Construction company fined for breaching collective agreement social facility rules; union supervision deemed sufficient.

Rakennusliike, joka oli menetellyt työehtosopimuksen määräysten vastaisesti laiminlyödessään sosiaalitilamääräysten noudattamisen, tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajaliitto tai sen piiriyhdistys olisivat laiminlyöneet niille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennus-Koskinen Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 29.3.1988 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI. Sosiaaliset määräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

38 §

Eri- Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan näi- rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alemset pana mainitut sosiaalitilat. suojat

1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin +18øC lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti, - niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokailusuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa, - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus.

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

Ruokailupöydän pinnan tulee olla maalattu, lakattu tai laminoitu.

Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.

Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla.

Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymis- eikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys.

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan noin 30 X 40 X 150-180 cm. Vastaavasti 01.10.1976 jälkeen tilatun kaapin on oltava kooltaan n. 30 X 50 X 150-180 cm.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko.

Vaatteiden kuivatus

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 38 pykälän kohdassa 7. sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan ovelta pukutilan välittömässä läheisyydessä.

Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.

Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.

Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

5. Työkalusuoja

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

Tässä pykälässä sanottujen kalusteiden ja varusteiden laatua sekä kuntoa, siisteyden noudattamista ja kunnon säilyttämistä valvovat työsuojelutoimikunnat ja luottamusmiehet.

Jokainen palveluksessa oleva henkilö on velvollinen edesauttamaan järjestystä, siisteyttä ja hygieniaa sekä tarkoin seuraamaan työnjohdon, luottamusmiesten ja työsuojelutoimikunnan ohjeita, jotka koskevat järjestystä ja yleistä hygieniaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Rakennus-Koskinen Oy oli rakentanut kahta rivitaloa ja yhtä pienkerrostaloa Raisioon Kuloisten kaupunginosaan Asunto Oy Asessorinmäen käyttöön. Työmaa oli alkanut 11.4.1989. Sen työntekijämäärä oli ollut marras-joulukuussa 1989 keskimäärin kahdeksan työntekijää. Näistä Rakennus-Koskinen Oy:n palveluksessa oli ollut kuusi työntekijää ja aliurakoitsijoilla keskimäärin kaksi työntekijää.

Rakennustyöläisten Liiton toimitsija oli käynyt työmaalla marras-joulukuussa 1989. Tällöin hän oli tehnyt sosiaalitilatarkastuksia 24.11., 1.12. ja 19.12.1989. Jokaisen tarkastuksen yhteydessä hän oli havainnut, että sosiaalitilat eivät olleet täyttäneet työehtosopimuksen edelle jäljennettyjen määräysten vaatimuksia.

Puutteet olivat tarkastuksittain olleet seuraavat:

Tarkastuksessa 24.11.1989 oli todettu, että ruokailusuojaa käytettiin varastona, kuivaushuone puuttui ja sosiaalitilat olivat erittäin likaiset eikä niitä ollut siivottu säännöllisesti.

Tarkastuksessa 1.12.1989 oli havaittu, että ruokailusuojan seinät ja lattiat olivat huonossa maalissa ja epäsiistit, ruokapöytänä oli vanha ovi ja toisessa ruokailusuojassa ei ollut lainkaan juomavettä. Edelleen toista ruokasuojaa ja pukeutumis- ja pesutilaa ei ollut toiminnallisesti erotettu toisistaan eikä niiden välillä ollut ovea. Osa pukukaapeista oli välilevyttömiä eikä kaappeja voitu lukita, minkä lisäksi työmaan ainoaan peseytymislaitteeseen ei tullut lainkaan vettä. Työmaan käymälänä oli ulkokäymälä, jossa ei ollut pisoaaria. Lisäksi käymälä oli auraamattoman polun takana, umpihangen keskellä eikä sitä voinut käyttää.

Tarkastuksessa 19.12.1989 molempien ruokailusuojien ja pukeutumistilojen väliltä puuttuivat ovet ja osa pukukaapeista oli välilevyttömiä eikä niitä voitu lukita. Lisäksi pukukaappeja oli työntekijämäärään nähden liian vähän. Työmaalle oli hankittu toinen peseytymislaite, mutta siihen ei tullut vettä, minkä lisäksi työmaan käymälänä oli edelleen ulkokäymälä.

Aluesihteeri oli ilmoittanut puutteista heti tarkastuksen suorittamisen jälkeen Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen piiriyhdistykselle kirjeellä, jossa hän oli kehottanut työnantajayhdistyksiä ryhtymään asian johdosta toimenpiteisiin.

Sosiaalitilojen tulisi rakennustöiden aloittamishetkestä alkaen täyttää työehtosopimuksen vaatimukset. Kysymyksessä olevalla työmaalla työehtosopimuksen vastainen tila oli jatkunut pitkään tehdyistä ilmoituksista huolimatta. Työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Asiasta oli käyty liittojen välillä neuvottelu 9.5.1990, jolloin työntekijäliitto oli ilmoittanut vievänsä asian työtuomioistuimeen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennus-Koskinen Oy oli menetellyt työehtosopimuksen 38 §:n vastaisesti laiminlyödessään järjestää asianmukaiset sosiaalitilat. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennus-Koskinen Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennus-Koskinen Oy ovat lausuneet, että Rakennus-Koskinen Oy:n Asunto Oy Lukkarilan ja Asunto Oy Asessorinmäen työmaat olivat olleet samalla alueella Raisiossa Neuvoksentien varrella. Työmaan sosiaalitiloina oli ollut kaksi tilaelementtiä, joissa kummassakin oli samat tilaratkaisut ja ne olivat kooltaan suunnilleen samankokoiset. Ne oli hankittu yritykseen vuoden 1987 aikana. Tilaelementit olivat olleet muun muassa kahden asunto-osakeyhtiön rakennustyömailla, kun niillä oli 15.12.1987 suoritettu yhteinen tarkastus. Silloin sosiaalitilojen oli todettu täyttävän työehtosopimuksen vaatimukset, eikä silloisiin tilaratkaisuihin ollut jälkeenpäin tehty muutoksia.

Rakennustyöläisten Liiton aluesihteeri oli tarkastanut Asunto Oy Asessorinmäen työmaan sosiaalitilat 24.11.1989 ja todennut, että kuivaustila puuttui kokonaan. Tämä ei pitänyt paikkaansa. Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piirin toimistoon oli tullut tarkastuksesta kirjattu kirje 27.11.1989. Vastaava piiriasiamies oli välittömästi ollut puhelinyhteydessä työmaan vastaavaan mestariin antaen ohjeet korjata tarkastuksessa mainitut mahdolliset puutteet. 28.11.1989 piiriasiamies oli lähettänyt asiaa koskevan kirjeen Rakennus-Koskinen Oy:n toimistoon.

1.12.1989 Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piirin piiriasiamies ja työmaan vastaava mestari olivat suorittaneet sosiaalitilatarkastuksen, jossa oli todettu seuraavat puutteet: Molemmat tilaelementit olivat likaiset ja toisen tilaelementin vesisäiliö oli tyhjä, joten siitä ei tullut vettä. Lisäksi oli havaittu ulkokäymälään johtaneen kulkutien olleen heikon. Muilta osin sosiaalitilat olivat täyttäneet työehtosopimuksen vaatimukset riittäen hyvin työmaan 12:lle työntekijälle. Samassa yhteydessä oli sovittu, että molempien tilaelementtien seinä- ja kattopinnat maalataan 12.12.1989 mennessä ja työnantaja huolehtii tilojen puhtaanapidosta vastaisuudessa. Lisäksi oli sovittu, että työnantaja huolehtii vesisäiliöiden täytöstä niin, ettei vesi pääse loppumaan. Tällöin oli myös todettu, että ulkokäymälä kelpasi työehtosopimuksen mukaiseksi käymäläksi, mutta oli sovittu, että rakenteilla olevaan taloon pyritään tekemään käymälä 12.12.1989 mennessä.

1.12.1989 sovitut korjaustoimenpiteet olivat toteutuneet niin, että siivoustoimenpiteet ja vesisäiliön täyttö oli hoidettu välittömästi kuntoon. Tilaelementtien maalaus oli tullut kuntoon 5.12.1989 ja käymälä 4.1.1990.

Marraskuun 24 päivänä 1989 ja tammikuun 4 päivän 1990 väliseen ajanjaksoon oli sisältynyt työmaalla ainoastaan 12 työpäivää. Jaksoon oli sisältynyt nimittäin neljä pakkasrokulipäivää sekä kahdeksan työajan lyhennys- ja talvilomapäivää.

Rakennustyöläisten Liiton aluesihteeri oli 24.11. ja 1.12.1989 mennyt pitämään työmaalla sosiaalitilatarkastuksia sopimatta niistä etukäteen työmaan vastaavan mestarin kanssa. Näin aluesihteeri oli itse menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Työmaalla oli 19.12.1989 pidetty yhteinen tarkastus, johon olivat osallistuneet molempien osapuolten edustajat. Tarkastuksessa oli todettu, ettei käymälä rakenteilla olevassa talossa ollut vielä kunnossa, mutta että ulkokäymälä täytti työehtosopimuksen vaatimukset. Tässä yhteydessä oli sovittu lisäksi, että toisen peseytymislaitteen vesihana vaihdetaan, koska siitä tuli vettä liian hiljaa. Muilta osin tilat olivat työehtosopimuksen edellyttämässä kunnossa. Yhteisessä tarkastuksessa 4.1.1990 oli todettu sosiaalitilojen olevan työehtosopimuksen edellyttämässä kunnossa.

Piiriasiamies oli myös ollut läsnä 19.12.1989 ja 4.1.1990 pidetyissä yhteisissä tarkastuksissa. Suomen Rakennusteollisuusliiton keskustoimisto oli vielä 28.12.1989 lähettänyt piirille ja ja Rakennus-Koskinen Oy:lle kirjeet, joissa taas oli kehotettu välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin työmaan sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen määräykset täyttäviksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennus-Koskinen Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piiri on osaltaan yhtynyt vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja kuultava ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennus-Koskinen Oy on 11.4.1989 alkaen rakentanut Raisiossa Neuvoksentien varrella kahta rivitaloa ja yhtä pienkerrostaloa. Rakennustyöläisten Liiton Lounais-Suomen aluejärjestön aluesihteeri on tarkastanut työmaan sosiaalitilat 24.11.1989. Tarkastus on uusittu 1.12.ja 19.12.1989 sekä 4.1.1990.

Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen perusteella näytetyksi, että työmaan sosiaalitiloissa on 24.11.1989 ollut kanteessa luetellut puutteet. Näyttämättä on tosin jäänyt, että työmaan sosiaalitiloina käytetyistä parakeista olisi kokonaan puuttunut kuivaustilat, mutta todistajana kuullun Rakennustyöläisten Liiton aluesihteerin kertomasta kuitenkin ilmenee, että tilaa ei ole voinut käyttää vaatteiden kuivattamiseen, koska kuivaushuoneessa patteri ei ollut toiminut ja tiloja on käytetty varastona. Niinikään on näytetty, että työmaalla 1.12.1989 on ollut tarkastuspöytäkirjasta ilmeneviä puutteita. Kantajaliiton taholta on kuitenkin myönnetty, että työmaalla on ollut kaksi peseytymislaitetta, joista toinen on ollut käyttökunnossa. Esitetty selvitys osoittaa lisäksi, että työmaalla on 19.12.1989 suoritetun tarkastuksen aikana ollut työehtosopimuksen määräysten mukainen käymälä. Tarkastuksessa 4.1.1990 työmaan sosiaalitilat ovat olleet työehtosopimuksen määräystä edellyttämässä kunnossa.

Rakennus-Koskinen Oy on rikkonut tietensä työehtosopimusta jättäessään huolehtimatta siitä, että työmaan sosiaalitilat olisivat täyttäneet työehtosopimuksen 38 §:ssä edellytetyt vaatimukset.

Rakennustyöläisten Liiton Lounais-Suomen aluejärjestön aluesihteeri on tarkastusten jälkeen lähettänyt Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piirin toimistoon kirjallisen ilmoituksen rakennustyömaan sosiaalitilojen puutteellisuuksista. Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piirin piiriasiamies on vastineessa kerrotuin tavoin ensimmäisen tarkastuksen jälkeen antanut työmaan vastaavalle mestarille välittömästi ohjeen korjata tarkastuksessa havaitut puutteet. Piiriasiamies on edelleen lähettänyt 28.11.1989 asiaa koskevan kirjeen RakennusKoskinen Oy:lle. Suomen Rakennusteollisuusliiton keskustoimisto on samana päivänä lähettänyt liiton Lounais-Suomen piirille ja Rakennus-Koskinen Oy:lle kirjeet, joissa on kehotettu välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen määräykset täyttäviksi.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piirin piiriasiamies on suorittanut työmaalla sosiaalitilojen tarkastuksen 1.12.1989. Tuolloin on sovittu tietyistä sosiaalitilojen korjaustoimenpiteistä. Suomen Rakennusteollisuusliiton keskustoimisto on edelleen 5.12.1989 lähettänyt liiton Lounais-Suomen piirille ja rakennusliikkeelle kirjeet, joissa on kehotettu välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin sosiaalitiloissa vielä olleiden puutteiden korjaamiseksi. Lounais-Suomen piirin piiriasiamies on ollut läsnä 19.12.1989 pidetyssä tarkastuksessa. Sen jälkeen on Suomen Rakennusteollisuusliiton keskustoimisto vielä 28.12.1989 lähettänyt Lounais-Suomen piirille ja rakennusliikkeelle kirjeen sosiaalitilojen kuntoon saattamiseksi. Tarkastuksessa 4.1.1990 on kaikki sosiaalitiloissa olleet puutteet havaittu korjatuiksi.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Lounais-Suomen piiri ovat ryhtyneet välittömästi asiasta tiedon saatuaan toimenpiteisiin, jotka myös ovat johtaneet siihen, että sosiaalitilat kohtuullisessa ajassa on saatettu työehtosopimuksen määräysten mukaisiksi. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että mainittu liitto tai sen piiriyhdistys olisivat laiminlyöneet niille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa Rakennus-Koskinen Oy:n menetelleen työehtosopimuksen määräysten vastaisesti laiminlyödessään sosiaalitilamääräysten noudattamisen ja tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Rakennus-Koskinen Oy:n maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa. Rakennus-Koskinen Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Enemmälti kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piiri vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Peltola, Äimälä, Tuulensuu, Kolula ja Porttila jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.