Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by scheduling short-time work days on sick leave.

Työajan lyhentämispöytäkirjan määräyksen mukaan vapaapäiväksi ei voitu määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopimuksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää.

Työnantaja ei siten ollut voinut merkitä sairauslomalla olleille työntekijöille, joiden sairausloma oli alkanut ennen työajan lyhentämisvapaista ilmoittamista, työajan lyhentämispäiviä sairausloman ajalle, vaikka kysymys oli ollut koko työosastolle yhtä aikaa annetuista työajan lyhentämisvapaapäivistä.

Työnantaja ei kuitenkaan ollut menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Kantaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Vastaaja Liha ja Säilyke Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 26.5.1989 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sovittiin, että Liha ja Säilyke Oy ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. solmivat työehtosopimuksen teurastamoita, makkaratehtaita ja einestehtaita koskevan työehtosopimuksen soveltamisesta Liha ja Säilyke Oy:ssä siten, että yo. työehtosopimuksessa mainituista keskusjärjestöjen välisistä sopimuksista noudatetaan SAK:n ja LTK:n välillä solmittuja yleissopimuksia.

2 § Tällä pöytäkirjalla, joka yhtiön ja liiton allekirjoituksin todetaan tarkistetuksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun pöytäkirjan 1 §:ssä tarkoitetun Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n välillä 14.3.1989 tehdyn teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimuksen liitteenä olevassa työajan lyhentämistä elintarvikealoilla vuosina 1989 - 1990 koskevassa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Vapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana 1 §:ssä tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat myös:

- ne työntekijän sairauden tai tartuntatautilain 20 §:n mukaisen karanteenin ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa

- työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen

- kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika

- Elintarviketyöläisten Liiton liittokokoukseen, liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika

- työntekijän omat vihkiäiset ja omat 50ja 60-vuotispäivät

- lähiomaisen hautajaiset ja hautausjärjestelyt sekä mahdollinen hautausmatkapäivä

- vuosiloman pidennysosa

- synnytysloma 42 päivän ajanjaksolta

- alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon tai hoidon järjestämisen aiheuttama vapaa

- kutsunta- ja reservinharjoituspäivät

- lomautus enintään 30 päivää vuodessa

- tämän sopimuksen mukaiset työajan lyhentämispäivät

Edellä olevan luettelon mukainen aika katsotaan työssäoloon rinnastettavaksi ajaksi siltä osin kun se on säännöllistä työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.

Vapaapäiväksi ei voida määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopimuksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää.

4 § Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessa noudatetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esityksestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä ellei toisin sovita.

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on Liha ja Säilyke Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että yhtiön työntekijä Seija Jaakkola oli ollut sairauslomalla 17.4. - 27.5.1990. Siitä huolimatta, että työnantaja oli ollut tietoinen Jaakkolan sairauslomasta, työnantaja oli merkinnyt Jaakkolalle työajan lyhentämispäiviksi huhtikuun 30. päivän 1990 ja toukokuun 18. päivän 1990.

Yhtiön työntekijä Sirkku Vähämäki oli ollut sairaslomalla 24.5. - 10.6.1990. Työnantaja oli ollut tietoinen Vähämäen sairauslomasta, mutta tästä huolimatta työnantaja oli merkinnyt Vähämäelle työajan lyhentämispäiväksi kesäkuun 1. päivän 1990.

Työnantaja ei ollut ilmoittanut Jaakkolalle eikä Vähämäelle työajan lyhentämispäivien pitämisestä. Sekä Jaakkolan että Vähämäen sairausloma oli alkanut ennen kuin työnantaja oli ilmoittanut muille saman työosaston työntekijöille vapaapäivien ajankohdasta.

Työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan määräyksiä oli liittojen välillä tulkittu sairaustapauksissa siten, että vain sellaisessa tapauksessa, jossa työajan lyhentämispäivän pitämisestä oli ilmoitettu ennen sairausloman alkamista ja työntekijä oli edelleen sairaana työajan lyhentämispäivänä, katsottiin työntekijän pitäneen työajan lyhentämispäivän sairauslomansa aikana. Työntekijäliiton taholta oli ilmoitettu Liha ja Säilyke Oy:n toimitusjohtajalle tämä liittojen riidaton tulkinta asiasta. Työntekijäliiton edustajien taholta oli korostettu sitä, ettei työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan määräysten mukaan vapaapäiväksi voitu määrätä ennalta tiedossa olevaa sairauslomapäivää. Kun yhtiö tästä huolimatta oli kieltäytynyt antamasta Jaakkolalle ja Vähämäelle työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan mukaisia työajan lyhennyspäiviä, työnantaja oli menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Työntekijäpuoli oli tehnyt asiasta erimielisyysmuistion 12.7.1990. Työntekijäliiton edustajan ja Liha ja Säilyke Oy:n toimitusjohtajan välillä asiasta oli neuvoteltu viimeksi puhelimitse 18.9.1990. Tuolloin työntekijäliiton edustaja oli ilmoittanut, että neuvottelut asiasta oli loppuun käyty ja että asia tultaisiin viemään työtuomioistuimeen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut Liha ja Säilyke Oy:n tuomitsemista työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 3 ja 4 §:n rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon. Lisäksi liitto on vaatinut yhtiön velvoittamista antamaan Jaakkolalle kaksi ja Vähämäelle yksi pitämättä jäänyt työajan lyhentämispäivä, tai mikäli heidän työsuhteensa päättyy, korvaamaan ne työajan lyhentämispöytäkirjan 4 §:n mukaisesti.

VASTINE

Vastineen perustelut

Liha ja Säilyke Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että siinä mainitut työajan lyhentämispäivät olivat olleet sellaisia päiviä, jolloin sopimuksen mukaisesti koko työosasto oli ollut työajan lyhentämisvapaalla. Työnantaja ei ollut erikseen määrännyt Jaakkolaa ja Vähämäkeä pitämään työajan lyhentämispäivinä kysymyksessä olevia päiviä.

Työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 3 §:ssä olevassa luettelossa mainittiin vapaata kerryttäviksi työssäoloon rinnastettaviksi ajoiksi muun muassa ne työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksoi sairausajan palkkaa sekä kyseisen sopimuksen mukaiset työajan lyhentämispäivät. Pöytäkirjan 3 §:ssä oli heti mainitun luettelon jälkeen todettu, että vapaapäiväksi ei voitu määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopimuksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää. Koska työntekijän sairauspoissaolopäivä ei ollut työehtosopimuksen muulla perusteella annettava vapaapäivä, oli työehtosopimuksen sanamuodon mukaan sellainen tulkinta mahdollinen, että sairausloma ja työajan lyhentämisvapaa voivat osua päällekäin.

Kanteessa oli ilmoitettu, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n ja Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:n välillä oli työajan lyhentämispöytäkirjaa tulkittu siten, että vain sellaisessa tapauksessa, jossa työajan lyhentämispäivän pitämisestä oli ilmoitettu ennen sairausloman alkamista ja työntekijä oli edelleen sairaana työajan lyhentämispäivänä, jäi työajan lyhentämispäivä sairausloman sisään.

Yhtiön käsityksen mukaan sen solmimaa työehtosopimusta tuli tulkita sopimuksen sanamuodon mukaisesti. Yhtiö ei ollut ollut tietoinen mistään vakiintuneesta ja yksiselitteisestä nyt riidan kohteena olevaa asiaa koskevasta tulkinnasta.

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:ltä saadun tiedon mukaan liittojen välillä oli keskusteltu siitä, ettei työnantajan tulisi määrätä työajan lyhentämisvapaapäiväksi ennalta tiedossa olevaa työntekijän sairauslomapäivää. Käyty keskustelu oli kuitenkin koskenut tapauksia, joissa oli ollut kysymys yksittäiselle työntekijälle määrättävästä työajan lyhennysvapaasta. Sen sijaan liittojen välillä ei ollut yhtiön tietojen mukaan käsitelty sellaista tilannetta, jossa työajan lyhentämisvapaa olisi sovittu annettavaksi kaikille osaston työntekijöille samanaikaisesti.

Työajan lyhentämispöytäkirjan määräys ei sanamuotonsa mukaan estänyt työajan lyhentämisvapaan ja sairausloman antamista päällekäin. Työnantajan kannalta olisi kohtuutonta, että koko osaston ollessa samanaikaisesti työajan lyhentämisvapaalla lyhentämisvapaata ei katsottaisi annetuksi sellaisten työntekijöiden osalta, jotka sattumalta olivat sairauslomalla sovittuna työajan lyhentämisvapaapäivänä. Tällaisessa tapauksessa ei toteutunut järjestelyn tarkoitus eli työajan lyhentämisvapaan antaminen kaikille työntekijöille yhtä aikaa.

Työtuomioistuin oli tuomiossaan n:o 101/1987 katsonut, että vaikka työajan lyhentämispäivästä oli ilmoitettu vasta sen jälkeen, kun työntekijän sairausloma oli jo alkanut, työntekijän oli katsottava pitäneen työajan lyhentämisvapaapäivän sairauslomansa aikana, kun sopimuksen mukaisesti koko tehdas oli ollut suljettuna ja kaikki työntekijät olivat olleet työajan lyhentämisvapaalla. Tuomiossa sovellettavan työajan lyhentämissopimuksen määräykset eivät tosin olleet aivan samansisältöiset kuin nyt esillä olevan työajan lyhentämispöytäkirjan määräykset.

Mikäli yhtiön tulkinta katsottaisiin virheelliseksi, ei yhtiön kuitenkaan voitu katsoa edes perustellusti pitäneen tietää rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Liha ja Säilyke Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vielä lausunut, että Jaakkola ja Vähämäki olivat työskennelleet tehtaan eineskeittiöosastolla. Osastolla ei ollut missään vaiheessa sovittu työajan lyhentämispäivien pitämisestä, vaan työnantaja oli ilmoittanut niiden ajankohdasta yhtä viikkoa ennen niiden alkamista. Jaakkola ja Välimäki olivat vasta jälkeenpäin palkkakuiteistaan todenneet, että he olivat pitäneet työajan lyhentämisvapaapäivät.

Työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 3 §:ssä oli todettu, että vapaapäiväksi ei voitu määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopimuksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää. Tätä määräystä oli tulkittu ja sitä oli myös tulkittava sanamuotonsa mukaisesti. Työehtosopimuksen muulla perusteella annettavia vapaapäiviä olivat muun muassa ne päivät, jotka johtuivat työntekijän sairaudesta, lapsen sairaudesta, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta, lääkärintarkastuksesta, syntymäpäivästä, vihkiäisistä, hautajaisista, luottamustoimista, asevelvollisuuskutsunnasta ja reservinharjoituksista, vuosilomasta ja ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisesta.

Määräys, jonka mukaan vapaapäiväksi ei voitu määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopimuksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää, oli otettu pöytäkirjaan sen vuoksi, että sovittu työajan lyhentäminen myös käytännössä toteutuisi. Näin ei tapahtuisi, mikäli työnantaja halutessaan voisi sijoittaa työajan lyhentämisvapaan päällekäin jonkin muun ennalta tiedossa olevan vapaapäivän kanssa. Liha ja Säilyke Oy oli solmimansa työehtosopimuksen perusteella sidottu niihin tulkintoihin, joita niin sanotun pääsopimuksen eli teurastamoita, makkaratehtaita ja einestehtaita koskevan työehtosopimuksen osalta oli sopimuksen solmineiden liittojen välillä syntynyt.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Liha ja Säilyke Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Liha ja Säilyke Oy:n työntekijä Seija Jaakkola on ollut sairauden vuoksi työkyvytön 17.4. - 27.5.1990. Työnantaja on merkinnyt Jaakkolalle sairausloman aikana kuluneiksi työajan lyhennyspäiviksi huhtikuun 30. ja toukokuun 18. päivän.

Yhtiön työntekijä Sirkku Vähämäki on ollut sairauden vuoksi työkyvytön 24.5. - 10.6.1990. Työnantaja on merkinnyt Vähämäelle sairausloman aikana kuluneeksi työajan lyhennyspäiväksi kesäkuun 1. päivän.

Jaakkolan ja Vähämäen työajan lyhennyspäivät ovat olleet sellaisia päiviä, jotka työnantaja on määrännyt työajan lyhennyspäiviksi koko kysymyksessä olevalle työosastolle. Työajan lyhennyspäivien pitämisestä on ilmoitettu työntekijöille Jaakkolan ja Vähämäen sairauslomien alkamisen jälkeen.

Asianosaisten välillä työehtosopimuksena noudatettavan työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 3 §:ssä on mainittu sellaiset työstä poissaolot, jotka rinnastetaan työssäoloaikaan laskettaessa työajan lyhennystä kerryttäviä työpäiviä. Näiden joukossa on mainittu muun muassa ne työntekijän sairausajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Pöytäkirjan 3 §:ssä on edelleen todettu, että vapaapäiväksi ei voida määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopimuksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on kanteessaan katsonut, ettei Jaakkolalle ja Vähämäelle ole voitu merkitä työajan lyhennyspäiviä sairausloman ajalle, koska sairauslomapäivät ovat sellaisia työajan lyhentämispöytäkirjan 3 §:n mukaisia työehtosopimuksen muulla perusteella annettavia vapaapäiviä, joita ei voida määrätä työajan lyhennyspäiviksi.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL, jotka ovat tehneet kysymyksessä olevan työajan lyhentämispöytäkirjan, ovat yhtä mieltä siitä, että työajan lyhentämisvapaa voi kulua myös sairausloman aikana, mikäli työajan lyhentämisvapaasta on ilmoitettu ennen työntekijän sairausloman alkamista.

Liha ja Säilyke Oy on katsonut, että kun kysymys on ollut koko työosastolle yhteisesti määrätyn työajan lyhennyspäivän pitämisestä, on työajan lyhennyspäivä kulunut myös sellaisten työntekijöiden kohdalla, joiden sairausloma on alkanut ennen työajan lyhennysvapaasta ilmoittamista. Pöytäkirjan tehneiden liittojen välillä ei ole esitetyn selvityksen mukaan ollut esillä, voiko työajan lyhennysvapaa kulua tällaisessa tapauksessa myös sairauslomalla olevan työntekijän kohdalla.

Liha ja Säilyke Oy on viitannut kantansa tueksi työtuomioistuimen tuomioon n:o 101/1987, jossa on katsottu, että työajan lyhennysvapaapäivä on voinut kulua työtekijän sairausloman aikana siinäkin tapauksessa, että työntekijän sairausloma on alkanut ennen koko työosastoa koskevan työajan lyhennysvapaapäivän pitämisestä ilmoittamista. Tuolloin sovellettavana olleessa kenkä- ja nahkateollisuuden työajan lyhentämistä koskevassa sopimuksessa on ollut määräys siitä, että jos annettava vapaa sisältyy säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Kysymyksessä ollutta sopimusta koskeneissa neuvotteluissa on myös tullut esille, että työajan lyhennysvapaa voi kulua sellaisena päivänä, jolloin työtekijä sopimuksessa mainitusta syystä on poissa työpaikalta.

Nyt sovellettavana olevan työajan lyhentämispöytäkirjan määräykset poikkeavat edellä todetun sopimuksen määräyksistä muun muassa siten, että pöytäkirjan 3 §:n mukaan vapaapäiväksi ei voida määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopimuksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää. Liha ja Säilyke Oy on katsonut, että sairauslomaa ei voida pitää tällaisena työehtosopimuksen muulla perusteella annettavana vapaapäivänä. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä työajan lyhentämispöytäkirjan tehneet liitot ovat tarkoittaneet työehtosopimukseen perustuvalla muulla vapaapäivällä. Liha ja Säilyke Oy:n edellä esittämää tulkintaa siitä, ettei sairauslomapäivää voitaisi pitää työehtosopimuksen muulla perusteella annettavana vapaapäivänä, tukee osaltaan edellä mainittu sopimukseen osallisten liittojen tulkinta, jonka mukaan työajan lyhennysvapaapäivä edellä mainitussa tapauksessa saattaa kulua myös sairausloman aikana.

Kun kuitenkin työntekijän oikeudesta sairauslomaan ja työantajan palkanmaksuvelvollisuudesta sairausloman ajalta on sovittu työehtosopimuksessa, työtuomioistuin muun selvityksen puuttuessa katsoo, että myös sairauslomapäivää on pidettävä työajan lyhentämissopimuksessa tarkoitettuna muulla perusteella annettavana vapaapäivänä. Pöytäkirjaan ei sisälly erityisiä määräyksiä sen varalle, että vapaapäivä annetaan samanaikaisesti koko työosastolle tai vastaavalle yksikölle.

Koska Liha ja Säilyke Oy:n tiedossa ennen työajan lyhentämispäivistä ilmoittamista on ollut, että Jaakkola ja Vähämäki ovat ilmoitettuina työajan lyhennyspäivinä sairauslomalla, ei työnantaja työajan lyhentämispöytäkirjan 3 §:n määräykset huomioon ottaen ole voinut merkitä kanteessa tarkoitettuja päiviä heidän työajan lyhennyspäivikseen. Kun asia on kuitenkin ollut tulkinnanvarainen, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Liha ja Säilyke Oy olisi kanteessa tarkoitetulla tavalla menetellessään rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Tuomiolauselma

Huomioon ottaen, että työajan lyhentämissopimuksen 4 §:n mukaan työajan lyhentämisvapaa on annettava seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita, työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Liha ja Säilyke Oy on ollut velvollinen antamaan Jaakkolalle 30.4. ja 18.5.1990 sekä Vähämäelle 1.6.1990 pidetyiksi merkittyjen työajan lyhentämispäivien asemesta vastaavat vapaapäivät tai mikäli heidän työsuhteensa ovat päättyneet, korvaamaan ne työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 4 §:n mukaisesti.

Kanne hylätään enemmälti.

Jutun laatuun katsoen saa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Tiitola, Sulkunen ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.