Union fined for failing to enforce work peace during prolonged strike over job cuts.

Lakot olivat kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen työhön ottamista ja irtisanomista sekä työn johtamista koskevia määräyksiä vastaan. Ottaen huomioon työtaistelun uusiutumisen ja kokonaiskeston oli asiassa jäänyt selvittämättä, että ammattiosasto olisi ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kantaja Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y. Vastaaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Kuultava Elintarvikeosasto 96 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1989 allekirjoitetussa elintarvikealojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työnjohto

Työnjohto

Työnantajalla tai hänen määräämällään edustajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IX TYÖRAUHA

40 § Sitovuus

Sitovuus

Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat mahdollisimman tunnontarkasti tämän sopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

42 § Työrauhavelvoite

Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL on lausunut, että sen jäsenyrityksen Cultor-konserniin kuuluvan Suomen Rehu Oy:n Kotkan tehtaalla oli keväästä 1990 lähtien keskusteltu työntekijäpuolen edustajien kanssa taloudellisesta kannattavuudesta ja mahdollisista työvoimavähennyksistä sekä töiden uudelleenorganisoinnista. Syyskuun 21 päivänä 1990 oli muun muassa Elintarvikeosasto 96:n pääluottamusmiehen kanssa puhuttu erään työntekijän uusista tehtävistä tehtaan LVI-miehenä ja kerrottu Suomen Tehdaspalvelu Oy:n kanssa käytävistä neuvotteluista, jotka koskivat kunnossapitojärjestelyjä. Pääluottamusmies oli 24.9.1990 ilmoittanut tehtaanjohtajalle, että kunnossapidon kuusi työntekijää oli jäänyt pois työstä koko päiväksi. Syyksi poistumiseen pääluottamusmies oli ilmoittanut suunnitellut kunnossapitojärjestelyt. Tehtaanjohtaja oli kehottanut pääluottamusmiestä toimimaan siten, että työntekijät palaisivat välittömästi työhönsä.

Syyskuun 27 päivänä 1990 yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säännösten nojalla pidetyssä tilaisuudessa oli käsitelty tehtaan toimintatavan muutosta ja mahdollisia työvoimavähennyksiä. Yhteistoimintaneuvotteluja oli sen jälkeen jatkettu 4.10 ja 2.11.1990 samoista asioista. Jälkimmäisessä tilaisuudessa tehtaanjohtaja oli kertonut taloudellisen ja tuotannollisen tilanteen vaativan seitsemän työntekijän irtisanomista.

Maanantaina 5.11.1990 olivat kaikki tehtaan työntekijät lukuun ottamatta pääluottamusmiehen sijaisena toiminutta varapääluottamusmiestä ryhtyneet jälleen lakkoon. Varapääluottamusmies oli kello 14.35 ilmoittanut, että työntekijät poistuisivat työpaikalta ja palaisivat työhön 8.11.1990 kello 6. Hän oli ilmoittanut lakon syyksi 2.11.1990 pidetyssä yhteistoimintatilaisuudessa esiin tuodut seikat irtisanomisista. Tehtaanjohtaja oli todennut kysymyksessä olevan laittoman lakon ja kehottanut varapääluottamusmiestä toimimaan siten, että työntekijät palaavat työhön. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Työntekijät olivat tulleet työhön ilmoitetuin tavoin 8.11.1990 kello 6.

Keskusteluja irtisanomisista ja töiden järjestelyistä oli tehtaanjohtajan ja pääluottamusmiehen kesken jatkettu 11.11. - 14.11.1990. Seuraavana päivänä eli 15.11.1990 oli jälleen pidetty yhteistoimintatilaisuus asiasta. Tuolloin kahdeksan iltavuoron työntekijää oli poistunut työpaikalta kello 19 ja yövuoron kaksi työntekijää oli jäänyt saapumatta työhön. Pääluottamusmies oli ilmoittanut työntekijöiden palaavan työhön maanantaina 19.11.1990 kello 22. Perjantaina 16.11.1990 ja maanantaina 19.11.1990 olivat työntekijät pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua lukuun ottamatta olleet lakossa. Syyksi poistumiselle oli ilmoitettu järjestelyt tehtaalla. Pääluottamusmiestä oli kehotettu toimimaan niin, että työntekijät palaavat työhönsä.

Pääluottamusmies oli vastustanut työnantajan suunnittelemia organisaatiomuutoksia ja ilmoittanut, että neuvotteluissa esiintuotuihin järjestelyihin ryhtyminen aiheuttaisi erittäin paljon vaikeuksia tuotannossa. Hän oli muun muassa 9.11.1990 todennut tehtaanjohtajalle, että YT-neuvotteluissa käsiteltyjen suunnitelmien toteutuminen tulisi aiheuttamaan yhdeksän kuukauden aikana tuotannossa erittäin paljon vaikeuksia.

Elintarvikeosasto 96:n asettamat luottamushenkilöt olivat toistuvasti esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia painostaen työnantajaa niihin suostumaan. Ammattiosastoon kuuluvat työntekijät olivat useaan otteeseen osallistuneet lakkoon, jonka avulla työnantajaa oli painostettu. Lakot olivat tapahtuneet pitkän ajan kuluessa ja ne ovat olleet kiinteässä yhteydessä muun muassa YT-neuvotteluihin, joissa työjärjestelyjä ja irtisanomisia oli käsitelty. Lakot olivat kestäneet useita päiviä. Ammattiosaston oli täytynyt olla tietoinen lakkoilun laittomuudesta. Toistuvista kehotuksista huolimatta ammattiosaston luottamushenkilöt eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL on vaatinut Elintarvikeosasto 96:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät pääosin paikkansa. Kuitenkin pääluottamusmies ja varapääluottamusmies samoin kuin työsuojeluvaltuutettu olivat olleet työtaistelun ulkopuolella. Tehtaalla tehtiin työtä kolmessa vuorossa. Päivävuorossa työskenteli noin 20 työntekijää, iltavuorossa 6-8 työntekijää ja yövuorossa kaksi työntekijää.

Suomen Rehu Oy kuului osana Cultor-konserniin. Yhtiön Kotkan tehtailla syys-marraskuussa 1990 esiintyneet työnseisaukset liittyivät läheisesti konsernin toimintojen uudelleenorganisointiin ja saneeraukseen. Muutoksia toteutettaessa ei ollut otettu huomioon niiden vaikutuksia työsuhteisiin ja henkilöstön asemaan. Tapahtumat olivat lähteneet liikkeelle tehtaalla työskennelleen lämmittäjän työsuhdetta koskeneista neuvotteluista. Kysymys oli todellisuudessa ollut tehtaan johdon halusta päästä eroon lämmittäjänä toimineesta työntekijästä. Tämä oli ollut tarkoitus toteuttaa siten, että lämmittäjä irtisanottiin ja hänen tehtäviinsä koulutettiin "kattilan hoitaja" -nimikkeellä toinen työntekijä. Työnantajan kaavailut oli toteutettu. Maanantaina 24.9.1990 toimeenpantu työnseisaus oli ollut työntekijöiden vastalause tavalle, jolla työnantaja kohteli tehtaalla pitkään työskennellyttä lämmittäjää. Pääluottamusmiehen lausumalla lakon syystä oli nimenomaan tarkoitettu lämmittäjän irtisanomista.

Maanantaina 5.11.1990 ollut työnseisaus liittyi myös tehtaan saneerauspäätöksiin. Käydyt yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut eivät olleet johtaneet tuloksiin. Työnantaja ei ollut halunnut käsitellä työvoiman vähentämisen perusteita, vaikutuksia eikä vaihtoehtoja. Yhtiön taholta oli pysytty koko ajan siinä kannassa, että kustannusten vähentäminen välttämättömällä 1,1 miljoonalla markalla saattoi tapahtua ainoastaan supistamalla työntekijöiden lukumäärää vähintään kahdeksalla työntekijällä. Työntekijät olivat kokeneet tilanteen toivottomuuden tavalla, joka oli johtanut mielenosoituksen luonteiseen poistumiseen työpaikoilta.

Torstaina 15.11.1990 tehtaalla oli pidetty YT-tilaisuus, jossa oli käsitelty irtisanomisia. Tilaisuuden jälkeisiin tapahtumiin oli kuitenkin vaikuttanut se, että irtisanottavien työntekijöiden nimet oli julkistettu. Työnantaja ei YT-neuvottelujen aloittamisen jälkeen ollut tullut yhtään vastaan työntekijäpuolta. Päinvastoin oli tultu tilanteeseen, jossa työntekijöille pahin mahdollinen vaihtoehto oli ilmoitettu toteutettavaksi. Tehtaalta tultiin ilmoituksen mukaan irtisanomaan kahdeksan nimeltä mainittua työntekijää. YT-neuvotteluissa ei ollut käsitelty lain eikä sopimuksen edellyttämällä tavalla ratkaisun perusteita, vaikutuksia saati vaihtoehtoja. Irtisanotut työntekijät oli valittu välittämättä työntekijöiden vähentämisjärjestystä koskevista määräyksistä. Todelliset saneerausratkaisut oli tehty konsernin johdossa eikä Suomen Rehu Oy:n Kotkan tehtailla.

Ammattiosastoon kuului noin 300 jäsentä. Kysymyksessä oli alueellinen ammattiosasto, jonka jäsenistöstä vain noin 10 prosenttia työskenteli kysymyksessä olevalla tehtaalla. Näistä vain yksi eli pääluottamusmies kuului ammattiosaston toimikuntaan. Ammattiosastoa työpaikalla edustaneet pääluottamusmies ja varapääluottamusmies eivät ottaneet osaa työnseisauksiin. He olivat lukuisissa yhteyksissä todenneet, että erimielisyydet olisi kaikesta huolimatta ratkaistava neuvottelemalla. Ammattiosaston edustajat eivät olleet kantajan väittämin tavoin esittäneet työnantajaan kohdistettuja uhkauksia eikä vaatimuksia. Työnseisaukset olivat syntyneet täysin tilannekohtaisesti ja yllättäen. Ammattiosastolla ei ollut ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia torjua ennakolta työnseisausten syntymistä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut kanteen hylkäämistä. Siltä varalta, että työtuomioistuin hyväksyisi kanteessa esitettyjä vaatimuksia Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on pyytänyt, että edellä esitetyt seikat otettaisiin työehtosopimuslain 10 §:n mukaisella tavalla huomioon seuraamuksia harkittaessa.

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITTO ETTL:N VASTASELITYS

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL on lausunut, että Suomen Rehu Oy:n Kotkan tehtailla oli ollut tarvetta uudelleenorganisoida ja järkeistää toimintoja vuoden 1990 keväästä lähtien. Uudelleenorganisointia oli suunniteltu ja siitä oli neuvoteltu henkilöstön kanssa YT-lain edellyttämällä tavalla kesästä 1990 lähtien. YTlain säännösten mukaista oli käsitellä työvoiman vähentämisen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Näin olikin tehtailla menetelty, sillä asiaa oli käsitelty yhteensä viidessä kokouksessa. YT-lain säännösten mukaan työnantaja voi ilmoittaa yksipuolisesti irtisanomisista laissa edellytetyn neuvotteluajan jälkeen, mikäli sopimukseen irtisanomisista ei sitä ennen ollut päästy. Tehtaanjohtaja oli 2.11.1990 ilmoittanut työntekijöiden irtisanomisista yksipuolisesti.

5.11.1990 ollutta työnseisausta oli edeltänyt myös edellisenä perjantaina 2.11.1990 pidetty YT-tilaisuus. Työnseisaus kohdistui työnantajan oikeuteen ottaa toimeen työntekijä, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät. 5.11.1990 alkaneet työnseisaukset kohdistuivat myös työehtosopimuksen 3 §:n määräykseen.

KUULTAVAN LAUSUMA

Asiassa kuultu Elintarvikeosasto 96 on osaltaan yhtynyt Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n lausumaan.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja ammattiosasto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, vastaajaliitto ja ammattiosasto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Cultor-konserniin kuuluvan Suomen Rehu Oy:n Kotkan tehtailla on kunnossapidon kuusi työntekijää ollut lakossa maanantaipäivän 24.9.1990. Tehtaan kaikki työntekijät pääluottamusmiestä ja varapääluottamusmiestä lukuun ottamatta ovat aloittaneet maanantaina 5.11.1990 lakon, joka on jatkunut torstaihin 8.11.1990 kello 6 saakka. Lakko on uusiutunut torstaina 15.11.1990 kuuden työntekijän ollessa lakossa sekä perjantaina 16.11.1990 ja maanantaina 19.11.1990, jolloin 33 työntekijää on ollut lakossa. Lakkoihin eivät ole ottaneet osaa pääluottamusmies eikä varapääluottamusmies.

Lakot ovat liittyneet Suomen Rehu Oy:n Kotkan tehtailla vuoden 1990 keväällä käynnistettyihin neuvotteluihin, jotka ovat koskeneet tehtaiden kannattavuutta sekä siihen liittyen töiden uudelleenorganisointia, mikä on johtanut työvoiman vähentämiseen. Tehtaalla on pidetty syksyn 1990 kuluessa yhteistoimintalain edellyttämiä neuvotteluja, joissa on käsitelty tähän liittyviä kysymyksiä.

Lakkojen syyksi on työnantajan edustajalle ilmoitettu kanteessa kerrotuin tavoin tehtaan työvoimajärjestelyt. Työntekijätaho on ollut tyytymätön siihen tapaan, jolla työnantaja toteutti uudelleenjärjestelyjä ja sanoi irti työntekijöitä. Työtaistelu on siten kohdistunut työehtosopimuksen työhön ottamista ja irtisanomista sekä työn johtamista koskevia määräyksiä vastaan.

Ottaen huomioon työtaistelun uusiutumisen ja kokonaiskeston on asiassa jäänyt selvittämättä, että Elintarvikeosasto 96 olisi ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Elintarvikeosasto 96 r.y:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:lle 13 000 markkaa.

Elintarvikeosasto 96 r.y. velvoitetaan lisäksi korvaamaan Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:n oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.