Labor court ruled daily fire watch time not full work time under civil service agreement.

Puolustuslaitoksen aluevaraston päivystäjän vuorokauden kestävää palopäivystysaikaa kokonaisuudessaan ei voitu lukea työajaksi, vaan työaika määräytyi puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen päivystyspalvelua koskevien määräysten mukaan. (Ään.)

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta 24.3.1988 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 §. Työajaksi laskettava aika

Työajaksi lasketaan, mikäli työajan laskemisesta ei ole erikseen toisin säädetty, määrätty tai sovittu, a) viikko- tai päiväpalvelusohjelman taikka muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajalla (ruokailutauko) edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään, sekä b) kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskystä ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin a) -kohdan määräyksistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §. Päivystyspalvelu

1. Vuorokauden kestävästä päivystys- tai vartiopalveluksesta lasketaan työajaksi, riippumatta siitä, onko virkamies vapautettu säännöllisistä virkatehtävistään vai ei, päivystysryhmittäin seuraavat ajat sekä maksetaan virkamiehen 26 §:ssä tarkoitetun tuntipalkan mukainen lisätyökorvaus ja muut allamainitut lisät ja korvaukset seuraavilta ajoilta:

työaika

lisätyö-

iltatyö-

yötyö-

korvaus

lisä

lisä

I ryhmässä

16 t

8 t

4 t

6 t

II ryhmässä

13 t

4 t

3 t

4 t

lauantaityökorvaus

sunnuntaityökor-

vaus

päättyvä

alkava

lauan-

sunnuntai-

muut ta-

vuoro

vuoro

taipäi-

päivystys

paukset

vystys

peräk-

käisista

pyhäpäi-

vistä

ensim-

mäinen

I ryhmässä

1 t

8 t

5 t

12 t

10 t

II ryhmässä

1 t

7 t

4 t

11 t

9 t

aattopäivänlisä

päättyvä

alkava

vuoro

vuoro

I ryhmässä

4 t

7 t

II ryhmässä

3 t

6 t

2. Päivystyksestä, joka ei ole vuorokauden kestävä, lasketaan virka-ajan ulkopuolisesta ajasta a) työajaksi puolet sekä b) ilta- ja yötyölisiin, lauantai- ja sunnuntaityökorvauksiin sekä aattopäivänlisään oikeuttavaksi ajaksi puolet näitä työaikakorvauksia 17-20 §:n mukaan edellytettävään ajankohtaan sattuvasta päivystysajasta. 3. Päävartiossa Helsingissä ja Pääesikunnan erikseen määräämissä muissa vastaavissa päävartioissa lasketaan työajaksi koko vartiopalveluaika lepoajalla vähennettynä. Lepoajalta maksetaan virkamiehen 26 §:ssä tarkoitetun tuntipalkan mukainen lisätyökorvaus tunnilta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III KORVAUKSET JA LISÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

24 §. Asuntopäivystyskorvaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on valtiovarainministeriötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Rovaniemen sotilaspiirin esikunnan alaisuuteen kuuluvalla Misin aluevarastolla miehitettiin paloauto metsävaroitustilanteessa siten, että paloauton johtajana toimi aluevaraston päivystäjä varuillaan olossa toimipaikkana Misin aluevarasto. Toiminta alkoi heti radiosta tai televisiosta saadun metsäpalovaroitusilmoituksen perusteella. Päivystäjä ilmoitti välittömästi asiasta Rovaniemen sotilaspiirin esikunnan päivystäjälle.

Palopäivystys tapahtui toimiupseerin työpaikalla aluevarastolla, jossa toimiupseerin tuli olla välittömässä lähtövalmiudessa. Toimiupseerille ei päivystysajaksi ollut varallaolon lisäksi määrätty muita tehtäviä.

Pääesikunnan ja Päällystöliitto r.y:n välillä 22.9.1989 käydyissä neuvotteluissa Päällystöliitto oli katsonut, että palopäivystysaika kokonaisuudessaan oli luettava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaiseksi työajaksi, koska toimiupseeri oli määrätty välittömään lähtövalmiuteen ja palopäivystys tapahtui työpaikalla.

Työnantaja oli aikaisemmin maksanut palopäivystysajalta puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 24 §:n 2. kohdan nojalla asuntopäivystyskorvausta puolitoistakertaisena.

Valtiovarainministeriö oli 5.1.1990 käydyissä keskusneuvotteluissa hyväksynyt tulkinnan, jonka mukaan vuorokauden kestävästä Misin aluevaraston palopäivystyksestä, työaika tuli laskea ja korvaukset suorittaa virkaehtosopimuksen 9 §:n 1. kohdan mukaisesti. Valtiovarainministeriö oli katsonut palopäivystyksen olevan luonteeltaan vartiopalvelusta. Sen sijaan sellaisesta palopäivystyksestä, joka ei ollut vuorokauden kestävää, työaika oli valtiovarainministeriön kannan mukaan laskettava virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti. Valtiovarainministeriön ohjeen mukaisesti tätä tulkintaa oli voitu noudattaa 1.6.1988 lukien.

Edellä tarkoitetuissa keskusneuvotteluissa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J oli ollut sitä mieltä, että palopäivystysaika oli luettava päivystykseen osallistuneille toimiupseereille puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti työajaksi. Tämä kanta oli perustunut siihen, että virkamiehet olivat työpaikalla välittömässä lähtövalmiudessa, eikä virkaehtosopimuksen 9 §:n mukainen päivystyspalvelu tarkoittanut tällaista palopäivystystä. Virkaehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitettu päivystys- tai vartiopalvelu suoritettiin vuorolistan mukaisesti, eikä sillä ollut tarkoitettu tämänkaltaisia tehtäviä. Sen sijaan kysymyksessä oli nimenomaan virkaehtosopimuksen 7 §:n b) -kohdan mukainen tilanne, jossa virkamies oli ollut esimiehen käskystä työssä, minkä vuoksi kaikki tämä aika oli laskettava työajaksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rovaniemen sotilaspiirin esikunnan alaisen Misin aluevaraston paloauton johtajana metsäpalovaroitustilanteessa toimivan aluevaraston päivystäjän palopäivystysaika kokonaisuudessaan oli luettava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaiseksi työajaksi 1.6.1988 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Misin aluevarastolla suoritettavasta palopäivystyksestä maksettavista korvauksista syntyneestä erimielisyydestä oli käyty paikallisneuvottelut 22.9.1989 Päällystöliiton ja Puolustusvoimain Värvättyjen liitto r. y:n välillä. Pääesikunnan edustajat olivat katsoneet, että kysymys oli puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 24 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta, koska virkamiehelle ei päivystysajaksi ollut määrätty varallaolon lisäksi muita tehtäviä. Koska varallaolo ei kuitenkaan ollut tapahtunut asunnosta käsin, oli työnantajan suorittamaa puolitoistakertaista asuntopäivystyskorvausta pidettävä pääesikunnan mukaan virkaehtosopimuksen 24 §:n 2. kohdan perusteella oikeana.

Asiasta oli käyty keskusneuvottelut 5.1.1990 valtiovarainministeriön sekä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r. y:n ja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ:n välillä. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n taholta oli neuvottelussa viitattu työtuomioistuimen tuomioon n:o 23/1979 ja katsottu, että kysymys ei ollut puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 24 §:ssä tarkoitetusta asuntopäivystyksestä vaan virkaehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitetusta vartiopalveluksesta. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli edelleen katsonut, että palopäivystyksestä, joka ei kestänyt vuorokautta, työaika tulisi laskea virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti. STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J oli sen sijaan katsonut, että palopäivystysaika oli toimiupseereiden osalta kokonaisuudessaan katsottava virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaiseksi työajaksi.

Työtuomioistuin oli edellä mainitussa tuomiossaan n:o 23/1979 lausunut, että tuolloin kysymyksessä olleiden rajavartiolaitoksen virkamiesten varallaoloa ei voitu pitää asunto- eli valmiuspäivystyksenä, sikäli kuin heidän oli varallaoloaikanaan oleskeltava vartioasemalla tiukemmassa hälytysvalmiudessa kuin 14.3.1977 tehdyn virkaehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 6 §:ssä oli asunnosta tapahtuvasta päivystyksestä sanottu. Kysymyksessä olleen varallaolon työaika oli tällaisissa tapauksissa työtuomioistuimen tuomion mukaan laskettava pöytäkirjan 3 §:n päivystyspalvelun työajan laskentaa koskevan kohdan mukaan.

Edellä mainittu työtuomioistuimen tuomio osoitti, ettei pelkästään siitä seikasta, että palopäivystys tai muu vastaava varallaolo tapahtui virkamiehen työpaikalla, voitu päätellä, että työajan laskenta suoritettaisiin virkaehtosopimuksen yleissäännöksen mukaisesti, jos vastaavanluonteisen palvelusmuodon osalta oli erityissäännöksessä sovittu työajan laskennasta toisin.

Koska Misin aluevaraston palopäivystäjät eivät saaneet vapaasti valita päivystyspaikkaansa, valtiovarainministeriö oli keskusneuvotteluissa katsonut, että palopäivystyksen osalta työaika tuli laskea ja korvaukset suorittaa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti. Eräänlaisena sovintoesityksenä valtiovarainministeriö oli esittänyt, että palopäivystyksestä, joka ei ollut vuorokauden kestävää, työaika voitiin kuitenkin laskea virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti. Asiasta oli päästy tämänsisältöiseen ratkaisuun värvättyjä edustaneen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kanssa. Toimiupseereita edustaneen STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n kanssa keskusneuvotteluja oli jatkettu 17.1.1990, mutta asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Misin aluevaraston palopäivystys oli luonteeltaan vartiopalvelusta. Rovaniemen sotilaspiirin ohjeessa aluevaraston päivystäjä oli määrätty metsäpalovaroitustilanteessa varuillaan oloon ja apulaisena toimi vartiovuoron varuillaan oloon määrätty värvätty. Heille ei palopäivystysajaksi ollut varallaolon lisäksi määrätty muita tehtäviä. Kysymyksessä oleva varallaolo oli rinnastettavissa Misin aluevaraston vartiomiehen tehtävään, josta työaika laskettiin ja korvaukset suoritettiin virkaehtosopimuksen 9 eikä 7 §:n mukaisesti. Vastakkainen tulkinta saattaisi nämä palvelusmuodot perusteettomasti eri asemaan. Päivystys- tai vartiopalveluksen edellytykseksi ei myöskään virkaehtosopimuksessa ollut asetettu, että palveluksen täytyisi tapahtua vuorolistan mukaisesti.

Misin aluevaraston paloauton johtajana metsäpalovaroitustilanteessa toimivan aluevaraston päivystäjän palopäivystysaika oli siten luettava virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti työajaksi. Palopäivystyksestä, joka ei ollut vuorokauden kestävää, työaika voitiin kuitenkin laskea keskusneuvotteluissa esitetyn mukaan virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vastineen johdosta lausunut, että palopäivystys ei ollut luonteeltaan vartiopalvelusta. Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 9 §:ssä mainittu päivystys- tai vartiopalvelus oli määriteltävä niiden tunnusmerkkien mukaisesti, joita puolustusvoimissa vakiintuneesti oli tällaisessa palveluksessa noudatettu. Päivystys- ja vartiopalvelus tapahtui vuoroluettelon mukaisesti, vuoro alkoi ennalta tarkasti määrättynä kellonaikana ja kesti yleensä 24 tuntia. Nämä päivystys- ja vartiopalvelua kuvaavat tunnusmerkit ilmenivät virkaehtosopimuksen soveltamisohjeesta, yleisestä palvelusohjesäännöstä ja vakiintuneesta käytännöstä. Vakiintuneisuutta osoitti myös se, että virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaisen erityispalvelun tunnusmerkistöä ei ollut katsottu tarpeelliseksi erikseen määritellä sopimuksessa, kun taas esimerkiksi sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistö oli määritelty sekä virkaehtosopimuksessa että sen soveltamisohjeissa.

Pääesikunnan laatimien puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden 9 §:n 3. kohdassa todettiin, että vuorokauden kestävä päivystys- ja vartiopalvelu määrättiin alkamaan kaikissa tapauksissa kello 8 ja että päivystys- ja vartiopalveluun määrätyn virkamiehen lepotauot tuli pääsääntöisesti sijoittaa kello 18:n ja 6:n väliseksi ajaksi. Soveltamisohjeiden 9 §:n 2. kohdassa oli todettu, että alle vuorokauden kestävällä päivystyksellä tarkoitettiin lyhyehköjä päivystysaikoja, jotka kestivät lepoajat pois luettuina enintään kuusi tuntia virka-ajan ulkopuolella. Edelleen samassa kohdassa todettiin, että päivystysajoiksi oli määrättävä päivystystehtävän laatu huomioon ottaen, ainoastaan ne kellomäärien väliset ajat, jotka päivystys välttämättä vaati. Mikäli päivystysaika oli tätä pitempi, oli päivystys soveltamisohjeiden mukaan mitoitettava ja määrättävä vuorokautiseksi.

Soveltamisohjeista kävi siten selvästi ilmi, että päivystys- ja vartiopalveluksen tyypillinen piirre oli, että se oli ennalta ilmoitetun vuoroluettelon mukaan tehtävää työtä ja että se pääsääntöisesti kerrallaan oli vuorokauden kestävää.

Misin aluevaraston paloauton johtajan palopäivystys alkoi heti radiosta tai televisiosta saadun tiedon perusteella, eikä se siten ollut vartiopalveluun verrattavaa työtä. Sen sijaan varastoalueen vartiomiehen tehtävä oli selvästi vartiopalveluksen tunnusmerkistöt täyttävää työtä toisin kuin palopäivystys.

Yhtäkkisesti alkava palopäivystys oli vaativampaa kuin ennalta määrätty palopäivystys. Vaativuudeltaan tällainen palopäivystys voitiin rinnastaa virkaehtosopimuksen 9 §:n 3. kohdassa tarkoitettuun päävartioiden vartiopalvelukseen, joka luettiin kokonaisuudessaan työajaksi.

Valtiovarainministeriön tulkinta johtaisi siihen outoon tilanteeseen, että esimerkiksi 23 tuntia kestävä palopäivystys luettaisiin kokonaisuudessaan työajaksi, mutta täyden vuorokauden kestävä palopäivystys luettaisiin työajaksi vain siten kuin virkaehtosopimuksen 9 §:ssä oli määrätty.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Valtiovarainministeriö on vielä lausunut, että puolustusvoimien kantahenkilökunta joutui eräissä tapauksissa toimimaan varikkojen tai vastaavien yksiköiden palopäivystäjänä. Pääosin päivystyksestä vastasivat värvätyt toimihenkilöt ja osittain myös toimiupseerit. Pääesikunta oli antanut 26.5.1980 ohjeet varikkojen palopäivystyksestä. Niissä todettiin, että kantahenkilökuntaan kuuluvan toimiessa varikon palopäivystäjänä työaika laskettiin ja korvaukset maksettiin puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaisesti.

Virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaisesti palopäivystyksestä maksettu tuntikorvaus oli ollut 25 prosenttia perustuntipalkasta. Jos palopäivystystä ei ollut voitu suorittaa asunnosta käsin, oli päivystyskorvaus maksettu puolitoistakertaisena. Puolustusvoimissa pitkään käytössä olleesta palopäivystyksestä ei työaikaa koskaan ollut laskettu virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti.

Virkaehtosopimuksen 9 §:ssä tai sen soveltamisohjeissa ei päivystys- tai vartiopalveluksen edellytykseksi ollut asetettu, että palveluksen tulisi aina olla vuoroluettelon mukaista, joskin valtaosa päivystys- ja vartiopalveluksesta oli järjestetty näin. Pääesikunnan antamien virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan vuorokauden kestävä päivystys- ja vartiopalvelus oli määrättävä alkamaan kello 8. Mikäli kuitenkin päivystys- tai vartiopalvelus oli tarkoituksenmukaista määrätä alkamaan jostain toisesta ajankohdasta alkaen, ei tämä muuttanut työajan laskentaa virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaiseksi. Näin oli asianlaita myös, jos päivystys- tai vartiopalvelus ei ollut vuoroluettelon mukaista.

Misin aluevaraston palopäivystys vastasi puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaista vartiopalvelusta aina, kun päivystäjän oli oltava tiukemmassa hälytysvalmiudessa kuin mitä virkaehtosopimuksen 24 §:n 1. kohdassa sanottiin. Se seikka, että valtiovarainministeriö oli valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 3 momentin mukaisesti oikeuttanut sopimuksen 9 §:stä poiketen laskemaan päivystäjän työajan virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti niiltä ajanjaksoilta, jotka eivät olleet vuorokauden kestäviä, ei muuttanut palveluksen luonnetta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rovaniemen sotilaspiirin esikunnan ohjeen mukaan esikunnan alaisen Misin aluevaraston paloauton miehitys metsäpalovaroitustilanteessa on järjestetty siten, että paloauton johtajana toimii aluevaraston päivystäjä varuillaan olossa toimipaikkana Misin aluevarasto. Ohjeen mukaan apulaisena toimii vartiovuorollaan varuillaan oloon vähintään vuorokauden kerrallaan määrättävä värvätty. Palopäivystystoiminta alkaa heti, kun radiosta tai televisiosta on tullut tieto metsäpalovaroituksesta.

Käytännössä palopäivystys on järjestetty siten, että päivystäjänä toimivalle aluevaraston ulkopuolella asuvalle toimiupseerille on varattu aluevaraston alueella huone, josta hänet voidaan puhelimella tavoittaa. Tulipalon sattuessa päivystäjän tulee apulaisen kanssa lähteä alkusammutustehtävään. Päivystyksessä olon aikana päivystäjällä ei ole muita tehtäviä. Todistajana kuullun pääesikunnan komentotoimiston päällikön kertoman mukaan päivystäjä voi vapaasti liikkua aluevaraston alueella siten, että hän hälytyksen saatuaan on paikalla viimeistään tunnin kuluessa.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on katsonut, että Misin aluevaraston paloauton johtajana metsäpalovaroitustilanteessa toimivan aluevaraston päivystäjän palopäivystysaika kokonaan on luettava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaiseksi työajaksi.

Erimielisyyden johdosta käydyissä keskusneuvotteluissa esitetyn selvityksen mukaan palopäivystäjä ei saanut vapaasti valita päivystyspaikkaansa, vaan palopäivystys on tapahtunut välittömässä lähtövalmiudessa ollen aluevarastolla. Valtiovarainministeriö on keskusneuvotteluissa katsonut, että vuorokauden kestävästä Misin aluevaraston palopäivystyksestä työaika tulee laskea ja korvaukset suorittaa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 9 §:n 1. kohdan mukaisesti. Sen sijaan alle vuorokauden kestävästä palopäivystyksestä työaika lasketaan valtiovarainministeriön mukaan virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaan.

Se seikka, että alle vuorokauden kestävän palopäivystyksen osalta on poikettu virkaehtosopimuksen 9 §:n 2. kohdan määräyksistä, on johtunut valtiovarainministeriön mukaan siitä, että asiasta on päästy tämän sisältöiseen sopimukseen palopäivystystehtävissä pääasiallisesti käytettyjä värvättyjä edustavan TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n kanssa.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n a) -kohdan mukaan työajaksi lasketaan, mikäli työajan laskemisesta ei ole erikseen toisin säädetty, määrätty tai sovittu viikko- tai päiväpalvelusohjelman tai muun vastaavan määräyksen mukainen työaika sekä b) -kohdan mukaan kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskystä ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin a) -kohdan määräyksistä.

Virkaehtosopimuksen päivystyspalvelua koskevan 9 §:n 1. kohdassa on sovittu, että vuorokauden kestävästä päivystys- tai vartiopalveluksesta lasketaan työajaksi, riippumatta siitä, onko virkamies vapautettu säännöllisistä virkatehtävistään vai ei, määräyksessä mainitut ajat. Työaikasopimuksessa ei päivystys- tai vartiopalveluksen käsitettä ole tarkemmin määritelty. Puolustusministeriön antamissa työaikasopimuksen soveltamisohjeissa, joista on neuvoteltu asianomaisten virkamiesyhdistysten kanssa, on todettu, että päivystyspalvelua voidaan suorittaa joko siihen tarkoitukseen erikseen määrätystä paikasta tai kohteesta taikka sitä voidaan suorittaa muualtakin kuin virkapaikalta.

Käytännössä varikkojen palopäivystys on Misin aluevarastolla noudatetusta käytännöstä poiketen järjestetty yleensä siten, että se on päivystysohjeen mukaan määrätty päivystäjän tai vartiomiehen tehtäviin. Tällöin he muiden heille kuuluvien tehtävien ohella ovat huolehtineet myös palopäivystyksestä. Tällaisesta päivystyksestä työajan laskenta ja korvausten maksaminen on tapahtunut virkaehtosopimuksen 9 §:n määräysten mukaisesti.

Jotta kysymyksessä voisi olla virkaehtosopimuksen 9 §:n mukainen päivystys- tai vartiopalvelus, edellyttäisi se kantajaliiton mukaan, että palvelus tapahtuu vuoroluettelon mukaisesti, vuoro alkaa ennalta määrättynä kellonaikana ja vuoro kestää yleensä 24 tuntia. Kantajaliitto on viitannut edellä mainittuihin soveltamisohjeisiin, joissa on todettu, että vuorokauden kestävä päivystys- ja vartiopalvelus määrätään alkavaksi kaikissa tapauksissa kello 8. Työtuomioistuimen mielestä ei pelkästään sen seikan perusteella, että Misin alueen palopäivystystä ei sen luonteesta johtuen ole voitu merkitä vuoroluetteloon alkavaksi tiettynä kellonaikana, voida katsoa, että kysymyksessä ei ole virkaehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitettu päivystyspalvelus.

Palopäivystyksestä esitetyn selvityksen perusteella ei työtuomioistuimen mielestä sen myöskään voida katsoa vaativuudeltaan olevan sellaista normaalista päivystys- tai vartiopalvelusta poikkeavaa palvelusta, että palopäivystys tällä perusteella tulisi rinnastaa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 9 §:n 3. kohdassa tarkoitettuun päävartion vartiopalvelusaikaan ja lukea kokonaisuudessaan työajaksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Misin aluevaraston päivystäjän vuorokauden kestävää palopäivystysaikaa ei voida kokonaisuudessaan lukea puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaiseksi työajaksi, vaan työaika määräytyy päivystyspalvelua koskevan virkaehtosopimuksen 9 §:n 1. kohdan mukaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Rihto, Juurinen, Virtanen, Tuomi ja Palanko-Laaka jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Palanko-Laakan lausunto, johon jäsen Tuomi yhtyi:

Edellä olevilla perusteilla katson, että Misin aluevaraston paloauton johtajana metsäpalovaroitustilanteessa toimivan aluevaraston päivystäjän palopäivystysaika tulee lukea kokonaisuudessaan puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaiseksi työajaksi 1.6.1988 lukien.

Asian laatuun nähden saa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J itse kärsiä kulunsa asiassa.