Labor court dismisses union strike claims but fines union for failing to prevent illegal layoffs.

Uhkaus lakon toimeenpanemisesta samoin kuin sittemmin toteutettu lakko, joiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan ilmoitetuista lomautuksista, olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen lomauttamista ja työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä toiminnasta työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä. Työntekijäliiton toimeenpiteet uhkaavan lakon estämiseksi eivät olleet olleet riittäviä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä lomauttaessaan työntekijän, joka oli menettänyt osan työkyvystään työnantajan työssä.

Työnantajaa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metsä-Serla Oy Kuultava Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. STK:n ja SAK:n 24.4.1984 allekirjoittamaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdassa tarkoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa, jäljempänä irtisanomissuojasopimus, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III LOMAUTUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23 §. Työvoiman vähentämisjärjestys Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaalla oli annettu sellutehtaan ja tiivispaperitehtaan työntekijöitä koskevat lomautusilmoitukset. Ilmoitusten mukaan lomautus koskisi yhteensä 170 työntekijää. Luottamusmiehet olivat 12.3.1991 pitäneet lomautusilmoitusten johdosta luottamusmieskokouksen. Kokouksesta laaditun tiedotteen mukaan kokouksessa oli keskusteltu mahdollisesta työnseisauksesta 18.3.1991 kello 6 20.3.1991 kello 6, ellei työnantaja suostuisi peruuttamaan annettuja lomautusilmoituksia. Pääluottamusmies oli 15.3.1991 kello 10 ilmoittanut työnantajan edustajalle, että lakkoon tulisivat osallistumaan kaikki Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaiden 740 työntekijää.

Työtaistelu oli alkanut 18.3.1991 kello 6 siten kuin aikaisemmin esitetyssä uhkauksessa oli ilmoitettu. Lakkoon olivat osallistuneet kaikki Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaiden luottamusmiehet pääluottamusmiestä lukuun ottamatta.

Uhkauksella ja sittemmin toimeenpannulla lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvassa asiassa. Työtaistelu oli kohdistunut myös työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen lomautusta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli asiassa menetellyt vastoin sille työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan kuuluvia velvollisuuksia, koska ammattiosaston luottamusmiehet olivat kokouksessaan päättäneet uhata työnantajaa työtaistelutoimenpiteellä, ellei työnantaja suostuisi peruuttamaan antamiaan lomautusilmoituksia. Lisäksi ammattiosasto oli vastuussa luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoon.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli 15.3.1991 lähettänyt Paperiliitolle tiedon Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtailla esitetystä työtaistelu-uhkauksesta. Työnantajaliitto oli kehottanut Paperiliittoa ryhtymään pikaisesti riittäviin toimenpiteisiin, jotta esitetty työtaisteluuhkaus ei toteutuisi. Paperiliitto ei ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelu-uhan peruuttamiseksi ja työtaistelun estämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaalla työnekijät olivat olleet lakossa kanteessa kerrotuin tavoin. Työstä kieltäytymisen taustalla oli ollut työntekijöiden hermostuminen työnantajan toimenpiteisiin, jotka olivat liittyneet yhteistoimintamenettelyn puutteellisuuksiin, lomautusperusteiden kiistanalaisuuteen ja lomautusjärjestyksen rikkomiseen. Yhteistoimintamenettelyn puutteet ja lomautusperusteiden riittävyys olivat käsiteltävinä paikallisissa neuvotteluissa.

Paperiliitto oli ollut välittömästi puhelinyhteydessä työpaikalle saatuaan työnantajaliiton 15.3.1991 päivätyn työtaistelu-uhkausta koskevan ilmoituksen. Tässä yhteydessä Paperiliitto oli pyytänyt pääluottamusmiestä välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun estämiseksi. Lisäksi Paperiliitto oli lähettänyt ammattiosaston puheenjohtajalle ja pääluottamusmiehelle sähkeet, joissa ammattiosastoa oli kehotettu toimenpiteisiin työehtosopimuksen mukaisen tilanteen palauttamiseksi Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaalle. Paperiliitto oli lähettänyt Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 19.3.1991 kirjeen, jossa oli selvitetty Paperiliiton toimenpiteitä asiassa. Paperiliitto oli siten ryhtynyt asiassa sellaisiin toimenpiteisiin, jotka olivat työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mielessä riittäviä työrauhan palauttamiseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut liittoon kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Metsä-Serla Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että yhtiön Mäntän tehtaalla oli lomautettu noin 170 sellutehtaan ja tiivispaperitehtaan työntekijää. Työnantaja ei ollut lomautusten yhteydessä noudattanut yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä. Työntekijäpuoli oli lisäksi joutunut riitauttamaan työnantajan esittämät lomautusperusteet. Työnantaja ei ollut myöskään soveltanut oikein irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 23 §:n määräyksiä.

Maaliskuun 12. päivänä 1991 pidetyn luottamusmieskokouksen tiedotteesta kävi ilmi, että kokouksessa oli tuomittu työnantajan menettely lomautusten yhteydessä. Irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n mukaan muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä oli mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanottiin tai lomautettiin yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitettiin huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Työnantaja oli 28.2.1991 antamallaan lomautusilmoituksella lomauttanut muun muassa Pentti Hyödynmaan, joka oli toiminut Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaalla kunnossapitotyöntekijänä. Hyödynmaa oli menettänyt osan työkyvystään työnantajan työssä. Työnantaja oli ollut tästä seikasta tietoinen. Hyödynmaa oli vuonna 1967 irroittaessaan katkaisukuljettimen väliin juuttunutta puunpalasta kaatunut kuljettimelle siten, että hänen oikea jalkateränsä oli mennyt piikkirullan välilevyn väliin. Vakuutusyhtiö oli 18.2.1970 antamallaan päätöksellä vahvistanut Hyödynmaan tapaturmavammasta johtuvan haitta-asteen lopullisesti kymmeneksi prosentiksi ja myöntänyt hänelle tätä vastaavan kertakaikkisen korvauksen.

Työntekijäpuolen edustajat olivat työnantajan kanssa 4.3.1991 käymässään neuvottelussa ilmoittaneet, että Hyödynmaata ei voitu lomauttaa, koska hän oli menettänyt työnantajan palveluksessa osan työkyvystään. Tästä huolimatta Hyödynmaa oli lomautettu 18.3.1991 alkaen toistaiseksi, enintään 90 päivän ajaksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Metsä-Serla Oy on rikkonut työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojasopimuksen 23 §:ää lomauttamalla Hyödynmaan, vaikka hän oli menettänyt osan työkyvystään työnantajan työssä. Lisäksi Paperiliitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA METSÄ-SERLA OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaat käsittivät sellutehtaan, tiivispaperitehtaan, pehmopaperitehtaan, pehmopaperin jalostustehtaan, uusiomassatehtaan ja voimalaitoksen. Pehmopaperin jalostustehdasta lukuun ottamatta oli edellä mainituilla tehtailla yhteinen tehdaspalveluosasto. Tehdaspalveluosastoon kuuluvan konekorjaamon vahvuus oli 62 työntekijää. Konekorjaamon työtunneista noin yksi kolmasosa oli tehty sellutehtaassa. Muuttuvista korjauskustannuksista sellutehtaan osuus oli ollut noin yksi kolmasosa. Sellutehtaan pysähtymisen takia oli ollut välttämätöntä sopeuttaa konekorjaamon henkilöstömäärä pienentyneen työtarpeen edellyttämälle tasolle. Koska sellutehtaan pysähtyminen oli vähentänyt merkittävästi Mäntän tehtaiden energiatarvetta, seurauksena oli ollut myös voimalaitoksen kunnossapitotarpeen väheneminen.

Työnantajan edustaja oli 27.2.1991 pidetyssä kokouksessa ilmoittanut, että työnantajan oli tehtävä valinta parhaalla mahdollisella tavalla aikaisemmissa kokouksissa käsiteltyjen perusteiden ja periaatteiden mukaan eli tehdaspalvelua ja konekorjaamoa oli käsiteltävä kokonaisuutena. Ennen lomautusilmoitusten antamista pidetyssä kuulemistilaisuudessa oli käyty läpi lomautettavia työntekijöitä koskeva nimiluettelo, josta työnantaja oli halunnut kuulla työntekijöiden edustajien mielipiteet. Näiden mielipiteiden perusteella oli lomautettavien työntekijöiden luetteloon tehty joitakin muutoksia ja lomautettavien työntekijöiden lukumäärää oli pienennetty 21:stä 20:een. Tässä tilaisuudessa työntekijäpuoli ei ollut millään tavoin tuonut esille Hyödynmaata.

Työpaikalla oli pantu toimeen koko tehdaspalvelua koskeva henkilöstöhaastattelu, jossa oli selvitetty henkilöstön uudelleen sijoittumista koskevat toivomukset, halukkuus uudelleenkoulutukseen ja sosiaaliset seikat. Perusteellisten haastattelujen jälkeen oli päädytty lomauttamaan työnantajan nimeämät työntekijät. Näistä työntekijöistä yksi oli lomautettu omasta pyynnöstään.

Hyödynmaa oli työskennellyt Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtailla 19.10.1961 - 15.2.1970 kuorimolla nosturin käyttäjänä ja sellutehtaan oksamassan ylösottokoneella paalaajana, 16.2.1970 - 27.2.1977 paperitehtaalla hylkyvintissä hylynpaalaajana ja paperikone 3:n käydessä paperimiehenä, 28.2.1977 - 3.1.1988 sellutehtaalla lajittamon huoltomiehenä, 4.1.1988 - 12.3.1989 sekalaisissa siivous- ja rakennuskorjaustöissä ja 13.3.1989 - 17.3.1991 kaavarihiojana konekorjaamossa.

Hyödynmaa oli hänelle vuonna 1967 sattuneen tapaturman jälkeen tehnyt edellä mainittuja vähän ammattitaitoa vaativia työtehtäviä, joista osa oli ollut raskaita. Hänellä ei ollut ollut mitään vaikeuksia työssä selviytymisessä. Työnjohdon mukaan hän oli tapaturman jälkeen ollut täysin työkykyinen erilaisissa työtehtävissä, joista yksikään ei ollut ollut vajaatyökykyisille tarkoitettu työpaikka. Hyödynmaalle tapaturmavamman johdosta vahvistettu kymmenen prosentin haitta-aste ei ollut haitannut hänen työtehtäviensä hoitoa. Kaikki Hyödynmaan esimiehet eivät olleet edes tienneet, että hänelle oli vahvistettu tapaturmavamman johdosta haitta-aste. Hyödynmaata ei siten voitu pitää irtisanomissuojasopimuksen 23 §:ssä tarkoitetulla tavalla työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneenä.

Hyödynmaa oli ilmoittanut, ettei hän halunnut työskennellä keskeytymättömässä vuorotyössä. Hyödynmaa oli ollut myös sitä mieltä, että hänen ammattitaitonsa ei riittänyt kunnossapitotöiden tekemiseen. Kaavarihiontaa tehtaalle oli jäänyt hoitamaan päätyönään työntekijä, jonka työsuhde oli alkanut vuonna 1961. Työsuhteen pituuden lisäksi hänen työhön jäämiseensä oli vaikuttanut se, että hän sairasti sokeritautia sekä selkä- ja muita sairauksia. Päätoiminen kaavarihionta tehtaalla tulisi myös vastaisuudessa vähenemään.

Koska Hyödynmaan ammattitaito erityisesti kunnossapitotöissä oli ollut hyvin rajoittunut ja hän oli ollut haluton tekemään muuta kuin päivätyötä, työnantaja oli päätynyt hänen lomauttamiseensa. Työnantaja oli ollut täysin tietoinen Hyödynmaan tapaturmasta ja haitta-asteesta, mutta koska hänelle vahvistettu kymmenen prosentin haitta-aste ei ollut käytännössä vaikeuttanut hänen kykyään ja mahdollisuuksiaan selviytyä työtehtävistä, työnantaja oli katsonut, että vahvistetusta haitta-asteesta huolimatta hänen työkykynsä ei ollut alentunut.

Työnantaja oli sosiaalisin perustein jättänyt lomauttamatta muun muassa erään toisen sokeritautia sairastavan työntekijän, kuuromykän kaivertajan ja työtapaturmassa kätensä loukanneen ja silmänsä menettäneen työntekijän. Näistä ensiksi mainitun työntekijän työsuhde oli alkanut vuonna 1952. Työnantaja oli siten lomautettavia työntekijöitä valitessaan pyrkinyt ottamaan huomioon työntekijöiden mahdollisuudet sijoittua uuteen ammattiin tai koulutukseen. Koska ammattitaitoisia kunnossapitomiehiä oli jouduttu lomauttamaan, ei Hyödynmaalle ollut löytynyt töitä Mäntän tehtailta. Hyödynmaa ei myöskään ollut halunnut ottaa vastaa tuotantoprosessin työntekijätehtäviä Metsä-Serla Oy:n Kirkniemen tai Takon tehtailta. Mäntän tehtailta näitä töitä ei ollut voitu hänelle tarjota sellu- ja tiivispaperitehtaan lomautusten takia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että Hyödynmaa oli toiminut Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtailla useissa eri tehtävissä. Hän oli työskennellyt 4.1.1988 - 12.3.1989 sekalaisissa siivous- ja rakennuskorjaustöissä. Työnantajalla olisi ollut mahdollisuus sijoittaa Hyödynmaa muun muassa edellä mainittuihin siivous- ja rakennuskorjaustöihin päivätöihin. Rakennuskorjausosastolla olisi ollut sellaisia apu- ja siivoustehtäviä, joita Hyödynmaa olisi ammattitaitonsa puolesta pystynyt tekemään. Rakennuskorjausosastolla olisi ollut myös autonkuljettajan tehtäviä. Tehtaalla olisi ollut erilaisia siivoustehtäviä, jotka olivat päivätyöstä ja joihin Hyödynmaa olisi ollut halukas siirtymään. Näitä tehtäviä työnantaja ei kuitenkaan ollut tarjonnut Hyödynmaalle.

Työnantaja oli siten selvittänyt puutteellisesti Hyödynmaan työhistoriaa eikä työnantaja ollut riittävästi kiinnittänyt huomiota työssä osan työkykynsä menettäneen työntekijän suojaan. Työnantaja oli tiennyt, että Hyödynmaa oli menettänyt osan työkyvystään työssä. Työnantajalla oli vastuu työehtosopimuksen vähentämisjärjestysmääräysten oikeasta soveltamisesta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto sekä Metsä-Serla Oy kuluille lisäksi 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta kuultavana ollut Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanne

Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaan luottamusmiehet ovat 12.3.1991 pitämässään kokouksessa käsitelleet työnantajan antamia sellutehtaan ja tiivispaperitehtaan työntekijöitä koskevia lomautusilmoituksia. Luottamusmieskokouksesta laaditun tiedotteen mukaan kokouksessa on tuomittu työnantajan menettely ja keskusteltu mahdollisen työnseisauksen järjestämisestä 18.3.1991 kello 6 - 20.3.1991 kello 6, ellei työnantajan peruuta annettuja lomautusilmoituksia. Pääluottamusmies on 15.3.1991 ilmoittanut työnantajan edustajalle, että tiedotteessa tarkoitettuun työnseisaukseen tulisivat osallistumaan kaikki Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaiden 740 työntekijää. Lakko on toteutettu annetun ilmoituksen mukaisesti ja siihen ovat osallistuneet pääluottamusmiestä lukuun ottamatta myös kaikki luottamusmiehet.

Lakon toimeenpanemista koskevalla uhkauksella ja sittemmin toteutetulla lakolla on ollut tarkoitus painostaa työnantajaa luopumaan ilmoitetuista lomautuksista ja ne ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja lomauttamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä edellä mainitusta toiminnasta työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtaistelu-uhasta tiedon saatuaan 15.3.1991 kehottanut Paperiliittoa ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin työtaistelu-uhan peruuttamiseksi. Paperiliitto on tämän johdosta ollut puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja pyytänyt tätä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Lakon alkamisen jälkeen Paperiliitto on 18.3.1991 lähettänyt pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle sähkeet, joissa on kehotettu ammattiosastoa ryhtymään toimenpiteisiin työehtosopimuksen mukaisen tilanteen palauttamiseksi Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtaalle. Huomioon ottaen sen, että Paperiliitto on saanut tiedon uhkaamassa olevasta lakosta jo kolme päivää ennen sen alkamista, ei liiton edellä mainittuja toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Paperiliiton kanne

Metsä-Serla Oy:n Mäntän tehtailla työnantaja on 28.2.1991 ilmoittanut taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttavansa 21 tehdaspalveluosaston työntekijää. Lomautettujen työntekijöiden joukossa on ollut konekorjaamolla kunnossapitotyöntekijänä työskennellyt Pentti Hyödynmaa, jonka lomautus on ilmoitettu alkavaksi 18.3.1991. Hyödynmaa on ollut yhtiön palveluksessa 19.10.1961 lukien. Hyödynmaa on vuonna 1967 työtapaturmassa vahingoittunut oikeaan jalkateräänsä ja vakuutusyhtiö on vuonna 1970 antamallaan päätöksellä vahvistanut Hyödynmaan mainitusta työtapaturmasta johtuvan lopullisen haitta-asteen 10 prosentiksi ja myöntänyt hänelle tämän johdosta tapaturmavakuutuslain mukaisen kertakaikkisen korvauksen.

Paperiliitto on kanteessaan katsonut Metsä-Serla Oy:n menetelleen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti yhtiön lomauttaessa Hyödynmaan siitä huolimatta, että Hyödynmaa oli yhtiön työssä menettänyt osan työkyvystään.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat katsoneet, että Hyödynmaata ei voida pitää irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuna työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneenä työntekijänä, koska Hyödynmaa työtapaturman jälkeen on pystynyt suoriutumaan erilaisista raskaistakin ammattitaitonsa mukaisista työtehtävistä.

Työtuomioistuin on muun muassa tuomiossaan n:o 136/1987 katsonut, että tuolloin kysymyksessä ollutta työntekijää oli pidettävä irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevassa määräyksessä tarkoitetulla tavalla yhtiön työssä osan työkyvystään menettäneenä, vaikka kysymyksessä olleen työntekijän työtapaturmassa saama vamma ei ehkä ollut tullut esille hänen työssään. Koska Hyödynmaa on vahingoittunut Metsä-Serla Oy:n työssä siten, että vakuutusyhtiön päätöksellä hänelle on vahvistettu tämän johdosta pysyvä haitta-aste, on Hyödynmaata pidettävä irtisanomissuojasopimuksen 23 §:ssä tarkoitettuna saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneenä työntekijänä.

Ennen kuin työnantaja on tehnyt päätökset lomautettavista työntekijöistä, työnantaja on järjestänyt kaikille tehdaspalveluosaston työntekijöille haastattelutilaisuuden, jossa on selvitetty työntekijöiden halukkuutta siirtyä työhön yhtiön muilla paikkakunnilla sijaitseville tuotantolaitoksille ja uudelleenkoulutukseen. Hyödynmaa on haastattelussa ilmoittanut, ettei hän ollut halukas siirtymään työhön toiselle paikkakunnalle eikä hän myöskään ollut halukas uudelleenkoulutukseen. Haastattelussa Hyödynmaa on myös esittänyt, että hän haluaa työskennellä ainoastaan päivätyössä. Ennen lomautuksen alkamista työnantaja on tarjonnut Hyödynmaalle työtä yhtiön Tampereella sijaitsevalta Takon tehtaalta, mistä Hyödynmaa on kieltäytynyt. Lomautuksen kestäessä Hyödynmaalle on tarjottu yhtiön Lohjalla sijaitsevalta Kirkniemen tehtaalta hänen ammattitaitonsa mukaista työtä. Hyödynmaa on kuitenkin kieltäytynyt myös tästä työstä.

Ennen lomautusilmoitusten antamista on työntekijöiden edustajille annettu mahdollisuus esittää mielipiteensä työnantajan laatimasta lomautettavien työntekijöiden luettelosta. Järjestetyn kuulemistilaisuuden jälkeen työnantaja on tehnyt luetteloon eräitä muutoksia ja konekorjaamon työntekijöiden osalta on vielä järjestetty toinen vastaavanlainen kuulemistilaisuus, jossa työnantaja on esittänyt korjatun luettelon lomautettavista työntekijöitä. Kummassakaan tilaisuudessa ei työntekijöiden taholta ole työnantajapuolen edustajien mukaan esitetty, että Hyödynmaata ei saisi lomauttaa.

Työntekijäpuolen edustajat ovat vasta työpaikalla 4.3.1991 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa esittäneet, että Hyödynmaata ei voida lomauttaa, koska hän on menettänyt työnantajan palveluksessa osan työkyvystään.

Työnantajan ilmoituksen mukaan Hyödynmaa on haastattelussa ilmoittanut, että hänen ammattitaitonsa ei riitä varsinaisiin kunnossapitotehtäviin. Myös Paperiliitto on katsonut, että koulutuksen puutteellisuuden vuoksi Hyödynmaa ei todennäköisesti olisi selviytynyt erityisistä ammattitehtävistä. Sen sijaan Paperiliitto on katsonut, että rakennuskorjausosastolla olisi ollut sellaisia aputöitä, joita Hyödynmaa ammattitaitonsa puolesta olisi kyennyt tekemään. Samoin Hyödynmaa olisi kyennyt rakennusosastolla esiintyviin autonkuljetustehtäviin. Lisäksi Paperiliitto on katsonut, että tehtaalla olisi ollut järjestettävissä sellaisia siivoustehtäviä, jotka olisivat soveltuneet Hyödynmaalle.

Esitetyn selvityksen mukaan rakennuskorjausosastolle on jäänyt työhön seitsemän ammattitaitoista rakennusmiestä, jotka ovat tehneet kaikki rakennusosaston työt mukaan lukien tarvittavat autonkuljetukset. Tehtaan ulkoalueen puhtaanapidosta vastaava työntekijä on myös lomautettu ja sittemmin hän on irtisanoutunut. Työnantajapuolen ilmoituksen mukaan tarvittava ulkoalueen siivoustyö tehdään kerran viikossa koneen avulla. Myös varsinaista siivoustyötä tekevien työntekijöiden tarve tehtaalla on työnantajan ilmoituksen mukaan vähentynyt. Näitä töitä tehtaalla ovat työnantajan mukaan perinteisesti tehneet naispuoliset työntekijät.

Näyttämättä on jäänyt, että työnantajalla olisi ollut mahdollisuus edellä tarkoitetuilla työjärjestelyillä saada aikaan Hyödynmaan ammattitaitoa vastaava työtehtävä ilman, että se olisi edellyttänyt jonkun yrityksen toiminnalle tärkeän ammattityöntekijän lomauttamista Hyödynmaa asemesta. Näyttämättä on myös jäänyt, että Paperiliiton osoittamiin Hyödynmaalle soveltuviin työtehtäviin olisi jäänyt joku sellainen työntekijä, joka olisi Hyödynmaan asemesta tullut lomauttaa. Kun Hyödynmaalle lisäksi on tarjottu edellä kerrotuin tavoin työtä yhtiön muilta tehtailta, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metsä-Serla Oy olisi Hyödynmaan lomauttamisen yhteydessä menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen 23 §:ää.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5:n ja Paperiliiton maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 20 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 12 000 markkaa.

Paperiliiton kanne hylätään.

Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5 ja Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Metsä-Serla Oy:n oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Tuulensuu, Kuivanen ja Palanko-Laaka jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.