Labor court dismisses union fine for continuing strike threats after prior conviction for same conduct.

Työtuomioistuin oli kahdella aikaisemmalla tuomiollaan tuominnut työntekijäliiton hyvityssakkoon sen johdosta, että liitto uhkauksellaan toimintapäivän järjestämisestä ja muilla toimenpiteillään oli painostanut työnantajia luopumaan liikkeiden aukipitämisestä kahtena joulukuun sunnuntaina, jolloin se poikkeusluvan perusteella olisi ollut mahdollista.

Kun liitto jo työtuomioistuimen edellisellä tuomiolla oli tuomittu hyvityssakkoon ensimmäisen tuomion jälkeen toimeenpantujen työtaistelutoimenpiteiden johdosta ja ammattiosastojen toimeenpanemat työtaistelutoimenpiteet olivat perustuneet liiton toimenpiteisiin, ei liittoa voitu enää tuomita hyvityssakkoon sen johdosta, että se työtuomioistuimen ensimmäisen tuomion jälkeen oli edelleen pitänyt voimassa uhkaustaan toimintapäivän järjestämisestä.

Kuusi ammattiosastoa, jotka eri toimenpiteillään olivat pyrkineet painostamaan työnantajia luopumaan liikkeiden aukipitämisestä poikkeusluvassa tarkoitettuina sunnuntaipäivinä, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Vastaaja Liikealan ammattiliitto r.y. Kuultavat Alavuden Liiketyöntekijät r.y. Liikealan Jyväskylän osasto r.y. Liikealan Seinäjoen seudun osasto r.y. Loimaan Liiketyöntekijät r.y. Suupohjan Liikealan ammattiosasto r.y. Teuvan Liikeväki r.y. Vaasan Liiketyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 7.4.1989 allekirjoitetussa myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. TYÖAIKA

5 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 30 minuuttia viikossa.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä: Vuoden 1990 alusta säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Viikoittainen työaika

5. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 1. kohdassa mainittu tuntimäärä viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tällöin ei säännöllinen työaika kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia viikossa.

6. Edellä olevista lainmääräyksistä poiketen allekirjoittajajärjestöt ovat kuitenkin sopineet kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) 5 §:n mukaisessa järjestyksessä seuraavaa:

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 1. kohdassa mainittu tuntimäärä enintään 18 viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. 8 säännöllisen työtunnin ylittäviä työpäiviä käytettäessä näitä kuitenkaan ei saa olla 3 viikon jaksossa 6 enempää eikä säännöllinen työaika saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovitaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 24 §:ssä tarkoitetussa keskusjärjestöjen välillä 26.1.1988 tehdyssä hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa on sovittu seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat työehtosopimuslaista poiketen 11 200 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto KTL on Liikealan ammattiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työtuomioistuin oli 4.12.1990 julistamallaan tuomiolla katsonut, että Liikealan ammattiliiton päätös niin sanotun toimintapäivän pitämisestä 7.12.1990 oli käsittänyt työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen ja tuominnut Liikealan ammattiliiton työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työtuomioistuimen tuomiosta huolimatta Liikealan ammattiliitto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin peruuttaakseen työstä kieltäytymistä koskevan kehotuksensa. Liikealan ammattiliiton oli siten katsottava määränneen jäsenensä ja ammattiosastonsa panemaan toimeen työnseisauksen 7.12.1990.

Liikealan ammattiliiton työtaistelu-uhan johdosta suurin osa Suomen kauppaliikkeistä oli joutunut ilmoittamaan Liikealan ammattiliitolle, että liikkeet eivät olisi auki 16.12 ja 23.12.1990, jolloin liikkeiden aukiolo muutoin olisi kauppa- ja teollisuusministeriön 8.11.1990 tekemän päätöksen mukaan ollut mahdollista.

Ainakin yhteensä noin 80 Liikealan ammattiliittoon kuuluvaa työntekijää oli jäänyt saapumatta työvuorolistojensa mukaisesti työhön 7.12.1990. Lakossa oli mainittuna päivänä ollut Jämsässä K-Market Repekan, Ruukissa K-Halli Kurren, Hankasalmella K-Pekankulman, Loimaalla Loimaan Sähkö Oy:n, Pudasjärvellä Veljekset Ahosen ja Oulussa Lindex Oy:n työntekijöitä.

Liikealan ammattiliitto oli ylläpitänyt aikaisemmin ilmoittamaansa työtaistelu-uhkausta työtuomioistuimen 4.12.1990 julistaman tuomion jälkeen ja lisäksi liitto oli ilmoittanut, että se ei peruuttaisi uhkaustaan. Lisäksi liitto oli edelleen kehottanut työntekijöitään kieltäytymään työnteosta 7.12.1990 painostaakseen työnantajia ilmoittamaan liikkeiden suljettuna pitämisestä 16.12 ja 23.12.1990. Liikealan ammattiliitto oli siten edelleen ryhtynyt työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, joka kohdistui työehtosopimuksen työaikaa ja työn johtamista koskeviin määräyksiin. Liikealan ammattiliitto oli myös laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa, että sen eri ammattiosastoihin kuuluvat jäsenet eivät ryhtyisi työtaistelutoimenpiteisiin.

Kaupan Työnantajaliitto oli välittömästi työtuomioistuimen 4.12.1990 julistaman tuomion jälkeen kehottanut Liikealan ammattiliittoa välittömästi peruuttamaan suunnittelemansa toimintapäivän. Liikealan ammattiliitosta oli kuitenkin ilmoitettu, että toimintapäivää ei peruutettaisi.

Liikealan Jyväskylän osasto oli 6.12.1990 paikallisessa sanomalehdessä julkaisemallaan ilmoituksella kehottanut työntekijöitä kieltäytymään töistä 7.12.1990. Ammattiosaston oli täytynyt tuossa vaiheessa olla tietoinen siitä, että Liikealan ammattiliiton päätös toimintapäivän pitämisestä oli työrauhavelvollisuuden vastainen ja siten myös olla tietoinen oman toimenpiteensä työehtosopimuksen vastaisuudesta. Tämä seikka tuli ottaa huomioon ammattiosastolle tuomittavaa hyvityssakkoa määrättäessä. Ammattiosaston toimenpiteen johdosta ainakin neljä ammattiosaston jäsentä, jotka työskentelivät Hankasalmella K-Pekankulmassa, oli ollut lakossa.

Loimaan Sähkö Oy:ssä oli ollut 7.12.1990 poissa työstä yhteensä kahdeksan työntekijää. Heidän joukossaan oli ollut Loimaan Liiketyöntekijöiden työpaikalle asettama luottamusmies.

Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupassa työnantaja oli kutsunut luottamusmiehet kokoukseen, jossa oli ollut tarkoitus käsitellä joulunajan sunnuntaiaukioloja. Tässä kokouksessa luottamusmiehet, jotka olivat edustaneet Alavuden Liiketyöntekijöitä, Liikealan Seinäjoen seudun osastoa, Suupohjan Liikealan ammattiosastoa, Teuvan Liikeväkeä ja Vaasan Liiketyöntekijöitä, olivat ilmoittaneet työnantajalle, että mikäli Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan eri liikkeitä ei pidettäisi suljettuina 23.12.1990, järjestettäisiin osuuskaupan piirissä 7.12.1990 toimintapäivä. Työnantaja oli jo ennen kokousta laatinut työvuorolistat Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan noin 70 työntekijälle. Luottamusmiesten esittämän uhkauksen painostamana työnantaja oli joutunut peruuttamaan suunnitellun liikkeiden aukiolon 23.12.1990. Ammattiosastot olivat siten luottamusmiestensä välityksellä ryhtyneet lainvastaiseen työtaisteluun painostamalla työnantajaa laittomalla työtaistelutoimenpiteellä.

Kaikki edellä mainitut ammattiosastot olivat toimenpiteillään ryhtyneet työehtosopimuksen työaikaa ja työn johtamista koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosastot olivat laiminlyöneet myös valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut Liikealan ammattiliiton, Alavuden Liiketyöntekijöiden, Liikealan Jyväskylän osaston, Liikealan Seinäjoen seudun osaston, Loimaan Liiketyöntekijöiden, Suupohjan Liikealan ammattiosaston, Teuvan Liikeväen ja Vaasan Liiketyöntekijöiden tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on asian pääkäsittelyssä luopunut Alavuden Liiketyöntekijöitä vastaan esittämästään hyvityssakkovaatimuksesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kanteessa esitetyt toimintapäivään osallistuneita työntekijöitä koskevat tiedot olivat suurin piirtein oikeat.

Liikealan ammattiliiton ammattiosastot eivät olleet voineet käytännössä valvoa jäsentensä käyttäytymistä. Jäsenten toimenpiteet olivat perustuneet liiton hallituksen päätökseen, eikä ammattiosastoille ollut toimitettu tietoja siitä, missä liikkeissä aukiolokysymyksestä oli tehty sopimus ja missä ei. Kanteessa mainituissa yrityksissä työskentelevät Liikealan ammattiliiton jäsenet kuuluivat K-Pekankulman ja Loimaan Sähkö Oy:n työntekijöitä lukuun ottamatta ammattiosastoihin, joita ei ollut haastettu asiassa kuultaviksi.

Liikealan Jyväskylän osastolla ei ollut ollut mahdollisuutta valvoa K-Pekankulmassa työskentelevien jäsentensä käyttäytymistä. Myöskään Loimaan Liiketyöntekijät ei ollut voinut valvoa Loimaan Sähkö Oy:ssä työskentelevien jäsentensä käyttäytymistä. Vaikka ammattiosastot yleensä olivatkin vastuussa luottamusmiesten toiminnasta, luottamusmies oli tässä tapauksessa toiminut liiton hallituksen päätöksen perusteella, eikä hänen toimillaan ollut yhteyttä ammattiosastoon.

Liikealan Jyväskylän osasto oli julkaissut paikallisessa sanomalehdessä 6.12.1990 ilmoituksen, joka oli ollut sisällöltään ensi sijassa kuluttajille suunnattu vetoomus. Kanteessa ei ollut vaadittu seuraamuksia ostoboikottiin kehottamisesta. Ilmoituksen loppuosassa oli tiedotusluonteisesti kerrottu liiton hallituksen julistamasta toimintapäivästä. Ilmoitus oli jätetty sanomalehden toimitukseen ennen työtuomioistuimen 4.12.1990 julistamaa tuomiota. Osasto ei ollut päättänyt toimenpiteistä asiassa.

Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan piirissä toimivat kanteessa mainitut ammattiosastot eivät olleet tehneet sunnuntaiaukioloa koskevia päätöksiä, eivätkä ne olleet olleet tietoisia luottamusmiesten toiminnasta. Liikealan ammattiliiton tiedossa ei ollut, että Vaasan Liiketyöntekijöiden, Suupohjan Liikealan ammattiosaston, Alavuden Liiketyöntekijöiden ja Teuvan Liikeväen jäsenten valitsemat luottamusmiehet olisivat edes osallistuneet sunnuntaiaukioloa koskeviin keskusteluihin Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan johdon kanssa.

Liikealan Jyväskylän osaston jäsenmäärä oli 3 345, Liikealan Seinäjoen seudun osaston jäsenmäärä 2 264, Loimaan Liiketyöntekijöiden jäsenmäärä 365, Suupohjan Liikealan ammattiosaston jäsenmäärä 383, Teuvan Liikeväen jäsenmäärä 62 ja Vaasan Liiketyöntekijöiden jäsenmäärä 1 831.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

KUULTAVIEN LAUSUNTO

Liikealan Jyväskylän osasto, Liikealan Seinäjoen Seudun osasto, Loimaan Liiketyöntekijät, Suupohjan Liikealan ammattiosasto, Teuvan Liikeväki ja Vaasan Liiketyöntekijät ovat osaltaan yhtyneet Liikealan ammattiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Liikealan ammattiliitto on työtuomioistuimen edellä mainitun tuomion jälkeen edelleen pitänyt voimassa kauppaja teollisuusministeriön päätöksessä tarkoitettuina päivinä työskentelyn kieltämistä koskevia kehotuksiaan ja liiton edustajat ovat lisäksi esittäneet uhkauksia tavarantoimitussaarron kohdistamisesta niihin työnantajiin, jotka eivät olleet ilmoittaneet jättävänsä käyttämättä hyväkseen mahdollisuutta liikkeiden aukipitämiseen kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä mainittuina sunnuntaipäivinä. Työtuomioistuin on 21.12.1990 julistamallaan tuomiolla n:o 117/1990 katsonut Liikealan ammattiliiton näiden toimenpiteiden kohdistuneen työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin ja tuominnut Liikealan ammattiliiton toistamiseen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on työtuomioistuimen 4.12.1990 julistaman tuomion jälkeen kirjeitse välittömästi kehottanut Liikealan ammattiliittoa peruuttamaan 7.12.1990 pidettäväksi suunnitellun toimintapäivän. Työtuomioistuimen tuomiosta ja työnantajaliiton kehotuksesta huolimatta ei Liikealan ammattiliitto ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin toimintapäivän peruuttamiseksi. Pitäessään päätöksen edelleen voimassa Liikealan ammattiliitto on syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Liikealan ammattiliiton hallituksen toimintapäivää koskevan päätöksen mukaisesti on noin 80 kanteessa mainitun kuuden eri työnantajan palveluksessa olevaa työntekijää ollut poissa työstä 7.12.1990.

Kahdeksan Loimaan Sähkö Oy:n palveluksessa olevaa työntekijää on toimintapäivään osallistumisen vuoksi ollut poissa työstä edellä mainittuna päivänä. Lakkoon on muiden työntekijöiden ohella osallistunut Loimaan Liiketyöntekijöiden työpaikalle asettama luottamusmies. Liikealan ammattiliiton toimintapäivää koskeva päätös on edellä selostetuin tavoin loukannut työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuutta, eikä ammattiosasto voi vapautua vastaamasta lakkoon osallistuneen luottamusmiehen toiminnasta sillä perusteella, että se on perustunut Liikealan ammattiliiton hallituksen päätökseen.

Liikealan Jyväskylän osaston toimesta on paikallisessa sanomalehdessä 6.12.1990 julkaistu ilmoitus, joka on osoitettu kuluttajille ja jossa on kehotettu kuluttajia käyttämään jouluna niitä ilmoituksessa mainittuja liikkeitä, jotka antavat työntekijöille heille kuuluvat sunnuntaivapaat. Ilmoitus on samalla osoitettu myös liikealan työntekijöille. Siinä on ilmoitettu Liikealan ammattiliiton joulukuun 7. päiväksi 1990 julistamasta toimintapäivästä ja kehotettu työntekijöitä osallistumaan toimintapäivään. Ainakin neljä ammattiosaston jäsentä, jotka ovat olleet K-Pekankulman palveluksessa, on osallistunut toimintapäivään 7.12.1990 jäämällä pois työstä. Liikealan Jyväskylän osaston on täytynyt olla tietoinen siitä, että Liikealan ammattiliiton hallituksen päätös toimintapäivän pitämisestä on työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden vastainen. Kehottaessaan jäseniään osallistumaan toimintapäivään on Liikealan Jyväskylän ammattiosasto syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Liikealan ammattiliiton 4.12.1990 jälkeenkin voimassa pitämällä uhkauksella toimintapäivän toimeenpanosta 7.12.1990 on ollut edelleen tarkoitus painostaa työnantajia luopumaan liikkeiden aukipitämisestä ja työn teettämisestä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä mainittuina sunnuntaipäivinä. Liikealan ammattiliitto on työtuomioistuimen edellä mainitulla tuomiolla n:o 117/1990 jo tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon sen johdosta, että liitto on 4.12.1990 julistetun tuomion jälkeen työtaistelutoimenpiteillään painostanut työnantajia luopumaan liikkeiden aukipitämisestä ja työn teettämisestä sunnuntaina 16.12. ja 23.12.1990. Edellä mainitut ammattiosastojen toimet, joilla ne ovat rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan, ovat perustuneet liiton voimassa pitämään, työtuomioistuimen jo mainituissa tuomioissa tarkoitettuun uhkaukseen. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo, ettei Liikealan ammattiliittoa voida tuomita uhkauksen voimassa pitämisestä 4.12.1990 jälkeen enää hyvityssakkoon.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen 26.1.1988 hyväksymän pöytäkirjan määräykset hyvityssakkojen määristä, jäljempänä mainitut ammattiosastot maksamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa, Loimaan Liiketyöntekijät 2 500 markkaa, Liikealan Jyväskylän osaston 5 500 markkaa, Liikealan Seinäjoen seudun osaston 4 500 markkaa, Suupohjan Liikealan ammattiosaston 2 500 markkaa, Teuvan Liikeväen 1 000 markkaa ja Vaasan Liiketyöntekijät 3 800 markkaa.

Liikealan ammattiliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Loimaan Liiketyöntekijät, Liikealan Jyväskylän osasto, Liikealan Seinäjoen seudun osasto, Suupohjan Liikealan ammattiosasto, Teuvan Liikeväki ja Vaasan Liiketyöntekijät velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Kuivanen ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.