Labor court rules that lump-sum allowance paid during regular hours must be included in average hourly wage calculation.

Työntekijälle oli hänen siirryttyään sahaajan työstä mittatarkkailijaksi ryhdytty maksamaan aseterahaa säännölliseltä työajalta. Aseteraha oli otettava huomioon hänen keskituntiansiotaan laskettaessa.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Oy Tampella Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen liiton välillä 13.4.1988 28.2.1990 voimassa olleessa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Palkkausta koskevia erikoismääräyksiä

Keskituntiansio

1. Keskituntiansiolla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa lähinnä edeltäneen tilikauden säännölliseltä työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota. Keskituntiansiota laskettaessa otetaan jäljempänä mainituin poikkeuksin huomioon vuorotyö- ja olosuhdelisät, mutta ei yli- eikä sunnuntaityökorotuksia ym. niihin verrattavia korotuksia ja lisiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Oy Tampella Ab:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Seppo Lehojärvi oli työskennellyt Isnäsin sahan palveluksessa 27.10.1969 - 1.8.1989.

Vuonna 1980 Lehojärvi oli siirretty sahaajan tehtävästä mittatarkkailijaksi. Tässä yhteydessä hän oli sopinut työnantajan edustajan kanssa, ettei hänen kokonaispalkkansa alenisi.

Sahaajan työssä Lehojärven palkkaus oli muodostunut paitsi kytkentäprosentin mukaisesta palkasta myös säännöllisen työajan ulkopuolella tehdyistä asetteen teoista maksetusta niin sanotusta aseterahasta.

Lehojärven siirryttyä mittatarkkailijan työhön hän oli työskennellyt vain säännöllisenä työaikana. Kun oli sovittu, ettei hänen kokonaisansionsa alenisi, oli työnantaja maksanut siirrosta lähtien aina työsuhteen päättymiseen saakka aseterahan suuruista ylimääräistä korvausta, jonka määrä työsuhteen päättyessä oli ollut 46,35 markkaa päivässä.

Vaikka aseterahan nimellä maksettua korvausta oli vuodesta 1980 alkaen suoritettu säännölliseltä työajalta, ei työnantaja kuitenkaan ollut ottanut sitä huomioon keskituntiansiota laskettaessa.

Kun työehtosopimuksen mukaiset arkipyhäkorvaukset, sairausajan palkka ja palvelusvuosilisät määräytyivät keskituntiansion mukaan, oli Lehojärveltä jäänyt saamatta arkipyhäkorvauksia, sairausajan palkkaa ja palvelusvuosilisiä siltä osin kuin keskituntiansiossa ei ollut otettu huomioon aseterahan suuruista säännölliseltä työajalta maksettua lisää. Lehojärvelle maksettu aseterahan suuruinen ylimääräinen korvaus säännölliseltä työajalta olisi tullut ottaa huomioon keskituntiansiota laskettaessa, koska kysymyksessä oli ollut työehtosopimuksen tarkoittama säännölliseltä työajalta maksettava palkan osa eikä säännöllisen työajan ulkopuolella tehdystä työstä maksettu korvaus.

Paikallistason neuvottelussa 13.2.1989 työntekijäpuolen kanta oli ollut, että koska aseterahaa oli maksettu säännölliseltä työajalta eikä sen maksamisen edellytykseksi ollut asetettu säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa, kuten esimerkiksi asetteen tekoa tai muunlaisia aloittamis- ja lopettamistöitä, oli kyseinen lisä otettava huomioon keskituntiansiota laskettaessa.

Liittojen välisessä neuvottelussa 15.2.1990 oli Puutyöväen liiton kanta ollut, että kanteessa tarkoitettu palkanlisä tuli ottaa huomioon keskituntiansiota laskettaessa, koska se oli katsottava työntekijälle säännölliseltä työajalta maksettavaksi palkaksi. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli ollut sitä mieltä, että mikäli aseteraha oli sovittu osaksi säännöllisen työajan palkkaa, se tulisi ottaa huomioon keskituntiansiota laskettaessa, mutta tässä tapauksessa ei ollut käynyt ilmi, että aseterahan osalta olisi sovittu tavallisuudesta poikkeavasti. Liittojen välisessä neuvottelussa asia oli jäänyt erimieliseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Tampella Ab on velvollinen Seppo Lehojärven keskituntiansiota laskettaessa ottamaan huomioon keskituntiansioon vaikuttavana määränä Lehojärvelle aseterahan nimellä maksetun korvauksen ajalta 1.1.1989 - 1.8.1989.

Puutyöväen liitto on vaatinut Oy Tampella Ab:n tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Puutyöväen liitto on luopunut jutun esivalmistelussa Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan esittämästään hyvityssakkovaatimuksesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Tampella Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Oy Tampella Ab oli ostanut Pernajan kunnassa sijaitsevan Isnäsin sahan Rauma-Repola Oy:ltä vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa.

Lehojärven siirtyessä vuonna 1980 sahaajan tehtävästä mittatarkkailijaksi oli hänen kanssaan sovittu, että hänen palkkansa ei alenisi. Tämä oli merkinnyt muun muassa sitä, että Lehojärvelle maksettaisiin aseterahaa, vaikka hän ei enää tehnytkään asetteita säännöllisen työajan ulkopuolella. Aseteraha oli kiinteä korvaus aloittamis- ja lopettamistyön luonteisesta työstä. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaan aseterahaa ei otettu huomioon laskettaessa työehtosopimuksen tarkoittamaa keskituntiansiota.

Mikäli aseteraha olisi otettu huomioon Lehojärven keskituntiansiota laskettaessa, olisi se johtanut Lehojärven kannalta entistä parempaan tilanteeseen, sillä aikaisemmin aseterahaa ei ollut otettu huomioon hänen keskituntiansiotaan laskettaessa. Kun oli sovittu, että Lehojärven palkka ei tulisi alenemaan hänen siirtyessään toiseen tehtävään, se ei voinut tarkoittaa, että hän tulisi palkkauksellisesti parempaan asemaan. Lehojärven siirrosta sovittaessa oli tarkoituksena ollut säilyttää hänen palkkauksellinen asemansa ennallaan.

Työnantajan menettely oli ollut tehdyn sopimuksen mukainen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Tampella Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Puutyöväen liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Oy Tampella Ab:n vastineen johdosta vielä lausunut, että Isnäsin sahan siirryttyä Rauma-Repola Oy:ltä Oy Tampella Ab:n omistukseen oli luovutus käsittänyt sahan tuotantoon ja siihen kiinteästi liittyvään hallintoon kuuluvan irtaimen käyttöomaisuuden, vaihto-omaisuuden, teknisen ja kaupallisen tieto-taidon sekä immateriaalioikeudet. Kaikki työntekijät olivat siirtyneet Rauma-Repola Oy:n palveluksesta Oy Tampella Ab:n palvelukseen. Kyseessä oli ollut vuosilomalain 6 §:n 1 momentissa ja työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu liikkeen luovutus.

Lehojärven työsuhde oli päättynyt 1.8.1989 runsaat puoli vuotta luovutuksen jälkeen. Liikkeen luovutuksessa työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyivät välittömästi liikkeen uudelle omistajalle. Vaikka työehtosopimuksen tietensä rikkominen oli alkanut ennen kuin Oy Tampella Ab oli omistanut Isnäsin sahan, oli menettely jatkunut liikkeen luovutuksen jälkeen aina työsuhteen päättymiseen 1.8.1989 saakka. Paikallistason erimielisyysneuvottelu ja liittojen välinen neuvottelu oli käyty liikkeen luovutuksen jälkeen.

Aseterahaa ei ollut pitänyt ottaa huomioon Lehojärven keskituntiansiossa hänen toimiessaan sahaajana, mutta sitten kun korvausta oli ryhdytty maksamaan säännölliseltä työajalta, se tuli ottaa huomioon keskituntiansiossa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Puutyöväen liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Seppo Lehojärvi on ollut 27.10.1969 - 1.8.1989 töissä Pernajan kunnassa sijaitsevalla Isnäsin sahalla, joka on vuoden 1989 alussa siirtynyt Oy Tampella Ab:n omistukseen.

Lehojärvi on ensin työskennellyt sahaajana. Vuonna 1980 hän on siirtynyt mittatarkkailijaksi. Siirron yhteydessä on Lehojärvi sopinut työnantajan kanssa, että hänen palkkansa ei tulisi alenemaan.

Sahaajan työssä Lehojärvelle on maksettu palkka niin sanotun kytkentäprosentin mukaisesti ja sen ohessa aseterahaa hänen säännöllisen työajan ulkopuolella tekemistään asetteista. Lehojärven siirryttyä mittatarkkailijaksi hänen palkkauksensa on suoritettu samalla tavoin. Lehojärvelle on maksettu myös aseteraha kaikilta päiviltä, joina hän on ollut työssä. Aseteraha on merkitty palkkailmoitukseen erillisenä eränä.

Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että sinä aikana, jona Lehojärvi on ollut sahaajan työssä, hänen keskituntiansiotaan laskettaessa aseterahaa ei ole pitänyt ottaa siinä huomioon ylityökorvauksen luontoisena palkkaeränä. Kanteessa on kysymys siitä, onko Lehojärven keskituntiansiossa otettava lukuun aseterahana suoritettu palkkauksen osa vuoden 1989 alusta lukien, jolloin hän on ollut Oy Tampella Ab:n palveluksessa mittatarkkailijana.

Työehtosopimuksen 14 §:n 1. kohdan mukaan keskituntiansiolla tarkoitetaan sopimuksessa lähinnä edeltäneen tilikauden säännölliseltä työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota. Keskituntiansiota laskettaessa otetaan huomioon erikseen sovituin poikkeuksin vuorotyö- ja olosuhdelisät, mutta ei yli- eikä sunnuntaityökorotuksia ja niihin verrattavia muita korotuksia ja lisiä.

Lehojärven sopiessa mittatarkkailijaksi siirtyessään palkkauksestaan sahan isännöitsijän kanssa ei heidän keskensä ole esitetyn selvityksen mukaan ollut puhetta siitä, otetaanko aseteraha vastaisuudessa huomioon Lehojärven keskituntiansiossa eikä siitäkään, pidetäänkö aseterahaa säännölliseltä työajalta maksettavana palkkana. Tuossa vaiheessa aseterahan maksamisessa on palkkauksellisesti tapahtunut kuitenkin sellainen muutos, että aseterahaa on ryhdytty suorittamaan ilman vastaavaa asetteiden tekemisvelvollisuutta. Tästä on myös seurannut, että aseterahan maksaminen ei enää ole liittynyt säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettuun työhön.

Kun Lehojärven siirryttyä mittatarkkailijaksi aseterahaa on ryhdytty suorittamaan hänelle kultakin työpäivältä erillisenä lisänä tai korvauksena, työtuomioistuimen mielestä sitä työehtosopimuksen 14 §:n 1. kohtaa sovellettaessa on pidettävä säännölliseltä työajalta maksettuna palkkana.

Todistajien kuulustelussa on käynyt ilmi, että Lehojärvi on mittatarkkailijan työhön siirryttyään tehnyt myös asetteita. Tarkemmin ei kuitenkaan ole selvitetty, minä ajankohtina ja missä laajuudessa hän on asetetyötä tehnyt. Lehojärvelle on tällaisessa tilanteessa maksettu esitetyn selvityksen mukaan aseteraha vain yhteen kertaan.

Kun Lehojärven ja sahan isännöitsijän välillä on aikoinaan jäänyt sopimatta, onko aseterahaa pidettävä vastaisuudessa keskituntiansioon sisältyvänä palkkaeränä vai ei, työtuomioistuin katsoo, että asia on ratkaistava työehtosopimuksen 14 §:n 1. kohdan määräyksen perusteella. Sen mukaan Lehojärvelle kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona maksettu aseteraha on otettava huomioon hänen keskituntiansiotaan laskettaessa.

Oy Tampella Ab on liikkeen luovutuksen jälkeen jatkanut Lehojärven palkanmaksussa noin kymmenen vuotta vanhaa käytäntöä. Paikallisen sopimuksen tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen ei Oy Tampella Ab:n voida näissä oloissa katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Oy Tampella Ab on velvollinen Lehojärven keskituntiansiota laskettaessa ottamaan huomioon keskituntiansioon vaikuttavana määränä Lehojärvelle aseterahana maksetun korvauksen 1.1.1989 - 1.8.1989 välisenä aikana.

Yhtiöön kohdistettu hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asian laatuun nähden Puutyöväen liitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Suhonen, Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Porttila jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.