Labour court allows family day care worker extra child pay when regular child is on agreed holiday.

Perhepäivähoitajalla oli oikeus työehtosopimuksessa sovittuun ylimääräisen hoitolapsen korvaukseen sellaisilta päiviltä, jolloin osa hänen hoidossaan hoitosopimusten mukaisesti olevista lapsista oli ollut hoitosopimuksen mukaisella vapaapäivällä ja perhepäivähoitajan hoidossa oli ollut sellainen lapsi, jonka hoidosta ei ollut sovittu perhepäivähoitajan kanssa hoitosopimuksella.

Kantaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Kajaanin kaupunki

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetun kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen liitteessä 6 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KUUKAUSIPALKKAISTEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Kuukausipalkka

1. Perhepäivähoitajan kuukausipalkka määräytyy hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärän ja hänen koulutuksensa perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin määrätään.

2. Perhepäivähoitajan peruskuukausipalkka saadaan kertomalla keskimääräinen perusviikkopalkka luvulla 4,35. Keskimääräinen perusviikkopalkka lasketaan ao. viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä etukäteen hoitosopimuksella sovittujen lasten keskimääräisten viikottaisten hoitoaikojen perusteella siten, että

1) siltä ajalta, joka päivittäin alkaa ensimmäisen lapsen tultua ja päättyy viimeisen lapsen lähdettyä ja jolloin lapsia on ollut hoidossa (hoitoaika), suoritetaan peruskorvauksena tunnilta:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2) siltä ajalta, jona perhepäivähoitajalla on samanaikaisesti hoidossa useampia kuin yksi lapsi, maksetaan hänelle lisäkorvauksena lasta kohden näiltä tunneilta (lasten yhteenlasketut hoitotunnit vähennettynä peruskorvaukseen oikeuttavilla tunneilla):

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Korvaus ylimääräisestä hoitolapsesta

Tilapäisesti hoidossa olevan ylimääräisen lapsen osalta perhepäivähoitajalle suoritetaan 7,00 markkaa kultakin hoitotunnilta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevissa työehtosopimuksen soveltamisohjeissa, jotka työehtosopimukseen osalliset ovat hyväksyneet 24.3.1988 tehdyn työehtosopimuksen voimassaoloaikana, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaus ylimääräisestä hoitolapsesta (8 §)

Milloin perhepäivähoitajalle sijoitetaan tilapäisesti hoidossa olevien lasten lisäksi ylimääräinen lapsi, suoritetaan perhepäivähoitajalle 8 §:ssä määritelty korvaus kultakin tällaisen lapsen hoitotunnilta. Korvaus maksetaan alle yhden kalenterikuukauden mittaiselta tilapäiseltä hoitoajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos perhepäivähoitajan hoidossa olevista lapsista joku jää tilapäisesti pois ja hänen tilalleen sijoitetaan toinen, ei kysymyksessä ole tässä tarkoitettu ylimääräinen hoitolapsi. Tällaisen sijaislapsen hoidosta ei tässä tarkoitettua lisäkorvausta suoriteta. Mikäli sijaislapsen hoitoajoista seuraa perhepäivähoitajan sovitun hoitoajan, (työpäivän) ylittyminen, menetellään kuten kohdassa 4.2 on sanottu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevissa työehtosopimuksen soveltamisohjeissa, jotka kunnallinen työmarkkinalaitos on yleiskirjeellään A 47/1990 lähettänyt tiedoksi kunnanhallituksille, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Korvaus ylimääräisestä hoitolapsesta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje:

Paikallisesti tulee ratkaista, onko kysymyksessä tilapäinen vai pysyvä sijoitus. On selvää, että tilapäiset sijoitukset eivät käytännössä voi olla kovin pitkäaikaisia. Jos perhepäivähoitajan hoidossa olevista lapsista joku jää tilapäisesti pois ja hänen tilalleen sijoitetaan toinen, ei kysymyksessä ole tässä tarkoitettu ylimääräinen hoitolapsi.

Ylimääräisestä hoitolapsesta on kysymys silloin kun vakituisen hoitolapsiryhmän lukumäärä lisääntyy ylimääräisellä lapsella. Mikäli vakinaisesta ryhmästä vapautuu paikka, ylimääräisestä lapsesta tulee sijaislapsi, eikä 8 §:n mukaista korvausta makseta.

Esimerkki 1:

Perhepäivähoitajalla on hoidossaan kolme lasta sopimuksen mukaan. Hänelle sijoitetaan ajaksi 6. - 10.11. lapsi, joka vakituisesti on toisen perhepäivähoitajan hoidossa, mutta tämän sairastuttua jäisi vaille hoitoa. Tältä ajalta maksetaan perhepäivähoitajalle 7 markkaa kultakin hoitotunnilta. Nämä tunnit luetaan myös perhepäivähoitajan työaikaan.

Esimerkki 2:

Maanantaista alkaen tulee hoitoon ylimääräinen lapsi. Tiistaina yksi vakinainen hoitolapsi on poissa hoidosta. Tiistaista ei 8 §:n mukaista korvausta ylimääräisestä hoitolapsesta makseta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Kajaanin kaupungissa oli syntynyt erimielisyyttä siitä, oliko kaupunki velvollinen maksamaan perhepäivähoitajalle kuukausipalkkaisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja koskevan työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:n mukaisen korvauksen ylimääräisestä hoitolapsesta silloin, kun perhepäivähoitajan hoitosopimuksen tarkoittama hoitolapsi oli ollut hoitosopimuksen mukaisella vapaapäivällä ja perhepäivähoitajan hoitoon oli samaksi päiväksi määrätty sellainen lapsi, jonka hoidosta ei perhepäivähoitajan kanssa ollut tehty hoitosopimusta.

Perhepäivähoitajien palkkausmuoto oli periaatteessa kuukausipalkka. Perhepäivähoitajan palkan suuruus määräytyi hoitosopimuksessa sovittujen lasten lukumäärän ja lasten päivittäisten hoitoaikojen pituuden mukaan. Perhepäivähoitajan kuukausipalkan peruste oli hoitosopimus, joka tehtiin jokaisen perhepäivähoitajan kanssa silloin, kun hänet otettiin kunnan palvelukseen ja hänelle sijoitettiin lapsia hoitoon. Hoitosopimuksessa sovittiin siitä, kuinka monta lasta perhepäivähoitajalla oli hoidossa ja minä aikoina lapset olivat hoidossa. Hoitoaikojen mukaan määräytyi perhepäivähoitajan oikeus perustuntikorvauksiin ja lisätuntikorvauksiin.

Hoitosopimusten perusteella määrättiin ensiksi perhepäivähoitajan keskimääräinen perusviikkopalkka. Tämä laskettiin siten, että kunkin työpäivän osalta hoitosopimuksissa sovittujen hoitoaikojen perusteella laskettiin perhepäivähoitajan peruskorvaustunnit ja lisäkorvaustunnit. Peruskorvausta suoritettiin jokaiselta tunnilta siltä ajalta, joka päivittäin alkoi ensimmäisen lapsen tultua hoitoon ja päättyi viimeisen lapsen lähdettyä hoidosta. Lisäkorvaus maksettiin siltä ajalta, jona perhepäivähoitajalla oli samanaikaisesti hoidossa useampia kuin yksi lapsi. Lisäkorvaus maksettiin jokaista hoidossa olevaa lasta kohden erikseen.

Jos hoitosopimuksessa sovittu lapsi oli hoitosopimuksen mukaan poissa hoidosta jonakin sellaisena viikonpäivänä, jolloin perhepäivähoitajalla oli hoidossa muita lapsia, vaikutti lapsen poissaolo perhepäivähoitajan palkkaukseen siten, että kysymyksessä olevalta päivältä perhepäivähoitajalla ei tämän lapsen osalta ollut oikeutta lisäkorvaukseen. Lapsen poissaolo saattoi myös vähentää perhepäivähoitajan peruskorvauksen suuruutta, mikäli vapaapäivällä oleva lapsi oli sellainen, joka hoidossaolopäivinään tuli hoitoon ensimmäisenä ja lähti hoidosta viimeisenä. Tällaista vapaapäivällä olevaa hoitosopimuksen mukaista lasta ei siten ollut vapaapäivän osalta otettu huomioon perhepäivähoitajan perusviikkopalkkaa määrättäessä.

Perhepäivähoitajan perusviikkopalkka määrättiin siten, että kunkin hoitosopimuksen mukaisen viikottaisen työpäivän osalta laskettiin perus- ja lisäkorvaukseen oikeuttavat tunnit ja nämä laskettiin yhteen. Kuukausipalkka saatiin kertomalla perusviikkopalkka luvulla 4,35.

Perhepäivähoitajan hoidossa olivat normaalisti ne lapset, joiden hoidosta oli sovittu hoitosopimuksissa. Perhepäivähoitajalle voitiin kuitenkin tilapäisesti määrätä hoidettavaksi muu kuin hoitosopimuksen mukainen lapsi. Milloin perhepäivähoitajalle sijoitettiin hoitosopimuksessa sovittujen lasten lisäksi ylimääräinen lapsi, suoritettiin hoitajalle työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:ssä määritelty korvaus kultakin tällaisen ylimääräisen hoitolapsen hoitotunnilta.

Työehtosopimukseen osallisten yhteisesti hyväksymissä työehtosopimuksen soveltamisohjeissa oli todettu, että kysymyksessä ei ollut työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:ssä tarkoitettu ylimääräinen hoitolapsi, mikäli joku perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukaisista lapsista jäi tilapäisesti pois hoidosta ja hänen tilalleen sijoitettiin toinen lapsi. Lapsen tilapäisellä poissaololla tarkoitettiin tässä muuta poissaoloa kuin hoitosopimuksessa sovitusta vapaapäivästä johtuvaa lapsen poissaoloa. Tämä johtui siitä, että jos lapsi oli tilapäisesti poissa hoidosta, perhepäivähoitajalla oli kuitenkin oikeus saada kysymyksessä olevan lapsen osalta palkka enintään kahden viikon ajalta. Sen sijaan lapsen vapaapäivältä perhepäivähoitajalla ei ollut oikeutta palkkaan. Jos perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukaan vapaapäivällä olevan lapsen tilalle sijoitettiin toinen lapsi, oli tällaisesta lapsesta suoritettava ylimääräistä hoitolasta koskeva korvaus.

Kajaanin kaupungin palveluksessa olevalla perhepäivähoitajalla Eila Kuvajalla oli hoitosopimuksen perusteella hoidossaan viisi lasta. Kaksi lapsista oli hoitosopimuksen mukaan hoidossa maanantaista perjantaihin säännönmukaisesti. Yksi lapsi oli hoidossa hoitosopimuksen mukaan tiistaisin ja torstaisin. Kaksi lapsista oli sellaisia, jotka olivat hoidossa vanhempiensa työvuorolistan mukaan. Näiden lasten vapaapäivät määräytyivät vanhempien työvuorolistan perusteella.

Maanantaina 14.5.1990 kaksi Kuvajan hoidossa olevista lapsista oli ollut hoitosopimustensa mukaisesti vapaapäivällä. Yksi lapsista oli ollut hoitosopimuksensa mukaisesti vapaapäivällä keskiviikkona 16.5.1990 ja kaksi lapsista hoitosopimustensa mukaisesti poissa hoidosta perjantaina 18.5.1990. Edellä mainittuina päivinä Kuvajan hoidossa oli ollut yksi sellainen lapsi, jonka hoidosta ei ollut tehty hänen kanssaan hoitosopimusta. Koska tämä lapsi oli ollut Kuvajan hoidossa tilapäisesti edellä mainittuina päivinä ja koska kukaan Kuvajan hoitosopimuksen mukaisista lapsista ei ollut ollut hoitosopimuksesta poikkeavalla tavalla poissa hoidosta, olisi Kuvajalle tullut maksaa tämän yhden lapsen hoidosta työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:n mukainen korvaus. Tästä Kajaanin kaupunki oli kuitenkin kieltäytynyt.

Kuvajalle olisi kuitenkin tullut maksaa työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:n mukainen korvaus edellä mainituilta toukokuun 14., 16. ja 18. päiviltä 1990, koska näinä päivinä Kuvajan hoitosopimuksen mukaiset lapset olivat olleet poissa hoidosta sen vuoksi, että mainitut päivät olivat olleet hoitosopimuksen mukaisesti perhepäivähoitajan vapaapäiviä näiden lasten osalta. Hoitosopimuksen mukaiset vapaapäivät eivät oikeuttaneet mainittujen lasten osalta palkkaan, eikä näitä päiviä ollut siten vapaapäivällä olevien lasten osalta otettu huomioon perhepäivähoitajan kuukausipalkan perusteena olevan keskimääräisen viikkopalkan laskennassa.

Kuvajan palkkauksesta syntynyttä erimielisyyttä oli käsitelty Kajaanin kaupungin ja Kajaanin kunnallisten perhepäivähoitajat KTV r.y:n välisessä paikallisessa neuvottelussa 11.9.1990. Nämä neuvottelut olivat päättyneet erimielisyyteen. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä käydyissä keskusneuvotteluissa asia oli myös jäänyt erimieliseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kajaanin kaupunki on kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen 6 8 §:n nojalla velvollinen maksamaan korvausta Kuvajalle ylimääräisen lapsen hoidosta toukokuun 14., 16. ja 18. päiviltä 1990.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kuvajan hoitosopimus oli tehty työehtosopimuksen ja sen soveltamisohjeiden määräysten mukaisesti. Kuvajan hoidossa olevien kahden hoitolapsen hoitoajat oli sovittu vanhempien työvuorolistan mukaan, jolloin myös näiden lasten vapaapäivät määräytyivät vanhempien työvuorolistan perusteella ja vaihtelivat viikoittain.

Perhepäivähoitajan palkkausjärjestelmä perustui tehtyyn työmäärään eli hoidossa olevien lasten hoitoaikoihin ja lukumäärään. Siltä ajalta, jolloin perhepäivähoitajalla oli hoidossa lapsia, maksettiin hänelle peruskorvaus kultakin tunnilta. Peruskorvaus oli riippumaton lasten lukumäärästä kyseisenä hoitopäivänä. Lasten lukumäärä otettiin huomioon lisäkorvauksena siten, että samanaikaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärä oikeutti lisäkorvaukseen, joka saatiin laskemalla sovitut hoitoajat yhteen ja vähentämällä tästä peruskorvaustunnit.

Ylimääräistä hoitolasta ei otettu huomioon kiinteää kuukausipalkkaa laskettaessa. Tilapäisesti hoidossa olevasta ylimääräisestä hoitolapsesta maksettiin työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:n mukainen korvaus kultakin hoitotunnilta. Ylimääräisestä lapsesta oli kysymys vain silloin, kun vakituisen hoitolapsiryhmän lukumäärä lisääntyi ylimääräisellä lapsella. Näin ollen esimerkiksi tilanteessa, jossa vakinaisesta ryhmästä vapautui paikka, ylimääräisestä lapsesta tuli sijaislapsi eikä työehtosopimuksen 6 8 §:n mukaista korvausta maksettu lasten lukumäärän pysyessä muuttumattomana. Kun työehtosopimukseen osalliset olivat maaliskuussa 1990 keskustelleet edellä mainitusta soveltamisohjeen kohdasta, osapuolet olivat todenneet, että ylimääräinen lapsi oli sellainen lapsi, kun ryhmän lisäksi tuli lisää.

Kuvajan hoitolasten lukumäärä ei ollut 14.5, 16.5. eikä 18.5.1990 lisääntynyt soveltamisohjeissa tarkoitetulla tavalla, eikä hänellä siten ollut oikeutta ylimääräisen lapsen korvaukseen mainituilta päiviltä.

Perhepäivähoitajia koskevassa työehtosopimuksessa oli lähdetty siitä, että 1.3.1988 voimaan tullut uusi palkkausjärjestelmä, jota sittemmin oli tarkistettu, oli entistä joustavampi lasten hoitoaikojen suhteen eli pienet muutokset hoitoajoissa eivät aiheuttaneet muutoksia palkkaukseen. Työpäivän sisällä tapahtuneet tilapäiset muutokset eivät vaikuttaneet palkkaukseen. Jos lapsi esimerkiksi tuli sovittua myöhemmin hoitoon taikka hänet haettiin hoidosta sovittua aikaisemmin, tämä ei vaikuttanut alentavasti perhepäivähoitajan palkkaukseen.

Kuvajalle ei ollut muodostunut ylimääräistä työpäivää 14.5., 16.5. eikä 18.5.1990. Se seikka, että hänen hoitoonsa mainittuna päivinä oli osoitettu yksi sellainen lapsi, jonka hoidosta ei ollut sovittu hoitosopimuksella, ei myöskään ollut aiheuttanut Kuvajan työpäivän pidentymistä siitä, mitä se oli ollut muiden lasten osalta.

Maaliskuun 1 päivänä 1990 voimaan tulleen työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin oli otettu yleiskirjeen A 50/1988 esimerkeissä sovitut periaatteet eli ylimääräisen hoitolapsen korvausta maksettiin vain silloin, kun vakinaisen hoitolapsiryhmän lukumäärä lisääntyi tai jos hoitajalle muodostui ylimääräinen työpäivä. Merkitystä ei ollut sillä, mistä syystä vakituinen hoitolapsi oli poissa hoidosta eikä myöskään sillä, oliko ylimääräinen työpäivä muodostunut vakituisen hoitolapsen vai tilapäisesti hoidossa olevan ylimääräisen lapsen hoidossa olosta.

Työtuomioistuin oli tuomiossaan n:o 102/1990 todennut, ettei perhepäivähoitajalla ollut oikeutta ylimääräisen lapsen korvaukseen tai muuhunkaan korvaukseen sellaisessa tilanteessa, jolloin hoitosopimuksessa tarkoitettu lapsi tuli hoitoon samanaikaisesti muiden lasten kanssa sellaisena päivänä, joka ei ollut hänen hoitosopimuksen mukainen hoitopäivänsä, mutta joka oli perhepäivähoitajan työpäivä.

Koska kanteessa tarkoitetun lapsen hoitopäivät eivät olleet muodostuneet Kuvaajalle ylimääräisiksi työpäiviksi ja koska Kuvaja hoitosopimuksiin perustuva lasten hoitoaika ei ollut miltään osin ylittynyt, ei Kuvajalla ollut oikeutta työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:n mukaiseen korvaukseen näiltä päiviltä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vielä lausunut, että sellainen lapsi, jonka hoidosta perhepäivähoitajan kanssa oli tehty hoitosopimus, kuului perhepäivähoitajan vakituiseen hoitolapsiryhmään silloinkin, kun lapsi oli vapaapäivällä. Vakituisen hoitolapsiryhmän lukumäärä oli siten ennallaan lapsen ollessa vapaapäivällä. Mikäli tällaisessa tilanteessa perhepäivähoitajan hoitoon tuli uusi lapsi, lisääntyi perhepäivähoitajan hoitolasten lukumäärä tilapäisesti. Lapsen ollessa vapaapäivällä vakinaisesta ryhmästä ei ollut vapautunut paikkaa, koska vapaapäivä oli toteutettu hoitosopimuksen mukaisella tavalla ja lapsen hoito jatkui normaalisti vapaapäivän jälkeen.

Mikäli perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukainen lapsi sen sijaan oli poissa perhepäivähoitajan hoidosta muusta syystä kuin vapaapäivän vuoksi, suoritettiin perhepäivähoitajalle niin sanottuna takuupalkkana työehtosopimuksen liitteen 6 6 §:n mukaan kahdelta viikolta 6,50 markkaa kutakin keskeytystuntia kohden. Koska hoidon keskeytyksen takia poissaolevasta lapsesta maksettiin takuupalkka, oli luonnollista, että mikäli tämän poissaolevan lapsen tilalle määrättiin hoidettavaksi joku muu kuin perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukainen lapsi, ei tästä lapsesta maksettu korvausta työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:n mukaan. Mikäli sen sijaan vapaapäivällä olevan hoitosopimuksen mukaisen lapsen tilalle tuli joku muu kuin hoitosopimuksessa tarkoitettu lapsi, tuli tällaisen lapsen hoidosta maksaa työehtosopimuksessa sovittu korvaus ylimääräisestä hoitolapsesta, koska vapaapäivää ei ollut otettu huomioon perhepäivähoitajan kuukausipalkassa.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen A 47/1990 liitteenä olleet työehtosopimuksen soveltamisohjeet eivät olleet Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n hyväksymiä. Soveltamisohjeista oli neuvoteltu, mutta liitto ei ollut lopullisesti hyväksynyt näitä soveltamisohjeita.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV lisäksi kuluille laillista korkoa.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kajaanin kaupunki on yhtynyt kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kajaanin kaupungin palveluksessa olevalla perhepäivähoitajalla Eila Kuvajalla on hoitosopimusten perusteella ollut hoidossaan yhteensä viisi lasta. Hoitosopimusten mukaan kaksi lapsista on ollut hoidossa säännöllisesti maanantaista perjantaihin ja kaksi lapsista lasten vanhempien työvuorolistojen mukaisina työpäivinä. Yksi lapsi on ollut hoitosopimuksen mukaan hoidossa ainoastaan kahtena päivänä viikossa.

Kuvajan hoitoon on 14.5., 16.5. ja 18.5.1990 sijoitettu yksi sellainen lapsi, jonka hoidosta ei ole tehty Kuvajan kanssa hoitosopimusta. Mainittuina päivinä Kuvajan hoidossa hoitosopimuksen mukaan vain kahtena päivänä viikossa oleva lapsi ei ole ollut hoidossa. Poissa hoidosta on ensiksi mainittuna päivänä ollut myös toinen niistä lapsista, jonka hoidossa olo hoitosopimuksen mukaan on määräytynyt vanhempien työvuorolistan mukaan.

Kanteessa on kysymys Kuvajan oikeudesta saada työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:n mukainen ylimääräisen hoitolapsen korvaus toukokuun 14., 16. ja 18. päivältä 1990.

Edellä mainitun työehtosopimuksen 8 §:n mukaan perhepäivähoitajalle maksetaan tilapäisesti hoidossa olevasta ylimääräisestä lapsesta 7 markkaa kultakin hoitotunnilta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, että Kajaanin kaupungilla ei ole velvollisuutta maksaa työehtosopimuksessa tarkoitettua ylimääräisen lapsen korvausta Kuvajalle, koska työehtosopimuksessa tarkoitetusta ylimääräisestä lapsesta on kysymys vain silloin, kun perhepäivähoitajan hoidossa hoitosopimusten perusteella olevien lasten kokonaismäärä ylittyy ylimääräisen hoitolapsen hoitoon sijoittamisen vuoksi. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan hoitolapsiryhmän lukumäärä ei ole lisääntynyt kanteessa tarkoitetussa tapauksessa, koska perhepäivähoitajalla ei hoitosopimusten mukaan hänen hoidossaan olevien lasten vapaapäivien vuoksi ole ollut hoidossaan lapsia yli sen määrän, mitä hoitosopimukset ovat edellyttäneet.

Ylimääräisen hoitolapsen korvausta koskeva työehtosopimuksen määräys on ollut vastaavan sisältöisenä jo nyt voimassa olevaa työehtosopimusta edeltäneessä työehtosopimuksessa. Tämän määräyksen soveltamisohjeissa, jotka ovat olleet työehtosopimukseen osallisten yhteisesti hyväksymät, on muun muassa todettu, että milloin perhepäivähoitajalle sijoitetaan tilapäisesti hoidossa olevien lasten lisäksi ylimääräinen lapsi, suoritetaan perhepäivähoitajalle 8 §:ssä määritelty korvaus kultakin tällaiselta lapsen hoitotunnilta. Soveltamisohjeessa on edelleen todettu, että jos perhepäivähoitajan hoidossa olevista lapsista joku jää tilapäisesti pois ja hänen tilalleen sijoitetaan toinen lapsi, ei kysymyksessä ole työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettu ylimääräinen hoitolapsi.

Voimassa olevan työehtosopimuksen hyväksymisen jälkeen kunnallinen työmarkkinalaitos on yleiskirjeellään lähettänyt kunnanhallituksille tiedoksi uuden perhepäivähoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisohjeineen. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ilmoituksen mukaan soveltamisohjeisiin on otettu mukaan ainoastaan sellaiset neuvotteluissa esillä olleet asiat, joista asianosaiset ovat olleet yksimielisiä. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ilmoituksen mukaan työehtosopimuksen liitteenä olevista soveltamisohjeista ja niiden lähettämisestä ei ole sovittu neuvotteluissa, eikä liitto myöskään ole hyväksynyt soveltamisohjeita.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lähettämiin työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin on työehtosopimuksen 8 §:n kohdalle otettu se jo aikaisempiin soveltamisohjeisiin sisältynyt määräys, jonka mukaan työehtosopimuksessa tarkoitettu ylimääräinen hoitolapsi ei ole kysymyksessä silloin, kun perhepäivähoitajan hoidossa olevista lapsista joku jää tilapäisesti pois ja hänen tilalleen sijoitetaan toinen lapsi. Näissä soveltamisohjeissa on lisäksi todettu, että ylimääräisestä hoitolapsesta on kysymys silloin, kun vakituisen hoitolapsiryhmän lukumäärä lisääntyy ylimääräisellä lapsella.

Käydyissä neuvotteluissa ovat olleet esillä kunnallisen työmarkkinalaitoksen soveltamisohjeisiin ottamat 8 §:ään liittyvät esimerkit 1 ja 2. Viimeksi mainitussa esimerkissä on todettu, että ylimääräisen hoitolapsen korvausta ei makseta sellaiselta päivältä, jolloin vakinainen hoitolapsi on poissa hoidosta. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:tä neuvotteluissa edustaneen toimitsijan kertoman mukaan mainitulla esimerkillä on tarkoitettu työehtosopimuksen liitteen 6 6 §:n mukaista tilannetta, jossa on kysymys sovitun hoidon tilapäisestä keskeytyksestä. Tällaisissa tapauksissa ei ylimääräisen hoitolapsen korvausta makseta, koska perhepäivähoitajalla on hoitosopimuksella sovitun lapsen hoidon tilapäisesti keskeytyessä oikeus saada palkka keskeytysajalta työehtosopimuksessa sovituin tavoin.

Työehtosopimusta ja sen soveltamisohjeita koskeneissa neuvotteluissa ei esitetyn selvityksen mukaan ole ollut nimenomaisesti esillä se, maksetaanko ylimääräisen hoitolapsen korvausta tilanteissa, jolloin perhepäivähoitajan hoitoon sijoitetaan ylimääräinen lapsi sellaisena päivänä, jolloin hänen hoidossaan vakituisesti oleva lapsi on hoitosopimuksen mukaisella vapaapäivällä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, että perhepäivähoitajalla ei ole oikeutta ylimääräisen hoitolapsen korvaukseen tällaiselta päivältä silläkään perusteella, että perhepäivähoitajan kuukausipalkasta sovittaessa tarkoituksena on ollut, että työpäivän sisällä tapahtuneet muutokset työajoissa eivät kaikissa tapauksissa vaikuta palkkaukseen.

Perhepäivähoitajan kuukausipalkkaa koskevien työehtosopimuksen 2 §:n määräyksien ja asiaa koskevien työehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan perhepäivähoitajan kuukausipalkan määräämisessä otetaan huomioon hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärä. Kuukausipalkka määritellään työehtosopimuksessa ja sen soveltamisohjeissa tarkemmin sovituin tavoin siten, että ensin määritellään perhepäivähoitajan keskimääräinen perusviikkopalkka hoitosopimuksella sovittujen lasten keskimääräisten viikottaisten hoitoaikojen perusteella. Kun perhepäivähoitajan kuukausipalkka määräytyy hoitosopimusten mukaisten lasten lukumäärän ja heidän hoitosopimusten mukaisten keskimääräisten viikottaisten työaikojen perusteella, eivät hoitosopimuksen mukaiset lasten vapaapäivät tule otetuiksi huomioon perhepäivähoitajan kuukausipalkassa siten, että perhepäivähoitajalla ei tällä perusteella voisi olla oikeutta ylimääräisen hoitolapsen korvaukseen.

Ylimääräisen hoitolapsen korvauksen maksamisen edellytykseksi ei työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:ssä eikä myöskään sen soveltamisohjeissa ole asetettu, että korvaus voitaisiin maksaa vain sellaisissa tapauksissa, joissa kysymys on myös perhepäivähoitajan ylimääräisestä työpäivästä. Työehtosopimusta ja sen soveltamisohjeita koskeneissa neuvotteluissa ei ole tullut nimenomaisesti esille se, että ylimääräisen hoitolapsen korvausta ei makseta tilanteessa, jolloin perhepäivähoitajan hoidossa vakinaisesti oleva lapsi on hoitosopimuksensa mukaisella vapaapäivällä. Soveltamisohjeiden määräykset, joissa on kysymys siitä, missä tapauksissa ylimääräisen hoitolapsen korvausta ei makseta, ovat sanamuotonsa perusteella työtuomioistuimen mielestä ymmärrettävissä parhaiten siten, että ne koskevat tilanteita, joissa hoitosopimuksen perusteella vakinaisesti hoidossa oleva lapsi jää tilapäisesti hoidosta pois muusta syystä kuin ennalta tiedossa olevan hoitosopimuksen mukaisen vapaapäivänsä vuoksi.

Näyttämättä on siten työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että työehtosopimukseen osallisten välillä olisi sovittu siitä, että perhepäivähoitajalla ei ole oikeutta ylimääräisen hoitolapsen korvaukseen sellaiselta päivältä, jolloin ylimääräinen hoitolapsi on hoidossa vakinaisen hoitolapsen hoitosopimuksen mukaisena vapaapäivänä. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että Kuvajalla on oikeus kanteessa vaadittuun ylimääräisen hoitolapsen korvaukseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Kajaanin kaupunki on työehtosopimuksen liitteen 6 8 §:n nojalla velvollinen maksamaan Kuvajalle toukokuun 14., 16. ja 18. päivänä 1990 tapahtuneesta kanteessa tarkoitetun ylimääräisen lapsen hoitamisesta työehtosopimuksen mukaisen korvauksen.

Jutun laatuun nähden saa Kunnallisten työntekijöiden ja viranhaltijain liitto KTV kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suhonen, Äimälä, Tiitola, Kuivanen ja Sulkunen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.