Labor court dismissed claim that mother's pension eligibility justified changing parental leave timing under collective agreement.

Virkamiehen äidin työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen ja tästä johtunut mahdollisuus tulla hoitamaan virkamiehen lapsia ei ollut sellainen virkaehtosopimuksessa tarkoitettu perusteltu syy, joka olisi oikeuttanut virkamiehen muuttamaan hänelle myönnetyn hoitovapaan ajankohtaa.

Kantaja TVK-Valtio r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion virkamiehelle raskauden ja synnytyksen sekä lapsen hoidon vuoksi myönnettävästä virkavapaudesta 24.3.1988 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §. Virkamiehelle myönnetään yksi hoitovapaajakso alle kaksivuotiaan lapsen ja yksi hoitovapaajakso kaksi vuotta täyttäneen, mutta alle kolmivuotiaan lapsen hoitamista varten. Jakson vähimmäispituus on kaksi kuukautta. Virkamies voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ilmoittamalla siitä viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista tai niin pian kuin mahdollista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

TVK-Valtio on valtiovarainministeriötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Hämeen lääninhallituksen palveluksessa olevalle toimistovirkailijalle X:lle oli myönnetty hoitovapaata 29.8.1989 ja 31.12.1990 väliseksi ajaksi. X:lla oli 15.11.1988 syntyneen lapsen lisäksi kaksi vanhempaa lasta, joiden syntymäajat olivat 24.9.1985 ja 17.5.1987. X oli ollut virkavapaana yhdenjaksoisesti 9.2.1987 lukien.

X oli 4.4.1990 pyytänyt hänelle myönnetyn hoitovapaan keskeyttämistä. Syyksi hoitovapaan keskeyttämiselle X oli ilmoittanut, että hänen työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt äitinsä voisi ottaa lapset hoitoonsa. Hämeen lääninhallitus oli hylännyt X:n hakemuksen.

X oli 23.8.1990 hakenut virkavapautta raskauden ja synnytyksen vuoksi ajaksi 29.9.1990 - 1.8.1991. Hämeen lääninhallitus oli myöntänyt X:lle virkavapautta aikaisemmin myönnetyn hoitovapaan vuoksi vasta 1.1.1991 lukien.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. oli 9.8.1990 käydyissä keskusneuvotteluissa todennut, että X:lla oli ollut perusteltu syy muuttaa hoitovapaan ajankohtaa, koska lasten hoitamisedellytyksissä oli isoäidin eläkkeelle jäämisen vuoksi tapahtunut sellainen ennalta arvaamaton ja oleellinen muutos, jota valtiovarainministeriön antamissa virkaehtosopimuksen soveltamista koskevissa ohjeissa tarkoitettiin. Kantaa oli perusteltu lisäksi perheen taloudellisilla seikoilla ja sillä, että hoitovapaan keskeytymisestä ei olisi aiheutunut haittaa viransijaiselle. Valtiovarainministeriön mukaan oikeutta hoitovapaan keskeyttämiselle ei ollut ollut.

TVK-Valtio, joka on tullut pääsopimuksen 9 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa asioissa asianosaiseksi TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n sijaan, oli 13.11.1990 käydyissä keskusneuvotteluissa todennut, että koska X:lla oli ollut oikeus keskeyttää hoitovapaa, olisi X:lle tullut myöntää hänen hakemuksensa mukaisesti virkavapaus raskauden ja synnytyksen vuoksi ajaksi 29.9.1990 - 1.8.1991 ja maksaa kiinteä palkkaus virkavapauden alusta lukien 72 arkipäivältä. Valtiovarainministeriö ei ollut suostunut tähän vaatimukseen.

X oli halunnut järjestää lapsilleen hoidon kotona, eikä hänellä hoitovapaata anoessaan ollut ollut käytettävissään muita vaihtoehtoja kuin jäädä itse hoitamaan lapsiaan. Tilanne oli olennaisesti muuttunut, kun X:n äiti oli jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle ja muuttanut asumaan lähelle X:n kotia. X:n äiti oli ollut halukas ja kykenevä hoitamaan lapset X:n kotona. Lasten hoitamisedellytyksissä oli tämän vuoksi tapahtunut sellainen ennalta arvaamaton ja oleellinen muutos, jota X ei hoitovapaalle jäädessään ollut voinut ottaa huomioon.

Isoäidin eläkkeelle jääminen oli virkaehtosopimuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy hoitovapaan ajankohdan muuttamiseen. Tämä seikka voitiin rinnastaa niihin esimerkkeihin, jotka valtiovarainministeriön antamien virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan oikeuttivat hoitovapaan keskeyttämiseen.

X oli hoitovapaan keskeyttämistä hakiessaan ollut neljännen kerran raskaana. Kun hän maaliskuussa 1990 oli ensimmäisen kerran keskustellut työnantajan edustajan kanssa työhön paluusta, hän oli luullut voivansa keskeyttää hoitovapaan uuden raskauden vuoksi. X oli kuullut tällaisesta käytännöstä posti- ja telelaitoksessa.

Hämeen lääninhallituksen kouluosastolle oli haettu maaliskuussa toimistovirkailijan viransijaista ajaksi 22.3. - 30.9.1990. X:n työhön paluusta ei olisi ollut haittaa hänen sijaiselleen, koska tämä olisi voinut jatkaa viransijaisena tässä toisessa toimistovirkailijan virassa.

X:n oikeutta keskeyttää hoitovapaa voitiin perustella myös perheen taloudellisella tilanteella. X:n äitiyspäiväraha olisi ollut noin 180 markkaa, jos hän olisi jäänyt työstä äitiyslomalle. Nyt se oli noin 60 markkaa. Työnantajan tulkinnan vuoksi X menetti lisäksi noin kymmenen kuukauden ansiot. Lopputulos oli X:n kannalta kohtuuton, koska hänen työhön paluunsa olisi ollut järjestettävissä tuottamatta haittaa viransijaiselle.

Syntyneen erimielisyyden johdosta käydyissä paikallisneuvotteluissa sisäasiainministeriön taholta oli todettu, että valtiovarainministeriön antamien ohjeiden tulisi olla joustavammat, koska ohjeiden tulkinta yksittäistapauksissa saattoi johtaa hakijan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Kanteessa esitetty vaatimus

TVK-Valtio on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että X:lla on ollut oikeus keskeyttää hoitovapaa ja että hänellä siten on ollut oikeus äitiyslomaan ja sen ajalta maksettavaan 72 arkipäivän palkkaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että valtion virkamiehelle raskauden ja synnytyksen sekä lapsen hoidon vuoksi myönnettävästä virkavapaudesta tehdyn virkaehtosopimuksen 3 §:n mukaan virkamies voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan. Valtiovarainministeriön antaman virkaehtosopimuksen soveltamista koskevan pysyväisohjeen (P 22/88) mukaan perusteltuna syynä tuli kysymykseen sellainen ennalta arvaamaton ja oleellinen muutos lapsen hoitoedellytyksissä, jota äiti tai isä ei ollut voinut ottaa huomioon tehdessään ilmoitusta kyseisen loman ajankohdasta. Perusteltu syy ajankohdan muuttamiselle oli esimerkiksi lapsen tai lapsen toisen vanhemman sairastuminen tai kuolema taikka lapsen vanhempien avioero tai muu lapsen hoitoedellytyksissä tapahtunut olennainen muutos. Soveltamisohjeen sanamuoto oli samansisältöinen kuin työsopimuslain 34 b § muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 203/84).

Mikä tahansa lapsen hoitamisedellytyksissä tapahtunut muutos, kuten esimerkiksi lapsen isoäidin eläkkeelle jääminen, ei oikeuttanut virkamiestä keskeyttämään hoitovapaata, vaan syyn oli oltava jokin edellä mainituista tai näitä vastaava. Mikäli hoitovapaan keskeyttämisen syyksi hyväksyttäisiin nyt esitetyn kaltainen syy, johtaisi se käytännössä siihen, että hoitovapaan keskeyttäminen olisi lähes vapaata. Koska työnantajalla ei ollut mahdollisuutta harkita hoitovapaan myöntämistä, vaan virkamiehelle oli oikeus siihen, työnantajalla oli oltava mahdollisuus luottaa siihen, että hoitovapaa pidettiin ilmoitetun mittaisena ja että hoitovapaan keskeyttäminen tuli kysymykseen erittäin harvoin.

Koska X oli ollut lapsen hoidon vuoksi virkavapaalla 31.12.1990 saakka, hänelle ei ollut voitu myöntää tämän virkavapauden aikana uutta virkavapautta raskauden ja synnytyksen vuoksi. Koska äitiyslomaa ei ollut myönnetty, X:lla ei ollut oikeutta virkaehtosopimuksen 1 §:n 2 momentin mukaiseen palkkaukseen.

Vastineessa esitetty vaatimus

Valtiovarainministeriö on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

TVK-Valtio on vielä lausunut, että virkamiehen oikeus hoitovapaaseen oli toteutettu 1.2.1985 voimaan tulleella valtioneuvoston päätöksellä. Päätöksen mukaan hoitovapaata varten myönnetyn virkavapauden ajankohtaa voitiin perustellusta syystä muuttaa. Perusteltua syytä ei ollut tarkemmin määritelty valtioneuvoston päätöksessä eikä valtiovarainministeriön tuolloin antamissa asiaa koskevissa soveltamisohjeissa. Käsitettä ei ollut hoitovapaan osalta nimenomaisesti kytketty työsopimuslain 34 b §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen perusteluihin.

Järjestöt eivät olleet hyväksyneet valtiovarainministeriön 26.5.1988 antamia soveltamisohjeita, koska niillä oli asiallisesti tiukennettu niitä edellytyksiä, joilla virkamies voi muuttaa hoitovapaan ajankohtaa. Järjestöjen mukaan virastoilla ja laitoksilla oli ollut ennen soveltamisohjeen antamista laajempi mahdollisuus harkita hoitovapaan ajankohdan muuttamista. Virastot ja laitokset olivat myös käyttäneet harkintavaltaansa jopa niin, että uusi raskaus oli katsottu valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetuksi perustelluksi syyksi hoitovapaan keskeyttämiselle.

Virkaehtosopimuksessa ei ollut määräystä, jonka mukaan hoitovapaata varten myönnetty virkavapaus estäisi virkavapauden myöntämisen äitiysloman vuoksi. Tällainen kannanotto sisältyi valtiovarainministeriön yksipuolisesti antamiin soveltamisohjeisiin. Kanta oli ristiriidassa virkaehtosopimuksen 1 §:n sanamuodon kanssa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, valtiovarainministeriö 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Hämeen lääninhallituksen palveluksessa oleva toimistovirkailija X, jolle on lasten hoidon vuoksi myönnetty hoitovapaata 29.8.1989 - 31.12.1990, on 4.4.1990 pyytänyt hoitovapaansa keskeyttämistä. Hoitovapaan keskeyttämisen syyksi X on ilmoittanut, että hänen oma äitinsä on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle ja muuttanut asumaan aivan lähistölle, mistä johtuen hänen äidillään olisi mahdollisuus tulla hoitamaan X:n lapsia. Hämeen lääninhallitus on 11.4.1990 hylännyt X:n hoitovapaan keskeyttämistä koskevan hakemuksen, koska X:n lasten hoitoedellytyksissä ei ollut tapahtunut sellaista olennaista muutosta, jonka perusteella hoitovapaan ajankohtaa tulisi muuttaa.

X on sittemmin 23.8.1990 hakenut Hämeen lääninhallitukselta virkavapautta raskauden ja synnytyksen vuoksi ajaksi 29.9.1990 - 1.8.1991. Hämeen lääninhallitus on aikaisemmin myönnetyn hoitovapaan vuoksi myöntänyt X:lle edellä mainitusta syystä virkavapautta vasta hoitovapaan päättymisestä lukien eli 1.1.1991 alkaen.

Kanteessa, siten kuin sitä on asian käsittelyn aikana täsmennetty, on vaadittu vahvistettavaksi, että X:lla on ollut oikeus keskeyttää hoitovapaa ja että hänellä siten on oikeus valtion virkamiehelle raskauden ja synnytyksen sekä lapsen hoidon vuoksi myönnettävästä virkavapaudesta tehdyn virkaehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuun äitiyslomaan ja sen ajalta maksettavaan palkkaan 72 arkipäivältä.

Lapsen hoidon vuoksi myönnettävästä virkavapaudesta on virkaehtosopimuksella sovittu ensimmäisen kerran 24.3.1988 tehdyssä virkaehtosopimuksessa. Virkaehtosopimuksen 3 §:n 1 momentissa on määräykset hoitovapaan myöntämisen edellytyksistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan virkamies voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ilmoittamalla siitä viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista tai niin pian kuin mahdollista.

Valtiovarainministeriön antamissa virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa hoitovapaan ajankohdan muuttamiseen oikeuttavana perusteltuna syynä tulee kysymykseen sellainen ennalta arvaamaton ja oleellinen muutos lapsen hoitoedellytyksissä, jota äiti tai isä ei ole voinut ottaa huomioon tehdessään ilmoitusta hoitovapaan ajankohdasta. Ohjeen mukaan perusteltu syy on esimerkiksi lapsen tai lapsen toisen vanhemman sairastuminen tai kuolema taikka lapsen vanhempien avioero taikka muu lapsen hoitoedellytyksissä tapahtunut olennainen muutos.

Ennen edellä mainitun virkaehtosopimuksen solmimista on valtion virkamiehellä ollut oikeus hoitovapaaseen 1.1.1985 voimaan tulleen valtioneuvoston päätöksen nojalla. Valtiovarainministeriö on jo vuonna 1985 antanut hoitovapaan antamista koskevat soveltamisohjeet, jotka hoitovapaan ajankohdan muuttamisen osalta ovat vastanneet valtiovarainministeriön vuonna 1988 asiasta antamia soveltamisohjeita.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun hoitovapaata koskeviin virkaehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen järjestösihteerin kertoman mukaan valtiovarainministeriön ja järjestöjen välillä on vuonna 1988 ennen valtiovarainministeriön ohjeiden antamista käyty myös soveltamisohjeita koskevia neuvotteluja. Neuvotteluissa on valtiovarainministeriön taholta esitetty, että uusi raskaus ei ole sellainen perusteltu syy, joka oikeuttaa hoitovapaan keskeyttämiseen. Todistajan kertoman mukaan tämä on ollut muutos aikaisempaan käytäntöön, jonka mukaisesti työnantaja on voinut vapaammin päättää siitä, kuinka tällaisissa tilanteissa menetellään aikaisemmin myönnetyn virkavapauden kohdalla. Todistaja on ilmoituksensa mukaan tuonut tämän seikan esille myös soveltamisohjeneuvotteluissa.

Hoitovapaata koskevat määräykset on otettu virkaehtosopimukseen työsopimuslakiin tehtyjen asiaa koskevien muutosten johdosta. Hoitovapaan ajankohdan muuttamista koskeva virkaehtosopimuksen määräys on asiallisesti samansisältöinen kuin työsopimuslain vastaava säännös. Perustellun syyn osalta valtiovarainministeriön soveltamisohjeet vastaavat sitä, mitä hallituksen työsopimuslain muuttamista koskevassa esityksessä on mainittu tarkoitettavan hoitovapaan ajankohdan muuttamiseen oikeuttavalla perustellulla syyllä.

Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko virkaehtosopimusneuvotteluissa tai soveltamisohjeneuvottelujen yhteydessä ollut muutoin kuin edellä esitetyin tavoin esillä se, mitä tarkoitetaan sopimuksessa mainitulla hoitovapaan ajankohdan muuttamiseen oikeuttavalla perustellulla syyllä.

Kun kysymyksessä olevat virkaehtosopimuksen määräykset ovat perustuneet vastaavansisältöisiin työsopimuslain säännöksiin, työtuomioistuin muun selvityksen puuttuessa katsoo, että virkaehtosopimuksen määräyksiä sovellettaessa tulee perusteltua syytä hoitovapaan ajankohdan muuttamiseen arvioida samoin perustein kuin työsopimuslakia sovellettaessa.

X on hoitovapaansa keskeyttämisen perusteluksi ilmoittanut edellä esitetyn lasten hoitoedellytyksissä tapahtuneen muutoksen. Hallituksen esityksen perusteluissa ja valtiovarainministeriön vastaavansisältöisissä soveltamisohjeissa esimerkkeinä mainitut syyt, jotka oikeuttavat hoitovapaan ajankohdan muuttamiseen, ovat lähinnä perhepiirissä tapahtuneita ennalta arvaamattomia ja vakaviksi luonnehdittavia tapahtumia, joiden johdosta virkamiehellä on perustellusti aihetta poiketa aikaisemmasta hoitovapaan pitämistä koskevasta suunnitelmastaan.

X on hoitovapaansa keskeyttämisen syyksi ilmoittanut äitinsä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ja lähistölle muuttamisen, mistä johtuen äidillä olisi ollut mahdollisuus tulla hoitamaan X:n lapsia. X:n äidin työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen, jonka ajankohdasta ei ole esitetty selvitystä, on sinänsä saattanut olla sellainen ennalta arvaamaton tapahtuma, jota X ei ole voinut ottaa huomioon hoitovapaalle jäädessään. Luonteensa puolesta X:n esittämää syytä ei työtuomioistuimen mielestä voida kuitenkaan pitää sellaisena soveltamisohjeissa mainittuihin syihin rinnastettavana syynä, että X:lle tällä perusteella olisi ollut virkaehtosopimuksessa tarkoitettu perusteltu syy muuttaa hoitovapaan ajankohtaa.

Myöskään kanteessa esitettyä hoitovapaan keskeyttämisen vaikutusta X:n perheen taloudelliseen asemaan ei voida pitää sellaisena ennalta arvaamattomana lasten hoitoedellytyksiin olennaisesti vaikuttavana seikkana, että X:lla tällä perusteella olisi ollut oikeus hoitovapaan keskeyttämiseen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Ahlman, Kuivanen ja Tuomi jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.