Labor court dismisses strike actions but fines unions for violating collective agreement rules on job contracts.

Neljän ammattiosaston toimikunnat olivat tehneet päätöksen toimintapäivän pitämisestä vastalauseena työnantajan päätökselle lopettaa sairauskassan kannatusmaksun maksaminen ja työnantajan suunnitelmille vähentää työntekijöitä.

Siltä osin kuin työtaistelutoimenpiteellä oli ollut tarkoitus vaikuttaa työnantajan sairauskassan kannatusmaksua koskevaan päätökseen, ei työtaistelutoimenpide ollut kohdistunut työehtosopimusten määräyksiin.

Siltä osin kuin työtaistelutoimenpiteellä oli haluttu vaikuttaa työnantajan työvoiman supistamista koskeviin suunnitelmiin, oli työtaistelutoimenpide kolmen ammattiosaston osalta kohdistunut työntekijöitä sitovien työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Yhden ammattiosaston työntekijöiden työtaisteluun osallistumisen tarkoitukseksi oli ilmoitettu myötätunnon osoittaminen irtisanomisuhan alaisille työtovereille. Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työntekijöitä sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräyksiä solmiessaan työntekijöiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia sopimatta niistä ammattiosaston kanssa.

Sen sijaan työnantaja ei ollut rikkonut yhteistoimintasopimuksen määräyksiä erään neuvotteluesityksen antamisen yhteydessä.

Ammattiosastot tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työnantaja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Puutyöväen liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Tampella Forest Oy Kuultavat Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15 r.y. Inkeroisten metallityöväen ammattiosasto r.y. Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosasto r.y. Anjalankosken Sähkötyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ole toisin sovittu. Tarkoituksena on estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.

M u i s t. 1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväkseen työn tekijän kanssa tehty kirjallinen työsopimus, mikäli työsopimuksen sisällöstä, sen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt epäselvyyttä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA 1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyiksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

34 § KOULUTUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen 8.5.1989 allekirjoittamaa sopimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä. Edellä mainitun keskusjärjestöjen allekirjoittaman sopimuksen yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä 1.2. kohdasta poiketen ovat osapuolet sopineet, että yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohtien mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat, 6 a § neuvotteluvelvoitteen toteaminen liikkeen luovutuksen tai sulautumisen jälkeen, 6 b § henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, 7 § yhteistoimintamenettely, 7 a § neuvotteluesitys, 8 § neuvotteluvelvoitteen täyttyminen sekä 8 a § neuvottelun tuloksen kirjaaminen sekä 15 a § hyvitys ovat tämän työehtosopimuksen osia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa sekä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 22.3.1990 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on samansisältöiset 4 §:n ja 5 §:n 1. kohdat kuin edelle jäljennetyssä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen liiton välillä 3.4.1990 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on samansisältöinen työehtosopimuksen 5 §:n 1. kohta kuin edelle jäljennetyssä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa, minkä lisäksi työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavan sisältöinen määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työ- 2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdisrauha tuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa, Metallityöväen Liittoa, Puutyöväen liittoa ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Tampella Forest Oy:n Inkeroisten tehtaalla työnantaja oli 4.10.1990 saanut tiedon ammattiosastojen laatimasta yhteisestä tiedotteesta, joka oli osoitettu kaikille Inkeroisten tehtaiden työntekijöille. Tiedotteen olivat laatineet Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15, Inkeroisten metallityöväen ammattiosasto, Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosasto sekä Anjalankosken Sähkötyöntekijät. Tiedotteen mukaan tehtaan työntekijät järjestäisivät toimintapäivän tarkoituksenaan osoittaa työnantajalle työntekijöiden kanta työnantajan sairauskassan kannatusmaksun lopettamista koskevaan päätökseen ja työnantajan pyrkimyksiin supistaa työntekijöiden määrää ja irtisanoa työntekijöitä. Lakon oli ilmoitettu alkavan perjantaina 5.10.1990 kello 6 yövuoron poistuttua työpaikalta. Tiedotteen mukaan lakko päättyisi seuraavana aamuna kello 6.

Työnantaja oli välittömästi saatuaan haltuunsa tiedotteen ottanut kirjallisesti yhteyttä ammattiosastojen luottamushenkilöihin ja kehottanut heitä ryhtymään toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun torjumiseksi. Tästä huolimatta lakko oli toimeenpantu ilmoitetulla tavalla.

Lakkoon oli osallistunut yhteensä 566 Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15:n jäsentä, joista suurin osa työskenteli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Lakkoon oli ottanut osaa 13 ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä.

Anjalan paperitehtaan sekä Inkeroisten kartonkitehtaan konekorjaamoista lakkoon oli osallistunut yhteensä 95 Inkeroisten metallityöväen ammattiosastoon kuuluvaa työntekijää. Heidän joukossaan oli ollut ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies. Metallialan työntekijät työskentelivät työaikamuodossa 15 eli päivätyössä viitenä päivänä viikossa.

Inkeroisten sahalla lakkoon oli osallistunut yhteensä 67 Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosaston jäsentä heidän joukossaan ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies. Työntekijät työskentelivät työaikamuodossa 15/25.

Toimeenpantu lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä ainakin työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosastot vastasivat työtaistelusta muun muassa sillä perusteella, että niiden asettamat luottamusmiehet olivat osallistuneet lakkoon. Toiminnallaan ammattiosastot olivat rikkoneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15:n, Inkeroisten metallityöväen ammattiosaston, Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosaston ja Anjalankosken Sähkötyöntekijöiden tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt siinä esitetyt tiedot paperityöntekijöiden työstä kieltäytymisen kestosta sekä laajuudesta oikeiksi. Paperityöntekijöiden työstä kieltäytyminen oli liittynyt työnantajan ilmoittamiin työvoiman supistamispyrkimyksiin. Paperityöntekijöiden työstä kieltäytymisen taustalla oli ollut myös se seikka, että työvoiman supistamispyrkimyksiin liittyen työnantaja oli viitannut useasti sellaisiin määräaikaisessa työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin, joiden työsopimusten osalta työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Työstä kieltäytyminen oli ollut lisäksi vastalause työnantajan ilmoittamalle sairauskassan kannatusmaksun lopettamispäätökselle.

Siltä osin kuin työtaistelutoimenpide liittyi sairauskassan kannatusmaksun lopettamispäätökseen, ei se kohdistunut työehtosopimuksen mihinkään määräykseen. Sairauskassan toiminta perustui tehtaiden sairauskassan toimintaa varten laadittuihin sääntöihin.

Tilauskannan ja suhdannetilanteen huomioon ottaen ei työtaistelutoimenpiteestä ollut aiheutunut työnantajalle mainittavampaa vahinkoa.

Vastineessa esitetty vaatimus

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

METALLITYÖVÄEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työnseisauksen taustalla oli ollut kaksi asiaa eli työnantajan ilmoitus irtisanoa osuutensa tehtaalla toimineen sairauskassan kustannuksista ja kartonkitehtaan lopettamisesta johtuneet työntekijöiden irtisanomiset.

Tehtaalla oli toiminut jo 1950-luvulta lähtien työntekijöiden ja työnantajan yhdessä ylläpitämä vapaaehtoinen sairauskassa. Kassan toiminnasta aiheutuneiden kustannusten jaosta oli määrätty kassan säännöistä siten, että työntekijät maksoivat kassalle jäsenmaksua ja työnantaja maksoi kassalle niin sanotun kannatusmaksun, joka oli yhtä suuri kuin työntekijöiden maksamat jäsenmaksut yhteensä. Lisäksi työnantaja oli kustantanut kassan toiminnassa tarvittavat tilat ja välineet sekä palkannut kassalle tarvittavat työntekijät. Tehtaalla voimassa olevien työsääntöjen mukaan jokaisen työntekijän oli kuuluttava kassaan. Liittyminen kassan jäseneksi olikin ollut työntekijöille itsestään selvää.

Sairauskassan taloudellinen merkitys työntekijöille oli ollut suuri. Jäsenyys kassassa oli merkinnyt käytännössä ilmaisia lääkkeitä, ilmaista hammashoitoa, huomattavaa tukea silmälasien hankinnassa, sairaanhoito- ja muiden vastaavien hoitokulujen korvaamista, ilmaista fysikaalista hoitoa sekä mahdollisuutta saada sairausajalta lisäpäivärahaa.

Työnantaja oli syyskuun lopussa 1990 pidetyssä sairauskassan hallituksen kokouksessa ilmoittanut lopettavansa kannatusmaksun maksamisen sairauskassalle, irtisanovansa kassan työntekijät sekä peruuttavansa kassan toimitiloja ja välineitä varten antamansa muun tuen. Käytännössä tämä oli tarkoittanut kassan toiminnan loppumista, sillä kassa ei voinut jatkaa toimintaansa pelkästään työntekijöiden maksamien jäsenmaksujen varassa. Koska kassan toiminnalla oli ollut jo kymmenien vuosien perinteet ja koska sen tarjoamista eduista oli käytännössä muodostunut osa työsuhteiden ehdoista, työntekijät olivat päättäneet järjestää mielenosoituksenaan toimintapäivän.

Toimintapäivän järjestämisen toisena syynä oli ollut työnantajan ilmoitus, jonka mukaan yhtiö lopettaisi kartonkitehtaan toiminnan ja irtisanoisi tämän johdosta yli 60 työntekijää. Irtisanottavien joukossa ei ollut ollut Metallityöväen Liittoon kuuluvia työntekijöitä. Työntekijöiden näkemyksen mukaan irtisanomisten syynä oli ollut konsernijohdossa tehdyt suunnitelmat konsernin tiettyjen toimintojensa saneeraamisesta. Tapa, jolla tähän oli ryhdytty, oli rikkonut työntekijöiden oikeuksia ja oli ollut perusteiltaan muutoinkin arveluttava. Toimintapäivän järjestäminen ja solidaarisuuden osoittaminen työnantajan kylmän ja työntekijöiden eduista sekä oikeuksista piittaamattoman toiminnan johdosta irtisanomisuhan alaisuuteen joutuneille työtovereille oli tällaisessa tilanteessa ollut kaikkien työntekijöiden mielestä vähintäänkin oikeutettua.

Työtaistelutoimenpide ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Työnseisauksella ei ollut pyritty millään tavoin muuttamaan työehtosopimuksen määräyksiä tai sisältöä.

Inkeroisten metallityöväen ammattiosastossa oli maksavia jäseniä noin 240, joista noin 100 työskenteli kanteessa tarkoitetuilla tehtailla.

Vastineessa esitetty vaatimus

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PUUTYÖVÄEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Puutyöväen liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että liittoon kuuluvat Tampella Forest Oy:n työntekijät olivat katsoneet, että työnantajan sairauskassan hallitukselle tekemä ilmoitus lopettaa asteittain työntekijöiden sairauskassan kannatusmaksun maksaminen oli ollut pääasiallinen syy kanteessa tarkoitettuun mielenilmaisuun. Sairauskassan sääntöjen 6 §:n mukaan työnantaja suoritti kassalle jatkuvana kannatusmaksuna saman määrän kuin perityt jäsenmaksut yhteensä. Työntekijät olivat katsoneet, että työnantajan suorittama kannatusmaksu sairauskassalle oli työntekijöiden saavuttama etu, joka oli jatkunut jo vuosikymmenien ajan. Tilannetta oli kiristänyt se, että työnantaja oli ilmoittanut sairauskassan kannatusmaksun lopettamisesta neuvottelematta asiasta lainkaan työntekijöiden edustajien kanssa. Työnseisaukseen osallistuneiden Puutyöväen liiton jäsenten pääasiallinen syy työtaistelutoimenpiteeseen osallistumiseen oli ollut juuri työnantajan sairauskassan kannatusmaksun lopettamispäätös.

Työehtosopimuksessa ei ollut määräyksiä sairauskassasta. Näin ollen työtaistelutoimenpide ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen.

Tampella Forest Oy:ssä työnantaja oli esitellyt työntekijöille tehtaan henkilöstömääriä koskevan säästöohjelman. Työntekijät olivat paheksuneet säästöohjelmaan liittyvää henkilöstöpolitiikkaa, jonka seurauksena työnantaja oli jo turvautunut työntekijöiden irtisanomisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Sahan kuivaamon hoitajat olivat olleet koko ajan normaalisti töissä. Näillä toimenpiteillä työntekijät olivat halunneet estää puutavaran pilaantumisen ja siitä johtuvan vahinkojen syntymisen.

Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosaston jäsenmäärä oli 124.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTINE

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että 46 Anjalankosken Sähkötyöntekijöiden jäsentä oli poistunut työstä kanteessa tarkoitettuna aikana. Tampella Forest Oy:n Inkeroisten tehtaalla oli työssä yhtensä 56 mainitun ammattiosaston jäsentä. Näistä työntekijöistä viisi oli työnseisauksen aikana ollut työssä ja viisi muuta työntekijää muun syyn kuin työnseisauksen vuoksi poissa työstä. Ammattiosaston puheenjohtaja oli mainittuna aikana ollut lomalla.

Järjestetyn toimintapäivän tarkoituksena oli ollut osoittaa mieltä työnantajan sairauskassan kannatusmaksun lopettamista koskevan päätöksen ja työnantajan työntekijämäärien supistamista koskevan suunnitelman johdosta.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli saanut työtaistelusta tiedon työnantajaliiton toimittamalla telefax-sanomalla 4.10.1990 kello 12.27. Ilmoituksen vastaanottanut palkkasihteeri oli ilmoittanut asiasta välittömästi ItäSuomessa matkalla olleelle liiton toimitsijalle, jonka toimenkuvaan kuuluivat metsäteollisuuden asiat. Toimitsija oli tavoittanut puhelimitse luottamusmiehen, jota hän oli vaatinut ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi.

Anjalankosken Sähkötyöntekijöiden jäsenmäärä oli 141, joista 91 oli maksavia.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Tampella Forest Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajan edustaja oli 25.9.1990 antanut henkilöstöryhmien edustajille paperi-, kartonki- ja sahateollisuudessa yhteistoimintalain mukaiseksi neuvotteluesitykseksi tarkoitetun neuvotteluesityksen.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 34 §:ssä sovituin tavoin yhteistoimintalain 7 a §:n neuvotteluesitystä koskevat säännökset olivat työehtosopimuksen osana. Yhteistoimintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan neuvotteluesitys oli, jollei toisin sovittu, 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallisesti vähintään kolme päivää ennen neuvottelun alkamista. Esityksessä oli oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tuli käsiteltäviksi.

Työnantaja oli antanut neuvotteluesityksen 25.9.1990 ja neuvottelut olivat alkaneet 27.9.1990. Yhteistoimintalain säännöksen mukaan neuvotteluesitys olisi tullut antaa henkilöstön edustajille 24.9.1990. Näin ollen olisi henkilöstön edustajille jäänyt heille laissa varattu aika tutustua työnantajan esitykseen.

Työnantaja oli solminut Pyrhösen kanssa määräaikaisen työsopimuksen 26.4.1988 ajalle 9.5. - 2.9.1988. Työnantajan ja Pyrhösen kesken oli 31.8.1988 sovittu uudesta määräaikaisesta työsopimuksesta ajalle 3.9. - 31.12.1988. Määräaikaisesta työsopimuksesta ei ollut sovittu ammattiosaston kanssa työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdassa tarkoitetuin tavoin. Pyrhösen ja työnantajan välillä oli vielä 28.12.1989 tehty määräaikainen työsopimus ajalle 1.1. - 31.12.1990. Myöskään tästä määräaikaisesta työsopimuksesta ei ollut sovittu ammattiosaston kanssa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Työnantajan ja Mänttärin välillä oli tehty määräaikainen työsopimus 1.11.1989 ajalle 1.11. - 29.11.1989. Tämän jälkeen oli Mänttärin ja työnantajan välillä tehty uusi määräaikainen työsopimus ajalle 30.11. - 29.12.1989. Viimeksi mainitusta määräaikaisesta työsopimuksesta ei ollut sovittu ammattiosaston kanssa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Työnantajan ja Mänttärin välillä oli vielä 27.12.1989 tehty uusi määräaikainen työsopimus, jonka alkamispäiväksi oli sovittu 30.12.1989 ja kestoajaksi erään toisen työntekijän sairasloma. Myöskään tästä työsopimuksesta ei ollut sovittu ammattiosaston kanssa.

Työnantajan ja Tainan välillä oli 11.5.1987 tehty määräaikainen työsopimus ajalle 1.6. - 28.8.1987. Taina ja työnantaja olivat 27.8.1987 tehneet uuden määräaikaisen työsopimuksen ajalle 29.8. - 31.12.1987. Tästäkään määräaikaisesta työsopimuksesta ei ollut sovittu ammattiosaston kanssa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Tampella Forest Oy on rikkonut työehtosopimuksen osana olevaa yhteistoimintalain 7 a §:ää antamalla yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluesityksen henkilöstön edustajille 25.9.1990, vaikka se olisi tullut antaa viimeistään 24.9.1990, ja että Tampella Forest Oy on rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan kolmatta kappaletta solmiessaan Pyrhösen, Mänttärin ja Tainan kanssa määräaikaisia jatkotyösopimuksia sopimatta niistä ammattiosaston kanssa. Lisäksi Paperiliitto on vaatinut Tampella Forest Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA TAMPELLA FOREST OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Tampella Forest Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työnantaja oli tehnyt yhteistoimintalain edellyttämän neuvotteluesityksen 25.9.1990. Neuvotteluesitys oli jätetty Paperiliiton Inkeroisten osaston n:o 15:n pääluottamusmiehelle. Työpaikalla oli 27.9.1990 järjestetty neuvotteluesityksen johdosta keskustelutilaisuus, johon oli kutsuttu muun muassa edellä mainittu pääluottamusmies.

Neuvotteluesityksen pohjalta oli ensimmäinen varsinainen yhteistoimintalaissa tarkoitettu neuvottelu järjestetty 4.10.1990. Yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja oli jatkettu vielä tämän jälkeen 9.10. ja 19.10.1990. Kun neuvotteluesityksen tekemisen ja neuvottelun aloittamisen väliin oli jäänyt kuusi päivää, ei työnantaja ollut asian yhteydessä rikkonut lain säännöksiä eikä työehtosopimuksen määräyksiä.

Jatkettaessa määräaikaisia työsopimuksia oli työpaikalla mennyt atk-pohjainen ilmoitus asiasta myös pääluottamusmiehelle. Käytännössä osastojen esimiehet olivat usein olleet yhteydessä myös pääluottamusmieheen, jolloin määräaikaisen työsopimuksen jatkamisesta oli voitu sopia. Mahdollista oli, että joissakin tapauksissa sopiminen ammattiosaston kanssa oli jäänyt epähuomiossa tekemättä. Tähän oli voinut vaikuttaa sekin, että pääluottamusmies oli suhtautunut määräaikaisten työsopimusten jatkamiseen myönteisesti.

Paperiliiton kanteessa mainituista työntekijöistä Taina oli nykyisin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Pyrhösen ja Mänttärin määräaikaisia työsopimuksia jatkettaessa ei asiasta ollut sovittu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ammattiosaston kanssa. Kumpikin työntekijöistä oli kuitenkin itse hyväksynyt määräaikaisen työsopimuksen jatkamisen.

Määräaikaisten työsopimusten tekeminen oli ollut perusteltua, koska kartonkikone 3:n toiminnan oli tiedetty loppuvan 3.12.1990 mennessä, jolloin noin 40 niin sanottua vanhaa työntekijää vapautuisi muihin tehtäviin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Tampella Forest Oy ovat vaatineet Paperiliiton kanteen hylkäämistä siltä osin kuin siinä oli vaadittu vahvistettavaksi työnantajan rikkoneen työehtosopimuksen osana olevaa yhteistoimintalain 7 a §:ää ja vaadittu työnantajan tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, Paperiliitto, Metallityöväen Liitto ja Puutyöväen liitto ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, Metallityöväen Liitto ja Puutyöväen liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15, on yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn, Inkeroisten metallityöväen ammattiosasto Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn, Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosasto Puutyöväen liiton vastineessa esitettyyn ja Anjalankosken Sähkötyöntekijät Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanne

Tampella Forest Oy:n työntekijöitä edustavat neljä ammattiosastoa ovat Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteessa esitetyin tavoin julkaisseet kaikille Inkeroisten tehtaiden työntekijöille osoitetun tiedotteen, jonka mukaan ammattiosastojen toimikunnat ovat päättäneet järjestää vuorokauden kestävän toimintapäivän vastalauseena työnantajan päätökselle lopettaa kannatusmaksun suorittaminen sairauskassalle ja suunnitelmille työntekijämäärien supistamiseksi ja työntekijöiden irtisanomiseksi.

Työntekijät ovat olleet tiedotteen mukaisesti lakossa 5.10.1990 kello 6 - 6.10.1990 kello 6.

Lakkoon osallistuneista 95 työntekijää on kuulunut jäseninä Inkeroisten metallityöväen ammattiosastoon, 67 Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosastoon, 46 Anjalankosken Sähkötyöntekijöihin ja 566 on ollut Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15:n jäseniä. Lakkoon osallistuneiden työntekijöiden joukossa on ollut kahden ensiksi mainitun ammattiosaston asettamat luottamusmiehet ja 13 viimeksi mainitun ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan todennut, että yhtiön työvoiman vähentämistä koskevat suunnitelmat eivät koskeneet lainkaan Inkeroisten metallityöväen ammattiosaston työntekijöitä ja että mainittuun ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden tarkoituksena on ollut myötätunnon osoittaminen irtisanomisuhan alaisille työtovereille.

Nyt esillä olevassa tapauksessa on Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosastoon, Anjalankosken Sähkötyöntekijöihin ja Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15:een kuuluvien työntekijöiden lakkojen tarkoituksena ollut painostaa työnantajaa muun muassa työvoiman vähentämistä koskevassa asiassa. Toimeenpannut lakot ovat siten kohdistuneet kysymyksessä olevia työntekijöitä sitovien työehtosopimusten työnantajan oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamista koskeviin määräyksiin. Kun Inkeroisten metallityöväen ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden lakolla on tuettu työrauhavelvollisuuden vastaisia työtaistelutoimenpiteitä, on lakko työtuomioistuimen tuomiossa n:o 158/1981 mainituilla perusteilla kohdistunut ammattiosastoa sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Asiassa on tehty väitteitä siitä, että toimeenpantu työnseisaus ei ole kohdistunut työehtosopimusten määräyksiin siltä osin kuin se on ollut vastalause työnantajan päätökselle lopettaa sairauskassan kannatusmaksun maksaminen. Esitetyn selvityksen mukaan sairauskassan toiminta perustuu erikseen laadittuihin sääntöihin, joiden mukaan työnantaja suorittaa kassalle jatkuvana kannatusmaksuna työntekijöiltä perittyä jäsenmaksua vastaavan määrän. Kysymyksessä oleviin työehtosopimuksiin ei sisälly määräyksiä sairauskassasta. Selvittämättä on myös jäänyt, että sairauskassan säännöillä olisi puututtu sellaisiin työsuhteen ehtoihin, joista on sovittu työehtosopimusten määräyksillä. Näyttämättä on siten työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että toimeenpantu lakko siltä osin kuin sillä on ollut tarkoitus vaikuttaa työnantajan sairauskassan kannatusmaksun lopettamista koskevaan päätökseen, olisi kohdistunut kysymyksessä olevien työehtosopimusten määräyksiin.

Edellä mainitut ammattiosastot, joiden toimikunnat ovat tehneet päätöksen lakon toimeenpanemisesta, ovat toimeenpiteellään syyllistyneet työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Ammattiosastot vastaavat myös edellä mainittujen luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoon.

Paperiliiton kanne

Paperiliitto on kanteessaan katsonut yhtiön rikkoneen työehtosopimuksen osana olevan yhteistoimintalain 7 a §:ää antaessaan lain mukaisen neuvotteluesityksen henkilöstön edustajille 25.9.1990, vaikka se, kun neuvottelut oli aloitettu 27.9.1990, olisi tullut antaa vähintään kolme päivää ennen neuvottelun alkamista eli viimeistään 24.9.1990.

Todistajana kuullun yhtiön palveluyksikön johtajan kertoman mukaan yhtiön nykyinen toimitusjohtaja on ottanut häneen yhteyttä sen jälkeen, kun neuvotteluesitys on 25.9.1990 jätetty pääluottamusmiehelle. Toimitusjohtaja on matkalle lähtönsä vuoksi ilmoittanut haluavansa käydä keskustelua neuvotteluesityksestä. Todistaja on tässä yhteydessä kertonut toimitusjohtajalle yhteistoimintalain mukaisista määräajoista ja todennut, että keskustelutilaisuus voitaisiin kuitenkin järjestää. Todistaja on edelleen kertonut 27.9.1990 pidetyssä tilaisuudessa ilmoittaneensa, että lain mukaan tilaisuus ei ollut virallinen yhteistoimintaneuvottelutilaisuus vaan keskustelutilaisuus. Todistajan kokouksesta laatiman pöytäkirjan mukaan kokouksen tarkoituksena on ollut keskustella jätetyn esityksen johdosta ja sopia neuvotteluesityksen jatkokäsittelystä asianmukaisessa neuvottelussa. Pöytäkirjan mukaan tilaisuudessa on sovittu asiaa koskevan neuvottelun järjestämisestä 4.10.1990.

Viimeksi mainittuna päivänä pidetystä kokouksesta laaditun pöytäkirjan otsikon mukaan kysymys on ollut yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluesityksen pohjalta käytävästä ensimmäisestä neuvottelusta. Pöytäkirjassa on myös kirjattu todetuksi, että sihteerin edellisestä tapaamisesta laatima pöytäkirja sellaisenaan kuvaa kokoustapahtumien kulkua.

Työtuomioistuimessa kuullun pääluottamusmiehen kertoman mukaan edellä mainitut pöytäkirjat vastasivat sisällöltään muutoin kokouksen kulkua, mutta 27.9.1990 pidetyssä kokouksessa ei ollut hänen mukaansa tullut esille, että kysymys olisi ollut keskustelutilaisuudesta, eikä 4.10.1990 pidetyssä tilaisuudessa ollut myöskään tullut esille, että kysymys olisi ollut ensimmäisestä yhteistoimintalain mukaisesta neuvottelusta. Ottaen kuitenkin huomioon palveluyksikön johtajan todistajana kertoma sekä sitä tukevat yhteisesti hyväksyttyihin pöytäkirjoihin sisältyvät lausumat työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että 27.9.1990 järjestettyä tilaisuutta ei ollut tarkoitettu yhteistoimintalain mukaiseksi neuvottelutilaisuudeksi, eikä työnantaja siten neuvotteluesityksen antamisen yhteydessä ole rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavaa yhteistoimintalain 7 a §:ää.

Paperiliitto on kanteessaan edelleen katsonut yhtiön menetelleen työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan kolmannen kappaleen vastaisesti solmiessaan Jari Pyrhösen, Maarit Mänttärin ja Tiina Kujanpään, nykyisin Tiina Taina, kanssa kanteessa mainitut peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset ilman, että asiasta olisi sovittu ammattiosaston välillä työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin.

Työnantajapuolelta on myönnetty, että Pyrhösen ja Mänttärin kanssa solmitut määräaikaiset työsopimukset on tehty siten, että työsopimuksia jatkettaessa asiasta ei ole sovittu ammattiosaston kanssa siten kuin työehtosopimuksessa edellytetään. Työnantajapuolelta on ilmoitettu Tainan olevan nykyisin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työnantajan ja Tainan välillä on 11.5.1987 tehty määräaikainen työsopimus ajaksi 1.6. - 28.8.1987 ja 27.8.1987 uusi sopimus ajaksi 29.8. - 31.12.1987. Näyttämättä on jäänyt, että viimeksi mainitun määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä olisi sovittu ammattiosaston kanssa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Työnantaja on edellä todetulla menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan kolmannen kappaleen määräystä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Inkeroisten metallityöväen ammattiosaston, Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosaston, Anjalankosken Sähkötyöntekijät ja Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle Inkeroisten metallityöväen ammattiosaston 11 000 markkaa, Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosaston 8 000 markkaa, Anjalankosken Sähkötyöntekijät 7 000 markkaa ja Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15:n 16 000 markkaa.

Työtuomioistuin vahvistaa Tampella Forest Oy:n rikkoneen työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan kolmannen kappaleen määräystä solmiessaan Pyrhösen, Mänttärin ja Tainan kanssa määräaikaisia jatkotyösopimuksia sopimatta niistä ammattiosaston kanssa ja tuomitsee Tampella Forest Oy:n työehtosopimuslain 7:n ja 10 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan Paperiliitolle hyvityssakkoa 16 000 markkaa.

Kanteet enemmälti hylätään.

Inkeroisten metallityöväen ammattiosasto, Inkeroisten Saha- ja Puutyöväen ammattiosasto, Anjalankosken Sähkötyöntekijät ja Paperiliiton Inkeroisten osasto n:o 15 velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien ja Tampella Forest Oy velvoitetaan korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Rautiainen, Nouro, Sulkunen ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.