Labor court allows full vacation pay when employment contract remains valid despite employee absence after leave.

Työntekijä oli irtisanonut työsopimuksensa päättymään 26.6.1990. Hän oli ollut vuosilomalla 28.5. - 19.6.1990 palaamatta loman jälkeen työhönsä. Työehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tuli työntekijän työsuhteen olla voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä. Vaikka työntekijä ei ollut palannut loman jälkeen työhönsä, hänen työsuhteensa oli katsottu olleen työehtosopimuksen soveltamisohjeen mielessä voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä. Työntekijä oli oikeutettu vaatimaansa lomarahaan.

Yhtiön olisi tullut perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräystä kieltäytyessään maksamasta työntekijälle täyttä lomarahaa.

Kantaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Vastaaja Liha ja Säilyke Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 26.5.1989 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sovittiin, että Liha ja Säilyke Oy ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. solmivat työehtosopimuksen teurastamoita, makkaratehtaita ja einestehtaita koskevan työehtosopimuksen soveltamisesta Liha ja Säilyke Oy:ssä siten, että yo. työehtosopimuksessa mainituista keskusjärjestöjen välisistä sopimuksista noudatetaan SAK:n ja LTK:n välillä solmittuja yleissopimuksia.

2 § Tällä pöytäkirjalla, joka yhtiön ja liiton allekirjoituksin todetaan tarkistetuksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n välillä 14.3.1989 allekirjoitetussa teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI VUOSILOMA JA LOMARAHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

29 § Lomaraha

Työntekijälle annetaan lomaraha 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohjeet:

1. Uuden määräyksen ensimmäisen kappaleen mukaan "Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön".

- Määräys on tulkittava siten, että saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on kanteessaan lausunut, että lihanleikkaajien työtaistelun johdosta lihanleikkaaja Jukka Teiniselle oli kertynyt kesälomakautena 1990 vuosilomaa 19 päivää. Neuvottelussa 14.5.1990 oli sovittu, että ne työntekijät, jotka halusivat saivat pitää kesälomakautena 1990 vuosilomaa 24 päivää, jolloin talviloman pituus vastaavasti lyheni. Teininen ei ollut suostunut tähän järjestelyyn.

Teininen oli irtisanoutunut yhtiön palveluksesta 26.4.1990 ja hänen työsuhteensa oli päättynyt 26.6.1990. Teinisen vuosiloma oli määrätty pidettäväksi 7. 29.5.1990. Ennen vuosiloman alkua Teininen oli sairastunut ja hänen vuosilomansa oli siirretty 28.5. ja 19.6.1990 väliseksi ajaksi. Teininen oli lisäksi sopinut yhtiön toimitusjohtajan kanssa, että vuosiloman jälkeisinä viimeisinä työpäivinä hän olisi työajan lyhentämisvapailla.

Kun Teinisen vuosiloma sairauden johdosta oli siirretty, työnantaja oli muuttanut yksipuolisesti vuosiloman pituuden 24 päiväksi. Teinisen vuosiloma olisi näin ollen päättynyt päivää myöhemmin kuin hänen työsuhteensa. Muutoksesta ei Teiniselle ollut ilmoitettu mitään eikä siitä ollut sovittu. Vuosilomapalkka oli Teiniselle maksettu 19 vuosilomapäivän mukaan.

Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan lomarahan jälkimmäisen osan maksamisen ainoa edellytys oli se, että työntekijän työsuhde oli voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä päivänä. Työnantajalla ei ollut ollut oikeutta muuttaa Teinisen kesälomakautena annettavan vuosiloman pituutta. Koska Teinisen viimeinen vuosilomapäivä oli ollut 19.6.1990 ja työsuhde oli päättynyt 26.6.1990, oli hänelle maksettava täysi lomaraha. Yhtiö oli ollut täysin tietoinen virheellisestä menettelystään, joten se oli tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Osallisten välinen neuvottelu oli 18.9.1990 päättynyt erimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Jukka Teinisellä on oikeus saada työehtosopimuksen 29 §:n mukainen täysi lomaraha. Lisäksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut Liha ja Säilyke Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen 29 §:n tietensä rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Liha ja Säilyke Oy on lausunut, että yhtiön palveluksessa ollut Teininen ei ollut sopinut yhtiön toimitusjohtajan kanssa siitä, että vuosiloman jälkeisinä viimeisinä työpäivinään hän olisi työajan lyhentämisvapailla. Työnantaja ei myöskään ollut muuttanut Teinisen vuosiloman pituutta 24 päiväksi. Kanteessakin oli esitetty, ettei vuosiloman väitetystä muutoksesta ollut ilmoitettu Teiniselle mitään saati että hänen kanssaan olisi siitä sovittu ja että vuosilomapalkkakin oli Teiniselle maksettu 19 vuosilomapäivän mukaan.

Työehtosopimuksen osana noudatettavan työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 4 §:n mukaan kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa oli annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä ellei paikallisesti toisin sovita. Tämän lisäksi vapaa annettiin työnantajan määräämänä ajankohtana. Mikäli työntekijän työsuhde päättyi eikä vapaata ollut siihen mennessä annettu, kuului työnantajan maksaa työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka tämän keskituntiansion mukaan. Teinisen työsuhde oli päättynyt 19.6.1990, jolloin hänen vuosilomansa oli päättynyt ja hän oli jäänyt palaamatta työhön.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Liha ja Säilyke Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Liha ja Säilyke Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Lihanleikkaaja Jukka Teininen on irtisanonut hänen ja Liha ja Säilyke Oy:n välisen työsopimuksen 26.4.1990 päättymään 26.6.1990. Teininen on ollut vuosilomalla 28.5. 19.6.1990 palaamatta loman jälkeen työhönsä.

Teiniselle on maksettu puolet lomarahasta lomapalkan yhteydessä. Teinisen ja Liha ja Säilyke Oy:n välille on syntynyt erimielisyyttä Teinisen oikeudesta siihen osaan lomarahasta, joka työehtosopimuksen 29 §:n mukaan maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Työnantajan näkemyksen mukaan Teinisen työsuhde on päättynyt 19.6.1990 Teinisen jätettyä palaamatta työhönsä. Teininen puolestaan on ilmoittanut olleensa loman jälkeen työajan lyhennysvapaalla, josta oli sovittu yhtiön toimitusjohtajan kanssa. Kun työsuhde siten on loman jälkeen jatkunut, on Teininen näkemyksensä mukaan oikeutettu työehtosopimuksen mukaiseen edellä tarkoitettuun osaan lomarahasta.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan lomarahamääräystä nyt puheena olevilta osin on tulkittava siten, että saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä. Työtuomioistuimessa todistajana kuultu Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n asiamies on kertonut työehtosopimusmääräyksestä sovittaessa todetun, että lomarahan saamisen edellytyksenä ei enää ollut työhönpaluu, vaan riittävää oli, että työsuhde on loman päätyttyä voimassa. Näin ollen myöhästyminen tai poissaolo loman jälkeisenä päivänä ei johda lomarahan menettämiseen. Todistajan mukaan työajan lyhennyspäivät ovat samassa asemassa, koska työsuhde niiden aikana on voimassa.

Työtuomioistuimessa kuultu Liha ja Säilyke Oy:n toimitusjohtaja on kertonut Teinisen ilmoittaneen irtisanomisestaan, mutta työajan lyhennyspäivistä ei hänen kanssaan ollut sovittu. Muutoinkaan tällaiset asiat eivät yhtiössä ole kuuluneet toimitusjohtajalle, vaan niistä oli, kuten tässäkin tapauksessa, huolehtinut palkanlaskenta.

Teiniselle on 26.7.1990 annettu työtodistus, jonka mukaan työsuhde on päättynyt 25.6.1990.

Esitetyn selvityksen valossa on jäänyt epäselväksi, onko Teininen, jolla tuolloin on ollut käyttämättä seitsemän työajan lyhennyspäivää, sopinut näiden lyhennyspäivien pitämisestä ilmoittamallaan tavalla. Teinisen irtisanomisaika on päättynyt 26.6.1990. Kun ei ole edes väitetty, että työnantaja olisi ryhtynyt mihinkään Teinisen työsuhteen päättämistoimeen työntekovelvoitteen laiminlyönnin johdosta, on työsuhteen työehtosopimuksen 29 §:n soveltamisohjeen tarkoittamassa mielessä siten katsottava olleen voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä. Näin ollen Teininen on oikeutettu vaatimaansa lomarahaan.

Työntekijäpuolen laatiman erimielisyysmuistion mukaan työnantajan menettely on riitautettu sen vuoksi, että työnantaja oli lomalistaan merkinnyt Teinisen loman pituudeksi 24 päivää hänelle kuuluvan palkallisen 19 päivän asemesta, jolloin työsuhde olisi päättynyt ennen osaksi palkattoman vuosiloman loppumista ja Teinisellä ei olisi ollut oikeutta lomarahaan. Pitämättömät työajan lyhennyspäivät olisi korvattu rahana. Työnantajan taholta on erimielisyysmuistioon kirjattu tapahtumien kulku kiistetty, mutta myönnetty, että Teinisen työsuhde on jatkunut irtisanomisajan loppuun saakka. Kun työehtosopimuksen sanamuodon perusteella on pidettävä selvänä, ettei lomarahan jälkimmäisen osan maksaminen edellytä tosiasiallisesti työhön palaamista, Liha ja Säilyke Oy:n olisi tullut perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräystä kieltäytyessään maksamasta Teiniselle nyt kysymyksessä olevaa osaa lomarahasta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Jukka Teinisellä on oikeus saada Liha ja Säilyke Oy:n sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n välillä työehtosopimuksena sovellettavan Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y:n ja Suomen ELintarviketyöläisten Liitto SEL:n välisen teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimuksen 29 §:n mukainen täysi lomaraha.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Liha ja Säilyke Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:lle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa.

Liha ja Säilyke Oy velvoitetaan korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Tiitola, Sulkunen ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.