatto, joka oli luettava keskeytyspäiväksi kirkollisena juhlapäivänä siitä riippumatta, mikä viikonpäivä se oli.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että virkaehtosopimuksen 16 §:n 1 momentin mukaan laskettiin yli- ja lisätyökorvaus muun muassa loman vuoksi keskeytyneen työjakson ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoja. Samoin oli asianlaita työaikalain 6 §:n mukaista periodityötä tekevien virkamiesten osalta myös muualla valtionhallinnossa.

Keskeytyspäiväksi lukeminen oli yleensä virkamiehen kannalta edullista, sillä keskeytyspäivä merkitsi sitä, että kolmen viikon työjaksossa ylityökorvauksen saamisen edellytykset alenivat. Puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen soveltamisohjeen 16 §:n mukaan keskeytyspäiviä olivat muun muassa vuosiloma- ja virkavapauspäivät, vuosilomaan sisältyvät sunnuntait, uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, joulupäivä, tapaninpäivä, juhannusaatto, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto. Samoin oli asian laita myös työaikalain alaisten valtion virkamiesten työaikasopimuksen soveltamisohjeiden 22 §:n mukaan ja valtion virkamiesten vuosilomia koskevien soveltamisohjeiden 2.11 kohdan mukaan.

Aikaisemmissa tuomioissaan n:ot 78/1980 ja 91/1989 työtuomioistuin oli katsonut puolustusvoimissa vallinneen aiemman tulkintakäytännön huomioon ottaen, että vuosiloman jälkeistä sunnuntaita ei ollut merkittävä laskentapäiväksi, vaan sitä oli pidettävä keskeytyspäivänä, sikäli kuin tästä ei johtunut, että vuosiloman johdosta keskeytyspäivänä pidettäviä sunnuntaipäiviä olisi enemmän kuin yksi täyttä kuutta vuosilomapäivää kohti. Kuten esimerkiksi työtuomioistuimen tuomiosta n:o 78/1980 ilmeni, oli valtion hallinnossa yleisen työaikalain alaisen virkamiesten osalta vastaavat sunnuntaipäivät luettu laskenta- eikä keskeytyspäiviksi.

Täysin riidatonta oli, että vuosiloman jälkeinen sunnuntaipäivä oli puolustusvoimissa keskeytyspäivä, mikäli edellä mainitut edellytykset täyttyivät. Anttilan ja Heinäsuon vuosiloman jälkeinen sunnuntai oli ollut 31.12.1989. Anttilan vuosiloma oli alkanut torstaina 21.12. ja Heinäsuon keskiviikkona 20.12.1989. Kirkollisia juhlapäiviä, jotka olivat työajan laskennassa keskeytyspäiviä, sisältyi vuosilomajaksoon sunnuntaipäivälle osunut jouluaatto 24.12.1989, joulupäivä 25.12.1989 ja tapaninpäivä 26.12.1989. Anttilan ja Heinäsuon työajanlaskennassa kaikki päivät joko 20. tai 21.12.1989 alkaen olivat olleet keskeytyspäiviä lukuun ottamatta vuosiloman jälkeistä sunnuntaipäivää 31.12.1989.

Edellä mainitun kuuden päivän laskentasäännön kannalta ei ollut merkitystä sillä, kuinka monta kirkollisena juhlapäivänä pidettävää keskeytyspäivää lomajaksoon sisältyi, vaan ratkaisevaa oli, kuinka monta keskeytyspäivänä pidettävää sunnuntaipäivää kutakin kuutta lomapäivää kohti vuosilomaan sisältyi. Anttilan ja Heinäsuon kohdalla vuosilomaan sisältyvä sunnuntaipäivä 24.12.1989 oli kiistatta keskeytyspäivänä pidettävä sunnuntaipäivä. Anttilalta ja Heinäsuolta kului jouluviikolla neljä vuosilomapäivää ja koko lomalla kuusi tai seitsemän vuosilomapäivää.

Sillä seikalla johtuiko sunnuntaipäivän lukeminen keskeytyspäiväksi siitä, että kysymyksessä oleva sunnuntai oli myös kirkollisena juhlapäivänä keskeytyspäivä, ei ollut mainitun laskentasäännön kannalta merkitystä. Laskentasääntö ei myöskään edellyttänyt virkamiehen koko lomanmääräytymisvuoden lomapäivien ja keskeytyspäivinä pidettävien lomapäivien seurantaa.

Koska vuosilomaan jäänyt sunnuntai 24.12.1989 oli keskeytyspäivä ja kun myös vuosilomaan sinänsä sisältymättömän sunnuntain 31.12.1989 merkitseminen keskeytyspäiväksi johtaisi siihen, että keskeytyspäivinä pidettäviä sunnuntaipäiviä olisi enemmän kuin yksi kuutta lomapäivää kohden, ei sunnuntaita 31.12.1989 voitu pitää keskeytyspäivänä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä on syntynyt erimielisyyttä siellä palvelevien vääpelien Anttilan ja Heinäsuon vuosilomien päättymisen jälkeisen sunnuntain, joulukuun 31 päivän 1989 merkitsemisestä työaikakirjanpitoon. Ilmatorjuntarykmentti on pitänyt vuosilomien jälkeistä sunnuntaita puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 16 §:n 1 kohdan määräyksen tarkoittamana laskentapäivänä. Virkamiesjärjestöjen mukaan Anttilan ja Heinäsuon vuosilomien jälkeinen sunnuntai olisi täytynyt merkitä työaikakirjanpitoon keskeytyspäiväksi.

Työtuomioistuin on tuomioissaan n:ot 78/1980 ja 91/1989 ottanut kantaa puolustusvoimien virkamiesten työajan määräytymiseen vastaavanlaisissa tilanteissa. Tuomioissaan työtuomioistuin on vahvistanut puolustusvoimien virkamiesten työajasta voimassa olleiden virkaehtosopimusten oikeaksi sisällöksi, että vuosiloman jälkeinen sunnuntai on merkittävä työaikaluetteloon virkaehtosopimuksissa tarkoitetuksi keskeytyspäiväksi, jollei siitä johdu, että vuosiloman johdosta keskeytyspäivinä pidettäviä sunnuntaipäiviä olisi enemmän kuin yksi täyttä kuutta lomapäivää kohti.

Työtuomioistuimen mielestä aikaisemmissa tuomioissa hyväksytty tulkintaohje on otettava ratkaisun perusteeksi nyt käsiteltävänä olevassa asiassa. Asianosaiset ovat olleet eri mieltä lähinnä vain siitä, miten tuomioissa vahvistettua lopputulosta on nyt käsiteltävänä olevissa tilanteissa sovellettava.

Kanteessa tarkoitetun puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa on määrätty, että laskettaessa ylityökorvauksia ja lisätyökorvauksia keskeytyneessä työjaksossa keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat soveltamisohjeiden mukaan muun muassa vuosilomaan sisältyvät sunnuntait ja jouluaatto.

Anttilan ja Heinäsuon vuosilomiin sisältynyt sunnuntai 24.12.1989 on ollut jouluaatto. Kun heidän vuosilomiensa jälkeinen päivä 31.12.1989 on myös ollut sunnuntai, siitä johtuisi, että jos se katsotaan keskeytyspäiväksi, Anttilalle ja Heinäsuolle olisi kuutta täyttä vuosilomapäivää kohden enemmän kuin yksi keskeytyspäivänä pidettävä sunnuntaipäivä edellyttäen, että 24.12.1989 luetaan keskeytyspäiväksi sunnuntaina. STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n mielestä viimeksi mainittu päivä on luettava keskeytyspäiväksi soveltamisohjeissa mainittuna kirkollisena juhlapäivänä, eikä sunnuntaina.

Kun jouluaatto sattuu vuosiloman sisään jääväksi sunnuntaipäiväksi, tuollaista päivää on työaikalaskennassa kirkollisen juhlapäivän ominaisuudesta huolimatta pidettävä samalla myös sunnuntaina. Työtuomioistuimen mielestä tällainen tulkinta vastaa paremmin virkaehtosopimuksen ja sen soveltamisohjeiden sisältöä, kun niissä ei ole asetettu keskeytyspäiviä keskenään eri asemaan tai toista toisen edelle.

Sillä seikalla, että Heinäsuolla on aikaisemmin vuonna 1989 ollut joitakin erillisiä lomapäiviä, ei työtuomioistuimen mielestä ole merkitystä asiaa hänen kohdaltaan ratkaistaessa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saa valtiovarainministeriö itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Uski, Ekuri, Leivo ja Mursula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.