Local radio journalist's contract bound by newspaper union agreement deemed invalid under Labour Code.

Kysymys paikallisradion palveluksessa olevan toimittajan työsuhteessa työehtosopimuslain nojalla noudatettavasta työehtosopimuksesta

Kuultavat Suomen Sanomalehtimiesten Liitto r.y. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Sanomalehtimiesten Liiton ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton kesken 13.3.1989 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1 §

Tämän työehtosopimuksen ovat toisaalta Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ja toisaalta Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tehneet ehdoista, joita sanomalehtien, aikakauslehtien ja paikallislehtien toimituksissa ja uutis- ja kuvatoimistoissa työskentelevien työsopimuksissa ja työsuhteissa on noudatettava.

Pöytäkirjamerkintä: Työsopimukset tehdään kirjallisesti. Tämän sopimuksen liitteenä on työsopimusmalli (liite 11).

2 §

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevat toimitukselliset toimihenkilöt:

1. sanomalehtien ja paikallislehtien toimittajat, 2. aikakauslehtien toimittajat, taiteilijat ja kuvaajat, 3. lehtikuvaajat, joilla tarkoitetaan lehtiyrityksen palveluksessa toimituksellisissa tehtävissä työskenteleviä päätoimisia valokuvaajia, joiden päätehtävänä on valokuvata sanomalehteä varten, 4. kielenkääntäjät, 5. muu toimituksellinen henkilökunta, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä, taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa: a) toimituksellinen arkistohenkilökunta, uutisten vastaanottajat ja lähettäjät sanomalehdissä ja tietotoimistoissa, toimitukselliset oikolukijat, toimituksen sihteerit, b) toimituksellisissa reproduktiotehtävissä olevat toimihenkilöt, kuten lehtien kuvaosastojen laborantit, kopistit, telefotolaitteen ja toimituksellisten laattakoneiden käyttäjät, jotka valmistavat kuvia tai kuvamateriaalia toimituksen käyttöön.

Pöytäkirjamerkintä 1: Tämä sopimus koskee osa-aikaisia toimituksellisia toimihenkilöitä osa-aikaissopimuksen mukaisesti (liite 1).

Pöytäkirjamerkintä 2: Työehtosopimuksen soveltamispiiriin eivät kuulu sellaiset päätoimittajat tai vastaavat toimituksen esimiehet, joiden työsopimuksen mukaisena tehtävänä on työnantajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa toimihenkilöiden työehtoihin liittyviä kysymyksiä. Tällaisessa asemassa ei ole henkilö, joka hoitaa pelkästään käytännön työnjohtoon liittyviä tehtäviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintä 6: Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat journalistista työtä tekevät toimihenkilöt, jotka pääosan työajastaan hankkivat, valikoivat ja käsittelevät toimituksellista uutis- ja ajankohtaisaineistoa lehtiyrityksen videotex-viestintään.

3 §

Sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden jäsenyhdistyksiä sekä työnantajia ja toimihenkilöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaollessa ovat olleet Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton tai Suomen Sanomalehtimiesten Liiton ja sen jäsenyhdistysten jäseniä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Toimittaja Juha Kalajoki on Oulun raastuvanoikeudessa Oulu Kaiku Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut olleensa Oulun Kaiku Oy:n palveluksessa toimittajana 30.9.1989 saakka. Oulun Kaiku Oy oli jättänyt maksamatta Kalajoelle työsuhteeseen perustuneita palkkasaatavia seuraavasti: lomakorvausta syyskuulta 1989 kertyneestä talvilomapäivästä 426,48 markkaa, uutispäällikön tehtävien hoitamisesta touko-elokuulta 1989 3 188 markkaa, vuorolisistä toukokuusta 1989 10.7.1989 saakka 797 markkaa ja ajalta 1.5. - 23.6.1989 ylityökorvausta yhteensä 140,5 tunnilta 8 178,51 markkaa eli palkkasaatavia kaikkiaan 12 585,35 markkaa. Palkkasaatavien yhteismäärää on jutun käsittelyn aikana täsmennetty ensin 16 181 markaksi ja sitten 20 587,84 markaksi. Saatavat olivat selviä ja riidattomia.

Kalajoen eräät muut palkkasaatavat Oulun työvoimapiirin toimisto oli palkkaturvapäätöksen perusteella maksanut Kalajoelle Oulun Kaiku Oy:n maksukyvyttömyyden vuoksi. Kalajoki oli yrittänyt periä saatavaansa ja joutunut elantonsa turvaamiseksi ottamaan vekselin palkanmaksun laiminlyönnin vuoksi, mistä oli aiheutunut Kalajoelle 466,35 markan suuruinen vahinko.

Kalajoen palkkaus oli määräytynyt Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto r.y:n välisen työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Kalajoen työajat kävivät ilmi työvuorolistoista, jotka oli laatinut kulloinkin vuorossa ollut ohjelmapäällikkö.

Kalajoen ja yhtiön välillä 18.4.1989 tehdyssä työsopimuksessa oli sovittu kuukausipalkkaisesta työstä, jossa Kalajoen toimenkuvaksi oli merkitty uutis- ja ajankohtaistoimittajan työ. Työsopimuksen mukaan Kalajoen palkka määräytyi kulloinkin voimassa olevan alan työehtosopimuksen mukaan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kalajoki on vaatinut Oulun Kaiku Oy:n velvoittamista maksamaan hänelle palkkasaatavia yhteensä 20 587,84 markkaa ja vahingonkorvausta 466,35 markkaa, kummatkin erät korkoineen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Oulun Kaiku Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Kalajoki oli sanonut irti työsuhteensa. Kun hänen viimeinen työssäolopäivänsä oli ollut 8.9.1989, Kalajoelle ei ollut sen vuoksi syyskuulta 1989 kertynyt lomapäiviä. Kalajoki oli suostuessaan uutispäällikön tehtäviin kuuluneiden työvuorolistojen laatimiseen ilmoittanut, ettei hän toteuttaessaan tehtävän oman toimensa ohella halunnut siitä erillistä korvausta. Korvausta ei ollut hänelle myöskään sopimuksella luvattu. Kalajoki ei ollut työssään myöskään käytännössä tehnyt uutispäällikön tehtäviä.

Kalajoelle ei ollut maksettava vuorolisiä eikä ylityökorvauksia, koska hän oli suullisesti sopinut työnantajan kanssa olevansa kokonaispalkalla. Hänen kanssaan sovittuun kokonaispalkkaan 9 030 markkaan kuukaudessa olivat kuuluneet aamu-, yö- ja viikonlopputyöstä maksettavat korvaukset sekä korvaus mahdollisesta ylityöstä. Ylityön Kalajoki oli kuitannut tekemällä vastaavasti lyhyempiä työpäiviä. Kalajoki oli laiminlyönyt työaikansa useita kertoja.

Kalajoelle oli myös maksettu palkkaennakkoa 3 000 markkaa, jota ei ollut lyhennetty hänen esittämistään palkkasaatavista. Vekselikorot eivät kuuluneet työnantajan maksettaviin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Oulun Kaiku Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTEEN KEHITTELY

Kalajoki on viitannut Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton väliseen työehtosopimukseen ja todennut, että sen mukaan hänen palkkansa olisi ollut 11 000 markkaa. Kalajoki oli saanut Suomen Sanomalehtimiesten Liitosta tietää, ettei alalla ollut kokonaispalkkausjärjestelmää, vaan palkkaus oli määräytynyt työehtosopimuksen mukaan. Työehtosopimusta oli sovellettu alalla ainakin kahteen tai kolmeen yhtiön palveluksessa olleeseen toimittajaan.

Työehtosopimuksessa oli määrätty, miten työntekijälle oli maksettava korvausta, kun hän joutui hoitamaan ylemmässä palkkaluokassa olevia tehtäviä. Kalajoki ei suostuessaan uutispäällikön tehtäviin ollut ilmoittanut, ettei hän haluaisi siitä erillistä korvausta, kuten yhtiö oli väittänyt. Kalajokea ei myöskään ollut kertaakaan huomautettu siitä, että hän olisi laiminlyönyt työtehtäviään tai hoitanut ne huonosti. Väite siitä, ettei Kalajoki olisi kyennyt uutispäällikön tehtäviä hoitamaan, oli virheellinen. Kalajoki ei ollut myöskään luopunut hänelle työehtosopimuksen mukaan kuuluvista vuorolisistä eikä ylityökorvauksista. Tällaiset sopimukset olisivat olleet joka tapauksessa mitättömiä.

VASTINEEN KEHITTELY

Oulun Kaiku Oy on lausunut, ettei yhtiössä ollut koskaan ollut samanaikaisesti enempää kuin kolme tai neljä kuukausipalkkaista toimittajaa. Muut toimittajan töitä tehneet olivat olleet niin sanottuja vapaita toimittajia. Myös Kalajoki oli tullut yhtiön palvelukseen niin sanotulla freelancer-periaatteella. Myöhemmin hänelle oli varattu omia ohjelma-aikoja ja hänet oli palkattu kuukausipalkkaiseksi toimittajaksi. Erillisestä ylityökorvauksesta ei ollut hänen kanssaan sovittu. Sopimuksen mukaan kokonaispalkka käsitti kaikki tehdyt työt. Työsuhteen aikana Kalajoki oli toistuvasti jättänyt hänelle varattuja ohjelmia tekemättä, minkä takia ohjelmien tekoon oli jouduttu hankkimaan Kalajoen tilalle toinen toimittaja. Tällä tavoin Kalajoen ylityöt olivat kuittautuneet.

Ne työt, joita Kalajoki väitti tehneensä uutispäällikön sijaisena, eivät vastanneet työehtosopimuksessa tarkoitettuja uutispäällikön tehtäviä. Näin ollen niitä koskevat vaatimukset olivat perusteettomia.

Paikallisradioalalla käytäntö toimittajien ja toimitustyössä olevien palkkauksen osalta oli erittäin vaihteleva. Yleissitovana noudatettavaa työehtosopimusta ei ollut olemassa. Missään tapauksessa ei ollut nimenomaan sovittu, että Kalajoen ja Oulun Kaiku Oy:n välisessä työsuhteessa olisi sovellettava graafisen alan työehtosopimusta.

Kalajoki oli jäädessään pois Oulun Kaiku Oy:n palveluksesta esittänyt kaikki vaatimuksensa ja saanut vaatimustensa mukaiset palkat odotusajan palkkoineen. Kalajoella ei näin ollen ollut saatavia Oulun Kaiku Oy:ltä.

NÄYTTÖ

Kalajoki on kuulustuttanut kolmea todistajaa. Oulun Kaiku Oy:n palveluksessa runsaan kuukauden kesällä 1989 toiminut toimittaja on kertonut, että Kalajoki oli yhtiön muiden työntekijöiden tavoin tehnyt pitkiä työpäiviä. Lähetysaika oli käsittänyt koko vuorokauden, minkä vuoksi yhden toimittajan oli täytynyt aina olla studiossa. Todistaja oli ollut sopimuspalkalla.

Toinen todistajista oli ollut toimittajana Oulun Kaiku Oy:n palveluksessa sen toiminnan alkamisesta lukien. Kalajoki oli ollut yhtä aikaa todistajan kanssa yhtiössä uutistoimittajana. Kesällä 1989 Kalajoki oli tehnyt aamuvuoroja. Todistajan käsityksen mukaan oli todennäköistä, että Kalajoen työvuorot olivat venyneet normaalia pitemmiksi.

Vastaaja on kuulustuttanut todistajana yhtiön palkanlaskijaa. Todistaja oli ollut Oulun Kaiku Oy:n palveluksessa kesäkuusta syyskuuhun 1989. Todistaja on kuvannut havaintojaan siitä, että Kalajoki oli ollut toimittajatyötään tekemässä työpaikalla ja väliaikoina muualla.

VASTINEEN TÄYDENNYS

Oulun Kaiku Oy on todennut, että kirjallisessa työsopimuksessa oli sovittu ainoastaan uutis- ja ajankohtaistoimittajan työn palkanmaksuperusteista eikä muista työsuhteen ehdoista. Missään tapauksessa ei ollut sovittu, että Kalajoen ja yhtiön välisessä työsuhteessa sovellettaisiin Kalajoen ilmoittamaa työehtosopimusta. Myöhemmin oli työsopimusta suullisesti muutettu.

Työtuomioistuin oli antanut Oulun raastuvanoikeudelle lausunnon n:o 43/1990 siellä vireillä olleessa asiassa, jossa vastaajana oli ollut Oulun Kaiku Oy. Ammattiliitot ja työnantajaliitto olivat yhteisessä lausunnossaan todenneet, että tällä hetkellä paikallisradioalalla ei ollut yleissitovana pidettävää työehtosopimusta. Toimittajien osalta Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto, Paikallisradioliitto ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto olivat tehneet 1.5.1988 voimaan tulleen paikallisradiotoimittajien työehtoja koskevan suosituksen, jolla ei ollut työehtosopimuksen oikeusvaikutuksia. Suositus voisi sitoa vastaajayhtiötä vain, jos se olisi ollut työnantajaliiton jäsen, jota se ei ollut. Työtuomioistuin oli lausunnossaan todennut, että annettua lausuntoa voitiin perustellusti pitää oikeana ja asianmukaisena. Paikallisradioalalla ei ollut olemassa sellaista työehtosopimusta, jota voitaisiin pitää yleissitovana.

Kalajoen kanssa kirjallisesti tehdyssä työsopimuksessa oli määritelty vain kuukausipalkka, mutta ei muita työsuhteen ehtoja. Tällaisissa tapauksissa tulisi nojautua työsopimuslakiin. Työtuomioistuimen lausunto myötäili aika pitkälle vastaajayhtiön käsitystä asiasta, mutta osoitti, ettei mitään tarkkaa käsitystä ollut siitä, mitä työehtosopimusta tulisi soveltaa. Yhtiön mielestä oli epätodennäköistä, että Oy Yleisradio Ab:n tai Mainostelevision työehtosopimukset soveltuisivat Kalajoen työsuhteeseen.

Oulun Kaiku Oy on pitänyt perusteltuna työtuomioistuimen lausunnon pyytämistä siitä, oliko Kalajoen työsuhteeseen sovellettava Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välistä suositusta tai työehtosopimusta. Mahdollisesti Kalajoen työsuhteeseen tulisi soveltaa jotakin muuta työehtosopimusta.

RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Oulun raastuvanoikeus on 3.10.1990 julistamallaan päätöksellä päättänyt pyytää työtuomioistuimelta lausunnon siitä, oliko paikallisradioiden palveluksessa olevien uutisja ajankohtaistoimittajien työsopimuksiin sovellettava Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välistä tai jotain muuta työehtosopimusta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on antaessaan lausunnon esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yleistä

Suomen Sanomalehtimiesten Liitossa on jäseniä tällä hetkellä (vuoden-91 alussa) 8570, jotka jakautuvat seuraavasti: - 4200 jäsentä työskentelee GTT:n jäsenyritysten palveluksessa - 790 on eläkkeellä - 730 toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina, ns. freelance-toimittajina - 1900 toimii Yleisradion ja Mainos-TV:n palveluksessa - noin 120 jäsentä on työttömänä ja 830 jäsentä toimii GTT:oon järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa.

Paikallisradioissa työskenteleviä toimittajia on 270 ja heistä 232 on ammatillisesti järjestäytynyt Suomen Sanomalehtimiesten Liittoon. Osa heistä kuuluu ryhmään GTT-jäsenyritysten palveluksessa olevat ja osa ryhmään järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevat.

Alalla olevista työehtosopimuksista

Sanomalehtien, aikakauslehtien ja paikallislehtien toimituksissa ja uutis- ja kuvatoimistoissa sekä lehtiyritysten videotex-viestinnässä työskentelevien työsuhteen ehdot määrää GTT:n ja SSL:n välinen työehtosopimus, ns. lehdistön työehtosopimus, joka on ainoa yleinen, valtakunnallinen toimittajien työehtoja koskeva työehtosopimus.

Lisäksi Oy Yleisradio Ab:n palveluksessa olevia ohjelmatyöntekijöitä koskee oma työehtosopimus ja MTV Oy:n palveluksessa olevia ohjelmatyöntekijöitä oma työehtosopimus. Nämä molemmat työehtosopimukset ovat yrityskohtaisia työehtosopimuksia ja jäävät siten yleissitovuuden ulkopuolelle.

Radio- ja tv-toimittajat eivät yrityskohtaisten työehtosopimusten vuoksi ole lehdistön työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

Toimittajien järjestäytyneisyydestä

Toimituksellista työtä tekevät ovat lähes kaikki järjestäytyneet edustamaamme ammattiliittoon. Toimittajien järjestäytymisaste on lähes 100 prosenttia.

Kun jäsenmäärästämme 8570 vähennetään Yleisradion ja MTV:n työehtosopimusten piirissä työskentelevät ja eläkkeellä olevat, jää ns. lehdistön työehtosopimuksen piirissä työskentelevien määräksi 5870.

Jäsenistämme arviolta 4200 työskentelee GTT:n jäsenyrityksissä ja he ovat työehtosopimuslain 4 §:n nojalla työehtosopimukseen sidottuja. Lain nojalla työehtosopimukseen sidottuja on siten yli 70 % alalla työskentelevistä toimituksellisista toimihenkilöistä.

Lehdistön työehtosopimus on ainoa yleinen ja valtakunnallinen toimittajien työehtoja koskeva työehtosopimus. Sen normaalisidottuisuuden piiriin kuuluu lähes 3/4 toimituksellista työtä tekevistä eli toimitusalalla työskentelevistä.

Lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalasta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksessa ei ole mainintaa, että sitä sovellettaisiin paikallisradioissa työskenteleviin, toimituksellisiin toimihenkilöihin.

Toisaalta paikallisradiotoimittajan työ ei oleellisesti eroa sanoma- ja aikakauslehtien tai paikallislehtien toimittajan työstä. Kaikissa välineissä toimittajan ammattitaidon vaatimukset ja työtehtävät ovat samat. Samoin toimittajien koulutus on samanlaista riippumatta siitä, mihin välineeseen he sittemmin sijoittuvat. Sijoittumisen ratkaisevat lähinnä henkilökohtaiset taipumukset.

Toimittajien työtehtävät käsittävät niin lehdistössä kuin paikallisradioissakin tiedon hankintaa ja muokkausta sekä jutuksi kirjoittamista. Lehdistössä juttu julkaistaan painettuna ja radiossa julkaiseminen tapahtuu lähetyksessä.

Paikallisradiotoimittajan työ on siten läheisesti rinnastettavissa sanoma- ja aikakauslehtien toimittajan työhön. Huomattava on, että lehdistön työehtosopimusta sovelletaan työehtosopimuksen nimenomaisen määräyksen perusteella lehtiyrityksen videotex-viestinnässä.

Paikallisradiosuosituksesta

Työmarkkinapoliittisista syistä johtuen GTT:n, SSL:n ja Paikallisradioliiton välillä on laadittu suositus paikallisradioissa työskentelevien toimituksellisten toimihenkilöiden työehdoiksi. Suositus on tullut voimaan 1.5.1988 ja sitä on tarkistettu määrävälein.

Suositus sisältää lausuman, jonka mukaan paikallisradiotoimittajien palkat määräytyvät lehdistön työehtosopimuksen A-palkkaryhmän mukaan. Lisäksi sen mukaan palvelusvuosilisiä laskettaessa otetaan huomioon aika, jonka toimihenkilö on toiminut harjoitteluaikansa jälkeen toimituksellisissa tehtävissä lehdistössä, radiossa ja televisiossa tai lehtialalla päätoimisena freelance-journalistina vähintään 3 kuukauden jaksoina. Suosituksessa paikallisradiotyö on siten rinnastettu lehtitoimittajan työhön.

Suositus on laadittu selkiyttämään ns. villiä paikallisradiokenttää, mutta sillä ei ole juridista sitovuutta tai velvoittavuutta. Suosituksen olemassaolo ei sinällään vaikuta lehdistön työehtosopimuksen yleissitovuuteen. Suositus on liittomme puolelta tehty ennen muuta siksi, että vain sen avulla on työnantajapuoli, niin GTT kuin Paikallisradioliittokin, saatu järjestöarvovallallaan ainakin osassa työehtoasioita takaamaan minimitasoa.

Yhteenveto

Lehdistön työehtosopimusta voidaan pitää yleissitovana, paikallisradiotoimittajan työhön soveltuvana työehtosopimuksena seuraavien seikkojen perusteella:

1) Lehdistön työehtosopimus on ainoa yleinen ja valtakunnallinen toimituksellista työtä koskeva työehtosopimus ja sen normaalisidottuisuuden piiriin kuuluu yli 70 prosenttia alalla työskentelevistä.

2) Paikallisradiotoimittajan työ on läheisesti rinnastettavissa sanoma- ja aikakauslehdistön toimittajan työhön ottaen huomioon kolutus, ammattitaito ja työtehtävät.

Edellä kerrottuihin seikkoihin viitaten sekä huomioiden paikallisradiosuosituksen sisältämän nimenomaisen lausuman, jonka mukaan palvelusvuosilisissä huomioidaan lehdistöalan työkokemus, on paikallisradiotoimittajan työ lähinnä sanomalehdentoimittajan työhön rinnastettavaa työtä, johon lehdistön työehtosopimusta on sen yleisyyden ja valtakunnallisuuden takia sovellettava.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto on puolestaan antamassaan lausunnossa esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Katsomme, että Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välillä solmittu työehtosopimus ei ole paikallisradioalalla TSL 17 §:ssä tarkoitettu työehtosopimus, jota tulisi yleissitovuuden tai normaalisitovuuden perusteella soveltaa paikallisradioissa työskenteleviin toimittajiin.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välistä työehtosopimusta sovelletaan sanomalehtien, aikakauslehtien, paikallislehtien toimituksessa ja uutis- ja kuvatoimistoissa työskenteleviin toimituksellisiin toimihenkilöihin. Työehtosopimusta ei sovelleta paikallisradioissa. Työehtosopimus ei myöskään tule sovellettavaksi normaalisidottuisuuden perusteella GTT:n jäsenyrityksissä, jotka noudattavat GTT:n, Suomen Paikallisradioliiton ja SSL:n välistä suositusta. Todettakoon, että Oulun Kaiku ei ole GTT:n jäsen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisradiotoiminta alkoi Suomessa vuonna 1985. Tällä hetkellä toimivia paikallisradioita on noin 70, joista 20 kuuluu jäsenenä Graafisen Teollisuuden Työnantajaliittoon. Toiminnan alkuvaiheessa eräät GTT:n jäsenyritykset olivat mukana perustamassa paikallisradioita. Ne joutuivat Suomen Työnantajien Keskusliiton sääntöjen 4 §:n nojalla liittymään jäseniksi GTT:oon ja sitä kautta STK:oon myös paikallisradiotoiminnan osalta. Paikallisradioyritykset ovat taustoiltaan ja toimintatavoiltaan hyvin heterogeenisiä. Tiettävästi kaikki kaupalliset paikallisradiot kuuluvat jäseninä Suomen Paikallisradioliittoon.

Paikallisradioala on oma selkeästi lehdistöstä poikkeava alansa. Toimittajien työehtosopimus ei sovellu noudatettavaksi paikallisradioissa tehtävään työhön, koska työehtosopimus on nimenomaan rakentunut lehdistöä silmälläpitäen. YLE ja MTV ovat tehneet ohjelmatyöntekijöitä koskevat omat yrityskohtaiset työehtosopimuksensa, jotka eivät siten tule yleissitovuuden perusteella noudatettaviksi.

Paikallisradioalalla noudatetaan yleisesti GTT:n, SSL:n ja Suomen Paikallisradioliiton välillä 1.5.1988 laadittua suositusta paikallisradioissa työskentelevien toimituksellisten toimihenkilöiden työehdoiksi, jota on liittojen välisissä neuvotteluissa tarkistettu mm. palkkojen osalta. Paikallisradiot eivät noudata lehdistön työehtosopimusta. Suositus eroaa lehdistön työehtosopimuksesta mm. olosuhdelisien ja vuosi- ja talvilomien ja ylityömääräysten osalta. Lehdistön työehtosopimukseen verrattuna suositus on huomattavasti suppeampi. Neuvotteluissa suositukseen on lehdistön työehtosopimuksesta lainattu eräitä sellaisia määräyksiä, joiden on voitu katsoa soveltuvan myös paikallisradioissa tehtävään työhön.

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on halunnut solmia paikallisradiota koskevan oman työehtosopimuksen. Käytyjen neuvottelujen tuloksena GTT, SSL ja Suomen Paikallisradioliitto ovat kuitenkin solmineet suosituksen, jolla ei ole työehtosopimuksen oikeusvaikutuksia. Sitä noudatetaan Suomen Paikallisradioliiton jäsenyrityksissä yleisesti. Lausunnon liitteenä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee paikallisradiosuositusneuvottelujen taustaa (liitteet). Todettakoon, että SSL ei ole lehdistön työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä 1989 edes vaatinut lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalan laajentamista siten, että paikallisradioissa työskentelevät toimittajat kuuluisivat lehdistön työehtosopimuksen piiriin. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto katsoo, että paikallisradioita koskevan suosituksen solmiminen on osoitus siitä, että paikallisradioalalla ei ole yleissitovaksi katsottavaa työehtosopimusta.

Paikallisradioissa työskentelee toimituksellisissa tehtävissä yli 300 henkilöä, kun mukaan luetaan päätoimittajat ja esimiesasemassa toimivat toimittajat. Lisäksi paikallisradioissa toimii n. 700-1000 freelance-avustajaa. Katsomme, ettei paikallisradiotoimittajien järjestäytymisellä Suomen Sanomalehtimiesten Liittoon ole merkitystä arvioitaessa yleissitovan työehtosopimuksen olemassaoloa. GTT:oon kuuluu alle 1/3 osa paikallisradioista.

Todettakoon, että myöskään konttoritoimihenkilöiden kohdalla graafisen alan työehtosopimukset eivät tule yleissitovuuden perusteella noudatettaviksi paikallisradioissa. Viittaamme työtuomioistuimen lausuntoihin n:o 43 L 6/90 ja n:o 42 L 5/90, jossa GTT, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto/Graafiset toimihenkilöt ovat antaneet asiaa koskevan yhteisen lausuntonsa.

Yhteenveto

Käsityksemme mukaan GTT:n ja SSL:n välistä työehtosopimusta ei voida yleissitovuuden perusteella soveltaa paikallisradioalalla seuraavien seikkojen perusteella:

1. Paikallisradioalaa ei voida rinnastaa lehdistöön.

2. Lehdistön työehtosopimus ei sovellu paikallisradiotoimintaan.

3. Lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalasta on GTT:n ja SSL:n välillä sovittu. Paikallisradiotoimittajan tehtävät eivät kuulu soveltamisalaan.

4. Paikallisradiotoimittajien järjestäytymisellä ei ole merkitystä yleissitovuuskysymystä arvioitaessa.

5. Paikallisradioalalla noudatetaan yleisesti SSL:n, GTT:n ja Paikallisradioliiton välistä toimittajien työehtoja koskevaa suositusta eikä lehdistön työehtosopimusta. Suositus poikkeaa monissa keskeisissä kysymyksissä lehdistöä koskevasta työehtosopimuksesta.

6. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto on omalta ja jäsentensä osalta sitoutunut soveltamaan 1.5.1988 sovittua suositusta paikallisradiotoimittajien työehdoissa. Myös Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on liitollemme ilmoittanut omalta ja jäsentensä osalta edelleen sitoutuvansa noudattamaan em. suositusta paikallisradiotoimittajien työehdoissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ovat tehneet työehtosopimuksia, joita noudatetaan sanoma-, aikakaus- ja paikallislehtien toimituksissa sekä uutis- ja kuvatoimistoissa työskentelevien työsopimuksissa ja työsuhteissa. Voimassa olevan työehtosopimuksen 2 §:n mukaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat graafisen teollisuuden jäsenyritysten palveluksessa olevat toimitukselliset toimihenkilöt, jotka on erikseen ammateittain lueteltu. Heidän joukossaan on muun muassa sanomalehtien ja paikallislehtien toimittajat.

Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaa määräystä on täydennetty useilla pöytäkirjamerkinnöillä. Niistä käy ilmi, että pöytäkirjamerkintä 6:n mukaan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat journalistista työtä tekevät toimihenkilöt, jotka pääosan työajastaan hankkivat, valikoivat ja käsittelevät toimituksellista uutis- ja ajankohtaisaineistoa lehtiyrityksen videotex-viestintään. Pöytäkirjamerkintä on otettu työehtosopimukseen erästä Turussa toimivaa lehtiyritystä koskeneen tilanteen takia.

Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevissa määräyksissä tai pöytäkirjamerkinnöissä ei mainita paikallisradioita eikä muutakaan radiotoimintaa.

Pian sen jälkeen, kun paikallisradiotoiminta on 1980-luvun puolivälissä alkanut Suomessa, Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on pyrkinyt saamaan aikaan paikallisradioiden palveluksessa olevia toimittajia koskevan työehtosopimuksen, mutta Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ei ole suostunut sitä tekemään.

Mainitut liitot ja Suomen Paikallisradioliitto ovat 25.4.1988 sopineet suosituksesta paikallisradioissa työskentelevien toimihenkilöiden työehdoiksi. Suosituksen mukaisia työehtoja sovelletaan liittojen jäsenten välisissä työsuhteissa lukuun ottamatta päätoimittajia ja muita vastaavassa asemassa olevia toimituksen esimiehiä. Suosituksen mukaan se koskee nimenomaan päätoimisesti ohjelmatyötä tekeviä paikallisradiotoimittajia.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ovat asian käsittelyssä työtuomioistuimessa olleet yhtä mieltä siitä, ettei suositus, jonka määräyksiä on myöhemmin muutettu, ole työehtosopimuksena voimassa.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ilmoituksen mukaan ainoastaan vähemmän kuin kolmannes paikallisradiotoimintaa harjoittavista yrityksistä on jäseninä työnantajaliitossa. Näistä yrityksistä osa on myös sanoma- tai paikallislehtitoimintaa harjoittavia ja osa pelkästään paikallisradioita.

Todistajana kuulustellun Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton toimitusjohtajan kertoman mukaan niissä paikallisradioyrityksissä, jotka kuuluvat jäseninä työnantajaliittoon, ei ole sovellettu paikallisradioiden tehtävissä oleviin toimituksellisiin toimihenkilöihin liiton solmimaa työehtosopimusta, vaan puheena olevaa suositusta. Näin on hänen kertomansa mukaan ollut ainakin tarkoitus menetellä.

Kun Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ovat keskenään sopineet siitä, että paikallisradioissa työskenteleviin radiotoimittajiin sovelletaan edellä mainittua suositusta, eikä liittojen välistä työehtosopimusta, puheena olevaa työehtosopimusta ei voida pitää työehtosopimuslain 4 §:n mukaan paikallisradioalalla toimivia työnantajia tai työntekijöitä sitovana työehtosopimuksena.

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa katsonut, että sen ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton välistä työehtosopimusta olisi sovellettava Oulun raastuvanoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa kantajana olevan toimittajan Juha Kalajoen työsuhteessa työsopimuslain 17 §:ssä säädetyn yleissitovuuden perusteella. Kalajoki on ollut paikallisradiotoimintaa harjoittavan Oulun Kaiku Oy:n palveluksessa radiotoimittajana.

Edellä on todettu, ettei Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välinen työehtosopimus ole sellainen työehtosopimus, jota sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan olisi noudatettava työehtosopimuslain nojalla paikallisradioiden palveluksessa olevien toimittajien työsopimuksissa ja työsuhteissa.

Työtuomioistuin on lausunnoissaan n:ot 42 ja 43/1990 pitänyt oikeana ja asianmukaisena sitä työehtosopimusosapuolten yhteistä käsitystä, ettei Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöliiton välistä työehtosopimusta eikä myöskään työnantajaliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton/Graafisten Toimihenkilöiden välistä työehtosopimusta voida soveltaa paikallisradioalalla toimihenkilöitä koskevana yleissitovana työehtosopimuksena.

Viimeksi mainituissa lausunnoissa työtuomioistuin on todennut, että kysymys siitä, mitä työehtosopimusta on pidettävä työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna alan yleiseksi katsottavana työehtosopimuksena, on työsopimuslain tulkintakysymys. Työsopimuslain sisällön tulkitseminen ei ole sellainen työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:ssä tarkoitettu asia, joka edellyttäisi erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta. Tämän huomioon ottaen raastuvanoikeuden ratkaistavaksi jää, muodostaisiko toimittajan työ sinänsä sellaisen erityiseksi alaksi katsottavan kokonaisuuden, jota työsopimuslain 17 §:ssä alalla tarkoitetaan ja joka ei olisi riippuvainen siitä, harjoittaako toimittajan työnantajana oleva yritys toimintaansa sanoma- tai muun lehden julkaisijana, uutis- ja kuvatoimistona taikka paikallisradiona.

Kalajoen työsopimuksessa on sovittu, että hänen palkkansa määräytyy kulloinkin voimassa olevan alan työehtosopimuksen mukaan. Tästä työsopimuksen sisällön tulkintakysymyksestä työtuomioistuin ei voi liioin antaa muuta lausuntoa kuin mitä edellä on jo esitetty.

Radiotoiminnan alalla on tehty Oy Yleisradio Ab:tä koskeva työehtosopimus. Kun sen soveltamisen on ilmoitettu koskevan vain Oy Yleisradio Ab:n palveluksessa olevien työsuhteita, sopimusta ei ilmeisesti voida noudattaa muissa yhtiöissä työskentelevien toimihenkilöiden työsuhteissa, jollei siitä ole nimenomaan erillisesti sovittu. Sellaista selvitystä ei asiakirjojen mukaan ole raastuvanoikeudessa esitetty.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen jäseninä.

Lausunto on yksimielinen.