Labour court allows overtime pay on rest days under time system per annual leave act.

Kysymys allasmoottoreiden kuljettajille ylityön korvauksena annettavilta ylityövapailta ja ylityövapaiden väliin jääviltä päiviltä maksettavasta palkasta työtuntijärjestelmässä toimittaessa.

Kysymys myös asuntokorvauksen suorittamisesta sellaisilta vapaapäiviltä, jotka liittyvät vuosilomaan ja ylityövapaisiin.

Kantaja Suomen Merimies-Unioni r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Enso-Gutzeit Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton sekä toiselta puolen muun muassa Suomen MerimiesUnionin kesken 1.3.1988 voimaan tulleessa puutavaran vesikuljetuksien työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § LUONTOISEDUT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luontoisedut loma-ajoilta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 Vuosiloman ajalta sekä ylityövapailta maksetaan asuntokorvauksena 25,50 mk vuorokaudelta. Mikäli viikkolepo ei ole päällekkäin ylityövapaan kanssa, ei tätä korvausta makseta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § TYÖAIKA JA SYNTYVÄ YLITYÖ

1 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan lakia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (248/82) jäljempänä mainituin lisäyksin ja poikkeuksin.

Allasmoottoreiden laivaväen osalta voidaan käydä paikkakuntakohtaisesti neuvotteluja työajan sijoittamisesta sekä muista paikallisista kysymyksistä.

Säännöllinen työaika

2 Laivaväen säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Viikottainen ylityö/rinnastaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Viikoittaisen ylityön muodostuminen

4 Viikottainen ylityö määräytyy KoTaL:n mukaan kuitenkin siten, että viikottaista ylityötä lasketaan syntyvän siitä alkaen, kun säännöllisen työajan ja siihen rinnastettavien aikojen määrä viikossa on ylittänyt 39 tuntia. Kaikki näin saadut viikottaisen ylityön tunnit korvataan KoTaL 14 - 16 §:ien mukaan ja ottaen huomioon, mitä pyhätyön osalta on KoTaL:n 17 §:ssä säädetty (1/86). Lisäksi viikkoylityötä syntyy enintään 8 tuntia arkipäiviin sijoittuvilta juhla- ja pyhäpäiviltä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21 Vuorottelujärjestelmässä toimittaessa sekä purjehduskauden päätyttyä pidettäviltä ylityövapailta maksetaan 18 %:lla korotettu palkka.

8 § YLITYÖN KÄYTTÖ

1 Tämän sopimuksen 7 §:n mukaisesti määräytyvä ylityö käytetään ensisijaisesti vuorottelujärjestelmän puitteissa lain työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (248/82) 18 §:n tarkoittamalla tavalla, mutta kuitenkin viimeistään purjehduskauden ulkopuolella ennen seuraavan vuoden purjehduskauden alkua.

2 Jos vuorottelujärjestelmästä ei ole sovittu, noudatetaan seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 Edellä mainituilta ylityövapailta ja näiden väliin jääviltä päiviltä maksetaan merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukainen palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaavat määräykset sisältyivät muun muassa asianosaisliittoja osallisina sitoneeseen 1.3.1986 - 29.2.1988 voimassa olleeseen kotimaan vesiliikenteen työehtosopimukseen. Tämän sopimuksen 5 §:n 4 kohta, 7 §:n 1 ja 22 kohdat ja 8 §:n 8 kohta kuuluvat kuitenkin seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Luontoisedut

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Vuosiloman ajalta sekä ylityövapailta maksetaan asuntokorvauksena 23,50 markkaa vuorokaudelta. Mikäli viikkolepo ei ole päällekkäin ylityövapaan kanssa, ei tätä korvausta makseta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työaika ja syntyvä ylityö

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan lakia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (248/82) jäljempänä mainituin lisäyksin ja poikkeuksin (liite).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

22. Vuorottelujärjestelmässä toimittaessa sekä purjehduskauden päätyttyä pidettäviltä ylityövapailta maksetaan 18 %:lla korotettu palkka. Luontoisetukorvausten suhteen sovelletaan koko RASILAn alalla työtuomioistuimen tuomioita 149 ja 150/1982.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Ylityön käyttö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8. Edellä mainituilta ylityövapailta ja näiden väliin jääviltä päiviltä maksetaan merimiesten vuosilomalain 11 §:n mukainen palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Merimies-Unioni on lausunut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Enso-Gutzeit Oy:n Vuoksenniskan puuterminaalissa oli syntynyt erimielisyyttä ensinnäkin siitä, oliko työehtosopimuksen mukaan työvuorojärjestelmässä työskentelevälle allasmoottorin kuljettajalle maksettava merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukainen 18 prosentilla korotettu palkka niiltä vapaapäiviltä, jotka työntekijä sai korvauksena tehdystä viikoittaisesta ylityöstä ja tällaisten ylityövapaiden väliin jääviltä muilta vapaapäiviltä.

Toiseksi erimielisyyttä oli syntynyt siitä, oliko näille työntekijöille suoritettava työehtosopimuksen 5 §:n mukaan vuosiloman ajalta ja ylityövapailta maksettava asuntokorvaus myös sellaisilta vapaapäiviltä, jotka liittyivät vuosilomiin ja ylityövapaisiin.

Työnantajapuoli oli katsonut, että koska Enso-Gutzeit Oy:n Vuoksenniskan puuterminaalissa ei noudatettu vuonna 1988 tehdyn työehtosopimuksen 7 §:n 21 kohdan mukaista vuorottelujärjestelmää, vaan työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 6 §:n 2 kohdan perusteella työtuntijärjestelmää, ei työntekijöille työehtosopimuksen mukaan ollut maksettava ylityövapailta 18 prosentilla korotettua palkkaa. Työnantaja oli pitänyt myös asuntokorvausta koskevaa vaatimusta vuosilomiin ja ylityövapaisiin liittyviltä vapaapäiviltä perusteettomana.

Työehtosopimuksen 8 §:ssä määrättiin kertyvän ylityön käytöstä. Pykälän 1 kohdassa oli todettu, että ylityö oli käytettävä ensisijaisesti vuorottelujärjestelmän puitteissa työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 18 §:n mukaisella tavalla viimeistään purjehduskauden ulkopuolella ennen seuraavan purjehduskauden alkua. Toissijaisesti saman pykälän 2 kohdassa oli määrätty ne kertoimet, joilla tehty vuorokautinen ylityö muutettiin vastaavaksi vapaa-ajaksi, mikäli vuorottelujärjestelmästä ei ollut sovittu, kuten nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa oli asian laita. Noudatettaessa työtuntijärjestelmää käytettiin siten ylityön muuttamisessa vapaa-ajaksi 8 §:n 2 kohdassa mainittuja kertoimia.

Saman 8 §:n 8 kohdassa oli sovittu yksiselitteisesti, että kaikilta edellä sanotuilta ylityövapailta ja niiden väliin jääviltä päiviltä oli maksettava merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukainen palkka. Se tarkoitti päiväpalkan korottamista kertoimella 1,18.

Työehtosopimuksen 7 §:n 21 kohdan määräyksellä siitä, että vuorottelujärjestelmässä toimittaessa sekä purjehduskauden päätyttyä pidettäviltä ylityövapailta maksettiin 18 prosentilla korotettu palkka, oli ainoastaan haluttu korostaa sitä seikkaa, että myös vuorottelujärjestelmässä toimittaessa määräyksessä tarkoitetuissa tilanteissa oli suoritettava korotettu palkka. Kysymyksessä oli vain asiaa selventävä lisämääräys. Sen sijaan varsinainen ylityövapaita koskeva palkkamääräys esillä olevan työehtosopimuksen 8 §:n 8 kohdassa oli sisällöltään selvä.

Asuntokorvausta maksettiin ylityövapaisiin ja vuosilomiin liittyviltä muilta vapaapäiviltä vuorottelujärjestelmässä. Mitään perusteita ei ollut siihen, että työtuntijärjestelmässä olisi meneteltävä eri tavalla.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, 1) että noudatettaessa työtuntijärjestelmää viikoittaisen ylityön tunnit on korvattava työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 14 - 16 §:n mukaan, ja että noudatettaessa työtuntijärjestelmää työehtosopimuksen 8 §:n mukaan viikoittaisen ylityön korvauksena annettavilta ylityövapailta ja niiden väliin jääviltä päiviltä on maksettava merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaan määräytyvä palkka ja 2) että työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan mukaan vuosilomaan ja ylityövapaisiin liittyviltä muilta vapaapäiviltä on maksettava asuntokorvaus. Edelleen Suomen Merimies-Unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, 3) että Enso-Gutzeit Oy:n Vuoksenniskan puuterminaalin allasmoottorin kuljettajilla on oikeus tuolla tavoin laskettavaan palkkaan ja asuntokorvaukseen 1.4.1987 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, jonka esittämään Enso-Gutzeit Oy osaltaan on yhtynyt asiassa kuultuna, on lausunut, että kanteessa tarkoitetut Enso-Gutzeit Oy:n Vuoksenniskan puuterminaalin allasmoottoreiden työntekijät toimivat työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 6 §:n ja 19 §:n tarkoittamassa työtuntijärjestelmässä.

Työehtosopimuksen 7 §:ssä määrättiin paitsi säännöllisestä työajasta myös muun muassa vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön muodostumisesta sekä ylityöstä maksettavista korvauksista. Sopimuksen 7 §:n 21 kohdassa oli sovittu yksiselitteisesti, että vuorottelujärjestelmässä toimittaessa sekä purjehduskauden päätyttyä pidettäviltä ylityövapailta maksetaan 18 prosentilla korotettu palkka.

Vuoksenniskan puuterminaalin allasmoottoreiden kuljettajat työskentelivät ympäri vuoden ja tekivät kaksivuorotyötä viitenä päivänä viikossa siten, että aamuvuoroviikkoa maanantaista perjantaihin seurasi kahden vapaapäivän jälkeen iltavuoroviikko. Työntekijöille ei annettu ansaittuja ylityövapaita purjehduskauden ulkopuolella, sillä uittoaltaat olivat käytössä ympäri vuoden.

Työehtosopimuksen 8 §:n 1 kohtaa ei voitu soveltaa tässä tapauksessa, koska määräys koski vuorottelujärjestelmää ja tilanteita, joissa ylityö käytettiin purjehduskauden ulkopuolella ennen seuraavan purjehduskauden alkua. Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan määräykset koskivat vuorokautisten ylityötuntien muuttamista vapaa-ajaksi. Vuoksenniskalla vuorokautiset ylityötunnit oli korvattu rahalla, jonka vuoksi sopimuskohta ei soveltunut esillä olevaan tapaukseen.

Työehtosopimuksen 8 §:n 8 kohdan määräykset koskivat nimenomaan vuorottelujärjestelmässä toimivia aluksia, kuten linjahinaajia. Tällöin laivaväki saattoi asua pitkiäkin aikoja aluksella, jossa vahti- ja vapaavuorot vaihtelivat määrätyssä järjestyksessä.

Työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan mukaisen asuntokorvauksen suorittamiseen vuosilomaan ja ylityövapaaseen liittyviltä päiviltä ei ollut perusteita sellaisissa töissä, jotka tehtiin työtuntijärjestelmän puitteissa.

Tältä osin työnantajaliitto viittasi liittojen väliseen työehtosopimuksen tulkintaa koskevaan pöytäkirjaan kesäkuun 13 päivältä 1984. Sen 3 kohdassa oli todettu nimenomaan asuntokorvauksen osalta, että sitä oli maksettava ylityövapaisiin liittyviltä päiviltä toimittaessa vuorottelujärjestelmässä.

Samassa pöytäkirjassa liitot olivat ottaneet myös kantaa 18 prosentilla korotetun palkan maksamiseen ylityövapailta ja niihin liittyviltä muilta päiviltä. Liitot olivat tuolloin olleet yhtä mieltä siitä, että korotettu palkka oli maksettava toimittaessa vuorottelujärjestelmässä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Enso-Gutzeit Oy:n Vuoksenniskan puuterminaalin allasmoottoreiden kuljettajat kuuluvat puutavaran vesikuljetuksien työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Työehtosopimuksen 7 §:n mukaan työehtosopimuksen osana noudatetaan lakia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa työehtosopimuksessa määrätyin lisäyksin ja poikkeuksin.

Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työaika määräytyy laadittavan työtuntijärjestelmän mukaan. Työntekijät tekevät työtä ympäri vuoden kaksivuorotyössä viitenä päivänä viikossa. Työtuntijärjestelmä on laadittu siten, että työntekijät ovat vuoroviikoin aamu- ja iltavuoroissa maanantaista perjantaihin. Lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaa-aikaa.

Allasmoottorien kuljettajille on korvattu rahassa ne ylityöt, jotka he ovat tehneet säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi. Ylityö, joka on tehty säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi, on korvattu vapaa-aikaa antamalla.

Asianosaisten kesken on erimielisyyttä siitä, onko työehtosopimuksen mukaan työvuorojärjestelmässä työskentelevälle allasmoottorin kuljettajalle maksettava merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukainen 18 prosentilla korotettu palkka niiltä vapaapäiviltä, jotka työntekijä saa korvauksena tehdystä viikoittaisesta ylityöstä, ja tällaisten ylityövapaiden väliin jääviltä muilta vapaapäiviltä.

Asianosaiset ovat eri mieltä myös siitä, onko kanteessa tarkoitetuille työntekijöille suoritettava työehtosopimuksen 5 §:n mukaan vuosiloman ajalta sekä ylityövapailta maksettava asuntokorvaus myös sellaisilta vapaapäiviltä, jotka liittyvät vuosilomaan ja ylityövapaisiin.

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että niissä tapauksissa, joissa aluksessa noudatetaan vuorottelujärjestelmää, korotettu palkka ylityövapailta ja niiden väliin jääviltä päiviltä samoin kuin asuntokorvaus on suoritettava kanteessa tarkoitetulla tavalla.

Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA r.y. ja Suomen Merimies-Unioni ovat 13.6.1984 sopineet silloin voimassa olleen työehtosopimuksen vastaavien määräysten tulkinnasta. Sopimuksessa on käsitelty kysymystä korotetun palkan laskemisesta ja luontoisetujen korvaamisesta sellaisissa tilanteissa, joissa aluksella noudatetaan työajan määräämisessä vuorottelujärjestelmää. Sopimus vastaa sisällöltään asianosaisliittojen nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ilmoittamaa yhteistä kantaa.

Työtuomioistuimen mielestä puheena olevan, vuorottelujärjestelmää koskevan sopimuksen sisällön perusteella ei voida ratkaista sitä, miten riidanalaisia määräyksiä on noudatettava työtuntijärjestelmää käytettäessä.

Suomen Merimies-Unioni on esittänyt selvitystä käytännöstä kuulustuttamalla työtuomioistuimessa todistajana Veitsiluoto Oy:n Kemin tehtaiden luottamusmiestä. Hän on kertonut, että Kemin tehtailla on maksettu niin vuorottelujärjestelmässä kuin työtuntijärjestelmässä ainakin siitä saakka, kun laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa on tullut vuonna 1982 voimaan, korvaukset ylityövapailta ja niiden väliin jääviltä päiviltä 18 prosentilla korotettuina ja asuntokorvaukset sillä tavoin kuin kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi.

Työtuomioistuimen mielestä Kemin tehtailla noudatettua käytäntöä vain yhtä työpaikkaa koskevana ei voida pitää niin yleisenä, että sitä voitaisiin pitää osoituksena vakiintuneesta käytännöstä.

Asianosaiset eivät ole esittäneet selvitystä siitä, miten työehtosopimuksen määräykset viikoittaisesta ylityöstä ja sen korvaamisesta on työehtosopimuksia solmittaessa tarkoitettu ymmärrettäviksi. Kanteessa tarkoitettuja riitakysymyksiä ratkaistessaan työtuomioistuin on sen vuoksi joutunut tukeutumaan lähinnä työehtosopimuksen sisältöön ja rakenteeseen sekä määräyksissä oleviin sanamuotoihin.

Viikoittaisen ylityön korvaamista koskevien määräysten oikean sisällön selvittäminen on osoittautunut ongelmalliseksi etenkin sen vuoksi, että työehtosopimuksen määräyksistä ei läheskään aina ilmene, ovatko ne tarkoitettu noudatettaviksi sekä vuorottelujärjestelmässä että työtuntijärjestelmässä toimittaessa vai ainoastaan jommassakummassa näistä järjestelmistä.

Työehtosopimuksen 7 §:n 4 kohdan määräyksessä on todettu, että viikoittainen ylityö määräytyy työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain mukaan eräin poikkeuksin. Saman määräyksen mukaan kaikki näin saadut viikoittaisen ylityön tunnit korvataan edellä mainitun lain 14 - 16 §:ien mukaan, ottamalla huomioon lain pyhätyötä koskeva säännös. Kysymystä siitä, miten sanottuja säännöksiä eri tilanteissa on sovellettava, ei voida yleisesti ratkaista tämän asian yhteydessä.

Työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:n mukaan myös viikoittaisen ylityön korvauksena tulevaa vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa on säädetty vuosilomapalkan laskemisesta ja maksamisesta. Viimeksi mainitun lain 13 §:n 2 momentin mukaan keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa käytetään kertoimena lukua 1,18.

Työehtosopimuksen 7 §:n 4 kohdan määräyksestä ei käy ilmi, onko se tarkoitettu noudatettavaksi yksinomaan vuorottelujärjestelmässä vai myös työtuntijärjestelmässä. Määräys on kuitenkin kirjoitettu yleiseen muotoon.

Saman pykälän 21 kohdassa on määräys, jonka mukaan vuorottelujärjestelmässä toimittaessa ja purjehduskauden päätyttyä pidettäviltä ylityövapailta maksetaan 18 prosentilla korotettu palkka.

Työehtosopimuksen 7 §:n 4 ja 21 kohdan määräykset johtavat kumpikin siihen, että ylityövapailta on maksettava 18 prosentilla korotettua palkkaa. Jälkimmäinen määräys on selvästi vuorottelujärjestelmää koskeva erityismääräys. On mahdollista, että 21 kohdassa oleva määräys on otettu vuoden 1986 työehtosopimukseen sen loppuosassa mainittujen työtuomioistuimen vuonna 1982 antamien tuomioiden noudattamisen täydentämiseksi.

Työtuomioistuimen mielestä jälkimmäiselle määräykselle ei näyttäisi voitavan antaa sellaista merkitystä, että sillä olisi suljettu ylityövapailta tulevan korotetun palkan maksamisen ulkopuolelle työtuntijärjestelmän mukaan työskentelevät työntekijät.

Työehtosopimuksen 8 §:ssä on ylityön käyttöä koskevat määräykset. Määräyksen 2 kohdassa on menettelyohjeet sen varalta, että vuorottelujärjestelmästä ei ole sovittu. Puheena oleva kohta koskee sanamuotonsa mukaan kuitenkin vain vuorokautista ylityötä.

Työehtosopimuksen 8 §:ssä ei ole nimenomaista määräystä, jolla olisi sovittu viikoittaisesta ylityöstä annettavien ylityövapaiden palkasta työtuntijärjestelmää noudatettaessa. Työtuomioistuimen mielestä tällaisissa tapauksissa johdutaan siihen, että yleisessä muodossa kirjoitettujen sopimuskohtien täytyy katsoa koskevan myös tuollaisten vapaapäivien palkkaa, jollei määräyksessä ole selvästi rajoitettu sen soveltamista yksinomaan vuorottelujärjestelmää koskevaksi.

Työehtosopimuksen 8 §:n 8 kohdassa on ilman mitään rajoituksia määrätty, että edellä mainituilta ylityövapailta ja näiden väliin jääviltä päiviltä maksetaan merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukainen palkka.

Edellä esitetty selvitys työehtosopimuksen määräysten sisällöstä osoittaa, että kaikissa määräyksissä, jotka koskevat viikoittaisesta ylityöstä annettavan ylityövapaan palkan maksamista, on sovittu kanteen mukaisesta menettelystä. Työtuomioistuimen mielestä sitä on pidettävä määräysten oikeana sisältönä myös niissä tapauksissa, joissa työtä tehdään työtuntijärjestelmää noudattaen.

Asuntokorvaus maksetaan työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan mukaan vuosiloman ajalta ja ylityövapailta. Lisäksi on määrätty, että mikäli viikkolepo ei ole päällekkäin ylityövapaan kanssa, asuntokorvausta ei makseta.

Vastaavasti on työehtosopimuksen 8 §:n 7 kohdassa sovittu, että annettaessa ylityövapaita korvataan luontaisedut samalla tavalla kuin vuosiloman ajalta.

Ylityövapaiden väliin jääviltä päiviltä on saman pykälän 8 kohdan mukaan maksettava merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaista korotettua palkkaa, mutta siinä ei velvoiteta työnantajaa maksamaan noilta päiviltä asuntokorvausta.

Merimiesten vuosilomalain 14 §:n mukaan palkkaan kuuluvat luontaisedut on annettava vuosiloman aikana vähentymättöminä. Tämä vastaa sisällöltään sitä, mitä asuntokorvauksen maksamisesta on työehtosopimuksessa sovittu.

Merimiesten vuosilomalain 13 §:stä käy ilmi, että vuosiloman ajalta maksettavan palkan laskemiseen vaikuttaa lomapäivien lisäksi myös lomaan liittyvien muiden vapaapäivien määrä. Tältä osin on kuitenkin kysymys vuosilomapalkan suuruuden määräämisestä, eikä palkanmaksuvelvollisuudesta tuollaiselta muulta vapaapäivältä.

Kun otetaan huomioon asuntokorvausta koskevan määräyksen sanamuoto, jossa mainitaan vain vuosiloma-aika ja ylityövapaan aika, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että asuntokorvausta olisi suoritettava ylityövapaisiin ja vuosilomiin liittyviltä muilta vapaapäiviltä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin 1 ja 3 kohdissa esitetyt vaatimukset siten hyväksyen vahvistaa, että viikoittaisen ylityön korvauksena annettavilta ylityövapailta ja ylityövapaiden väliin jääviltä päiviltä on työtuntijärjestelmässä toimittaessa maksettava merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaan määräytyvä palkka ja että Enso-Gutzeit Oy:n Vuoksenniskan puuterminaalissa allasmoottoreiden kuljettajilla on oikeus tuolla tavoin laskettavaan palkkaan 1.4.1987 lukien.

Enemmälti kanne hylätään.

Asianosaiset saavat jutun laatuun katsoen ja sen näin päättyessä pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Tiitola, Kuivanen ja Sulkunen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.