Labor court orders employer to pay damages for violating collective agreement redundancy rules by firing non-essential staff first.

Työnantajan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä irtisanoessaan kolme työntekijää, vaikka työhön irtisanomisten jälkeen oli jäänyt sellaisia työntekijöitä, joita ei ollut näytetty työnantajalle irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetuiksi tärkeiksi ammattityöntekijöiksi ja joiden työsuhteet olivat olleet lyhyemmät kuin irtisanottujen työntekijöiden.

Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työnantaja yhden työntekijän irtisanomisen kohdalla olisi menetellyt irtisanomissuojasopimuksen määräysten vastaisesti.

Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Vasta pääkäsittelyssä oli esitetty selvitystä seikoista, joihin ei ollut vedottu aikaisemmin. Nämä lausumat jätetty todisteina huomiotta.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaaja Vapo Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puutyöväen liiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Yleiset sopimukset STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia: = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10. Liitteenä XXI olevaa 24.4.1984 allekirjoitettua irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen sekä 3.12.1985 tehtyä pöytäkirjaa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23 § Työvoiman vähentämisjärjestys Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on Vapo Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Vapo Oy:n Kevätniemen sahalla Lieksassa työnantaja oli 29.3.1989 annetulla irtisanomisilmoituksella taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut 39 työntekijän työsuhteet päättymään 31.7.1989. Irtisanottujen työntekijöiden joukossa olivat olleet Heikki Andronoff, Urpo Korhonen, Risto Lackman ja Reijo Laitinen.

Andronoff oli toiminut allasmoottorinkuljettajana ja hänen työsuhteensa oli alkanut 17.10.1978. Andronoffilla ei ollut huollettavia. Korhonen oli toiminut rimoittamon työntekijänä ja hänen työsuhteensa oli alkanut 30.8.1976. Korhosella oli huollettavanaan kaksi lasta. Lackman oli toiminut sahaajana ja hänen työsuhteensa oli alkanut 28.4.1977. Lackmanilla oli huollettavanaan kaksi lasta. Laitinen oli toiminut särmääjänä ja hänen työsuhteensa oli alkanut 21.6.1977. Laitisella oli huollettavanaan yksi lapsi.

Irtisanomiselta oli välttynyt usea sellainen työntekijä, jonka työsuhde oli kestänyt huomattavasti vähemmän aikaan kuin edellä mainitun neljän työntekijän työsuhteet tai joilla ei ollut ollut lainkaan huoltovelvollisuutta.

Andronoffin, Korhosen, Laitisen ja Lackmanin irtisanomisen johdosta syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti 19.4.1989. Työntekijäpuolen edustajat olivat neuvottelussa katsoneet, että irtisanomiset oli toimeenpantu väärin perustein, koska kysymyksessä olevien työntekijöiden työsuhteet olivat kestäneet 11-13 vuotta ja koska heidän tekemiinsä tai niitä vastaaviin tehtäviin oli jäänyt työntekijöitä, joiden työsuhteet olivat kestäneet huomattavasti lyhyemmän aikaa.

Vapo Oy:n ilmoituksen mukaan Andronoffin irtisanomisen syynä oli ollut kuormaajan työn loppuminen ja hänen yksipuolinen ammattitaitonsa. Korhosen irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu hänen yksipuolinen ammattitaitonsa. Lackmanin osalta syyksi oli ilmoitettu sahurien tarpeen väheneminen uuden sahauslinjan käyttöönoton myötä ja Laitisen osalta särmääjien tarpeen väheneminen sekä yksipuolinen ammattitaito.

Myöskään liittojen välisissä neuvotteluissa ei syntyneestä erimielisyydestä ollut päästy yksimielisyyteen, sillä Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli katsonut Vapo Oy:n menetelleen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen vähentämisjärjestystä koskevien määräysten mukaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut Vapo Oy:n tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vapo Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Andronoffin, Korhosen, Lackmanin ja Laitisen työtehtävät Vapo Oy:n Kevätniemen sahalla olivat toteutettujen uudistusten johdosta loppuneet. Heitä ei ollut voitu sijoittaa muihin sahan tehtäviin heidän yksipuolisen ammattitaitonsa vuoksi etenkin kun sahan työtehtävät uudistusten seurauksena olivat muuttuneet aikaisempaa korkeampaa ammattitaitoa vaativiksi.

Andronoff oli toiminut sahalla kuormaajana ja allasmoottorin kuljettajana. Kuormaajan työt olivat loppuneet. Andronoffin irtisanomisen jälkeen allasmoottorille oli jäänyt töihin kaksi työntekijää. Toisen työsuhde oli alkanut 1970 ja toisen 1972. Andronoffille oli tarjottu saha-alan työtä Vapo Oy:n Pielisen yksikön Rahkeen sahalta, jonne Andronoffilla olisi ollut yhtä pitkä työmatka kuin Kevätniemen sahalle. Andronoff oli ilmoittanut ottavansa työpaikan vastaan, mutta hän ei kuitenkaan ollut tullut työpaikalle.

Korhonen oli toiminut jälkikäsittelijänä, minkä lisäksi hän oli työskennellyt jäämiehenä, nosturinkuljettajana, nosturin alamiehenä ja rimottamon työntekijänä. Näistä tehtävistä jäljellä olivat enää jäämiehen tehtävät. Jäämiehen tehtäviin oli jäänyt kaksi työntekijää, joista toisen työsuhde oli alkanut vuonna 1964 ja toisen 1962. Korhoselle oli tarjottu metsätyötä yksikön Lieksan hankintapiirissä, mutta hän ei ollut ollut kiinnostunut työtarjouksesta.

Lackman oli toiminut sahurina. Uuden sahalinjan myötä sahurien tarve oli vähentynyt kuudesta työntekijästä kahteen. Lackmanin irtisanomisen jälkeen sahalle työhön jääneen toisen sahurin työsuhde oli alkanut vuonna 1965 ja toisen vuonna 1973. Lackmanille oli tarjottu metsätyötä yksikön Lieksan hankintapiirissä, mutta Lackman ei ollut ollut kiinnostunut työtarjouksesta.

Laitinen oli toiminut särmääjänä. Särmääjiä sajalla oli aikaisemmin ollut kahdeksan. Irtisanomisten jälkeen työhön oli jäänyt neljä särmääjää. Nämä kaikki neljä työntekijää olivat olleet sahan palveluksessa pitempään kuin Laitinen. Heistä yhden työsuhde oli alkanut vuonna 1965, toisen vuonna 1967, kolmannen vuonna 1971 ja neljännen vuonna 1976. Laitiselle oli tarjottu mahdollisuutta siirtyä metsätyöhön yksikön Lieksan hankintapiirissä, mutta Laitinen ei ollut ollut tästä kiinnostunut.

Työntekijöiden siirtomahdollisuuksista eri tehtäviin oli työpaikalla neuvoteltu perusteellisesti. Pääluottamusmies oli osallistunut asiassa käytyihin neuvotteluihin. Tehtäviä oli yritetty järjestellä eri tavoin mahdollisuuksien mukaan. Vaikean valintamenettelyn tuloksena oli jouduttu ratkaisemaan, ketkä työntekijät saisivat jäädä työhön ja ketkä jouduttaisiin irtisanomaan. Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden muihin töihin siirtäminen oli ollut mahdotonta suureksi osaksi sen vuoksi, että he eivät olleet olleet halukkaita siirtymään muihin työtehtäviin. Lackman ja Laitinen olivat jo aikaisemmin nostaneet paikallisessa kihlakunnanoikeudessa vireille kanteen, jossa oli ollut kysymys siitä, että heidät oli siirretty muihin tehtäviin.

Irtisanomistilanteessa, johon Vapo Oy oli joutunut, muodollisesti oikeampi menettely olisi ilmeisesti ollut se, että työntekijöille olisi tarjottu ensin toista työpaikkaa ja vasta kieltäytymisten jälkeen työntekijät olisi irtisanottu. Työnantaja ei kuitenkaan ollut halunnut menetellä tällä tavoin, koska työnantajan käsityksen mukaan nyt toteutettu menettely oli ollut työntekijöiden kannalta edullisempi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vapo Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Puutyöväen liitto on vastineen johdosta lausunut, että Andronoffin, Korhosen, Lackmanin ja Laitisen työtehtävät sahalla eivät olleet loppuneet. Vain Andronoffin osittain suorittama kuormaajan työ oli loppunut, mutta allasmoottorin kuljettajan työt olivat jatkuneet edelleen. Korhosen, Lackmanin ja Laitisen tekemiä töitä tehtiin sahalla edelleen. Kaikki neljä työntekijää olivat pääasiallisen työnsä lisäksi työskennelleet useissakin sahan eri tehtävissä seisokkien tai muiden lyhytaikaista siirtoa vaatineiden syiden takia.

Yhtiöllä ei olisi ollut mitään tarvetta sijoittaa kanteessa tarkoitettuja työntekijöitä sahan muihin tehtäviin. Mitään esteitä ei myöskään olisi ollut sille, että työntekijät olisi koulutuksen avulla siirretty uuden sahalaitoksen vaatimiin uusia tietoja ja taitoja edellyttäviin tehtäviin.

Työntekijöillä ei ollut ollut velvollisuutta ottaa vastaan työtä yhtiön muissa yksiköissä, koska kysymyksessä olisi ollut työsuhteen ehdon olennainen muuttaminen. Työntekijät olivat perustellusti edellyttäneet työnantajan esittävän siirtoa näihin muihin tehtäviin vähemmän aikaa työssä olleille eli noudattavan tältä osin työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestysmääräystä.

Sahalle oli jäänyt työhön ainakin 11 sellaista työntekijää, joiden työsuhteet olivat kestäneet selvästi vähemmän aikaa kuin kanteessa tarkoitetun neljän työntekijän ja jotka eivät huoltovelvollisuutensa osalta poikenneet näistä neljästä työntekijästä. Kukaan edellä tarkoitetuista 11 työntekijästä ei ollut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa tarkoitettu tärkeä ammattityöntekijä. Tällaisella työntekijällä oli vakiintuneesti tarkoitettu sellaisia erityistä tietoa ja taitoa vaativiin töihin erikoistuneita tai erikoiskoulutuksen saaneita ammattityöntekijöitä ja sellaisia työntekijöitä, jotka ammattitaitonsa, koulutuksensa, kokemuksensa tai muun vastaavanlaisen kyvyn tai taidon perusteella olivat muiden samaa työtä tekevien joukosta yritykselle tärkeitä. Samaa tai samanlaista työtä tekevien työntekijöiden kohdalla oli kiinnitettävä huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Laitisen ja Lackmanin irtisanomiseen oli ilmeisesti vaikuttanut se, että kun työnantaja syksyllä 1988 oli siirtänyt heidät ilman irtisanomisaikaa toisarvoisiin aputöihin, olivat työntekijät riitauttaneet siirron. Riitautus oli johtunut siitä, että työnantaja ei ollut menettelyn yhteydessä noudattanut yhteistoimintalain säännöksiä eikä noudattanut irtisanomisaikaa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Puutyöväen liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vapo Oy on Kevätniemen sahalla 29.3.1989 irtisanonut taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä 39 työntekijää siten, että heidän työsuhteensa ovat päättyneet 31.7.1989. Irtisanottujen työntekijöiden joukossa ovat olleet Heikki Andronoff, Urpo Korhonen, Risto Lackman ja Reijo Laitinen.

Andronoffin työsuhde on alkanut 17.10.1978. Hänellä ei ole huollettavia. Andronoff on työsuhteensa aikana työskennellyt allasmoottorin kuljettajana ja kuormaajana. Sahalla toteutettujen uudistusten jälkeen allasmoottorin kuljettajien lukumäärä on vähentynyt ja kuormaajan työt ovat loppuneet kokonaan. Allasmoottorin kuljettajan työhön jääneiden työntekijöiden työsuhteet ovat olleet kestoltaan pitemmät kuin Andronoffin.

Korhosen työsuhde on alkanut 30.8.1976. Hänellä on huollettavanaan kaksi lasta. Korhonen on irtisanomisten toimittamisaikaan työskennellyt jälkikäsittelijänä, minkä lisäksi hän on työsuhteensa aikana ollut jäämiehen tehtävissä, nosturinkuljettajana, nosturin alamiehenä ja rimottamon työntekijänä. Todistajana kuullun sahan ylityönjohtajan kertoman mukaan Korhosta on työsuhteen kestäessä koulutettu rimottajaksi ja lastinvaihtajaksi. Korhonen on kuitenkin kieltäytynyt rimottajan urakkatyöstä.

Lackmanin työsuhde on alkanut 28.4.1977. Hänellä on huollettavanaan kaksi lasta. Lackman on irtisanomisten toimittamisaikaan toiminut sahaajana. Toteutettujen uudistusten johdosta sahaajien lukumäärää on vähennetty.

Laitisen työsuhde on alkanut 21.6.1977. Hänellä on huollettavanaan yksi lapsi. Laitinen on irtisanomisten toimittamisaikaan työskennellyt särmääjänä. Myös särmääjien määrää sahalla on vähennetty uudistusten johdosta.

Kantajan ilmoituksen mukaan Lackman ja Laitinen ovat työsuhteensa aikana toimineet erilaisissa tehtävissä sahalla. Näistä tehtävistä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Irtisanomisten jälkeen ei pelkästään sahaajan tai särmääjän tehtäviin ole näytetty jääneen sellaisia työntekijöitä, joiden työsuhteet olisivat olleet kestoltaan lyhyemmät kuin Lackmanin ja Laitisen.

Työnantajan ilmoituksen mukaan irtisanomisjärjestystä ratkaistaessa on työntekijäpuolen kanssa sovitun mukaisesti kiinnitetty huomiota työntekijöiden ammattitaitoon ja ikään siten, että vanhempien, 53 - 56 vuotiaiden työntekijöiden työsuhteet on säilytetty. Lisäksi periaatteena on ollut, että irtisanomiset kohdistetaan sellaisiin työntekijöihin, joiden työt toteutettavien uudistusten johdosta kokonaan loppuvat. Näitä periaatteita on selvitetty työnantajapuolelta työpaikalla irtisanomisten johdosta käydyissä työnantaja- ja työntekijäpuolen välisissä neuvotteluissa.

Ennen irtisanomisten toimittamista ei kanteessa tarkoitetuille irtisanotuille työntekijöille ole tarjottu mahdollisuutta siirtyä työnantajan mainitsemiin muihin tehtäviin yhtiön palveluksessa. Andronoffin irtisanominen on myöhemmin peruutettu ja hänen kanssaan on sovittu työsuhteen jatkamisesta Rahkeen sahalla. Andronoff ei kuitenkaan ole ottanut sovittua työtä vastaan.

Kanteessa on katsottu, että yhtiön Kevätniemen sahan palvelukseen on Andronoffin, Korhosen, Lackmanin ja Laitisen irtisanomisen jälkeen jäänyt ainakin 11 sellaista työntekijää, jotka irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n mukaista irtisanomisjärjestystä noudattaen lähinnä lyhyemmän työsuhteen kestoajan johdosta olisi tullut irtisanoa ennen nyt kysymyksessä olevia työntekijöitä.

Näistä 11 työntekijästä ensimmäisen työsuhde on alkanut 1981. Hänellä on huollettavanaan kaksi lasta. Mainittu työntekijä toimii tasaamossa tyvitasaajana, minkä lisäksi hän on saanut lajittelukoulutuksen. Sahan ylityönjohtajan kertoman mukaan työ vaatii pitkää kokemusta ja on suurta tarkkuutta vaativaa.

Toinen edellä tarkoitetuista 11 työntekijästä on tullut yhtiön palvelukseen vuonna 1979. Hänellä ei ole huollettavia. Työntekijä on toiminut kuorimakoneen hoitajana, kurottajana ja trukinkuljettajana.

Kolmannen työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1981. Hänellä on kaksi lasta huollettavanaan. Työntekijä toimii kuorimakoneen hoitajana. Hän on saanut palokoulutuksen ja toimii palokunnan tehtävissä. Ylityönjohtajan kertoman mukaan tämä koulutus ja työ on työnantajan kannalta erittäin tärkeää.

Neljäs edellä tarkoitetusta 11 työntekijästä on tullut yhtiön palvelukseen vuonna 1979. Hänellä on kolme lasta huollettavanaan. Hän työskentelee dimensiolajittelussa.

Viidennen työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1979. Kysymyksessä oleva työntekijä on saanut uuden linjan vaatiman koulutuksen sahaajaksi. Tämän päätehtävänsä lisäksi hän toimii myös dimensiolajittelussa. Työntekijällä ei ole huollettavia.

Edellä tarkoitetuista 11 työntekijästä kuudennen työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1984. Hänellä on kaksi lasta huollettavanaan. Työntekijä työskentelee tasaamon paketoijana ja kuivaamon lastinvaihtajana. Ylityönjohtajan kertoman mukaan kuivaamon lastinvaihtajan työ on itsenäistä työtä.

Seitsemännen työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1980. Hänellä ei ole huollettavia. Kysymyksessä oleva työntekijä toimii dimensiolajittelussa ja rimottamon varamiehenä.

Kahdeksannen työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1979. Hänellä on kaksi huollettavaa lasta. Hän toimii dimensiolajittelussa ja varamiehenä särmäyksessä ja sahauksessa.

Yhdeksännen työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1980. Tällä työntekijällä ei ole huollettavia. Työntekijä työskentelee paketoijana ja hän on saanut sahatavaralajittelijan koulutuksen.

Kymmenennen työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1979. Hänellä on yksi lapsi huollettavanaan. Työntekijä työskentelee tukkilajittelussa ja on saanut terämieskoulutuksen. Ylityönjohtajan kertoman mukaan terämiehen tehtävät ovat sahan vaativimpia työtehtäviä.

Yhdennentoista työntekijän työsuhde on alkanut vuonna 1980. Hänellä on huollettavanaan yksi lapsi. Kysymyksessä oleva työntekijä toimii sahatavaran lajittelijana tasaamossa.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun irtisanomisten toimittamisen aikaan pääluottamumiehenä toimineen työntekijän mukaan Lackman ja Laitinen, jotka hänen kertomansa mukaan työsuhteensa kestoaikana olivat toimineet erilaisissa tehtävissä sahalla, olisivat pystyneet ilman eri koulutusta niihin töihin, joita edellä tarkoitetut työhön jääneet työntekijät olivat tehneet lukuun ottamatta laatulajittelutyötä.

Edellä tarkoitetun 11 työntekijän joukossa on ollut neljä sellaista työntekijää, joilla toisin kuin Laitisella, Lackmanilla ja Korhosella ei ole huoltovelvollisuutta. Näiden työntekijöiden työsuhteet ovat alkaneet vuosina 1979 ja 1980. Kysymyksessä olevien työntekijöiden työtehtäviin on sisältynyt lajittelutyötä, joihin ei Lackmanilla, Laitisella, Korhosella eikä myöskään Andronoffilla ole näytetty olleen ammattitaitoa. Pääosin heidän muut työtehtävänsä samoin kuin muiden irtisanottaviksi vaadittujen työntekijöiden työtehtävät ovat olleet sellaisia, ettei kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden ole selvitetty toimineen niissä.

Andronoffin osalta hänen aikaisemmista työtehtävistään ja niiden muuttumisesta sekä muista asiaan vaikuttavista seikoista esitetty selvitys huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Vapo Oy hänet irtisanoessaan olisi rikkonut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Pääkäsittelyssä on työntekijäpuolen nimeämien todistajien taholta esitetty, että irtisanomisten aikaan yhtiön palvelukseen Kevätniemen sahalle on jäänyt vielä kuusi muuta työntekijää, jotka työsuhteidensa lyhyemmän kestoajan perusteella olisi tullut irtisanoa ennen kanteessa tarkoitettuja työntekijöitä. Kun mainittuja kanteen tueksi esitettyjä seikkoja ei ole tuotu esille työtuomioistuimesta annetun lain 21 ja 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla, työtuomioistuin jättää kyseiset lausumat todisteina huomiotta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Vapo Oy:n maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Puutyöväen liitolle 15 000 markkaa.

Vapo Oy velvoitetaan korvaamaan Puutyöväen liiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suhonen, Uski, Virtanen, Leivo ja Pohja jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.