Labor court dismisses claim that consecutive leave breaks reset the two-week unpaid period for family day care workers.

Työehtosopimuksen määräyksen mukaan perhepäivähoitajalla oli lapsen hoidon tilapäisesti keskeydyttyä oikeus saada palkkansa vähentämättömänä kahden viikon ajalta.

Perhepäivähoitajan hoidossa olleet kaksi lasta olivat hoidon keskeytymisen jälkeen tulleet tilapäisesti hoitoon kahtena eri päivänä. Kun hoidon keskeytyminen näiden hoitopäivien jälkeen oli jatkunut samasta syystä kuin hoidon keskeytyminen oli alun perin alkanut, ei työehtosopimuksen tarkoittaman kahden viikon ajanjakson laskemista ollut aloitettava alusta näiden tilapäisten hoitopäivien jälkeen.

Kantaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Virtain kaupunki

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä 24.3.1988 allekirjoitetussa kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liite 6/Kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1988

KUUKAUSIPALKKAISTEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Hoidon keskeytyminen

1. Milloin asianomaisen viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä sovittu lapsen hoito keskeytyy tilapäisesti enintään kahden viikon ajaksi, ei se aiheuta muutosta kuukausipalkkaan eikä 3 ja 4 §:issä tarkoitettuja lisiä vähennetä.

2. Mikäli hoidon keskeytys johtuu

a) lapsen huoltajan kaksitoista päivää kestävästä tai pidemmästä vuosilomasta tai vastaavasta, tai

b) lapsen huoltajan alle kaksitoista päivää kestävästä vuosilomasta tai vastaavasta ja keskeytyksestä on ilmoitettu vähintään kaksi viikkoa ennen keskeytyksen alkamista, tai

c) muusta kuin edellä mainitusta syystä ja keskeytys kestää yli kaksi viikkoa ja keskeytyksestä on ilmoitettu vähintään kaksi viikkoa ennen keskeytyksen alkamista

ei keskeytysajan palkkaa makseta. Kuukausipalkkaa vähennetään palkattoman keskeytyksen ajalta tämän pykälän 3 kohdan ja 7 §:n mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 5:

Perhepäivähoitaja on velvollinen ilmoittamaan asianomaiselle viranomaiselle viivytyksettä lapsen poissaolosta. Milloin lapsen poissaolosta ilmoitetaan viranomaiselle, tulee tämän puolestaan viipymättä ilmoittaa siitä perhepäivähoitajalle.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulta 2 viikkoa ylittävältä ja 2 kohdassa tarkoitetulta keskeytysajalta perhepäivähoitajan kuukausipalkasta vähennetään 6,10 markkaa kutakin keskeytystuntia kohden. Mikäli hoidossa ei ole yhtään lasta, palkkaa ei makseta ollenkaan.

4. Keskeytysaikaa ei lueta perhepäivähoitajan työajaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä tarkoitetun työehtosopimuksen liitteen 6 § on 1.10.1989 alkaen ollut voimassa seuraavan sisältöisenä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Hoidon keskeytys

1. Milloin asianomaisen viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä sovittu lapsen hoito keskeytyy tilapäisesti, vähennetään 2 viikkoa ylittävältä keskeytysajalta perhepäivähoitajan kuukausipalkasta 6,50 markkaa kutakin keskeytystuntia kohden. Mikäli hoidossa ei ole yhtään lasta, palkkaa ei tällöin makseta ollenkaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Perhepäivähoitaja on velvollinen ilmoittamaan asianomaiselle viranomaiselle viivytyksettä lapsen poissaolosta. Milloin lapsen poissaolosta ilmoitetaan viranomaiselle, tulee tämän puolestaan viipymättä ilmoittaa siitä perhepäivähoitajalle. Perhepäivähoitaja on velvollinen ottamaan tilapäisesti pois jääneen lapsen tilalle sijaislapsen.

2. Keskeytysaikaa ei lueta perhepäivähoitajan työajaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Virtain kaupungin palveluksessa olevan perhepäivähoitajan Elsi Säynäjoen hoidossa olleista lapsista kaksi saman huoltajan lasta on jäänyt 1.2.1990 lukien pois hoidosta. Lasten äiti työskenteli pankkialalla, jossa oli alkanut työsulku 1.2.1990. Työsulku oli sittemmin jatkunut lakkona, joka oli päättynyt 4.3.1990. Työtaistelutoimenpiteiden johdosta lasten äiti oli ollut poissa omasta ansiotyöstään ja lapset olivat jääneet kotiin.

Kysymyksessä olevat lapset oli kuitenkin tuotu Säynäjoen hoitoon 6.2.1990, koska heidän äitinsä oli mainittuna päivänä käynyt sairaalassa ja ollut estynyt tuolloin lapsia hoitamasta. Lapset oli jälleen 15.2.1990 tuotu perhepäivähoitajan hoitoon, koska lasten äiti oli osallistunut oman työpaikkansa lakkokokoukseen. Tämän jälkeen lapset olivat tulleet hoitoon vasta pankkialan työtaistelun päätyttyä. Säynäjoella oli ollut hoidossaan sijaislapsia edellä mainittujen lapsien tilalla 26.2.1990 lukien.

Virtain kaupunki oli maksanut kysymyksessä olevista lapsista palkan ajalta 1.2. - 14.2.1990 ja hoitopäivältä 15.2.1990. Tämän jälkeiseltä keskeytysajalta 16.2. 25.2.1990 kaupunki ei ollut maksanut Säynäjoelle palkkaa.

Kuukausipalkkaisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevan työehtosopimuksen liitteen 6 §:n mukaan tilapäisen hoidon keskeytyksen aika voi olla kuukausipalkkaisella perhepäivähoitajalla joko palkatonta tai palkallista. Ennen 1.10.1989 voimassa olleen 6 §:n mukaan perhepäivähoitajan palkkaus hoidon keskeytyksen ajalta oli riippunut lapsen hoidon tilapäisen keskeytyksen syystä, keskeytysajan pituudesta sekä siitä, oliko keskeytyksestä ilmoitettu perhepäivähoitajalle ennakkoon.

Sopimuskauden aikana oli työehtosopimuksen 6 §:ää tarkistettu siten, että hoidon keskeytyksen syyllä tai sillä, oliko keskeytyksestä ilmoitettu hoitajalle etukäteen, ei ollut enää merkitystä hoidon keskeytysajan palkallisuuteen.

Työehtosopimuksen määräyksen muuttamisen jälkeen edellytyksenä palkanmaksun lakkaamiselle lapsen hoidon keskeytymisen johdosta oli, että keskeytys oli jatkunut yhdenjaksoisena kaksi viikkoa. Säynäjoen hoidossa olleet lapset eivät olleet olleet yhdenjaksoisesti poissa hoidosta kahta viikkoa 1.2.1990 jälkeen, vaan lapset olivat tulleet hoitoon 6.2.1990 ja 15.2.1990. Lasten 1.2.1990 alkanut hoidon keskeytys oli päättynyt 6.2.1990 ja uusi hoidon tilapäinen keskeytys oli alkanut 7.2.1990, jonka oli katkaissut lasten hoitoon tulo 15.2.1990. Koska lasten sijalle hoitoon oli 26.2.1990 lukien tullut kaksi muuta lasta, olisi Virtain kaupungin tullut suorittaa perhepäivähoitajalle täysi palkka myös ajalta 16.2. - 25.2.1990.

Neuvottelut Säynäjoen palkkauksesta syntyneestä erimielisyydestä Virtain kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain KTV r.y:n ja Virtain kaupungin välillä oli käyty 14.6.1990. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä asiasta oli neuvoteltu 26.2. ja 2.10.1990 pääsemättä kuitenkaan yksimielisyyteen. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli neuvotteluissa katsonut, että Virtain kaupunki oli ollut velvollinen maksamaan Säynäjoelle palkan vähentämättömänä ajalta 1.2. - 14.2.1990, minkä jälkeen palkasta oli tullut vähentää 6,50 markkaa jokaista keskeytystuntia kohden.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Virtain kaupunki on velvollinen työehtosopimuksen kuukausipalkkaisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevan liitteen 6 §:n 1 kohdan nojalla suorittamaan Säynäjoelle palkkaa hänen hoidossaan hoitosopimuksen perusteella olevien kanteessa tarkoitettujen lasten osalta myös ajalta 16.2. - 25.2.1990.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteeseen vastatessaan lausunut, että perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevan työehtosopimuksen liitteen 6 §:stä neuvoteltaessa olivat työehtosopimukseen osalliset olleet yksimielisiä siitä, että keskeytyksen alkaessa ja jatkuessa samasta perusteesta keskeytyksen katsottiin alkaneen alkuperäisen keskeytyksen alkamishetkestä. Kysymyksessä oli tällöin saman keskeytyksen jatkuminen ja takuupalkka maksettiin vain kerran.

Säynäjoen hoidossa olevien lasten hoidon keskeytyksen syy oli ollut pankkialan työsulku ja lakko, minkä vuoksi lasten äidin työssäkäynti oli estynyt. Sama keskeytyksen syy oli jatkunut 6.2.1990 ja 15.2.1990. Takuupalkka tuli maksaa Säynäjoelle työehtosopimuksen määräyksen mukaan vain kerran, minkä jälkeen palkasta tuli vähentää 6,50 markkaa kutakin keskeytystuntia kohden. Virtain kaupunki oli menetellyt näin ja maksanut takuupalkan lasten hoidosta poissaoloajalta 1.2. - 14.2.1990 ja vähentänyt 6,50 markkaa keskeytystuntia kohti ajalta 16.2. - 25.2.1990. Palkka oli hoidossaoloajalta 15.2.1990 maksettu vähentämättömänä.

Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevaa liitettä oli tilapäisen hoidon keskeytyksen osalta muutettu 1.10.1989 alkaen siten, että keskeytyksen syyllä ja keskeytysilmoituksen ajankohdalla ei ollut enää merkitystä. Sopimusmääräystä muutettaessa ei ollut sovittu siitä, että hoitoon tuominen keskeytyksen jatkuessa samasta perusteesta katkaisisi keskeytyksen kulumisen. Tulkinta yhdenjaksoisuudesta oli edelleen sama kuin aikaisemminkin.

Kanteessa tarkoitetussa tapauksessa sovitut hoitoajat olivat hoitosopimuksen mukaan olleet maanantaista perjantaihin kello 8.30 - 17.30 äidin työssäolon vuoksi. Vaikka kanteessa tarkoitetut lapset olivat olleet hoidossa 6.2. ja 15.2.1990, oli hoidon keskeytyksen peruste ollut edelleen entinen. Lasten hoitoon tuominen ei ollut johtunut äidin työssäkäynnistä vaan äidin sairaalakäynnistä ja lakkokokoukseen osallistumisesta.

Palkkauksen maksaminen tilapäisen keskeytyksen jatkuessa samasta perusteesta oli ollut esillä työsopimuslain 27 §:n 2 momentin tulkintaa koskevassa Turun hovioikeuden antamassa tuomiossa. Tuomiossa esillä olleessa tapauksessa äidin lakossa oloaikana hänen lapsensa olivat olleet satunnaisia päiviä hoidossa. Työntekijäpuoli ei tuolloin ollut vaatinut, että tilapäisen keskeytyksen laskeminen aloitettaisiin uudestaan näistä satunnaisista hoitopäivistä alkaen.

Vastaavanlainen tapaus oli ollut esillä keskusneuvotteluissa vuonna 1984. Tuolloinkaan ei työntekijäpuoli ollut vaatinut, että keskeytysajan laskeminen olisi tullut aloittaa aina uudestaan satunnaisen hoitopäivän jälkeen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vielä lausunut, että vastineessa mainitussa Turun hovioikeuden tuomiossa oli ollut kysymys työsopimuslain 27 §:n tulkinnasta eli siitä, oliko kyseisen työsuhteen kannalta ulkopuolinen lakko työsopimuslain 27 §:n 2 momentin tarkoittama työnantajasta ja työntekijästä riippumaton työnteon este vai ei. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV oli vaatinut työsopimuslain mainitun säännöksen soveltamista perhepäivähoitajan palvelussuhteeseen nimenomaan sen vuoksi, että työehtosopimuksen mukainen keskeytysajan palkanmaksuvelvollisuus oli työnantajalta päättynyt. Keskeytysajan palkanmaksuvelvollisuus työnantajalla oli ollut mainittuna ajankohtana viideltä päivältä. Asiassa ei ollut edes väitetty, että erimielisyydessä olisi ollut kysymys siitä, miten lasten hoitoon tuleminen keskeytyksen aikana oli vaikuttanut perhepäivähoitajan palkanlaskentaan.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Virtain kaupunki on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Edellä tarkoitetun liitteen 6 §:ssä on sovittu siitä, että milloin asianomaisen viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä sovittu lapsen hoito keskeytyy tilapäisesti, vähennetään kaksi viikkoa ylittävältä keskeytysajalta perhepäivähoitajan kuukausipalkasta 6,50 markkaa kutakin keskeytystuntia kohden. Määräys on tullut voimaan edellä mainitussa muodossa 1.10.1989. Tätä ennen voimassaolleen hoidon keskeytystä koskevan 6 §:n 1 kohdan mukaan lapsen hoidon keskeytyminen tilapäisesti enintään kahden viikon ajaksi ei aiheuttanut muutosta perhepäivähoitajan kuukausipalkkaan eikä sopimuksessa mainittuja lisiä vähennetty. Saman pykälän 2 kohdassa oli kuitenkin sovittu siitä, että keskeytysajan palkkaa ei eräissä tapauksissa maksettu. Palkan maksaminen oli riippunut keskeytyksen syystä, pituudesta ja siitä, koska keskeytyksestä oli ilmoitettu.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:tä perhepäivähoitajien työehtoja koskeneissa työehtosopimusneuvotteluissa edustaneen toimitsijan kertoman mukaan 1.10.1989 voimaan tullutta hoidon keskeytystä koskevaa työehtosopimusmääräystä on käytännössä sovellettu siten, että mikäli perhepäivähoitajan hoidossa ollut lapsi hoidon keskeytyksen alettu tulee hoitoon yhdeksikin päiväksi ja keskeytys tämän jälkeen uudelleen jatkuu, on työehtosopimuksessa tarkoitettu kahden viikon ajan laskeminen aloitettu uudelleen tällaisen hoitopäivän jälkeen.

Työtuomioistuimessa todistajina kuultujen kunnallista työmarkkinalaitosta perhepäivähoitajien työehtoja koskeneissa neuvotteluissa edustaneen kolmen henkilön kertoman mukaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden mukaan määräystä on tulkittu siten, että mikäli lapsi hoidon keskeytymisen alkamisen jälkeen tulee tilapäisesti hoitoon ja hoidon keskeytys tämän jälkeen jatkuu samasta syystä kuin se on alkanut, ei tällainen hoidossa oleminen keskeytä sopimuksen mukaista kahden viikon kulumista siten, että ajan laskeminen aloitettaisiin uudelleen keskeytyksen jatkuessa.

Edellä mainitun Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Liitto KTV:n toimitsijan kertoman mukaan vuoden 1989 työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa on kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajien taholta jossakin muodossa tuotu esille se, että riidanalainen kahden viikon määräajan kuluminen ratkaistaisiin sen mukaan, jatkuuko hoidon keskeytys koko ajan samasta syystä. Tästä ei toimitsijan kertoman mukaan ole kuitenkaan käyty tarkempia keskusteluja.

Todistajana kuullun kunnallisen työmarkkinalaitoksen entisen apulaisosastopäällikön kertoman mukaan ennen vuotta 1988 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa on keskusteltu siitä, että palkallisia hoidon keskeytymisjaksoja voi olla kalenterikuukauden aikana useampiakin, mikäli hoito keskeytyi eri perusteilla. Tuolloin voimassa olleiden työehtosopimusmääräysten mukaan perhepäivähoitajalla oli tilapäisissä hoidon keskeytystapauksissa oikeus täyteen palkkaan enintään työehtosopimuksessa mainituilta työpäiviltä kuukaudessa.

Esitetyn selvityksen mukaan hoidon keskeytystä koskevaa työehtosopimuksen 6 §:ää on 1.5.1991 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa muutettu siten, että hoidon keskeytystapauksessa palkka maksetaan kuukauden ajalta. Määräyksestä neuvoteltaessa on esillä ollut, että tällaisissa tapauksissa palkka maksettaisiin kuluvalta ja seuraavalta kalenterikuukaudelta. Syksyllä 1990 käytyjen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä on kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvotteluedustaja todennut, että palkallinen hoidon keskeytysaika ei katkea esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa lapsi hoidon keskeytyksen aikana tuodaan hoitoon yhdeksi päiväksi huoltajan lääkärissä käynnin vuoksi ja hoidon keskeytys tämän jälkeen jatkuu samasta syystä kuin se on alkanut. Kysymyksessä oleva esimerkki on sittemmin otettu yhteisesti laadittuihin soveltamisohjeisiin.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen apulaisosastopäällikkö on kertonut, että samassa yhteydessä, kun hän on esittänyt edellä mainitun esimerkin, hän on myös todennut, että tällä ei ollut tarkoitettu muuttaa aikaisempaa keskeytysajan laskemista koskevaa tulkintaa. Apulaisosastopäällikön kertoman mukaan neuvotteluissa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:tä edustanut toimitsija on todennut, että järjestöt eivät olleet sitä olettaneet eivätkä vaatineet. Toimitsijan kertoman mukaan hänen tarkoituksensa ei tuossa yhteydessä ole ollut ottaa kantaa voimassa olleen työehtosopimuksen tulkintaan, vaan hänen lausumansa on koskenut ainoastaan uutta työehtosopimusta.

Uutta työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa työntekijäpuolen tavoitteena on ollut saada aikaan määräys, jolla hoidon keskeytystapauksessa perhepäivähoitajalle taattaisiin palkan maksaminen vähentämättömänä aikaisempaa pidemmältä ajanjaksolta. Muuta muutosta määräykseen tai sen tulkintaan ei työntekijäpuolelta ole vaadittu.

Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys osoittaa, että neuvotteluissa on eri vaiheissa ja eri muodoissa ollut esillä se, että vähentämättömään palkkaan oikeuttavina erillisinä ajanjaksoina voidaan pitää vain sellaisia hoidon keskeytymistilanteita, joissa uusi hoidon keskeytys on johtunut eri perusteesta kuin aikaisempi hoidon keskeytys. Työntekijäpuolelta ei työehtosopimusneuvotteluissa ole esitetty tähän asiaan liittyviä muutosvaatimuksia.

Riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen tarkoituksena on ollut turvata perhepäivähoitajan palkan säilyminen entisen suuruisena lapsen hoidon tilapäisissä keskeytystapauksissa kahden viikon ajan. Jotta hoidon keskeytystilanteen tätä kahden viikon aikaa laskettaessa voitaisiin katsoa alkaneen uudelleen, on edellä esitetyin tavoin edellytykseksi asetettu, että hoidon keskeytyminen johtuu uudesta perusteesta. Kanteessa tarkoitetussa tapauksessa hoidon keskeytyksen perusteena on ollut koko ajan lasten äidin työnteon estyminen pankkialan työtaistelutilanteen johdosta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo vastaajan asiassa omaksuman kannan paremmin vastaavan työehtosopimusmääräyksen oikeata tulkintaa. Näin ollen Virtain kaupunki ei ole velvollinen maksamaan Säynäjoelle palkkaa kanteessa vaaditulta ajalta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa kunnallinen työmarkkinalaitos pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Peltola, Äimälä, Tuulensuu, Kuivanen ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.