Labor court dismisses claim that employer must pay holiday pay during a strike period under collective agreement.

Työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan arkipyhäkorvauksia työntekijöille lakon ajalta.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaajat Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Huonekalutehdas Korhonen Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 § Ylityö- ym. korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Arkipyhäkorvaus

6. Jouluaatolta, uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä ja juhannusaatolta maksetaan työntekijälle ylimääräisenä korvauksena kahdeksan tunnin palkka, joka määräytyy keskituntiansion perusteella.

Ylimääräinen korvaus maksetaan vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen ko. päivää.

Edellä mainittu ylimääräinen korvaus maksetaan myös enintään 30 vuorokautta kestäneen sairauden tai lomautuksen aikana sattuvalta ko. päivältä.

Edellä mainittu korvaus maksetaan kuitenkin myös työntekijälle, joka töiden keskeytyksestä huolimatta työskentelee ko. päivänä.

Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on lausunut, että Puusepänteollisuuden Liiton jäsenyrityksen Huonekalutehdas Korhonen Oy:n työntekijät olivat olleet lakossa 22.12.1989 - 11.1.1990 välisen ajan. Yhtiö oli kieltäytynyt maksamasta arkipyhäkorvausta jouluaatolta 1989 ja uudenvuodenpäivältä 1990. Yhtiö oli katsonut, ettei sillä ollut velvollisuutta maksaa arkipyhäkorvausta työntekijöille, jotka olivat olleet lakossa. Arkipyhäkorvaukset oli maksettu vain niille työntekijöille, jotka lakon alkaessa 22.12.1989 olivat olleet joko sairauslomalla tai niin sanotulla pekkasvapaalla.

Niille lakossa olleille työntekijöille, joiden työsuhteet olivat ennen jouluaattoa 1990 kestäneet vähintään kolme kuukautta, oli kuitenkin maksettava arkipyhäkorvaus jouluaatolta ja uudenvuodenpäivältä. Arkipyhäkorvaus oli ylimääräinen korvaus, eikä se ollut riippuvainen ansionmenetyksestä tai siitä, oliko arkipyhäksi sattuva päivä työntekijän työpäivä vai ei.

Työehtosopimuksen määräyksessä oli tyhjentävästi lueteltu tilanteet, joissa arkipyhäkorvausta ei tarvinnut maksaa. Ne olivat seuraavat: 1) alle kolme kuukautta kestänyt työsuhde, 2) yli 30 päivää jatkunut sairaudesta tai lomautuksesta johtunut poissaolo ja 3) viikko- tai kuukausipalkka.

Lakossa olleet työntekijät olivat ennen jouluaattoa ja uudenvuodenpäivää olleet poissa työstä, mutta poissaolo ei ollut johtunut sen enempää yli 30 vuorokautta kestäneestä sairaudesta kuin lomautuksestakaan. Työntekijöiden työsuhteet olivat kestäneet yli kolme kuukautta ja heidän palkkausmuotonsa oli ollut urakka- ja tuntipalkkaus.

Paikallistason erimielisyysneuvotteluissa 29.1.1990 ei ollut päästy yksimielisyyteen. Liittojen välisessä neuvottelussa 14.8.1990 asia oli myös jäänyt erimieliseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Huonekalutehdas Korhonen Oy oli velvollinen maksamaan arkipyhäkorvauksen jouluaatolta 1989 ja uudenvuodenpäivältä 1990 niille lakossa olleille työntekijöille, joiden työsuhteet ennen arkipyhiä olivat kestäneet yli kolme kuukautta. Lisäksi Puutyöväen liitto on vaatinut Huonekalutehdas Korhonen Oy:n tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puusepänteollisuuden Liitto ja Huonekalutehdas Korhonen Oy ovat lausuneet, että laittoman lakon aikana työnantaja ei ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen palkkamääräyksiä. Arkipyhäkorvauksen maksamisella oli tarkoitus estää, että tuntipalkkaisten työntekijöiden ansiot eivät laskisi sellaisilla palkkakausilla, joilla oli arkipyhiä. Arkipyhäkorvaukset olivat ylimääräisiä korvauksia, joita maksettiin sen jälkeen, kun työntekijän työsuhde oli kestänyt vähintään kolme kuukautta. Näin ollen niiden maksamista lakon ajalta ei voitu perustella edes sillä, että ne olisi ansaittu työssäoloaikana.

Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan työehtosopimuksen urakka- ja suorituspalkkatyöhön liittyvät työehtosopimuksen ansiotakuut eivät olleet voimassa jarrutuksen tai muun työtaistelutoimenpiteen aikana. Työehtosopimuksen määräykset eivät olleet palkkojen osalta voimassa työtaistelun aikana. Vähintään kolmen kuukauden työsuhde oli sovittu arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykseksi siksi, että ylimääräistä korvausta ei ollut haluttu maksaa lyhyissä ja tilapäisissä työsuhteissa. Arkipyhäkorvauksen suorittaminen alle 30 päivää kestäneen lomautuksen tai sairauden ajalta, vaikka muuta palkanmaksuvelvollisuutta ei ollut, perustui siihen ajatukseen, että kaikkia työsuhteeseen liittyviä etuja ei tullut katkaista heti. Arkipyhäkorvaus oli työehtosopimuksen mukaisesti palkkaa ja vakiintuneen käytännön mukaan työnantajalla ei ollut palkanmaksuvelvollisuutta lakon ajalta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puusepänteollisuuden Liitto ja Huonekalutehdas Korhonen Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Puutyöväen liitto on vielä lausunut, että työehtosopimuksen määräykset eivät lakanneet olemasta voimassa lakon ajaksi - olipa lakko sitten laiton tai laillinen. Työehtosopimuksen määräykset sitoivat sopijapuolia myös lakon aikana eivätkä palkkamääräykset olleet poikkeavassa asemassa. Esimerkiksi työehtosopimuksessa oleva määräys, jonka mukaan palkanmaksun oli tapahduttava viidentenä päivänä palkanmaksukauden päättymisestä, velvoitti työnantajaa maksamaan palkan myös lakon ajalle sattuvana palkanmaksupäivänä.

Eri asia oli, ettei työnantaja ollut velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa lakon ajalta. Tällöin palkan maksamatta jättäminen ei johtunut siitä, etteivät palkkamääräykset olisi olleet voimassa, vaan siitä, ettei työntekijä ollut sopimuksen mukaisesti tehnyt työtä.

Arkipyhäkorvauksien maksamisen perusteena oli vastineen mukaan se, etteivät tuntipalkkaisten työntekijöiden ansiot laskisi sellaisina palkkakausina, joilla oli arkipyhiä. Kanta oli vain osittain oikea, sillä arkipyhäkorvaus maksettiin muun muassa enintään 30 vuorokautta kestäneen lomautuksen aikana sattuvalta arkipyhältä, vaikka työnantajalla ei enää välttämättä ollut palkanmaksuvelvollisuutta.

Arkipyhäkorvauksien maksamista lakon ajalta ei vastineen mukaan voitu perustella edes sillä, että ne olisi ansaittu työssäoloaikana. Päinvastaista tulkintaa tuki se, että oikeus arkipyhäkorvauksiin syntyi vasta työsuhteen kestettyä kolme kuukautta ja toisaalta korvauksien saaminen lakkasi lomautuksen tai sairauden kestettyä yhtäjaksoisesti yli 30 vuorokautta.

Määräyksen sanamuoto oli otettu puusepänteollisuuden työehtosopimukseen suoraan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta. Aikaisemmin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus oli edellyttänyt arkipyhäkorvauksen saamiseksi, että työntekijä oli ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Valtaosassa nykyisistä työehtosopimuksista oli arkipyhäkorvausten saamisen edellytyksenä työssäolo arkipyhää edeltävänä ja seuraavana päivänä. Esimerkkeinä voitiin mainita metalliteollisuuden ja rakennusalan työehtosopimukset.

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksesta ei ollut erehdyksessä jätetty pois viimeksi mainittua edellytystä, vaan määräyksessä oleva luettelo seikoista, jotka estivät arkipyhäkorvauksen saamisen, oli tarkoitettu tyhjentäväksi. Sopijapuolet olivat tietoisesti sopineet siitä, että arkipyhäkorvauksen saaminen ei edellyttänyt työssäoloa ennen ja jälkeen arkipyhän.

Arkipyhäkorvaus ei ollut sanan varsinaisessa merkityksessä palkkaa. Sen saaminen ei edellyttänyt työntekoa. Arkipyhäkorvaus oli ylimääräinen korvaus, joka maksettiin myös työntekijälle, joka töiden keskeytyksestä huolimatta työskenteli määräyksessä tarkoitettuna pyhäpäivänä. Arkipyhäkorvauksen saaminen ei edellyttänyt työssäoloa ennen tai jälkeen arkipyhän. Poissaolon syyllä ei ollut merkitystä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Puutyöväen liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Huonekalutehdas Korhonen Oy:n työntekijät ovat olleet lakossa 22.12.1989 ja 11.1.1990 välisen ajan. Yhtiö on lakon vuoksi kieltäytynyt maksamasta työntekijöille työehtosopimuksen 15 §:n 6 kohtaan perustuvaa arkipyhäkorvausta jouluaatolta 1989 ja seuranneen vuoden uudenvuodenpäivältä. Yhtiö on maksanut arkipyhäkorvauksen vain niille työntekijöille, jotka lakon alkaessa 22.12.1989 ovat olleet niin sanotulla pekkasvapaalla tai sairauslomalla.

Arkipyhäkorvauksista on ollut määräyksiä puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa jo 1960-luvun lopulla. Arkipyhäkorvauksen saaminen on silloin edellyttänyt työntekijän työssäoloa arkipyhää edeltäneenä ja sitä seuranneena päivänä.

Arkipyhäkorvausta koskevat määräykset on otettu uudestaan puusepänteollisuuden työehtosopimukseen vuonna 1971 mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta. Puusepänteollisuuden työehtosopimukseen on haluttu saada sisällöltään aikaisempia väljemmät määräykset arkipyhien korvaamiseksi. Arkipyhäkorvaus on aluksi maksettu vain itsenäisyyspäivältä. Korvaukseen oikeuttavia pyhäpäiviä on myöhemmin lisätty.

Puusepänteollisuuden ja vastaavasti myös mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaan itsenäisyyspäivältä ja myöhemmin myös muilta arkipyhiltä maksettavan ylimääräisen korvauksen saaminen on edellyttänyt 1970-luvun alkupuolella, kuten vielä nytkin, että työntekijän työsuhde on kestänyt ennen arkipyhää vähintään kolme kuukautta. Lisäksi sopimuksissa on ollut määräys, jonka mukaan ylimääräistä korvausta ei makseta työntekijälle, joka arkipyhänä on ollut palkattomalla lomalla tai sairaana ja poissaolo työstä on jatkunut vähintään 30 vuorokautta.

Vuonna 1976 tehdyssä puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksiä koskevat kohdat kirjoitettu nykyiseen muotoonsa. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sisältöä ei sitä vastoin ole vastaavasti muutettu.

Edellä mainittuja edellytyksiä koskevaa sopimuksen kohtaa on, paitsi sanamuodollisia muutoksia, muutettu siten, että ylimääräinen korvaus on sovittu maksettavaksi enintään 30 vuorokauden palkattoman loman asemesta vastaavan pituisen lomautuksen aikana sattuvalta arkipyhältä. Lisäksi on todettu, että arkipyhäkorvaus maksetaan myös arkipyhänä työskentelevälle työntekijälle, mutta siihen eivät ole oikeutettuja viikko- ja kuukausipalkalla olevat työntekijät.

Asiassa ei ole selvitetty, mistä syystä puusepänteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä kerrotuin tavoin on muutettu vuoden 1976 työehtosopimuksessa. Työtuomioistuimen mielestä on ilmeistä, että muutokset ovat olleet luonteeltaan lähinnä vain selvennyksiä ja täsmennyksiä aikaisempiin määräyksiin.

Työehtosopimusneuvotteluissa ei selvityksen mukaan ole ollut esillä kysymys arkipyhäkorvauksen maksamisesta lakon ajaksi sattuvalta arkipyhältä. Asianosaisliittojen välillä ei muutoinkaan ole neuvoteltu tästä kysymyksestä. Sitäkään ei ole selvitetty, miten käytännössä on menetelty arkipyhän sattuessa lakkoajan sisälle.

Arkipyhäkorvaus on katsottava lähinnä sen ansion menettämisen korvaukseksi, joka tuntipalkkaiselle työntekijälle aiheutuu arkipyhän muodostaman ylimääräisen vapaapäivän estäessä häntä ansaitsemasta palkkaansa. Arkipyhältä maksettava ylimääräinen korvaus ei siten ole korvausta tehdystä työstä. Arkipyhäkorvauksen avulla on tarkoitettu poistaa sitä eriarvoisuutta, jota muutoin syntyisi eri palkkausmuotojen välillä. Kuukausi- tai viikkopalkkaa saavan työntekijän palkkaukseen eivät ylimääräiset vapaapäivät vaikuta alentavasti.

Arkipyhäkorvaus on sovittu maksettavaksi myös sellaisilta ajanjaksoilta, joihin ei liity työntekovelvollisuutta. Näin on laita määräajan kestävän sairauden ja lomautuksen ajalta. Vastaavalla tavalla on ilmoitettu meneteltävän myös vuosiloman ja äitiysloman ajaksi sattuvan arkipyhän korvaamisessa.

Arkipyhiä koskevia määräyksiä ei kuitenkaan ole muotoiltu siten, että ne velvoittaisivat työnantajan suorittamaan ylimääräisen korvauksen aina poissaolotilanteissa siitä riippumatta, mistä syystä työntekovelvollisuus on keskeytynyt ennen arkipyhää.

Lakko merkitsee yleensä kaiken työsuhteeseen normaalisti vaikuttavan toiminnan keskeytymistä. Palkkausta koskevien määräysten, jollaisia arkipyhiä koskevat määräykset luonteeltaan myös ovat, noudattaminen lakkaa tai ainakin supistuu. Esimerkkeinä voidaan mainita, että sairausajan palkan maksuvelvollisuutta ei katsota olevan lakon aikana alkaneen sairauden ajalta. Urakka- ja suorituspalkkatyöhön liittyvät ansiotakuut eivät ole työtuomioistuimen tuomion n:o 114/1986 mukaan voimassa jarrutuksen tai muun työtaistelutoimenpiteen aikana. Työneuvosto on lausunnoissaan n:ot 747 ja 975 katsonut, ettei työntekijälle voida antaa vuosilomaa lakon aikana, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa lakon aikana lomakorvausta.

Työn tekemisen keskeytyminen lakon aikana johtuu työntekijöiden omista toimenpiteistä ja siten aivan erilaisista syistä kuin estyminen työstä tapahtuu sairauden tai lomautuksen sattuessa.

Työehtosopimuksessa ei ole työnantajaa velvoittavaa määräystä suorittaa arkipyhäkorvausta lakon ajalta. Tuollaisen määräyksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Huonekalutehdas Korhonen Oy olisi ollut velvollinen maksamaan arkipyhäkorvauksen kanteessa tarkoitetuille työntekijöille tilanteessa, jossa arkipyhät jäävät työehtosopimuksessa ja työehtosopimuslaissa kielletyn lakon sisään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun nähden saavat Puusepänteollisuuden Liitto ja Huonekalutehdas Korhonen Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Tuulensuu, Kuivanen ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.