Labor court orders unions to pay fines for violating and neglecting peace obligations under collective agreements.

Terveysviraston ja kaupunginsairaalan henkilöstön työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Kaksi ammattiosastoa, jotka olivat tehneet päätöksen työtaistelun toimeenpanemisesta, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Liitot ja toinen niiden yläjärjestöistä tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. Toisen liittojen yläjärjestön ja yhden ammattiosaston osalta hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Satakunnan kuntohoitajat KTV r.y. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Suomen Perushoitajaliitto SuPer r.y. Perushoitajaliiton Porin Seudun ao r.y. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y. Tehyn Porin seudun ammattiosasto r.y.

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkaluokkiin sijoittelu

Viranhaltijan palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä hänen palkkauksensa perusteena oli 28.2.1990 virkaehtosopimuksen nojalla, jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta muuta aiheudu. Eräiden viranhaltijoiden palkkaluokka määräytyy 1.10.1990 lukien palkkaluokittelun (PL A) mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua 1990 koskevassa liitteessä on sovittu seuraavaa:

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelu 1.3.1990 lukien.

1 § Palkkaluokka 1.3.1990 lukien

Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä oli hänen palkkauksensa perusteena 28.2.1990 virkaehtosopimuksen/työehtosopimuksen nojalla, jollei 2 §:stä muuta aiheudu.

2 § Palkkaluokan tarkistaminen 1.3.1990 ja sen jälkeen

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa tarkistetaan tai voidaan tarkistaa 1.3.1990 lukien tai sen jälkeen

1) edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen/kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokittelun yleismääräysten 2 §:ssä mainituissa tapauksissa ja

2) muusta paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen perustellusta syystä edellä mainitun palkkaluokittelun palkkaluokka-asteikkojen rajoissa mukaanluettuna palkkaluokitteluliitteen yleismääräysten 1 §:n 2 momentin 2. virkkeen ja 3 momentin määräykset siten, että 3 momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden/työntekijöiden (palkkaluokittelun ulkopuoliset) palkantarkistus voi olla enintään kaksi palkkaluokkaa kalenterivuodessa.

2 mom. Edellä 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettu palkantarkistus voi olla myös markkamääräinen, kunhan viranhaltijalle/työntekijälle maksettu palkka pysyy 2) kohdassa tarkoitetun palkkaluokka-asteikon kuukausipalkan rajoissa. Tämä markkamääräinen lisä on varsinaista palkkaa, mutta se ei kuulu peruspalkkaan eikä sitä oteta huomioon palvelulisissä.

3 mom. Tässä pykälässä palkkaluokittelulla tarkoitetaan edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.10.1989 voimaan tullutta palkkaluokittelua ja muissa sopimusten liitteissä olevia palkkaluokittelumääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteessaan ja lisäkanteessaan lausunut, että Porin terveysvirastossa ja kaupunginsairaalassa oli toimeenpantu 28.5.1990 kello 10 - 20 työnseisaus, johon oli osallistunut 205 terveysviraston ja kaupunginsairaalan terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvaa viranhaltijaa.

Työnseisaukseen osallistuneista noin 50 oli Perushoitajaliiton Porin Seudun ao:n, noin 150 Tehyn Porin seudun ammattiosaston ja 10 Satakunnan kuntohoitajat KTV:n jäsentä.

Työtaistelu oli ajoitettu samanaikaisesti kaupunginhallituksen kokouksen kanssa, jossa oli ollut käsittelyssä harkinnanvaraisista palkantarkistuksista päättäminen. Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa tekemään palkantarkistuspäätöksiä, jotka virkaehtosopimuksen mukaan olivat työnantajan harkinnassa oleva asia. Työtaistelu oli kohdistunut voimassa olevan virkaehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Perushoitajaliiton Porin Seudun ao, Satakunnan kuntohoitajat KTV ja Tehyn Porin seudun ammattiosasto olivat työtaistelutoimenpiteeseen ryhtyessään rikkoneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdan 1 momentin mukaista työrauhavelvoitetta tai ainakin laiminlyöneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdan 2 momentin mukaista valvontavelvollisuutta.

Työtaistelu oli aiheuttanut työyksiköissä potilaiden hoidon tason laskemista ja hoitotoimissa oli aiheutunut viivästyksiä. Potilasturvallisuus oli vaarantunut.

Ennen Porin terveysviraston ja kaupunginsairaalan työtaistelua oli 1.3.1990 alkaen järjestetty eri puolilla maata yhteensä seitsemän työtaistelua. Kaikissa työtaisteluissa oli ollut järjestäjänä Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy joko yksin tai yhdessä Suomen Perushoitajaliitto SuPerin kanssa.

Työtaistelu oli toimeenpantu Perushoitajaliiton Porin Seudun ao:n ja Tehyn Porin seudun ammattiosaston yhteisellä päätöksellä. Perushoitajaliiton Porin Seudun ao, Tehyn Porin seudun ammattiosasto ja Satakunnan kuntohoitajat KTV eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi taikka sen lopettamiseksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli sopimusosapuolten yhteisen neuvotteluelimen koordinaation työvaliokunnan kokouksissa 23.4. ja 18.5.1990 kehottanut pääsopijajärjestöä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä pidättäytymään työtaisteluista ja ryhtymään toimenpiteisiin valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi. Kokouksessa 18.5.1990 oli ollut läsnä Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n edustaja. Ottaen huomioon, että ammattijärjestön alayhdistysten jäsenistä huomattava osa työskenteli terveydenhuoltoalan tehtävissä, ammattijärjestöltä oli voitu edellyttää aktiivisempaa valvontaa jäsenistöönsä ja alayhdistyksiinsä nähden. Aikaisempien työtaisteluiden perusteella oli ollut nähtävissä niiden luonne suunnitelmallisesti ja harkitusti toimeenpantuina työnseisauksina, jolloin niiden estämiseksi olisi TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n tullut ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Suomen Perushoitajaliitto SuPer ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa alayhdistyksiinsä nähden ja kannanotoillaan voimakkaasti myötävaikuttaneet työtaisteluiden järjestämiseen eri paikkakunnilla. Sekä Suomen Perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja että Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja olivat ilmoittaneet voimatoimiin ryhtymisestä, ellei terveydenhuoltoalalla tehtäisi palkantarkistuspäätöksiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 ja 20 §:n nojalla Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n, Suomen Perushoitajaliitto SuPerin, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 ja 20 §:n nojalla Perushoitajaliiton Porin Seudun ao:n, Satakunnan kuntohoitajat KTV:n ja Tehyn Porin seudun ammattiosaston tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai ainakin kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 ja 20 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

JULKISTEN TYÖALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ JTA:N JA SATAKUNNAN KUNTOHOITAJAT KTV:N VASTINE

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja Satakunnan kuntohoitajat KTV ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että ammattiosastoon kuuluvia Porin kaupunginsairaalassa toimivia kuntohoitajia oli osallistunut kanteessa tarkoitettuun 28.5.1990 kello 10 jälkeen toteutettuun työnseisaukseen. Osallistuneiden lukumäärä vastasi työnantajan ilmoittamaa työnseisaukseen osallistuneiden määrää. Ainakin osalla työntekijöistä oli ilmeisesti ruokatunti ajoittunut ennen kello 12. Kanteessa ei ollut minkäänlaista selvitystä siitä, miten työnseisaukseen osallistuneet työntekijät olivat painostaneet työnantajaa tai mitkä olisivat olleet työntekijöiden vaatimukset työnseisauksessa.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ei ollut hyväksynyt sitä työnantajan tulkintaa, että kevään 1990 aikana mahdollisesti toteutettavien harkinnanvaraisten palkantarkistusten osalta työnantajalla ei olisi ollut pääsopimuksen 9 §:n mukaista neuvotteluvelvoitetta.

Yhdistyksen ei myöskään voida katsoa olleen tietoinen työnseisauksesta yksinomaan työtaisteluun osallistuneiden määrän perusteella. Työntaisteluun osallistuneiden määrä ei tässä tapauksessa muutenkaan voinut perustaa yhdistykselle vastuuta, koska yhdistyksen jäsenmäärä oli noin 125 viranhaltijaa ja työntekijää ja työnseisaukseen oli osallistunut ainoastaan 10 kuntohoitajaa yhdessä ainoassa työpaikassa. Yhdistykseen kuului muun muassa terveyskeskuksissa, keskussairaalassa, työterveysasemalla ja vanhainkodissa sekä eräissä muissa kuntien laitoksissa työskenteleviä kuntohoitajia. Työnseisaukseen oli kuitenkin osallistunut ainoastaan kaupunginsairaalassa työskenteleviä kuntohoitajia.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n oli kanteessa katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuden sillä perusteella, että sen alayhdistys oli toteuttanut työtaistelun. Kanteessa ei ollut edes väitetty, että Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n alayhdistys Satakunnan kuntohoitajat KTV olisi itse toimeenpannut työtaistelun.

Työrauhavelvollisuuden noudattamisen valvonta edellytti tietoisuutta työrauhan rikkoutumisen mahdollisuudesta jollakin tietyllä paikkakunnalla. Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n vastuuta oli kanteessa perusteltu sillä, että sen olisi pitänyt olla tietoinen työnseisauksesta sen vuoksi, että työrauhakysymykseen oli viitattu yhdessä koordinaation työvaliokunnan kokouksessa. Kanteessa ei kuitenkaan väitetty, että Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:ta olisi varoitettu terveydenhuoltoalalla odotettavissa olevista työrauhavelvollisuuden rikkoutumisista.

Ammattijärjestön vastuu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ei voinut muodostua yksinomaan sillä perusteella, että jossakin aivan muunlaisia asioita koskevassa kokouksessa työnantaja oli hyvin ylimalkaisesti viitannut jonkun muun liiton järjestäytymisalalla mahdollisesti odotettavissa oleviin työrauhan rikkoutumistilanteisiin. Muutoinhan se olisi merkinnyt jonkinlaisen objektiivisen vastuun olemassaoloa liitoille ja näin ankaraa vastuuta kunnallinen virkaehtosopimuslaki ei asettanut yläyhdistykselle.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja Satakunnan kuntohoitajat KTV ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

TVK:N VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:N VASTINE

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on kanteeseen vastatessaan lausunut, että lakko oli tullut yllättäen ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle ei ollut siitä tiedotettu. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet lakkoon. Lakko oli ollut lyhytaikainen ja mielenosoitusluontoinen. Virkamiesjärjestöllä ei ollut ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia puuttua siihen.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut kanteen hylkäämistä.

SUOMEN PERUSHOITAJALIITTO SUPERIN JA PERUSHOITAJALIITON PORIN SEUDUN AO:N VASTINE

Suomen Perushoitajaliitto SuPer on lausunut, että liitto oli saanut tiedon tapahtuneesta lakosta vasta sen päättymisen jälkeen. Näin ollen valvontavelvollisuuden täyttäminen tältä osin oli ollut mahdotonta.

Kanteessa esitetyistä ennen työnseisausta eri puolilla maata järjestetyistä yhteensä seitsemästä vastaavasta työtaistelusta vain kolme oli ollut sellaista, jotka voitaisiin jotenkin panna Suomen Perushoitajaliitto SuPerin vastuulle. Liitolla ei ollut ollut näistäkään työnseisauksista tietoa etukäteen, joten sen perusteella ei voinut vaatia korostunutta valvontavelvollisuutta.

Suomen Perushoitajaliitto SuPer ei ollut kannanotoillaan myötävaikuttanut työtaistelujen järjestämiseen eri paikkakunnilla. Mitään muuta todistetta väitteellä kuin silloisen Suomen Perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtajan pakinanluonteinen, poleeminen, naisnäkökulmaa korostava lausahdus kirjoituksessaan liiton lehdessä keväällä 1990 ei ollut esitetty. Suomen Perushoitajaliitto SuPer ei ollut rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

Perushoitajaliiton Porin Seudun ao on myöntänyt rikkoneensa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvoitetta.

Kyseessä oli ollut ainoastaan toimenpide palkkaneuvottelujen vauhdittamiseksi ilman konkreettisia palkkatavoitteita. Painostus oli siis kohdistunut kunnalliseen päätöksentekoon sinänsä.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 400 ja lakkoon oli osallistunut 80 ammattiosaston jäsentä. Lakon lyhyen keston ja päivystysjärjestelyjen vuoksi lakko ei ollut vaarantanut potilasturvallisuutta. Mikäli vastoin ammattiosaston luuloa hyvityssakko tuomittaisiin, ammattiosasto piti työtaistelun lyhyttä kestoa ja vähäistä osallistujamäärää lieventävinä seikkoina hyvityssakkoa määrättäessä.

TERVEYDENHUOLTOALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYN JA SEN PORIN SEUDUN AMMATTIJÄRJESTÖN VASTINE

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on kanteeseen vastatessaan lausunut ammattijärjestön Helsingin toimiston saaneen tiedon ammattiosaston päättämästä työnseisauksesta aamulla 28.5.1990. Välittömästi tiedon saatuaan Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja oli lähettänyt sähkeen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle. Sähkeessä oli todettu, että kaavailtu ulosmarssi oli virkaehtosopimuksen vastainen ja edellytetty kyseisiä henkilöitä tekemään kaiken voitavansa työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat menneet Porin kaupungintalolle, jonka eteen mielenosoitukseen osallistuneet työnseisauksessa olleet työntekijät olivat kokoontuneet, ja olivat kehottaneet työntekijöitä palaamaan työhön. Työnseisaus oli ollut ohi kello 12.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli ryhtynyt Porin työtaistelussa aktiivisiin ja kyseisen työtaistelun laadun ja laajuuden huomioon ottaen riittäviin sekä käytännössä ainoisiin mahdollisiin toimenpiteisiin työnseisauksen välttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli keväällä ja kesällä 1990 tapahtuneiden laittomien työtaistelujen yhteydessä johdonmukaisesti pyrkinyt niiden ehkäisemiseen aktiivisilla ja kulloinkin käytettävissä olleilla keinoilla. Laittomat työtaistelutoimenpiteet olivat johtuneet nimenomaan jäsenkunnan tyytymättömyydestä toteutuneisiin harkinnanvaraisiin palkkaratkaisuihin sekä ennen muuta siitä, että julkisuudessa palkkauksen kehityksestä annettu erittäin myönteinen kuva ei vastannut jäsenten mielestä todellisia palkankorotuksia.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Tehyn Porin seudun ammattiosasto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että ammattiosaston hallitus oli kokouksessaan 24.5.1990 päättänyt pitää työnseisauksen 28.5.1990 kello 10 - 12 paikallisneuvottelujen vauhdittamiseksi. Ammattiosaston puheenjohtaja ja luottamusmiehet eivät olleet olleet kokouksessa läsnä. Työnseisaus oli järjestetty päätetyllä tavalla.

Ammattiosasto on myöntänyt rikkoneensa kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettua työrauhavelvoitetta sekä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdan 1 momentin työrauhavelvoitemääräystä.

Ammattiosastoon kuului noin 500 jäsentä, joista työnseisaukseen oli osallistunut 109. Työtaistelutoimenpiteellä ei missään vaiheessa ollut vaarannettu potilasturvallisuutta eikä aiheutettu merkittävää haittaa työnseisauksen piiriin kuuluneen kaupunginsairaalan taikka terveyskeskuksen toiminnalle eikä potilaille. Työyksiköissä oli koko työnseisauksen ajan ollut saman verran työntekijöitä kuin yöllä ja lisäksi kussakin yksikössä vähintään yksi ylimääräinen sairaanhoitaja. Työnseisauksen piiriin kuuluneissa toiminnoissa oli potilaita yhtälailla päivällä ja yöllä, joten tämänkään vuoksi ei voida katsoa, että potilasturvallisuus olisi vaarantunut. Lisäksi terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan polikliinisissä toiminnoissa oli ensiapuvalmius.

Työnseisauksella oli haluttu vauhdittaa työnantajaa tekemään palkkausta koskeneet päätöksensä. Työnseisauksen yhteydessä ei ollut esitetty yksilöityjä vaatimuksia palkkauksen osalta. Työnantajan ja työntekijäpuolen välillä oli käyty palkkausta koskeneita neuvotteluja ja ratkaisun viipyminen oli omiaan ollut heikentämään työvoiman saatavuutta. Työnseisauksena toimeenpantu mielenosoitus ei ollut vaikuttanut millään tavalla kaupunginhallituksen palkkauskysymyksistä päättäneen kokouksen tekemiin päätöksiin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on 1.3.1990 lähtien lisätty paikallisen tason harkintavaltaa palkkaluokkatarkistusten tekemisessä ja päätösten ajankohdan valitsemisessa. Näin paikallisissa työnantajille on varattu mahdollisuus tehdä palkantarkistuksia sopimuskauden aikana olematta sidottu mihinkään tiettyyn prosenttiosuuteen tai ajankohtaan.

Painostaakseen työnantajaa edellä tarkoitettuihin harkinnanvaraisiin palkkaluokkatarkistuksiin ovat Porin terveysviraston ja kaupunginsairaalan 199 viranhaltijaa olleet lakossa 28.5.1990 kello 10 - 12. Lakkoon osallistuneista 80 on kuulunut jäseninä Perushoitajaliiton Porin Seudun ao:hon, 10 Satakunnan kuntohoitajat KTV:hen ja 109 Tehyn Porin seudun ammattiosastoon.

Työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaistelu on toimeenpantu Perushoitajaliiton Porin Seudun ao:n johtokunnan ja Tehyn Porin seudun ammattiosaston hallituksen 24.5.1990 tekemien päätösten mukaisesti. Ammattiosastot ovat lakon toimeenpannessaan rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Satakunnan kuntohoitajat KTV:n 125 jäsenestä työtaisteluun on osallistunut kaupunginsairaalassa seitsemän ja terveysviraston kuntoutusneuvolassa kolme kuntohoitajaa. Yksinomaan siitä, että työtaisteluun on osallistunut kuntohoitajia kahdesta erillisestä yksiköstä ei työtuomioistuimen mielestä voida päätellä, että heidän ammattiosastonsa olisi ollut tietoinen työtaistelusta. Kuntohoitajia ei ollut osallistunut tämän asian yhteydessä viitattuun Satakunnan keskussairaalassa ja Satalinnan sairaalassa 23.5.1990 toimeenpantuun työtaisteluun, joten ammattiosastolla ei tällä perusteella ole ollut erityistä syytä varoa jäsentensä osallistuvan nyt kysymyksessä olevaan työtaisteluun. Kun myöskään ei ole selvitetty, että ammattiosaston edustajia olisi työskennellyt lakossa olleissa työyksiköissä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Satakunnan kuntohoitajat KTV olisi tiennyt jäsentensä osallistumisesta työtaisteluun ja laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, että Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Perushoitajaliitto SuPer, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa muun muassa siinä suhteessa, että ne eivät ole ryhtyneet - viimeksi mainittu järjestö kunnallisen työmarkkinalaitoksen nimenomaisesta kehotuksesta huolimatta - erityisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, vaikka niiden jäsenjärjestöt ja jäsenet ovat ennen tätä työtaistelua järjestäneet lukuisia samasta syystä johtuneita työtaisteluita, vaan päinvastoin suhtautuneet myönteisesti ja kannustavasti työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen viittaamissa tapauksissa on ollut kysymys erillisistä työtaistelutoimenpiteistä, joiden kunkin osalta erikseen on myös vaadittu liittojen tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Edeltäneiden työtaisteluiden lukuisuus ja samankaltaisuus samoin kuin liittojen edustajien mahdollisesti ilmaisema myönteinen asenne työtaistelutoimenpiteiden käyttämiseen on työtuomioistuimen mielestä otettava huomioon liittojen valvontavastuuta arvioitaessa. Yksinomaan tällä perusteella ei liiton kuitenkaan voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan kaikissa myöhemmissä erillisissä työtaistelutilanteissa, vaan kutakin tilannetta on arvioitava erikseen ottaen huomioon myös ne toimenpiteet, joihin tuossa yhteydessä on ryhdytty tai olisi ollut mahdollista ryhtyä työrauhan säilyttämiseksi.

Suomen Perushoitajaliitto SuPer on ilmoituksensa mukaan saanut tietää työnseisauksesta vasta sen päätyttyä. Perushoitajaliiton Porin Seudun ao:n puheenjohtaja, joka on myös Suomen Perushoitajaliitto SuPerin hallituksen jäsen, ei ole osallistunut ammattiosaston johtokunnan lakosta päättäneeseen kokoukseen, koska hän on tuolla viikolla ollut TVK-opistolla kurssilla. Hänen on joka tapauksessa täytynyt olla tietoinen yli viikonlopun jatkuneesta lakon uhasta jo ennen lakkopäivää. Tästä huolimatta hän ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan säilymiseksi. Suomen Perushoitajaliitto SuPer vastaa hallituksensa jäsenen laiminlyönnistä.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on ilmoituksensa mukaan saanut tietää työnseisauksesta vasta sen päätyttyä. Virkamiesjärjestön asettama pääluottamusmies on kuitenkin ollut tietoinen tilanteen kärjistymisestä tiedottamatta siitä valvontavelvollisille järjestöille tai ryhtymättä muutoinkaan toimenpiteisiin työrauhan säilymiseksi. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V vastaa edustajansa laiminlyönnistä.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n ei ole näytetty tienneen työtaistelusta ennen sen päättymistä. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee jäljempänä mainitut ammattijärjestöt maksamaan hyvityssakkoa kunnalliselle työmarkkinalaitokselle seuraavasti:

Perushoitajaliiton Porin Seudun ao:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa.

Suomen Perushoitajaliitto SuPerin kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4 000 markkaa.

Tehyn Porin seudun ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 5 000 markkaa.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 000 markkaa.

Edellä mainitut ammattijärjestöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:ta ja Satakunnan kuntohoitajat KTV:tä vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Metsäpelto, Nouro, Hynönen ja Mäenpää jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.