Labor court orders employer and unions to pay fines for collective agreement violations and supervisory neglect.

Työnantaja, joka oli jättänyt maksamatta työntekijälle osalta työsuhteen kestoaikaa työehtosopimuksen edellyttämiä ylityö- ja sunnuntaityökorotuksia, tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Työnantajaliiton ja sen piirin toimenpiteitä ei voitu pitää riittävinä niille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi; molemmat tuomittu hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 29.3.1988 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III. Työaika

5 §

Työaikamääräykset

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

6 §

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §

Yli- ja hätätyö

Ylityöksi lasketaan se työ, mitä työnantajan esityksestä tehdään säännöllisen työajan lisäksi. Yli- ja hätätyöstä maksetaan korotus työaikalain 17 §:n mukaisesti. Viikottaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Toiselta puolen muun muassa Suomen Rakennusteollisuusliiton ja toiselta puolen Rakennustyöläisten Liiton kesken 5.7.1988 allekirjoitetussa Neuvostoliitossa sijaitsevissa rakennustyökohteissa noudatettavia työehtoja koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖAIKA

Työssä noudatetaan asianomaisten alojen työehtosopimuksien työaikaa koskevia määräyksiä.

Kuitenkin voivat työnantaja ja työntekijä tai työntekijät luottamusmiehen suostumuksella sopia säännöllisen viikottaisen työajan järjestelyn sellaiseksi, että säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi viikossa kuuden viikon jakson kuluessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että sen jäsen Reijo Juhani Jokinen oli ollut Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n palveluksessa 6.6.1988 - 7.6.1989 vartijana Moskovassa sijainneella Olympia-hotellin työmaalla. Jokinen oli tehnyt runsaasti ylitöitä, mutta työnantaja ei ollut useilta tilijaksoilta maksanut lainkaan ylityön korotusosia. Kun korotusosia myöhemmin oli maksettu, niiden peruspalkassa ei ollut otettu huomioon ilta- eikä yötyölisiä enempää kuin työsopimukseen perustuvia aikatyölisiä tai urakkapalkkoja.

Rakennustyöläisten Liitto oli 4.10.1989 lähetetyllä kirjeellä kehottanut rakennusliikettä, työnantajaliittoa ja sen piiriä korjaamaan virheen. Työnantaja oli suorittanut Jokiselle ylityöpalkkaa 32 710,60 markkaa, kuitenkin vasta 30.11.1989. Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Uudenmaan piirin oli katsottava laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuutensa. Asiaa oli käsitelty liittoneuvottelussa 22.11.1989, jolloin osapuolten kannat oli kirjattu pöytäkirjaan. Asia oli liittojen välillä käsitelty loppuun. Liittojen välillä käydyssä neuvottelussa 14.4.1990 Rakennustyöläisten Liitto oli ilmoittanut vaativansa rakennusliikkeelle, työnantajaliitolle ja sen piirijärjestölle hyvityssakkoseuraamusta työtuomioistuimessa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n edellä kerrotulla menettelyllään rikkoneen rakennusalan työehtosopimuksen 5 ja 10 §:n määräyksiä sekä velvoittaisi rakennusliikkeen maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piirin maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kyseessä oli ollut yksittäiseen työsuhteeseen liittynyt virhe, jonka työnantaja oli korvannut mahdollisimman pian saatuaan virheestä tiedon sekä selvitettyään sen suuruuden. Kysymys ei ollut ollut tietoisesta rikkomuksesta vaan erehdyksestä. Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy oli sopinut asian asianomaisen työntekijän kanssa maksaen tälle kaikki puuttuneet palkanlisät korkoineen heti, kun se oli saanut tiedon virheestä ja saanut sen selvitetyksi. Työnantajayhdistykset eivät olleet syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin, koska jäsenyritys oli korjannut virheensä kohtuullisessa ajassa siitä lukien, kun yhdistykset olivat saaneet maksuvirheestä tiedon.

Työmaalla oli maksettu aluksi ylityökorvaukset ja sunnuntaityökorvaukset työsopimuslain ja työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Työntekijöiden pyynnöstä työvuoroja ja palkkoja oli ryhdytty järjestelemään siten, että työntekijät olisivat saaneet tehdä enemmän työtunteja ja siten saavuttaneet paremman ansiotason. Järjestelyllä oli pyritty myös vähentämään työntekijöiden vapaa-ajan ongelmia. Paikallisen työnjohdon ja työntekijöiden kesken työmaan luottamusmiehen ollessa läsnä oli sovittu tällaisista järjestelyistä. Tässä tilaisuudessa oli ollut läsnä myös Jokinen, joka työsuhteensa aikana ei ollut vaatinut kanteessa vaadittuja korvauksia maksettaviksi. Vaatimukset oli esitetty vasta sen jälkeen, kun Jokisen työsuhde oli jo päättynyt. Tämän jälkikäteen esitetyn vaatimuksen perusteella työnantaja oli maksanut Jokiselle tämän vaatimat korvaukset.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultu Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri on osaltaan yhtynyt vastaajien vastineessa esitettyyn.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Jokisen palkkalaskelmista kävi ilmi, että aluksi hänelle oli maksettu ylityökorotuksia kesäkuulta 1988. Sen jälkeen ylityökorotuksia oli palkkalaskelmiin merkitty vasta helmikuusta 1989 lukien. Ylityöpalkkana oli 9.2.1989 jälkeen käytetty Jokisen silloista työsopimuksen mukaista tuntipalkkaa, joka oli 39 markkaa tunnissa. 9.3.1989 lukien oli ylityöpalkkana käytetty 39,70 markan määräistä tuntipalkkaa, vaikka palkkalaskelmista ilmeni, että ainakin tilikaudesta 23.2. - 8.3.1989 lukien maksettu palkka oli ollut suurempi. Ylityöpalkassa ei myöskään ollut otettu huomioon pohjarahan nimellä maksettua palkkaa. Virheiden laatu ja määrä huomioon ottaen oli selvää, ettei kysymyksessä ollut ollut vahinko vaan tietoinen toiminta.

Jokiselle maksettu summa perustui työnantajan tekemään korjauslaskelmaan, jonka työntekijäpuoli oli hyväksynyt. Ennen laskelman laatimista yrityskohtainen luottamusmies oli selvittänyt korjauksen perusteet, joista oli oltu yhtä mieltä.

VASTAAJIEN LISÄVASTINE

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ovat lausuneet, että Jokiselle oli maksettu vaadittu palkka vähintään kohtuullisessa ajassa, kun otettiin huomioon se työmäärä, minkä virheen selvittäminen oli vaatinut. Rakennustyöläisten Liiton esittämässä vaatimuksessa oli ollut virheitä, joten asia oli selvitettävä hyvin. Vaatimuksessa oli esimerkiksi väitetty, että erään sairausjakson palkka oli maksettu väärin. Kuitenkin oli selvinnyt, että sairausajan palkka oli maksettu oikein. Palkan järjestelystä oli sovittu työnantajan ja työntekijän kesken syksyn 1988 ja tammikuun 1989 osalta. Helmikuussa 1989 työntekijät olivat olleet tyytymättömiä sopimukseen. Sen jälkeen oli siirrytty periodityöhön ja palkanmaksujärjestelmä työmaalla oli muuttunut. Työnantajan edustaja oli tehnyt virheen suostuessaan työntekijäin esitykseen työmaalla käyttöön otetusta palkanmaksujärjestelmästä. Pohjarahaksi palkkalaskelmassa kutsuttu palkanosa oli korvausta koiran hoidosta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Reijo Juhani Jokinen on työskennellyt Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n palveluksessa vartijana Moskovassa sijaitsevan Olympia-hotellin työmaalla 6.6.1988 - 7.6.1989.

Jokisen tekemistä ylitöistä ei osalta työsuhteen kestoaikaa ole maksettu työehtosopimuksen edellyttämiä ylityöeikä sunnuntaityökorotuksia. Työtuomioistuimelle esitettyjen palkkalaskelmien mukaan näitä korotuksia on alettu maksaa 9.2.1989 lukien, mutta ylityöpalkan laskuperusteena on 23.2.1989 lukien käytetty 39,00 markkaa ja 9.3.1989 lukien 39,70 markkaa tunnilta, vaikka Jokisen tuntipalkka varsinaiselta työajalta on ollut tätä suurempi. Näin ylityöpalkassa on jäänyt huomioimatta myös pohjarahan nimellä maksettu palkka. Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n virheellisen menettelyn johdosta Jokiselta on jäänyt saamatta palkkaa 32 710,60 markkaa, minkä yhtiö on maksanut Jokiselle 30.11.1989.

Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy on myöntänyt menetelleensä työehtosopimuksen vastaisesti. Järjestelyn taustalla oli kuitenkin ollut työntekijöiden oma pyyntö järjestellä työvuoroja ja palkkoja siten, että työntekijät saisivat tehdä enemmän työtunteja ja siten saavuttaisivat paremman ansiotason. Järjestelyllä oli pyritty myös vähentämään työntekijöiden vapaa-ajan ongelmia.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy on edellä todetulla menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri ovat saaneet tiedon tapahtuneesta palkanmaksuvirheestä 4.10.1989 Suomen Rakennustyöläisten Liitolta. Rakennustyöläisten Liiton kirjeen saatuaan Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri on ottanut yhteyden Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:öön, jolloin on käynyt ilmi, että yrityskohtainen luottamusmies ja yrityksen edustaja jo selvittelivät asiaa. Virheen korjaamista on viivyttänyt se, että Jokisen työajat on jouduttu selvittämään Moskovassa työmaan vartiointipäiväkirjasta ja että Moskovaan asiaa selvittämään matkustaneen henkilön viisumianomuksen käsittely on kestänyt 15 päivää. Uudet palkkalaskelmat on jouduttu tekemään käsin Jokisen koko työsuhteen ajalta.

Esitetty selvitys osoittaa, että työpaikan sijainti Moskovassa samoin kuin virheen laatu ovat olleet omiaan vaikeuttamaan työnantajayhdistysten mahdollisuuksia vaikuttaa asian nopeaan selvittämiseen. Kun kuitenkin virheen korjaaminen 4.10.1989 lukien, jolloin sitä jo selvitettiin työpaikkatasolla, on kestänyt lähes kaksi kuukautta, ei Suomen Rakennusteollisuusliiton eikä sen Uudenmaan piirin toimenpiteitä voida pitää riittävän tehokkaina niille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy on jättäessään maksamatta Reijo Juhani Jokiselle kanteessa tarkoitetut ylityö- ja sunnuntaityökorotukset rikkonut tietoisesti rakennusalan työehtosopimuksen 5 ja 10 §:n määräyksiä.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n, Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piirin maksamaan hyvityssakkoa Rakennustyöläisten Liitolle, yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 13 000 markkaa, liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 9 000 markkaa ja piirin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 6 000 markkaa.

Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy, Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Tiitola, Pohjanoksa, Leivo ja Pohja jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Pohjanoksan lausunto, johon jäsenet Tiitola ja Iirola yhtyivät:

Yhdyn Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n osalta tuomioon. Mitä tulee kanteeseen muutoin, niin esitetty selvitys osoittaa, että virheen korjaamisen viipyminen on huomattavalta osin johtunut seikoista, joihin työnantajayhdistykset eivät ole voineet vaikuttaa. Ottaen myös huomioon virheen luonne ja sen vaatimat selvitystoimenpiteet katson näyttämättä jääneen, että Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Uudenmaan piiri olisivat laiminlyöneet asiassa valvontavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi hylkään niitä vastaan esitetyt hyvityssakko- ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset.