Labor court dismisses union's strike action claim and fines union for failing to enforce work peace.

Kuorimon työntekijöiden pitkään jatkunut ylityökielto oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

TUOMIO

Kantaja, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

Vastaaja, Paperiliitto r.y.

Kuultava, Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35 r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §

TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §

AIKAPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 §

URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 §

ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Myllykoski Oy:n Myllykosken tehtaiden kuorimolla oli 15.2.1990 järjestetty osastokokous, jossa työnantaja oli esitellyt työnmuutos- ja miehityssuunnitelmia. Näihin oli sisältynyt muun muassa nosturinkuljettajan vakanssin vähentäminen ja varamiehen tehtävänkuvan laajentaminen. Työntekijät olivat suhtautuneet työnantajan suunnitelmiin kielteisesti.

Neljä kuorimon työntekijää oli 17.3.1990 poistunut työpaikalta ennen työajan päättymistä, minkä vuoksi työnantaja oli antanut heille varoitukset 18.3.1990. Työntekijät olivat vaatineet yhden varoituksen peruuttamista, mutta työnantaja ei ollut tähän suostunut.

Työnantajan edustaja oli 20.3.1990 soittanut pääluottamusmiehelle ja ilmoittanut, että ylitöistä kieltäytymisen lisäksi kuorimon työntekijät olivat ryhtyneet jarrutta maan työntekoa. Työnantajan edustaja oli kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työnantajan edustaja oli ollut lisäksi asian johdosta yhteydessä ammattiosaston puheenjohtajaan ja kehottanut tätä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työnantaja oli samana päivänä lähettänyt ammattiosastolle kirjeen ja edellyttänyt ammattiosastolta selvitystä sen toimenpiteistä työtaistelun lopettamiseksi.

Iltavuoron aikana 24.3.1990 oli kuorimolla käynyt selville, että yövuoroon ei saataisi täyttä miehitystä, koska jo ennestään kahden sairastuneen työntekijän lisäksi kolmas työntekijä oli ilmoittautunut sairaaksi. Kahden sairaan työntekijän poissaolo oli pystytty hoitamaan varamiehityksellä, mutta työpaikalle olisi tarvittu vielä sisämies. Kuorimon työnjohto oli ottanut yhteyttä iltapäivällä kello 14:n ja 18:n välillä 18 työntekijään heidän joukossaan muun muassa kuorimon luottamusmieheen, mutta ketään ei ollut saatu ylitöihin yöksi.

Työnantajan edustaja oli samana päivänä kello 16 soittanut pääluottamusmiehelle kotiin ja ilmoittanut kuorimolla voimassa olevasta ylityökiellosta ja kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin sen lopettamiseksi. Työnantajan edustaja oli uudelleen noin kello 16.30 ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen, jolloin tämä oli ilmoittanut olleensa yhteydessä kuorimon luottamusmieheen. Kuorimon luottamusmies oli ilmoittanut, ettei hän tiennyt mitään ylityökiellosta, koska hän oli ollut pitkällä vapaalla.

Samaan aikaan työpaikalla oli ryhdytty selvittämään mui den osastojen varamiestilannetta ja todettu, että PK 6-7:ltä saataisiin varamies kuorimolle. Hiomon varamies oli ilmoittanut, ettei hän uskaltanut lähteä kuorimolle. Työnantajan edustaja oli sopinut pääluottamusmiehen kanssa siitä, että PK 6-7:n varamies tulisi kuorimolle ja hänet koulutettaisiin iltavuoron lopun ja yövuoron alun aikana sisämiehen tehtäviin. Mainittu varamies oli iltavuoron aikana siirtynyt kuorimolle. Hän oli samana iltana kello 21.15 soittanut työnantajan edustajalle ja ilmoittanut, ettei hän voisi jäädä kuorimolle yövuoroon, koska kuorimon työntekijät käyttäytyivät uhkaavasti. Hän oli myös ilmoittanut PK 6-7:n vuoron luottamusmiehen suositelleen, ettei kuorimolle olisi syytä mennä.

Tämän jälkeen työnantajan edustaja oli ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen ja kertonut tilanteesta sekä kehottanut lopettamaan työtaistelun ja toisten työntekijöiden painostuksen. Toinen työnantajan edustaja oli soittanut myös pääluottamusmiehelle ja kehottanut työtaistelun lopettamiseen. Samassa yhteydessä työnantajan edustaja oli esittänyt vajaakäyntimahdollisuutta yövuoron aikana. Pääluottamusmies oli ilmoittanut suhtautuvansa asiaan myönteisesti ja luvannut puhua asiasta yövuoron työtekijöiden kanssa. Työnantajan edustaja oli selvittänyt tilannetta yövuoron kanssa ja kysymyksessä olevat työntekijät olivat olleet yhteydessä pääluottamusmieheen. Työntekijät eivät olleet kuitenkaan suostuneet vajaamiehityskäyntiin.

Kuorimo oli tämän johdosta seissyt yövuoron ajan. Kuorimon työntekijät olivat aikoneet pysäyttää myös vesilaitoksen. Työnantajan edustajat olivat kuitenkin saaneet tämän estetyksi. Hiokepulan vuoksi oli PK 4 jouduttu pysäyttämään kello 22 ja se oli seissyt seuraavaan päivään kello 11:een saakka.

Myös sunnuntaiyövuorosta 25.3.1990 oli puuttunut sisämies. Työnantajan edustaja oli keskustellut tilanteesta kuorimolla osaston luottamusmiehen kanssa. Luottamusmies oli ilmoittanut jollain olevan jotakin hampaankolossa, minkä lisäksi hän oli todennut, että kuorimolla työt vain lisääntyivät ja miehet vähenivät. Työnantajan edustaja oli käsittänyt luottamusmiehen viittaavan meneillään oleviin kuorimon työnjärjestelyjä koskeviin neuvotteluihin. PK 5 oli seissyt hiokepulan vuoksi kello 10 - 17.

Työnantajan edustaja oli samana päivänä kello 11 soittanut pääluottamusmiehelle ja kehottanut tätä palauttamaan työrauhan. Samana päivänä kello 12.30 työnantajan edustaja oli keskustellut asiasta kuorimon luottamusmiehen kanssa ja kehottanut myös tätä työrauhan palauttamiseen. Myöhemmin samana päivänä eli kello 19.50 oli käyty läpi kaikki mahdolliset kuorimon työntekijät, mutta kukaan ei ollut luvannut tulla ylitöihin. Tämän jälkeen työnantajan edustaja oli kello 20 soittanut ammattiosaston puheenjohtajalle kertoen tilanteesta ja kehottaen ammattiosastoa palauttamaan työrauhan. Tästä huolimatta kuorimo oli seissyt yövuoron ajan ja hiokepulan vuoksi PK 6 oli seissyt kello 23:sta lähtien seuraavaan aamuun kello 11:een saakka.

Hiokepulan vuoksi PK 7 oli seissyt 26.3.1990 kello 8 - 10 ja PK 4 kello 10 - 12. Samana aamuna kello 8.15 työnantajan edustaja oli kehottanut ammattiosaston puheenjohtajaa ja varapääluottamusmiestä palauttamaan työrauhan kuorimolle. Heidät oli kutsuttu konttorille keskusteluun, jossa tilannetta oli käyty läpi. Ammattiosaston edustajille oli ilmoitettu, että ellei ammattiosasto saisi tilannetta normaaliksi, saattaisi tuotannon jatkaminen tulla taloudellisista ja tuotannollisista syistä mahdottomaksi. Ammattiosaston edustajat olivat luvanneet käydä iltapäivällä kuorimolla. Heidän käyntinsä jälkeen kuorintavauhti oli palautunut normaaliksi ja tarvittaessa oli löytynyt työntekijöitä myös ylitöihin.

Työpaikalla oli 2.4.1990 käyty keskustelua kuorimon työolosuhteista ja sovittu siitä, kuinka asioita hoidettaisiin eteenpäin. Paikallisten osapuolten välillä oli 9.4.1990 neuvoteltu kuorimon työ- ja laitemuutoksista sekä miehityksestä. Työntekijät olivat pyytäneet osastokokousta lisäselvityksiä varten ja asettaneet ehdoksi, että työntekijät eivät tulisi seuraavaan kokoukseen, elleivät he saisi työnantajalta selvää palkankorotusesitystä, vaikkei muutoksista ollut vielä sovittukaan. Seuraavaksi neuvottelupäiväksi oli sovittu 23.4.1990 ja sitä ennen pidettäväksi muutoksia selvittävä osastokokous. Se oli pidetty 18.4.1990. Työntekijät olivat tuolloin toistaneet vaatimuksen, että ellei työnantaja esitä muutoksista etukäteen palkankorotustarjousta, työntekijät eivät tulisi seuraavaan neuvotteluun. Näin oli myös tapahtunut, sillä 23.4.1990 pidettyyn neuvotteluun oli tullut vain pääluottamusmies.

Edellisenä päivänä eli 22.4.1990 olisi kuorimonhoitajaksi tarvittu työntekijä. Työhön oli pyydetty 11 työntekijää, mutta kenellekään ei ollut sopinut. Kuorimonhoitajaksi ylitöihin oli 24.4.1990 pyydetty neljää työntekijää, joista yhdellekään tämä ei ollut sopinut. Tämän jälkeen ylityökielto kuorimolla oli jatkunut 8.10.1990 saakka sillä poikkeuksella, että kesätyöntekijät olivat suostuneet ylitöiden tekemiseen.

Ylitöistä kieltäytymisellä oli painostettu työnantajaa peruuttamaan annetut varoitukset, luopumaan aioituista kuorimoa koskevista työjärjestelyistä tai muuttamaan niitä sekä suostumaan edellytettyihin työehtosopimukseen perustumattomiin palkankorotusvaatimuksiin. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston asettamat luottamusmiehet olivat esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia ja painostaneet työnantajaa suostumaan niihin. He eivät olleet ryhtyneet työnantajan heiltä edellyttämiin tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja tilanteen normalisoimiseksi. Päinvastoin he olivat omalla toiminnallaan edesauttaneet työtaistelutilanteen jatkumista.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustaja oli ollut tilanteen johdosta yhteydessä Paperiliiton palkkasihteeriin 26.3.1990. Työtaistelun keston huomioon ottaen ei Paperiliitto ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asian käsittelyn aikana Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on luopunut kanteesta siltä osin, kuin siinä oli esitetty vaatimuksia kuorimossa toimeenpannuksi ilmoitetun jarrutuksen johdosta.

VASTINE

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt sen oikeaksi ylityökieltoa koskevalta osalta.

Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:n jäsenmäärä oli 1 350, joista työssä käyviä jäseniä oli noin 900.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35 on myöntänyt kanteen ylityökiellon osalta oikeaksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Myllykoski Oy:n Myllykosken tehtaiden kuorimon työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin yhteisesti kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä 19.3.1990 ja 8.10.1990 välisenä aikana. Ylitöistä kieltäytymisen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan eräälle työntekijälle annettu varoitus ja luopumaan suunnitelluista kuorimoa koskeneista työjärjestelyistä sekä korottamaan kuorimon palkkoja. Ylitöistä kieltäytyminen on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työnantajan edustajat ovat työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen olleet useaan kertaan yhteydessä ammattiosaston edustajiin ja vaatineet heiltä toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Heti työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen työnantajaon 20.3.1990 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut ammattiosastolle työtaistelutoimenpiteistä ja pyytänyt ammattiosastolta selvitystä toimenpiteistä työtaistelun lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät kuitenkaan ole ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustaja on työtaistelusta 26.3.1990 tiedon saatuaan ottanut puhelimitse yhteyttä Paperiliiton palkkasihteeriin. Paperiliitto on seuraavan kerran saanut tiedon työtaistelutilanteesta saadessaan tiedoksi Metsäteollisuuden Työnantajaliiton haastehakemuksen 21.6.1990. Vaikka työtaistelu vielä mainitun ajankohdan jälkeen on jatkunut, ei Paperiliitto ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja työtaistelun pikaiseksi lopettamiseksi.

Paperiliitto on myöntänyt kanteen oikeaksi ylityökiellon osalta. Enemmälti kanteesta on luovuttu.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin vaatimuksista on luovuttu.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:n ja Paperiliiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston 15 000 markkaa ja liiton 13 000 markkaa.

Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35 ja Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.