Labor court dismisses union claim against new company while holding predecessor liable for collective agreement breach.

Yhtiö oli laiminlyömällä neuvotella uusista urakkahinnoista ennen urakkahinnoittelun irtisanomista rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräyksiä.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi edelleen ollut velvollinen suorittamaan aikatyöhön siirretyille työntekijöilleen palkkaa niiden perusteiden mukaan, joita siihen saakka oli noudatettu urakkatyössä.

Yhtiö, jolle liike oli luovutettu, ei ollut vastuussa neuvottelujen pitämättä jättämisestä.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaajat Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kingboats Oy Oy Flipper Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 20.3.1990 allekirjoitetussa veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Suorituspalkka

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi, mikäli mahdollista, urakkatyönä. Urakkatyön hinnoittelun on perustuttava eri työpaikoilla 3 §:n nojalla lähemmin sovittaviin työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % mainittua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan mm. koneissa, laitteissa, muoteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai tarvikkeissa ja osien saatavuudessa tai järjestelyissä tapahtuneet sellaiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai saavutukseen huomattavaa vaikutusta verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu. Tällaisesta uudelleenhinnoittelusta on kuitenkin sovittava ao. työntekijän kanssa 1. kohdan perusteet huomioiden. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi.

3. Jos voimassa olevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostakin muusta kuin edellä 2. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

4. Väärin hinnoiteltu urakka on oikaistavissa jomman kumman osapuolen vaatimuksesta. Mikäli työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan käydyt neuvottelut eivät johda tulokseen, on jommalla kummalla paikallisella osapuolella oikeus irtisanoa erimielisyyden kohteena oleva urakkahinnoittelusopimus kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisajan päätyttyä työ tehdään aikatyönä henkilökohtaisella aikapalkalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

35 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 kappaleessa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on lausunut, että Oy Flipper Boats Ab:ssä, nykyiseltä nimeltään Kingboats Oy:ssä oli Paimion tehtaalla 21.6.1990 pidetyssä yhteistoimintaneuvottelussa kerrottu yhtiötä koskevista taloudellisista vaikeuksista, jotka aiheuttaisivat erilaisia erikoisjärjestelyjä. Yhtiön Paimion tehtaalla oli työssä noin 50 työntekijää, jotka valmistivat Flipper-merkkisiä lasikuituisia moottoriveneitä.

Sanotussa tiedotustilaisuuden luonteisessa neuvottelutilaisuudessa työnantaja oli esitellyt muistion. Muistion eräänä kohtana oli käsitelty Oy Flipper Boats Ab:n toimenpiteitä, jotka koskivat Paimion tehtaan urakoita. Puheena olevan kohdan mukaan tuotannon uudelleen järjestelyjen ja virheellisten urakoiden määräytymisperusteiden johdosta kaikki Paimion tehtaan urakat irtisanottiin työehtosopimuksen mukaisesti. Samalla oli todettu, että uudet urakat hinnoiteltaisiin työntutkimusten pohjalta myöhemmin. Edelleen oli ilmoitettu, että irtisanomisajan jälkeen siirryttäisiin henkilökohtaisiin aikapalkkoihin, jotka tultaisiin määrittelemään jokaisen työntekijän kohdalta erikseen.

Urakoiden poistaminen oli tullut Paimion tehtaan työntekijöille yllätyksenä. Työntekijöiden edustajat olivat vastustaneet työnantajan yksipuolisella toimella asiasta sopimatta ja neuvottelematta suorittamaa urakoiden irtisanomista ja kiinteiden, urakkalisän sisältävien sopimuspalkkojen alentamista. Työntekijät olivat vaatineet vanhojen urakoiden ja kiinteiden sopimuspalkkojen säilyttämistä palkkausperusteena. Työntekijät olivat perustelleet käsitystään työehtosopimuksesta ilmenevällä periaatteella, jonka mukaan urakoita ei voitu missään tapauksessa irtisanoa ennen kuin asiasta oli neuvoteltu. Työntekijäpuoli oli ilmoittanut olevansa valmis neuvottelemaan urakoista. Työnantaja ei ennen eikä jälkeen urakoiden poistamistoimenpidettä ollut esittänyt työntekijöille neuvottelujen käymistä.

Neuvottelu asiasta oli pidetty 6.7.1990. Silloin työnantaja oli ilmoittanut tapahtuneesta liikkeen luovutuksesta. Työnantajan antamien tietojen mukaan Oy Flipper Boats Ab:n kokonaan omistanut Rapala Oy oli myynyt 60 prosenttia yhtiön osakekannasta. Lisäksi kaupassa oli sovittu, että Oy Flipper Ab tuli omistamaan Paimion tehtaan ja kahden muun tehtaan, nimittäin Nauvon ja Kemiön tehtaan irtaimiston.

Tilaisuudessa esitetyn, valmiiksi laaditun pöytäkirjan mukaan Oy Flipper Ab oli ilmoittanut Paimion tehtaan urakat irtisanotuiksi 21.6.1990 työntekijöiden edustajille annetulla muistiolla. Työnantaja oli todennut, että urakoista neuvotteleminen kuului uuden omistajayhtiön neuvotteluvelvoitteisiin. Urakoiden kahden kuukauden irtisanomisaika oli alkanut kulua 21.6.1990. Oy Flipper Ab:n ilmoituksen mukaan uudet urakat hinnoiteltaisiin työntutkimusten pohjalta. Lisäksi yhtiö oli määrännyt, että irtisanomisajan jälkeen siirryttäisiin henkilökohtaisiin aikapalkkoihin, jotka määriteltäisiin jokaiselle erikseen. Nämä yksipuoliset määräykset vastasivat edellisen työnantajan aikana annettuja määräyksiä. Tilaisuudessa oli sovittu, että seuraavat yhteistoimintaneuvottelut käytäisiin vuosilomien jälkeen myöhemmin sovittavana ajankohtana. Minkäänlaisia neuvotteluja ei työntekijöiden pyynnöstä huolimatta ollut kuitenkaan käyty enempää vanhan kuin uudenkaan omistajan aikana.

Urakoiden irtisanominen ja aikapalkkojen alentaminen oli toteutettu. Kaikki urakat oli poistettu kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen 21.8.1990 lukien, jolloin oli siirrytty aikapalkkaukseen.

Paimion tehtaalla urakat oli vakiintuneesti muodostettu niin, että työsuhteen alkaessa oli sovittu peruspalkka, johon oli lisätty viiden tai kuuden prosentin vaativuuslisä, palvelusvuosilisä ja työehtosopimuksen mukainen urakkalisä. Yleiskorotuksia oli joskus korvattu siirtymällä käyttämään tehokkaampia työkaluja. Hyvinä aikoina saatujen palkkaliukumien kautta työntekijöiden palkkataso oli ollut Paimion tehtaalla veneenrakennusalan keskimääräistä palkkatasoa parempi.

Urakoiden poistaminen oli koskenut tehtaan kaikkia tuotannollisessa toiminnassa olevia työntekijöitä. Keskituntiansion lähtötasolla ollut ollut mitään merkitystä. Keskituntiansioiden alentuminen oli ollut 35-40 prosentin luokkaa. Alennus oli ollut 14-15 vuoden tasaisen palkkakehityksen jälkeen merkittävä. Urakoiden poistamisen yhteydessä oli pudotettu kaikkia käytössä olleita kiinteitä sopimuspalkkoja työnantajan ilmoittaman urakkalisän alennuksen verran. Kiinteillä sopimuspalkoilla oli tehty joitain vähäisiä töitä, joita ei ollut voitu teettää urakalla. Sopimuspalkkaan oli sisältynyt urakkalisä, jonka määrä oli ollut vain työnantajan tiedossa. Normaalioloissa työtä oli tehty miltei yksinomaan urakalla, mutta urakoiden poistamisen jälkeisessä tilanteessa oli työskennelty työnantajan yksin määräämillä aikapalkoilla. Palkkojen alentaminen oli tapahtunut osittain myös muuttamalla muutamien työntekijöiden palkkaryhmittelyä.

Urakkatyö oli veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdassa määrätty ensisijaiseksi työmuodoksi. Urakkatyön hinnoittelun oli oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousi normaalilla urakkatyövauhdilla 20 prosenttia työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvoi työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa. Työehtosopimukseen sisältyi useita määräyksiä siitä, että urakoista oli sovittava.

Urakkahintojen muuttaminen oli mahdollista työehtosopimuksen mukaan kolmessa eri tilanteessa: Ensinnäkin urakan uudelleen hinnoittelu oli mahdollista, kun työ- ja tuotantomenetelmät muuttuivat. Toiseksi työehtosopimus teki mahdolliseksi hinnoitella urakat uudelleen muista syistä. Sellaisia voivat olla esimerkiksi työpaikalla tehdyn työnmittauksen perusteella saadut tulokset, jotka edellyttivät urakoiden uudelleen hinnoittelua. Kolmas urakoiden uudelleen hinnoittelutilanne syntyi, kun väärin hinnoiteltu urakka oikaistiin jommankumman osapuolen vaatimuksesta.

Paimion tehtaalla ei ollut tapahtunut sellaisia huomattavia tuotannon uudelleen järjestelyjä, jotka olisivat oikeuttaneet urakoiden uudelleen hinnoittelemiseen. Myöskään ei tehtaalla ollut väärin hinnoiteltuja urakoita.

Työnantajat olivat rikkoneet vakavalla tavalla työehtosopimuksen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto, joka on luopunut esivalmistelussa osasta haastehakemuksessa esitetyistä vaatimuksista, on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Flipper Ab:n Paimion tehtaan työntekijöillä on oikeus saada urakka- ja aikapalkkaa niillä ehdoilla, jotka ovat olleet voimassa ennen 21.6.1990 alkaneita työnantajan yksipuolisia toimenpiteitä. Lisäksi Puutyöväen liitto on vaatinut Kingboats Oy:n ja Oy Flipper Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä, Kingboats Oy ja Oy Fipper Ab ovat lausuneet, että kanteen tarkoittama liiketoiminta oli osakas- ja luovutussopimuksella siirtynyt kokonaisuudessaan Oy Flipper Ab -nimiselle yhtiölle 5.7.1990 lukien.

Oy Fipper Boats Ab oli myöhemmin muuttanut nimensä Kingboats Oy:ksi. Yhtiö oli 31.12.1990 lukien eronnut Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyydestä. Oy Flipper Ab ei ollut järjestäytynyt työnantajaliittoon.

Työehtosopimuksen 5 §:ssä oli sovittu urakkahintojen muuttamisesta. Urakkahintojen oikeellisuudesta oli Paimiossa keskusteltu useaan otteeseen. Jo vuoden 1989 elokuussa olivat työnantaja ja työntekijät pääluottamusmiehen välityksellä sopineet, että urakkakokonaisuus tarkistettaisiin syksyllä 1989 työntutkimuksella. Sopimuksessa oli mainittu, että uutta urakkahintaa määriteltäessä otettaisiin huomioon työntutkimuksen pohjalta saadut arvot ja että laskentaperusteena käytettäisiin alueellista alalla vallitsevaa keskiarvoansiotasoa. Sopimuksen jälkeen pääluottamusmies ja yhtiön toimitusjohtaja, tuotantopäällikkö ja kehityspäällikkö olivat keskustelleet virheellisistä urakkahinnoista, jotka olivat perustuneet niin sanottujen "hullujen vuosien" tasoon. Kehityspäällikön ja pääluottamusmiehen välillä oli nimenomaan sovittu muun muassa, että kevään 1990 perustyyppiveneet tehtäisiin vanhoilla urakkahinnoilla seuraavaan kesään saakka, jonka jälkeen urakat uusittaisiin.

Väärin hinnoitelluista urakoista johtuen keskituntiansiot Paimion tehtaalla olivat olleet noin 70 markkaa tunnissa, kun koko alan keskituntiansio samaan aikaan oli ollut 47 markkaa tunnissa. Tästä ansiovertailusta voitiin jo todeta urakoiden vääristyneisyys Paimion tehtaalla. Käytyjen keskustelujen jälkeen, jolloin oli oltu yhtä mieltä urakoiden virheellisyydestä ja muutostarpeista, oli käyty useita yhteistoimintaneuvotteluja. Muun muassa 31.5., 21.6. ja 6.7.1990 käydyissä neuvotteluissa oli ollut esillä urakkatyön suorittaminen ja urakkahinnoittelun irtisanominen.

Yhteistoimintaneuvottelujen perusteella laadituista pöytäkirjoista kävi ilmi urakoiden irtisanominen. Kesäkuun 21 päivänä 1990 pidetyn neuvottelun pöytäkirjan oli allekirjoittanut muun muassa pääluottamusmies. Myös 6.7.1990 laaditun pöytäkirjan oli allekirjoittanut pääluottamusmies. Urakkahintoja oli siten työehtosopimuksen mukaisesti muutettu sopimuksella noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa.

Näiden tapahtumien jälkeen oli ihmeteltävää se, että urakoiden poistaminen olisi tullut Paimion tehtaan työntekijöille yllätyksenä tai että työntekijät olisivat vastustaneet työnantajan toimenpiteitä. Vaikka katsottaisiin, ettei Kingboats Oy olisi neuvotellut väärin hinnoitelluista urakoista, kuten työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdassa oli määrätty, se olisi ainoastaan menettelyvirhe, josta saattaisi olla seurauksena vain hyvityssakko työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Menettelytapojen mahdollinen laiminlyönti ei kuitenkaan tehnyt tehottomaksi yhtiön suorittamaa urakkahinnoittelun irtisanomista. Sen vuoksi työnantajalla oli ollut oikeus 21.8.1990 lukien siirtyä henkilökohtaisiin aikapalkkoihin.

Erimielisyydestä oli muiden asioiden ohella neuvoteltu liittojen välillä 6.9.1990, jolloin paikalla oli ollut sekä paikallisten osapuolten että liittojen edustajia.

Palkkaryhmien alentamisia ei ollut osoitettu työehtosopimukseen perustumattomiksi. Tarkistettaessa erään työntekijän palkkaryhmää yhtä luokkaa alemmaksi vastaamaan työn vaativuutta ei hänen ansioihinsa ollut puututtu.

Väite neuvotteluista kieltäytymisestä ei perustunut tosiasioihin.

Puutyöväen liitto on vaatinut hyvityssakkoseuraamusta sekä Kingboats Oy:lle että Oy Flipper Ab:lle. Vaikka katsottaisiin Kingboats Oy:n laiminlyöneen neuvotteluvelvoitteensa, se ei ollut tapahtunut tietoisesti. Oy Flipper Ab ei ollut voinut tahallisesti eikä törkeällä tuottamuksella rikkoa työehtosopimuksen määräyksiä pelkästään toteuttamalla myöhemmin mahdollisesti sopimuksen vastaiseksi katsottavan toimenpiteen. Jos työehtosopimusta oli rikottu, voitiin ainoastaan se työnantaja, joka oli tehnyt rikkomuksen, tuomita hyvityssakkoon.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä ja yhtiöt ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Puutyöväen liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksen mukaan työt on pyrittävä ensisijaisesti suorittamaan urakkatyönä. Urakkatyön tekeminen edellyttää työehtosopimuksen mukaan siitä sopimista - työehtosopimuksen 5 §:n 9. kohdan mukaan vieläpä niin, että urakat on sovittava kirjallisina.

Työehtosopimuksen 5 §:n mukaan urakkahinnoitteluja ja urakkahintoja voidaan olosuhteiden vaatiessa muuttaa.

Työehtosopimuksen 5 §:n 2. kohdan mukaan työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleen hinnoittelu. Jos uudelleen hinnoittelusta ei päästä yksimielisyyteen työntekijän kanssa, asia on viime kädessä alistettava liittojen ratkaistavaksi.

Jos taas urakkahinnoittelua halutaan muusta syystä muuttaa, työehtosopimuksen saman pykälän 3. kohdan mukaan työntekijän ja työnantajan on siitä sovittava ja, jos sopimusta ei synny, asia on alistettava liittojen ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan mukaan väärin hinnoiteltu urakka on oikaistavissa jommankumman osapuolen vaatimuksesta. Menettelystä on sovittu, että mikäli neuvottelujärjestyksen mukaan käydyt neuvottelut eivät johda tulokseen, paikallinen osapuoli voi irtisanoa erimielisyyden kohteena olevan urakkahinnoittelun kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä määräyksestä sovittaessa on tarkoitettu työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen noudattamisella.

Työtuomioistuimen mielestä neuvottelujärjestystä koskevasta 35 §:n määräyksestä ei välttämättä johdu, että jos uudesta urakkahinnoittelusta ei viimeksi mainitussa tapauksessa päästä sopimukseen työpaikalla, asia olisi aina siirrettävä liittojen ratkaistavaksi. Työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan määräys on ymmärrettävissä siten, että jos neuvottelussa ei päästä paikallistasolla tulokseen, asia on siirrettävä liittojen ratkaistavaksi edellyttäen, että toinen osapuoli sitä vaatii. Jollei vaatimusta tehdä kummaltakaan puolelta, urakkahinnoittelu voidaan irtisanoa paikallistasolla siirtämättä asiaa liittojen ratkaistavaksi.

Kanteessa on lähinnä kysymys siitä, onko Oy Flipper Ab:lle, joka on liikkeen luovutuksessa tullut työehtosopimukseen sidotuksi, nykyisin kuuluvan Paimion tehtaan urakkahinnoittelun irtisanomisessa menetelty työehtosopimuksen 5 §:n edellyttämällä tavalla ja urakkahinnoittelun irtisanomisen seuraamuksista.

Oy Flipper Ab on 4.7.1990 ostanut Paimion tehtaan venetuotannon Oy Flipper Boats Ab:ltä. Oy Flipper Boats Ab on myöhemmin muuttanut nimensä Oy Kingboats Ab:ksi.

Paimion tehtaalla työntekijät ovat osallistuneet Flippermerkkisten moottoriveneiden valmistukseen. Työt ovat keskittyneet lähinnä veneiden sisustamiseen. Pääosa työntekijöistä on tehnyt urakkatyötä. Urakkapalkka on muodostunut peruspalkasta, vaativuuslisästä, palvelusvuosilisästä ja urakkalisästä. Urakkahinnoitteluista on sovittu venetyypeittäin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken käydyissä neuvotteluissa.

Tehtaan pääluottamusmies on helmikuussa 1990 sopinut työnantajan kanssa Flipper 717 S veneen sisustusurakan urakkakertoimesta. Asianosaiset ovat ollet eri mieltä siitä, onko sopimus koskenut vain yksittäistä työtä vai onko sovittua urakkakerrointa ollut tarkoitus käyttää yleisesti siihen saakka, kunnes uudesta kertoimesta sovitaan. Urakkahinnoista ei tämän jälkeen ole tehtaalla kirjallisesti sovittu.

Paimion tehtaalla on huhtikuusta 1990 alkaen suoritettu yhtiön johtajan toimeksiannosta työntutkimusta jatkuvana ajankäyttötutkimuksena. Yhtiön palvelukseen on huhtikuussa 1990 otettu valmistuspäällikkö, joka on suorittanut työntutkimukset. Tutkimuksen kuluessa oli selvinnyt, että osa Paimion tehtaalla suoritettavista veneen rakennukseen liittyvistä töistä voitaisiin siirtää tehtäväksi yhtiön Kemiön tehtaalla. Töiden siirtäminen on liikkeen luovutuksen vuoksi jäänyt kesken. Todistajana kuulustellun valmistuspäällikön kertoman mukaan työntutkimuksen kuluessa on osoittautunut, että urakat Paimion tehtailla ovat olleet ylihinnoiteltuja. Hinnoittelut eivät valmistuspäällikön mielestä ole perustuneet työaikatutkimuksiin.

Työntutkimuksien suorittamisen aloittamisesta on tehtaan pääluottamusmies saanut tietää heti valmistuspäälliköltä. Tutkimuksien suorittamistavan johdosta myös muiden työntekijöiden on täytynyt olla niistä selvillä.

Valmistuspäällikkö on kertonut selvittäneensä pääluottamusmiehelle työntutkimuksen tuloksia kirjallisen aineiston perusteella. Pääluottamusmies ei kuitenkaan ole saanut käyttöönsä kirjallista selvitystä tutkimuksista.

Kysymys siitä, onko pääluottamusmies myöntänyt, että urakkahinnat ovat olleet ylimitoitettuja, on jäänyt ristiriitaisen selvityksen varaan. Työntutkimusten perusteella ei pääluottamusmiehelle ole kuitenkaan tehty ehdotuksia uusiksi urakkahinnoiksi.

Oy Flipper Boats Ab:ssä on 21.6.1990 pidetty yhteistoimintaneuvottelu, jossa ovat olleet saapuvilla muun muassa yhtiön kaikkien kolmen tehtaan, nimittäin Paimion, Nauvon ja Kemiön tehtaan pääluottamusmiehet. Tilaisuudessa on ollut esillä yhtiön taloudellinen tilanne ja henkilöstöjärjestelyissä ennakoitavat toimenpiteet. Paimion tehtaiden urakoista on neuvottelusta laadittuun muistioon merkitty, että tuotannon uudelleen järjestelyjen ja virheellisten urakoiden määräytymisperusteiden johdosta irtisanotaan kaikki urakat. Muistion mukaan irtisanomisajan jälkeen siirryttäisiin henkilökohtaisiin aikapalkkoihin, jotka määriteltäisiin jokaisen kohdalta erikseen. Uudet urakat hinnoiteltaisiin työn tutkimusten pohjalta.

Oy Flipper Ab:ssä 6.7.1990 pidetyssä yhteistoimintaneuvottelussa on Paimion tehtaiden urakoita käsiteltäessä todettu, että 21.6.1990 päivätyn yhteistoimintaneuvottelumuistion mukaisesti irtisanotut urakat siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä Oy Flipper Ab:n neuvotteluvelvoitteiden piiriin. Neuvottelussa on pöytäkirjaan merkitty samat tiedot palkkauksen muutoksista kuin edellisellä kerralla.

Kummastakin yhteistoimintaneuvottelusta laaditun muistion ja pöytäkirjan ovat kaikki saapuvilla olleet allekirjoittaneet, myös Paimion tehtaan pääluottamusmies. Pääluottamusmies on todistajana kuulusteltuna kertonut, että hän on urakkahinnoittelun irtisanomista koskevaa asiaa 21.6.1990 käsiteltäessä ilmoittanut vastustavansa sitä ja että hän ei ole tarkoittanut asiakirjat allekirjoittaessaan hyväksyä ilmoitettuja toimenpiteitä, vaan ainoastaan todeta saaneensa toimenpiteistä tiedon.

Ennen 21.6.1990 pidettyä yhteistoimintaneuvottelua ei ole annettu kokoukseen kutsutuille yksityiskohtaista selvitystä urakkahinnoittelun irtisanomisen perusteista saati sitten uusista urakkahinnoista. Niitä ei myöskään ole neuvottelussa esitetty.

Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ole käsitelty urakkahinnoitteluja sillä tavoin kuin työehtosopimuksen 5 §:ssä on sovittu meneteltäväksi niitä muutettaessa. Yhteistoimintaneuvotteluissa urakkahinnoittelua koskeva asioiden käsittely on asiallisesti sisältänyt vain yhtiön ilmoituksen urakkahinnoittelun irtisanomisesta.

Työtuomioistuimen mielestä näissä oloissa ei tehtaan pääluottamusmiehen muistioon ja pöytäkirjaan merkitsemää allekirjoitusta voida pitää osoituksena siitä, että hän olisi hyväksynyt urakkahinnoittelun irtisanomisen.

Koskei uusien urakkahintojen perusteita eikä niiden tuottamaa ansiotasoa ole selvitetty ennen urakkahinnoittelun irtisanomista, työtuomioistuimen mielestä ei työehtosopimuksen 5 §:n edellyttämiä neuvotteluja ole käyty.

Paimion tehtaan työntekijät ovat siirtyneet urakkahinnoittelun irtisanomisajan päätyttyä aikatyöhön. Työehtosopimuksen määräyksistä ei voida johtaa sellaista menettelyä, jonka mukaan aikatyötä tekevälle olisi suoritettava urakkapalkkauksen mukaista palkkaa. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että Oy Flipper Ab olisi edelleen ollut velvollinen suorittamaan aikatyöhön siirretyille työntekijöilleen palkkaa niiden perusteiden mukaan, joita on noudatettu urakkatyössä ennen 21.6.1990. Asiassa ei ole näytetty toteen, että ennen sanottua ajankohtaa aikatyötä tehneiden työntekijöiden aikapalkkojen tai jonkin yksittäisen työntekijän aikapalkan määräämisessä olisi 21.6.1990 jälkeen menetelty vastoin työehtosopimusta.

Oy Flipper Boats Ab:n nimellä aikaisemmin toiminut Oy Kingboats Ab on laiminlyömällä neuvotella uusista urakkahinnoista ennen 21.6.1990 tapahtunutta urakkahinnoittelun irtisanomista rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n 2. kohdan määräystä siltä osin kuin urakkahinnoittelua on pyritty muuttamaan tuotannon toiseen työpisteeseen siirtämisen perusteella ja saman §:n 4. kohtaa siltä osin kuin urakkahinnoittelua on pyritty muuttamaan väärin toimitettuna. Yhtiön on perustellusti täytynyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen mainittuja määräyksiä, vaikka yhtiö on neuvotellut menettelytavoistaan työnantajaliiton kanssa.

Oy Flipper Ab on liikkeen luovutuksen jälkeen pidetyssä yhteistoimintaneuvottelussa ilmoittanut pysyttävänsä aikaisemmin suoritetun urakkahinnoittelun irtisanomisen entisin ehdoin. Oy Flipper Ab:n ei ole työtuomioistuimen mielestä täytynyt käsittää, että sen olisi pitänyt käydä Kingboats Oy:n pitämättä jättämät neuvottelut ennen edellä mainitun ilmoituksen antamista. Kun työehtosopimuksen rikkominen on tapahtunut ennen kuin Oy Flipper Ab on ollut työehtosopimukseen sidottu, asiassa on jäänyt näyttämättä, että Oy Flipper Ab olisi vastuussa neuvottelujen pitämättä jättämisestä ja että yhtiö olisi rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:ssä kielletyllä tavalla.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin tuomitsee Kingboats Oy:n työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoa Puutyöväen liitolle 15 000 markkaa.

Kanne hylätään enemmälti.

Kingboats Oy velvoitetaan korvaamaan Puutyöväen liiton oikeudenkäyntikulut asiassa 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien. Muutoin saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Peltola, Rautiainen, Virtanen, Porttila ja Leivo jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.