Labor court dismisses claim that refusal to relocate for temporary work site change constitutes valid dismissal grounds.

Pääasiallisesti Vaasan läänin alueella työskennelleen murskaamotyöntekijän katsottiin työsuhteensa ehtojen nojalla olleen velvollinen siirtymään väliaikaisesti Imatralla sijaitsevalle työmaalle. Kun hän oli kieltäytynyt noudattamasta työnantajan työnjohto-oikeutensa nojalla antamaa siirtymismääräystä, työnantajalla oli ollut erityisen painava syy irtisanoa hänen työsopimuksensa.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y. Kuultava Oy Peruskallio Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 16.2.1990 allekirjoitetussa maa ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II. TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN SEKÄ LOMAUTTAMINEN

6 §

Irtisanominen ja lomauttaminen sekä yhteistoimintamenettely

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 16.2.1990 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista maa- ja vesirakennusalalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain mukaista syytä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Irtisanomisen perusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

12 §

Irtisanomismenettely- ja korvausmääräysten soveltaminen

1. Sen ohella, mitä tämän sopimuksen I luvussa on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvasta irtisanomisesta tämän luvun määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

1. Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 §:ssä määriteltyjen työntekijästä itsestään johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

19 §

Korvauksen määrä

1. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen (3) ja enintään kahdenkymmenen (20) kuukauden palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Oy Peruskallio Ab:lla ei ilmoittamallaan eikä muullakaan perusteella olisi ollut oikeutta irtisanoa Bergin työsopimusta. Bergillä ei olisi ollut mitään velvollisuutta siirtyä Imatran työkohteeseen pois Vaasan läänissä sijainneesta työkohteesta. Työnantaja ei ollut edes väittänyt, ettei sillä olisi ollut tarjota Bergille työtä Vaasan läänin alueella. Paikallisneuvotteluissa 30.10.1990 työntekijäpuoli oli vastustanut Bergin irtisanomista, koska työnantajalla oli irtisanomisen aikaan Vaasan läänissä murskaustöitä käynnissä eikä yhtiön muilta työntekijöiltä ollut edes kysytty halukkuutta siirtyä Imatran työkohteeseen. Asia oli jäänyt riitaiseksi eikä liittotasonkaan neuvottelussa siitä ollut päästy yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta velvoittamaan Oy Peruskallio Ab:n maksamaan Rainer Bergille vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta enintään 20 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 177 194 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Maarakentajien Keskusliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Maarakentajien Keskusliitto, jonka lausumaan Oy Peruskallio Ab osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että Oy Peruskallio Ab, joka nyttemmin oli fuusioitunut Suomen Kiviaines Oy:öön, oli seinäjokelainen kiviainesmyyntiin ja murskausurakointiin erikoistunut yhtiö. Yrityksen toimialueena oli koko Suomi ja työntekijöitä oli keskimäärin 80, joista teknistä henkilöstöä kymmenkunta.

Rainer Berg oli otettu työhön suullisella työsopimuksella yhtiön Vaasan työmaalle toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 30.11.1979 murskaamotyöntekijäksi. Työaluetta ei ollut rajattu, vaan se määräytyi sen mukaan missä Oy Peruskallio Ab:n murskaamo kulloinkin oli. Pääosin Bergin työmaat olivat sijainneet Pohjanmaalla, mutta Berg oli ollut työssä myös muun muassa Sotkamossa ja Tampereella. Työmaat olivat olleet useimmiten Bergin asuinja työhönottopaikan ulkopuolella. Hän oli yöpynyt työmailla tai niiden läheisyydessä työnantajan järjestämässä majoituksessa. Berg oli käynyt kotonaan vain viikonloppuisin ja työmaan sijainnista riippuen ilmeisesti joskus myös keskellä viikkoa. Muun muassa ollessaan Singsbyn murskaustyömaalla Mustasaaressa hän oli yöpynyt Vaasassa viikot käyden vain viikonloppuisin ja mahdollisesti kerran keskellä viikkoa kotonaan. Berg oli asunut yhdessä yrityksen porarin kanssa samassa majapaikassa. Vaasasta hänen kotiinsa oli matkaa noin 90 kilometriä.

Yhtiön toimitusjohtaja ja Berg olivat käyneet irtisanomista koskevan keskustelun vielä 12.10.1990. Berg ei tällöinkään ollut ilmoittanut mitään syytä kieltäytymiselleen. Keskustelun tuloksena oli sovittu, että jos Berg lähtee Imatralle, niin irtisanominen perutaan. Berg oli vastustanut irtisanomista 12.10.1990 päivätyssä kirjeessään. Tämän jälkeen hän oli kirjallisesti lähestynyt työnantajaa lähettämällä oman versionsa tekstiksi syyskuisen yhteistoimintakokouksen pöytäkirjaan, jossa käsiteltiin hänen asiaansa. Bergin laatima teksti oli ristiriitainen kokouksessa esille tulleen ja pöytäkirjaan kirjatun, kokouksessa osanottajille luetun ja heidän hyväksymänsä tekstin kanssa. Berg ei ollut mennyt Imatralle lainkaan, joten irtisanomista ei ollut peruutettu. Asiasta oli käyty 30.10.1990 piiritason neuvottelu. Bergin työsuhde päättyi 18.12.1990.

Bergin vahingonkorvausvaatimus oli edellä olevaan nähden perusteeton.

Välittömästi asian tultua tietoon Suomen Maarakentajien Keskusliitosta oli oltu yhteydessä yhtiön toimitusjohtajaan ja asiaa oli sitten käsitelty sanotussa yhteistoimintakokouksessa. Koska Berg oli kokouksessa antanut ymmärtää, että hän siirtyy Imatralle, asian piti olla selvä. Näin ollen myös Suomen Maarakentajien Keskusliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus oli perusteeton.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Maarakentajien Keskusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

RAKENNUSTYÖLÄISTEN LIITON VASTASELITYS

Yhteistoimintakokouksessa 6.9.1990 Berg oli kertomansa mukaan ottanut puheeksi lastenhoitoasian järjestämisen ehtona siirtymiselleen Imatran työmaalle. Ennakkokeskusteluilla Berg oli kokouksessa tarkoittanut juuri päivähoitoasian järjestämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja Oy Peruskallio Ab ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rainer Berg on työskennellyt suullisen työsopimuksen perusteella toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa Oy Peruskallio Ab:n palveluksessa 30.11.1979 lukien. Berg on otettu yhtiön Vaasan työmaalle ja hänen tehtävänään on ollut työskennellä murskaamotyöntekijänä yhtiön murskaamoilla. Bergin työsopimus on irtisanottu päättymään 18.12.1990.

Oy Peruskallio Ab:n työpäällikkö on 29.8.1990 jättänyt Bergille kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan Bergin tulee siirtyä työhön yhtiön Imatralla sijaitsevalle murskaamolle seuraavana maanantaina 3.9.1990. Työpäällikkö on kertonut Bergin siirtomääräyksen aiheutuneen siitä, että Imatran murskaamolle oli saatava kokenut murskaamotyöntekijä lomittamaan toista työntekijää siksi ajaksi, kun murskaamon toiminta syksyllä 1990 päättyisi. Murskaamolta, jolla Berg työskenteli, oli parhaiten yksi työntekijä irroitettavissa ja Berg oli heistä sopivin kyseiseen tehtävään. Työpäällikön ja jutussa työtuomioistuimessa kuullun Bergin kertomukset siitä, mitä Bergille Imatralla työskentelyn kestosta ilmoitettiin, ovat ristiriitaiset. Berg on kertomansa mukaan ollut tietoinen siitä, että kysymys oli lyhyehköstä työmääräyksestä. Hän oli kuitenkin ollut siinä käsityksessä, että määräys olisi voinut kestää joitakin kuukausia.

Berg ei ole siirtynyt Imatralle määrättynä päivänä 3.9.1990. Kysymys siirrosta on ollut esillä 6.9.1990 pidetyssä yhteistoimintakokouksessa. Kokouksesta laaditusta keskustelupöytäkirjasta selviää, että Berg on käsittänyt siirtonsa aiheutuneen siitä, että hän oli 28.8.1990 työnantajan edustajan kanssa käymässään keskustelussa kiinnittänyt huomiota työnantajan edustajan ohjeiden vastaiseen menettelyyn aliurakoitsijoiden töiden korvaamisessa. Työnantajan edustaja on pöytäkirjan mukaan lausunut Bergin siirron perustuvan tarveharkintaan. Berg on neuvottelussa ilmoittanut siirron vaativan ennakkokeskusteluja. Hän on ilmoittanut, että siirto Imatralle on selvä, kunhan siirtyminen päivätään uudelleen, millä pöytäkirjan mukaan on tarkoitettu sitä, että Berg voi pitää loput kesälomastaan ennen siirtoa. Pöytäkirja on todistajana kuullun markkinointipäällikön kertoman mukaan kokouksessa luettu ja hyväksytty huomautuksitta.

Berg itse on myöhemmin kertonut yhteistoimintaneuvottelussa ilmoittaneensa olevansa valmis matkustamaan Imatran murskaamolle, jos hänen kolmen alaikäisen lapsensa hoitokysymys saadaan järjestymään. Edelleen hän on ymmärtänyt sovitun, että hänen palattuaan lomamatkaltaan asiaan palattaisiin ja hänen tilannettaan tarkisteltaisiin murskaustyöpäällikön kanssa.

Työpäällikön otettua yhteyttä Bergiin tämän vuosiloman päätyttyä 8.10.1990 Berg on edelleen kieltäytynyt menemästä Imatralle. Bergin työsopimus on 9.10.1990 sen vuoksi sanottu irti. Bergille on vielä 12.10.1990 ilmoitettu, että irtisanominen perutaan, jos Berg lähtee Imatralle. Bergin kieltäydyttyä edelleen syytä ilmoittamatta siirrosta ja kun käydyissä neuvotteluissa ei asiasta ole päästy yksimielisyyteen, on hänen työsuhteensa päättynyt työehtosopimuksen edellyttämän irtisanomisajan jälkeen 18.12.1990.

Oy Peruskallio Ab:n murskaamotoiminta on vuoteen 1990 saakka keskittynyt Pohjanmaan alueelle. Yhtiön fuusioiduttua Suomen Kiviaines Oy:öön yhtiö on saanut tehtäväkseen lisääntyvästi murskaustyötä muuallakin kuin Vaasan läänissä. Todistajana kuullun yhtiön työpäällikön kertoman mukaan jutun oikeudenkäynnin aikana puolet yhtiön kuudesta murskausasemasta on Vaasan läänissä, yksi Imatralla, yksi siirtymässä Ylöjärvelle ja yksi murskausasema toimii Paraisilla. Työntekijöiden työhönottopaikka on joko murskaamon sen hetkinen sijaintipaikka tai yhtiön korjaamon sijaintipaikka. Kirjallisesti tehdyissä työsopimuksissa työskentelypaikasta ei ole muuta mainintaa, kuin että yhtiön toiminta-alue on koko Suomi.

Berg on muutaman päivän kestäviä komennuksia lukuun ottamatta työskennellyt yksinomaan Vaasan läänin alueella sijaitsevilla murskaustyömailla. Työmaan sijainnista riippuen Berg on joko yöpynyt kotonaan tai työnantajan järjestämässä majoituksessa käyden kotonaan vain viikonloppuisin tai mahdollisesti joskus myös viikolla.

Todistelussa on käynyt edelleen selville, että periaatteessa sama miehistö on seurannut murskaamon mukana työmaiden vaihtuessa. Lomasijaisuuksien tai vastaavien syiden vuoksi on voitu työntekijä määrätä siirtymään myös toiselle murskaamolle, mutta tällaisista siirroista on työpäällikön kertoman mukaan sovittu aina työnantajan ja työntekijän välillä ennen siirtomääräyksen antamista.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Berg on työsuhteensa ehtojen nojalla ollut velvollinen siirtymään väliaikaisesti Imatralla sijaitsevalle työmaalle. Kun Berg on kieltäytynyt noudattamasta työnantajan työnjohto-oikeutensa nojalla antamaa määräystä, työnantajalla on ollut irtisanomissuojasta ja lomautuksesta maa- ja vesirakennusalalla tehdyn sopimuksen tarkoittama erityisen painava syy irtisanoa Bergin työsopimus. Berg ei siten ole oikeutettu vaatimaansa korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Oy Peruskallio Ab pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suhonen, Äimälä, Rautiainen, Kuivanen ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.