Union branch fined for violating collective agreement by participating in strike over wage rules.

Ammattiosasto, joka vastasi puheenjohtajansa ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Pulkkilan Metallityöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 15.2.1990 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työn vaativuuden määritys

Töitä ja työtehtäviä tarkastellaan työpaikalla vakiintuneen työnsisällön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkoituksena on selvittää tehtyjen töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

T ö i d e n v a a t i v u u s r y h m i t t el y

Töiden vaativuusryhmittely

Mom. 1. Työn vaativuuden määrityksessä edetään seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ylläpito

Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaativuutta. Työn ja olosuhteiden muuttuessa määritetään työn vaativuus uudelleen. Tämän uuden määrityksen perusteella muutetaan työn sijoittumista töiden vaativuusryhmittelyyn.

Työn vaativuus määritetään seuraavien työnvaativuustekijöiden perusteella:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty.

Painostuskielto

Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

Alistaminen liitoille

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, se voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, asiasta on laadittava yhteinen erimielisyyttä koskeva muistio, jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Molemmat osapuolet allekirjoittavat erimielisyysmuistion. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Tämän lisäksi annetaan kummallekin paikalliselle osapuolelle kopio erimielisyysmuistiosta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Rautaruukki Oy:n Pulkkilan tehtaan työntekijät olivat painostaakseen työnantajaa palkkaukseen liittyvässä erimielisyydessä olleet elokuussa 1990 lakossa seuraavasti: 24 työntekijää oli ollut lakossa 15. päivä kello 18 - 22, 16. päivä kello 10 - 14 ja kello 18 - 22, 30 työntekijää 17. päivä kello 10 - 14 ja 24 työntekijää samana päivänä kello 14 - 22 sekä 24 työntekijää 24. päivä kello 18 - 22 ja 31. päivä kello 18 - 22.

Muiden työntekijöiden ohella lakkoon olivat osallistuneet Pulkkilan Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiosaston kaksi toimikunnan jäsentä. Toinen toimikunnan jäsenistä oli osallistunut lakkoon työvuoronsa aikana elokuun 15., 16. ja 31. päivä. Ammattiosaston puheenjohtaja ja toinen ammattiosaston toimikunnan jäsen olivat olleet työvuorojensa aikana lakossa elokuun 16., 17. ja 24. päivä.

Lakkojen syynä oli ollut työntekijöiden vaatimus, jonka mukaan töiden vaativuusryhmittelyä ei olisi saanut tarkistaa työn todellista vaativuutta vastaavaksi työolosuhde-, työnoppimisaika- tai työnvastuupisteitä laskemalla työn ja olosuhteiden muuttuessa. Lakon alkusyynä oli ollut nimenomaan niputustyön pisteytys, visuaalisen putken tarkastuksen pisteytys ja putken päiden sorvauksen pisteytys. Työpaikalla oli 15.8.1990 pidetty kokous, jossa kolmen työn pisteytystä oli nostettu ja yhden työn eli päiden sorvaustyön pisteytystä laskettu. Työnvaativuusryhmän jäsenet olivat hyväksyneet pisteytyksen laskemisen, mutta työntekijät eivät olleet tätä hyväksyneet.

Palkkaukseen liittyvät muutokset olivat johtuneet olosuhteiden muuttumisesta työpaikalla. Niputukseen oli hankittu uusi niputuskone ja päiden sorvaukseen oli hankittu lastunkuljetin. Laadunvalvonnassa oli monta eri työtä ja siinä nimenomaan visuaalisen putken tarkastuksen pisteytystä oli nostettu. Työntekijöiden käsityksen mukaan nosto olisi aiheuttanut sen, että koko laadunvalvontatyö olisi painottunut työnvaativuusryhmä 6:n työksi, jolloin työnvaativuusryhmä 7:stä muutama työntekijä olisi siirtynyt yhtä alempaan työnvaativuusryhmään. Työnantajan käsityksen mukaan tämä ei pitänyt paikkaansa, koska nosto nimenomaan olisi aiheuttanut ansiotason nousemisen.

Järjestetyt lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin ja niillä oli ollut tarkoitus painostaa työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin ratkaisuihin palkkausta koskevissa asioissa.

Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Ammattiosaston vastuu lakoista korostui erityisesti sen johdosta, että ammattiosaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet olivat osallistumalla lakkoihin työvuorojensa aikana selvästi osoittaneet tukevansa työtaistelutoimenpiteitä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Pulkkilan Metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työnseisauksien kestosta ja laajuudesta esitetyt tiedot olivat paikkansa pitäviä.

Lakkojen syynä oli ollut se, että työnantaja oli pyrkinyt yksipuolisesti alentamaan eräiden töiden työnvaativuusryhmiä. Työnantaja oli jo noin vuosi sitten ilmoittanut eräiden töiden työnvaativuusryhmien olevan liian korkealla tasolla. Varsinkin niputuslaitteella työnantaja oli väittänyt alkuperäisessä pisteytyksessä otetun liiaksi huomioon työntekijöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia eikä pelkästään työn vaativuutta kuten olisi pitänyt. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet työnantajan väitettä, koska työnvaativuuden määritys oli tehty yhdessä työnantajan kanssa. Niputuslaitteen työntekijöiden 1.9.1990 toteutettu työnvaativuusryhmän muutos oli aiheuttanut ansiotason laskua kaikille työntekijöille vuoden loppuun mennessä.

Toinen kiistaa aiheuttanut työ oli ollut laadunvalvonnan visuaalinen tarkastuspiste, joka oli yksi laadunvalvojien työnvaativuusryhmään vaikuttavista töistä. Laadunvalvojilla oli työnvaativuusryhmäksi määräytynyt pääasiallisesti ryhmä 7, mutta visuaalisen tarkastuksen työnvaativuutta muuttamalla ainakin osalla laadunvalvojia työnvaativuusryhmä oli laskenut. Työnantaja oli perustellut muutosta laadunvalvonnan osalta sillä, että aikaisemmassa pisteytyksessä oli tapahtunut virhe. Tämä ei pitänyt paikkaansa. Työntekijöiden jyrkkä suhtautuminen työnantajan menettelyyn oli ollut hyvin ymmärrettävää, koska työntekijät työskentelivät palkkiopalkalla ja työnvaativuusryhmän alentaminen aiheutti ansioiden alenemista.

Asiasta oli ennen lakkojen alkamista neuvoteltu hyvin pitkään ja työntekijät olivat osoittaneet huomattavaa pitkämielisyyttä ja valmiutta päästä asiassa neuvotteluratkaisuun.

Pääluottamusmies oli ilmoittanut työntekijöille ennen lakkoa, että mahdollinen lakko olisi selvästi työehtosopimuksen vastainen.

Pulkkilan Metallityöväen ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 100.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että kanteessa esitetty vaatimus ammattiosaston tuomitsemisesta hyvityssakkoon hylättäisiin perusteettomana.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Pulkkilan Metallityöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rautaruukki Oy:n Pulkkilan tehtaalla on joulukuusta 1989 käyty neuvotteluja töiden vaativuusryhmän muutoksiin vaikuttavista seikoista. Työnvaativuusryhmän 15.8.1990 pidetyssä kokouksessa on päätetty eräiden töiden työnvaativuusryhmän alentamisesta. Työntekijät ovat tyytymättöminä tehtyihin ratkaisuihin olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 15.8.1990 ja 31.8.1990 välisenä aikana. Lakkoihin, jotka ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, ovat osallistuneet ammattiosaston puheenjohtaja ja kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä.

Pääluottamusmiehen on ilmoitettu ennen lakkojen alkamista selvittäneen työntekijöille, että mahdollinen lakko on työehtosopimuksen vastainen. Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen muihin toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi tai niiden lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pulkkilan Metallityöväen ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET:ille 9 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Rautiainen, Sulkunen ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.